anninen - tampereen helluntaiseurakunta ... vaikka j£¤rjen...

Download anninen - Tampereen Helluntaiseurakunta ... Vaikka j£¤rjen k£¤ytt£¶ ja poh-diskelu ovatkin monesti hyv£¤st£¤,

Post on 21-Jan-2020

0 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • WUP Dreams haastaa nuoria aktiiviseen lähimmäisyyteen s. 3

    Solut siunauksen ketjussa s. 4

    Seurakunta läsnä lähiössä s. 5

    Senioriystävien päivätapahtumissa lounastarjoilu s. 5

    Ju h

    a n

    i M a

    n n

    in e

    n

    TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1 2015

  • 2 16. huhtikuuta 2015 VIESTINTUOJA

    Avoin ehtoollinen – seurakunnan muuttunut käytäntö

    R aamattu opettaa, että eh- toollinen on Herran pöytä (1 Kor. 10:15-21). Ehtool- lispöytä ei siis ole ihmisten vaan Kristuksen isännöin-

    tiä. Tässä onkin hieno kuva Kristuk- sesta jakamassa hengellistä ruokaan- sa! Ehtoollinen puhuu myös Jumalan lasten yhteenkuulumisesta. Me mur- ramme samaa leipää niin kuin Paa- vali opettaa. Ehtoollisuuteen ei tu- lisi liittää sellaisia rajoituksia, joita Raamattu ei siihen liitä. Esimerkiksi tietyn paikallisseurakunnan jäsenyys tai kaste-ehto. Ehtoollinen on tarkoi- tettu niille, jotka tunnustavat uskonsa Kristukseen. On merkille pantavaa, että Jeesus antoi ehtoollisen myös Juudas Iskariotille, vaikka tiesi hänet kavaltajakseen. Tämä on valtava rak- kauden ja armon osoitus. Loppuun asti hän osoitti rakkauttaan ja uskol- lisuuttaan, ilman rajoituksia.

    Vanhinten kokouksessa olemme pitkän aikaa pohtineen ehtoollisen

    avoimuutta. Kysymys on noussut vuosien varrella esille aina välillä. Tähän asti seurakunnassamme se on tarkoitettu vain uskoon tulonsa jälkeen kastetuille. Käytännössä siitä on tullut erottava asia, kun se pitäisi olla päinvastoin yhteyttä rakentava. Näistä edellä mainituista syistä olem- me päättäneet, että koska Raamattu ei laita muita rajoituksia Herran pöy- tään osallistumiselle, emme mekään halua laittaa. Ainoa ehto on usko Jee- sukseen. Vastuu osallistumisesta jää uskovalle itselleen niin kuin Korint- tolaiskirjekin opettaa. ”Tutkikoon kukin itseään.”

    Henkilön tulee itse miettiä ettei syö kelvottomasti erottamatta sitä muusta syömisestä. Ehtoollisen naut- tijan tulee liittää sen uskonsa kanssa Kristukseen.

    Vaikka ehtoollinen on Herran pöytä, se on tarkoitettu nautitta- vaksi seurakunnan keskellä ja seu- rakunnan paimenten ohjaamana.

    Tästäkin Raamattu opettaa selkeäs- ti Apostolien teoissa. ”He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksessa.” Nämä asiat liitettiin al- kuseurakunnassa yhteen. Apostolien ja paimenten opetus ja ohjaus olivat tärkeä osa kristityn sydämen sitoutu- mista. Ehtoollinen on aina seurakun- takeskeinen asia – yhteisönä tapahtu- va. Ei yksin.

    Yleisen pappeuden mukaisesti jaamme leivän ja viinin toinen toi- sillemme. Sitä ei ole sidottu pastorin työhön niin kuin vanhoissa kirkoissa. Siksi seurakunnassamme diakonit, sekä mies- että naisdiakonit, on val- tuutettu tähän työhön. He toimivat seurakunnan paimenuuden valtuut- tamina, täysin valtuuksin! Heidät on syytä ottaa vastaan sillä vakavuu- della. He tuovat terveiset Kristuksen pöydästä!

    usko katto

    Yhteys on avain eheyteen

    V anha Testamentti kuvaa, kuinka vaikea israelilaisten oli pysyä Jumalan yhtey- dessä, vaikka he olivat ko- keneet Hänen voimansa ja

    nähneet ihmeitä. Yhä uudelleen he alkoivat palvoa epäjumalia, vaikka Jumala oli vienyt heidät ulos Egyptin orjuudesta, halkaissut meren ja anta- nut vettä kalliosta sekä mannaa tai- vaasta. Oman tahdon tielle lähtemi-

    nen aiheutti monia tappioita ja jopa pakkosiirtolaisuuden. Kerta toisensa jälkeen Jumala yritti eri profeettojen kautta saada kansaa kääntymään ja palaamaan luokseen varoittaen heitä luopumuksen seurauksista. Hän mu- rehti, kun he korvasivat Hänet, elä- vän veden lähteen, omilla ”särkyvillä säiliöillään” (Jer 2:13). Kun Jumala vanhurskaudessaan joutui tuomitse- maan synnin, he eivät muistaneet, miten pitkämielisesti Hän oli ennen sitä tarjonnut armoaan.

    Miksi sitten Jumala päätti lähettää pimeyden keskelle oman rakkaim- pansa? Siksi, että ihmisten luopumus sattui Häneen itseensä. Hänen sydä- mensä oli revitty rikki ja rakkaussuh- de oli särkynyt. Hän uskoi, että pa- lanen hänen sydäntään voisi sykkiä maailmassa niin, että ihminen uskal- taisi luottaa Hänen armoonsa.

    Yhä edelleen Jeesuksen rakkaus tuntuu olevan vaikea käsittää. Sitä ei tahdota vastaanottaa ilmaiseksi joko ylpeyden tai alemmuuden tunteen

    vuoksi. Jumala on kuitenkin tehnyt meidän sydämemme ja laittanut sinne ikuisen kaipauksen Hänen puoleensa. Jos Pyhä Henki saa koskettaa ihmisen sydäntä, se tunnistaa Hänet. Tulkoon meistä kanavia, joiden kautta monet saisivat kuulla Pyhän Hengen hiljai- sen äänen! Olipa sitten kyse politii- kasta, uskonnoista tai yksilön elämäs- tä, tämän maan ja maailman toivo perustuu Jumalan ikuisen rakkauden periaatteille eikä sen jäljitelmille.

    Seurakunnassa yksi kosketuksen kanava on soluyhteys. Tässä lehdessä kerrotaan, kuinka yhteisen jakami- sen, sanan ja rukouksen kautta Ju- mala voi parantaa ja kasvattaa meitä. Tullaksemme kohdatuiksi meidän on tultava kohtaamispaikalle ja riisutta- va naamarimme. Yhteys vaatii kuul- luksi tulemista, mutta se on avain eheyteen. Ehjä astia pitää paremmin vettä ja siitä on parempi tarjota toi- sillekin.

    tarJa Jääskeläinen

    Uskosta, epäilyksestä ja Jumalan johdatuksesta

    Kolumni

    UUSI VUOSI on täynnä lupausta jokaiselle kristitylle. Minä aina- kin saan aina uutta virtaa vuoden alussa, ja koen samalla valtavaa kiitollisuutta edellisestä. Toivon, että saan tänä vuonna kasvaa yhä lähemmäksi Jumalaa, ja toteuttaa hänen suunnitelmaansa yhä tii- viimmin elämässäni.

    Nyt tosin alkaa olla jo se aika vuodesta, että alkuinto on laan- tunut, ja ainakin minä alan ky- seenalaistaa itseäni. Miksi en onnistunut lähentymään Jumalan kanssa jo viime vuonna? Veikö vii- me vuosi minua ylipäätään eteen- päin hänen suunnitelmassaan? Entä olenko aloittanut tämän vuoden yhtään oikeilla raiteilla?

    Tämän vuoden puolelle lukeu- tuviin saavutuksiini kuuluu ensim- mäinen oman alan työpaikkani. Hakemisprosessi oli yhtä ailahte- levaa toivoa, hermoilua, ja jatku- vaa rukousta. Kun sitten sain sen, rukous muuttui kiitokseksi. Olin erikseen rukoillut, että jos saisin sen, se saisi olla Jumalan minulle tarkoittama paikka.

    Nyt kun sillä paikalla sitten ollaan, olen toki yhä kiitollinen, mutta huomaan lipsuneeni jo epäilysten puolelle. Mikä siinä on, että kun kaikki on hyvin, alkaa jo heti varautua seuraavaan vastoin- käymiseen? Ja miksi pienimpiäkin takaiskuja alkaa nopeasti ylitul-

    kita? Olenko sittenkin väärällä paikalla, ja tämä on vain Jumalan kovakourainen tapa johdattaa mi- nut oikealle tielle?

    Silloin muistan yhden suosik- kijakeistani: ”Mutta me tiedäm- me, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kut- sutut.” (Room. 8:28) Se kertoo minulle, että missä ikinä olenkin, olen ainakin matkalla oikeaan suuntaan, ja kaikki matkan varrel- la on tarpeellista tätä määränpää- tä kohti. Jumala osaa kääntää sen omaksi parhaakseni.

    Vaikka järjen käyttö ja poh- diskelu ovatkin monesti hyvästä, meidät on kutsuttu ennen kaikkea uskomaan, ei järkeilemään. Ei ainakaan loputtomaan pessimis- min, ylianalysoinnin ja ylisuorit- tamisen kehään. Eräs viisas ihmi- nen on sanonut minulle monesti, että Jumala kestää kyllä epäilyk- semme. Ehkä meidän olisi välillä hyvä miettiä, kestämmekö niitä itse. Vaikka epäilys onkin monesti helpompaa kuin usko, ei ole epäi- lystäkään kumpi näistä tuo meitä lähemmäs Jumalaa. Onhan meil- le luvattu: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” (Jer. 31:9)

    ruut sihvonen

  • 316. huhtikuuta 2015VIESTINTUOJA

    Terhi Teiskonlahti koordinoi seitsemän Etelä-Aasian maan kehityshankkeita.

    T erhi Teiskonlahden ase- mapaikkana on Nepalin Kathmandu. Hänen teke- mänsä työ liittyy etupäässä hankkeiden dokumenttei-

    hin, jotka kiertävät hänen välityksel- lään kentältä Suomeen.

    Viralliselta nimitykseltään Terhi on Etelä-Aasian ohjelmakoordi- naattori. Työn piiriin kuuluu seitse- män maata. Kehitysyhteistyö pitää sisällään kyläkehitystä, nuorisokes- kuksia, vesi- ja sanitaatiohankkeen sekä koulutushankkeita. Hankkeet ovat monivuotisia ja pitkäjänteistä työtä vaativia.

    - Järjestän alueellisia koulutuk- sia ja käyn katsomassa, mitä paikan päällä tapahtuu. Työni on monipuo- lista eikä montaa samanlaista päivää ole, mikä sopii minulle hyvin, Terhi kertoo.

    Lukutaitoa ja kyläkehitystä Tarkemmaksi esimerkiksi tärkeistä hankkeista Teiskonlahti mainitsee Pakistanissa olevan kohteen. Siellä paikallinen kumppani järjestää lu- kutaitoluokkia, kyläkehitystä sekä pitää yllä koulua Peshawarissa. Kohde on erityisen tärkeä, sillä uuti-

    set juuri tuolta alueelta ovat harvoin positiivisia. Kuitenkin esimerkiksi naisten oppiessa lukemaan myös lasten terveys ja hygienia parantu- vat. Lisäksi heidän lapsensa käyvät todennäköisemmin koulussa.

    - Uskon, että koulutuksen kas- vamisella voidaan muuttaa koko maan tulevaisuutta valoisammaksi,

    Terhi toteaa. - Minun tehtäväni tässä hank-

    keessa on auttaa lähinnä erilaisten raporttien tekemisessä sähköpostin ja skypen välityksellä sekä kannus- taa kumppania heidän työssään.

    Ylöjärven Viljakkalasta kotoi- sin oleva Terhi kertoo viettäneens

Recommended

View more >