Lehti eläinten asialla nro2011 3

eläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat

rahoitusta sivu 8

kasvissyöjä muuttaa maailman sivu 14

Kasvissyönti

AnimAliA-lehti, 35. vuosikertA

julkAisijA: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittAjA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi tAitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi pAinopAikkA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ilmestymisAikAtAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 17.10.2011 mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

ilmoitusmyynti: Jenni Pekkala, p. 045 7750 1570 ilmoitushinnAt: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ilmoitusten peruuttAminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reklAmAAtiot: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa.

AnimAliA-lehti pidättää oikeuden lyhentää jA muokAtA juttujA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki AsiAkAspAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

jäsenmAksut: Tukijäsen: 27 € / vuosi, aktiivijäsen: 32 € / vuosi, nuorisojäsen: (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen: (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 540 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi. Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

lAhjoitukset: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH testAmentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

rAhAnkeräyslupA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 28.1.2011-31.12.2012 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2010/3931 28.1.2011

Pääkirjoitus

Kohti uusia hyviä uutisia

kesän alku toi eläinsuojelulle monta voittoa. Animalian loppukevään toiminta kes-kittyi Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma ohjaa pitkälti Suomen eläinsuojelupolitiikkaa seuraavien neljän vuoden ajan. Siksi oli tärkeää pyrkiä saa-maan mukaan mahdollisimman paljon hyviä kirjauksia eläinten puolesta.

Tätä kirjoittaessani neuvottelut ovat viimein ohi. Tulos on kannustava. Eläinten asema yhteiskunnassa on nousussa, mikä konkretisoitui siinä, että Animalian tavoit-teista otettiin useita mukaan. Uusi hallitus lupaa muun muassa perustaa eläinsuojelu-asiamiehen viran ja uudistaa eläinsuojelulakia. Myös monia muita kirjauksia saatiin lä-pi ja niistä voit lukea tarkemmin tämän lehden sivulta 19.

Yksi tärkeimpiä kirjauksia oli lupaus selvittää turkistarhaajien alan vaihtamiseen kannustavan tukijärjestelmän perustamista. Selvitys ei itsessään vielä lupaa turkistar-hausta alas ajavia toimenpiteitä. Se on kuitenkin hallitukselta selkeä myönnytys sen puolesta, että turkistarhaus ei ole kestävä elinkeino ja alan harjoittajien määrän vähen-täminen on kannatettava asia. Nykyisen hallituksen ministereistä suuri osa kannattaa tarhauksen lopettamista.

Positiivisia uutisia tuli kesäkuussa myös Yhdysvalloista. Botoxin vuoksi tehtäville eläinkokeille on viimein kehitetty ja hyväksytty eläinkokeeton menetelmä. Vaihtoeh-don kehittäneen yhtiön Allerganin mukaan menetelmä tulee vähentämään eläinten käyttöä tuotteen turvallisuustesteissä 95 %.

Botoxin vuoksi tehtävien eläinkokeiden korvaaminen on ollut keskeinen osa Ani-malian kansainvälistä eläinkokeiden vähentämiseen tähtäävää työtä. Olemme kam-panjoineet asiassa viime vuosina Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja paine kehittää vaih-toehtoja on noussut korkeaksi. Saavutus onkin erittäin kannustava ja osoittaa toimin-tamme merkityksellisyyden. Toistaiseksi Botoxin jokainen uusi erä on testattu myr-kyllisyyden määrittämiseksi eläimillä tuskallisin menetelmin.

Sekä Botoxin eläinkokeiden täysi lopettaminen että hallitusohjelman hyvien lupa-usten käytäntöönpano vaativat meiltä vielä paljon työtä. Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät ja muutoksia on luvassa. Meidän tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että muu-tokset ovat parhaat mahdolliset!

Raikasta syksyn alkua!

toiminnanjohtaja kati pulli

Sisällys

14

10

18Kannen kuva: Elina Innanen

lau

ra u

oti

lao

ikeu

tta

eläi

mil

levi

kste

dti

en k

oti

albu

mi

2 3 4

6 7

8 10

12 14

17 18

192022

24

2627 2830

31

PääkirjoitusSisällysvapauta valinnoilla –sivusto opastaa eläineettiseen kuluttamiseenAnimalia avaa lokakuussa uudet verkkosivut, joille on koottu tietoa eläineettisestä kuluttamisesta aina ruoasta ja juomasta lääkkeisiin ja lisäravinteisiin, kosmetiikkaan, vaatteisiin ja harrastuksiin. Sivustolla voi haastaa myös kaverinsa tai työporukan lisäämään kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan!

Uutiset

Kolumni: Katariina SouriSanottuaRisut ja RuusutEläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat rahoitusta ja muutosta asenteissalemmikkien laiton maahantuonti yleistyyVielä Lilli-koiraa ostaessaan Sanna Lahtinen ei osannut epäillä mitään outoa. Vasta myöhemmin alkoi paljastua, että Lilli on todennäköisesti peräisin laittomasta virolaisesta pentutehtaasta. Nyt Lahtinen työskentelee varoittaakseen ihmisiä hankkimasta lemmikkejä selvittämättä kunnolla niiden taustoja.Ruokabloggaajana Kreetallakasvissyöjä muuttaa maailmanKasvissyöjiä on Suomessa noin neljännesmiljoona, mutta silti ravintoloista ei aina saa monipuolista kasvisruokaa tai kaupoista löydy kasviperäisiä tuotteita. Kuusi kasvissyöjää kertoo ruokavalionsa taustoista ja siitä, millaista on elää kasvissyöjänä Suomessa.Kirjavinkitturkis ei ole ekologinen tuoteSyys- ja talvitakkeja hankkiessa kannattaa tarkistaa kaulusten ja hihansuiden somisteiden alkuperä. Turkistuottajien tuoreessa ympäristöraportissa vakuutetaan turkisten ekologisuutta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa tutkimuksen puutteet. eläinpolitiikan seuraavat neljä vuottaAnimalia testaa: Vispautuvat kasviskermatElämäntapana eläinsuojelu: Animalian hallituksen jäsenet esittäytyvätAnimalia-lehti 1980-luvulla: Koe-eläinkauppiaita ja sirkusnorsuja Miten voin toimiaTehtyä ja tapahtunuttavegepalsta: loppukesän sadonkorjuuSarjakuvaAlueosastojen yhteystiedotAnimaliashop: syysuutuuksia!

Sisällys

33 /2011

oletko koskaan haaveillut ravintola-kriitikon urasta? Vapauta valinnoilla -si-vuilla kuka tahansa voi arvostella ravinto-lassa syömänsä kasvisaterian. Näin koo-taan yhteinen tietopankki suomalaisten ravintoloiden kasvisannoksista ja samal-la kannustetaan ravintoloita monipuolis-tamaan kasvissyöjille suunnattua tarjon-taansa. Verkkosivuilta löydät lomakkeen, jonka täyttämällä arvostelusi tulee kaikki-en luettavaksi.

Paitsi levittämään tietoa eläineettisis-tä kulutusvalinnoista, kampanjalla pyri-tään edistämään kasvisruuan saatavuut-ta ja laatua suomalaisissa ravintolois-sa ja työpaikkaruokaloissa. Jotta kam-panjan viesti leviäisi laajalle, sitä tähdit-tämään ovat lupautuneet muun muassa kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola , tv:stä tuttu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen ja keittiömestari Kim Palhus. Kukin kampanjan keulakuvista haastaa mukaan esimerkiksi ystävänsä, työpaik-kansa tai ravintolan. Samaa haastetta voit

lähettää itse nettikortilla ystävillesi, työ-porukalle tai ravintoloille kampanjasivu-jen kautta. Haasteita lähettäneiden kes-ken arvotaan lahjakortti ekokauppa Ruo-honjuureen!

Kampanja ja verkkosivusto avataan Eläinten päivänä 4.10. ekokauppa Ruo-honjuuressa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ekokauppa Ruohonjuuri on lu-pautunut kampanjan yhteistyökump-paniksi ja eläinten viikon aikana Ruohon-juurissa järjestetäänkin aiheeseen liittyviä tuotemaistatuksia ja Animalian infopöy-diltä voi hakea kampanjaan liittyvää ma-teriaalia. Myös muilla paikkakunnilla on Animalian alueosastojen ja vapaaehtois-ten järjestämää kampanjan avajaisohjel-maa. Kampanjaa mainostetaan myös syk-syllä verkossa KaksPlussan, Cityn, Ellien ja Voiman verkkosivuilla. Kampanjan ak-tiivisin vaihe kestää lokakuusta jouluun, mutta sen jälkeenkin Vapauta valinnoilla -sivusto jää olennaiseksi osaksi Animali-an verkkosivuja.

Vapauta valinnoilla

Animalia avaa lokakuun alussa uuden verkkosivuston, jonka tavoitteet eivät ole vaatimattomat: Vapauta valinnoilla

-sivuille on koottu pähkinänkuoressa vastaukset kaikkiin niihin yleisimpiin kysymyksiin, mitä Animaliasta

tiedustellaan päivittäin. Onko tämä meikki testattu eläinkokeilla? Mistä tietää, että talvitakin kaulus ei ole turkista?

Miten voin ryhtyä kasvissyöjäksi? Kaikkiaan sivustolle on koottu tietoa esimerkiksi ruoasta ja juomasta, vaatteista,

kosmetiikasta, kemikaaleista, lääkkeistä, lisäravinteista, harrastuksista, matkailusta ja eläinten viihdekäytöstä.

Sivusto tulee korvaamaan aiemmin kirjana ilmestyneen Eläinystävällisen kuluttajan oppaan.

Kampanjan yhteydessä julkaistaan myös kasvissyöntiin kannustava käyn-tikortti ja leivosvihko, johon on koot-tu parhaat reseptit Animalian juhlavuo-den vegaanisesta leivoskilpailusta. Lisäk-si Animalian kestosuosikki, eläineettisistä valinnoista kertova taskuopas, saa uuden ulkoasun. Sitä voi tilata toimistolta lom-pakkoon sopivana esitteenä. Opas sisäl-tää mm. eläinkokeettoman kosmetiikan listan, turkittomien vaateliikkeiden tie-dot ja tietoa eläinperäisistä lisäaineista. eeva suhonen

Tutustu kampanjasivuihin 4.10. alkaen osoitteessa: www.vapautavalinnoilla.fi

-sivusto opastaa eläineettiseen kuluttamiseen

4 3 /2011

Mitä sinä voit tehdä?

Onko kotipaikkakunnallasi Animalian alueosasto? •Ota yhteyttä siihen ja suunnitelkaa ryhmässä, miten voisitte osallistua Animalian uuden kampanjan ja sivuston lanseeraami-seen. Saatte suunnitteluapua Animaliasta! Alueosastojen yhte-ystiedot löydät tämän lehden sivulta 30. Vaikka kotipaikkakun-nallasi ei olisi alueosastoa, voit silti järjestää avajaispäivänä esi-merkiksi infopöydän kirjastoon tai kävelykadulle.

Tilaa kampanjaesitteitä ja jaa niitä ystäväpiirissäsi. Esitteitä •voit tilata syyskuun lopussa Animalian verkkosivujen kautta tai toimistolta p. 09 720 65 90.

Jaa kampanjasivun linkkiä Facebookissa ja liity •seuraamaan Vapauta valinnoilla -sivua.

Haasta ystäväsi tai työpaikkasi mukaan pitämään kasvisruoka-•päivä kerran viikossa. Voit haastaa myös ravintolat tarjoamaan monipuolisempaa kasvisruokaa. Haastekorttia voit lähettää kampanjasivujen kautta.

Kun syöt ravintolassa, arvostele paikan kasvisannos ja •lisää se Animalian kampanjasivujen ravintolakartoitukseen. Näin autat muita kasvissyöjiä löytämään hyviä ruokapaikkoja!

Pidä kasvissyönnistä esitelmä oppilaitoksessasi.•

Tilaa kosmetiikkalista ja jaa sitä ystäväpiirissäsi.•

Vegaaninen pitopalvelu

www.ruskanvari.fi

53 /2011

Uutiset Koonneet Antti Pitkälä, Eeva Suhonen ja Laura Uotila

Animalia mukana palkkaamassa toksikologia

kemikaaliasetus REACH tulee vaa-timaan lukuisia uusia eläinkokeita. Kemi-kaalivalmistajien on kuitenkin ennen ko-keita julkaistava testausehdotus, jota ul-kopuoliset saavat kommentoida 30 vuo-rokauden ajan. Yhden testausehdotuksen selvittämiseen ja kommentointiin kuluu aikaa keskimäärin kaksi vuorokautta.

Animalia on jäsenenä EU:n laajuisessa The European Coalition to End Animal Experiments -järjestössä. ECEAE tarvit-see 2–3 täysipäiväistä toksikologia tarkas-tamaan kaikki esitetyt testausehdotukset. Animalia tuki tänä keväänä uuden toksi-kologin palkkaamista 5 000 eurolla. Yh-teistyössä muiden jäsenjärjestöjen tuen kanssa ECEAE pystyy nyt palkkaamaan uuden toksikologin. Työ on erittäin tär-keää, sillä ilman ECEAE:ta toteuttaisiin REACHin nimissä lukuisia eläinkokeita, jotka todellisuudessa ovat turhia.

Yli 60 %:lla turkistarhoista laiminlyöntejä vuonna 2010 läänineläinlääkä-

rien tekemissä EU-eläinsuojelutar-kastuksissa havaittiin aiempia vuosia merkittävästi enemmän epäkohtia. Eniten laiminlyöntien määrät nou-sivat turkistarhoilla: niitä esiintyi yli 60 prosentilla tarkastetuista tarhoista. Puutteet ilmenivät lähinnä häkkeihin jääneinä rautalanganpätkinä, makuu-hyllyjen tai virikkeiden puuttumisena sekä turkistilojen kirjanpidon laimin-lyömisenä.

Myös sikaloiden ja munijakanaloi-den tarkastuksissa havaittiin rikkei-tä edellisvuotta enemmän. Sikatiloil-la puutteita ilmeni virikemateriaalin

vähäisyydessä, tilojen turvallisuudes-sa, puhtaudessa ja tilan riittävyydes-sä. Osalla tiloista porsaiden hampai-ta katkaistiin, karjuporsaita kastroi-tiin liian vanhoina sekä vettä tarjoil-tiin riittämättömästi.

EU-eläinsuojelutarkastusten lisäk-si tehtiin myös epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Niiden mää-rä nousi tuhannella tarkastuksella ver-rattuna aiempiin vuosiin, määrän ol-lessa nyt 4 400. Epäilyyn perustuvista tarkastuksista 40 prosenttia johti toi-menpiteisiin, joista kuusi prosenttia luokiteltiin kiireellisiksi.

kesäkuussa saavutettiin mittava edis-tysaskel eläinkokeiden korvaamisessa: Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi Botox-tuotteiden testaa-misen täysin solupohjaisesti eläinkokei-den sijaan. Lääkealan yritys Allergan ar-vioi, että uusi menetelmä tulee vähentä-mään koe-eläinten käyttöä Botox-tuot-teiden testaamisessa 95 prosentilla seu-raavan kolmen vuoden aikana, kunhan myös muiden valtioiden valvontaviran-omaiset hyväksyvät tämän menetelmän.

Tällä hetkellä EU vaatii jokaisen botu-liinitoksiinierän testaamista koe-eläimil-

Botox-eläinkokeiden loppu häämöttää

lä. Testaamiseen käytetään aineen myr-kyllisyyttä kuvaavaa LD50-testiä. Kor-vaavalla solupohjaisella testillä voidaan parantaa testauksen luotettavuutta ja tarkkuutta. Tällä hetkellä Botox-eläinko-keisiin käytetään vuodessa noin 300 000 koe-eläintä.

Botuliinitoksiini on erittäin vaarallinen bakteerien erittämä hermomyrkky, joka estää hermojen ja lihasten välisen signaa-linvälityksen. Botoxia käytetään lääketie-teellisten käyttötarkoituksien lisäksi kos-metiikkatuotteena mm. ryppyjen tasoit-tamiseen.

shutter

stock

shutter

stock

anim

alia

6 3 /2011

vartuin kiireisten juristivanhempien ainoana lapsena. Muutim-me usein, eikä pysyvien kaverisuhteiden luominen ollut mahdol-lista. Onneksi perheessämme oli kissa ja koira. Ilman lemmikkejä olisin monesti jäänyt todella yksin. Eläimet olivat usein seurana ja lohtuna, minkä lisäksi ne toivat elämääni jotakin pysyvää.

Jotkut eläinten oikeuksia puolustavat ovat sitä mieltä, että ihmi-nen ei saisi alistaa eläintä lemmikikseen. Esimerkiksi eläinfysiolo-gi Seppo Turunen on todennut, että kotikoirat ovat raskaasti ym-päristöä rasittavaa viihdykettä. En usko, että koira hankitaan ensisi-jaisesti viihdykkeeksi, vaan luotettavaksi kumppaniksi. Monille koi-ra on ihmistä läheisempi ystävä, ja lasten lisäksi etenkin vanhuk-set saavat paljon lohtua koirista. Tästä on todisteena muun muassa kaverikoirien vierailujen suunnaton suosio vanhainkodeissa.

Myös koiran kyky välittää ihmisestä on kyseenalaistettu ja se-litetty alisteisesta asemasta johtuvalla miellyttämisen tarpeella. Oman kokemukseni mukaan koiralla on laaja ja kehittynyt tunne-skaala. Se ikävöi, huolehtii ja kykenee empatiaan, mutta on myös omapäinen ja jopa loukkaantunut. Olen vakuuttunut siitä, että koiran rakkaus ihmiseen on vastavuoroista ja todellista. Näin ollen luottaisin ennemmin koiran kuin laskelmointiin ja äärimmäiseen itsekkyyteen kykenevän, lukemattomissa tarpeissaan tempoilevan ihmisen rakkauteen.

On kiistatonta, että etenkin ruoan osalta koira on rasite ympä-ristölle, mutta vaakakupissa on toinenkin puoli. Itse kulutan lähes kaiken vapaa-aikani kotona eläinten parissa. En matkustele juu-ri lainkaan tai ravaa kodin ulkopuolisissa harrastuksissa, mitä nyt metsässä koirien kanssa lenkillä. Koira on taatusti myös sisarusta vähemmän ympäristöä kuormittava kaveri perheen lapselle.

Maapallon väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja otamme yhä ene-nevässä määrin haltuumme sitä luontoa, jossa villit eläimet voisi-vat elää vapaina ja uhanalaiset lajit selviytyä kuolematta sukupuut-toon. Tehotuotamme ihmismassoille ravintoa, sallimme nauta- ja siipikarjan sekä sikojen tehotuotannon ja riistokalastuksen. Mei-dän olisi kiireesti tartuttava kovin ottein räikeimpiin ongelmakoh-tiin. Hyvin hoidettujen kotikoirien oikeuksista vouhottaminen saa helposti aikaan vastareaktioita ja vie huomion pois niiltä eläimil-tä, jotka kiistattomasti kärsivät, elävät häkeissä tai eivät lyhyen elä-mänsä aikana koskaan näe päivänvaloa.

Arvostan suuresti vegaaneja, myös heitä, jotka eivät hanki lem-mikkejä eläinten oikeuksiin vedoten. Voisin toki itsekin luopua vii-koittaisesta luomuliha-ateriastani, mutta uskon, että luomuliha-tuotantoon panostaminen on tehokkain keino kohti tehotuotan-non lopettamista. En myöskään näe, että lemmikeistä luopumi-nen edesauttaisi eläinten hyvinvointia laajemmassa mittakaavas-sa. Vain olemalla lähikontaktissa eläimiin voimme saada edes jon-kin käsityksen niiden tunne-elämästä ja älyllisestä kapasiteetista. Ilman tätä tärkeää henkilökohtaista kokemusta tuskin piittaisimme eläinten kärsimyksistä vähääkään.

katariina souri

Sanottua

”Tutkimuksessa selvisi, että tarkastellut sekaruokalounaat kuormittavat ilmastoa 2-3-kertaisesti ja rehevöittävät vesistöjä 4-5-kertaisesti verrattuna kasvisaterioihin. Tutkimuksessa suositellaankin kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa käytetään sesongin mukaisia, avomaalla tuotettuja kasviksia ja juureksia.” – Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tiedote 22.6.2011.

”Esitykselläni muistutan, että minä voin tehdä ihollani mi-tä haluan, mutta turkiseläimillä ei ole mahdollisuutta valita kohtaloaan. Suomi on valtio, joka korostaa hyvinvointia ja tasa-arvoa. On järkyttävää, miten tällaisessa valtiossa voi-daan samalla hyväksyä turkistarhat, joissa eläimet aliste-taan elämään täysin ala-arvoisissa olosuhteissa.” – Lihakoukuista roikkunut burleskitaiteilija Lucky Hell, Helsingin Sanomat 8.8.2011.

Katariina SouriKolumni

Risut ja ruusut

Niille noin puolelle lypsykarja- tilallisista, jotka eivät vasikoiden nupoutuksen yhteydessä käytä vielä kivunlievitystä.

Ex-ministeri ja -kansanedustaja Tanja Karpelalle, joka kouluttautui eläinsuojeluvalvojaksi ja aikoo tarjota toipumispaikan kaltoin kohdelluille eläimille.

Onko meillä oikeus pitää lemmikkejä?

tam

mi /

juss

i pu

ikko

nen

73 /2011

Suomi on eläinkokeille vaihtoeh-toisten menetelmien edelläkävi-jämaita EU:ssa: Tampereella toi-miva Vaihtoehtomenetelmäkes-

kus eläinkokeille (FICAM) on yksi nel-jästä EU-alueella toimivasta alan keskuk-sesta. Vaikka keskuksen rahoitus on vie-lä suhteellisen pientä, tekee se uraa uur-tavaa työtä eläinkokeiden vaihtoehtome-netelmien kehittämiseksi.

Euroopassa käytetään vuosittain yli 12 miljoonaa koe-eläintä. Vaih-toehtomenetelmillä on pystytty korvaamaan niistä vasta pieni osa. ”Menneiden vuosien luku-ja vertaa-

teksti laura uotila kuva janne järvinen kuvitus jenni lahtinen

Eläinkokeiden vaihtoehdot kaipaavat rahoitusta ja muutosta asenteissa

malla arvioisin, että tällä hetkellä vaih-toehtoisilla menetelmillä pystytään vä-hentämään koe-eläinten käyttöä noin 8 prosentilla eli miljoonalla eläimellä vuo-dessa EU:ssa. Valitettavasti koe-eläin-ten käyttömäärät näyttävät kuitenkin kokonaisuutena kasvavan EU:ssa, ja li-säksi eläinkoetutkimusta siirretään pal-jon EU:n ulkopuolisiin halvempiin mai-hin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Japaniin”, FICAMin johtaja Tuula Heinonen kertoo.

Valttina nopeus ja edullisuus

FICAM keskittyy työssään ihmissolui-hin pohjautuvien solu- ja kudosmalli-en kehittämiseen. ”Olemme kehittäneet esimerkiksi mallin, jolla mitataan yhdis-teiden vaikutuksia aikuisten verisuonten kehittymiseen. Mallia voidaan hyödyn-tää syöpä-, reuma- ja silmälääkkeiden ke-hitystyössä. Lisäksi olemme kehittäneet tai kehittämässä malleja esimerkiksi ih-misen rasvakudoksen erilaistumisesta,

hermotoksisuudesta sekä monimut-kaisimpana mallia ihmisen

sydämestä.” Eläinko-keiden vaihtoehdot

voivat kuitenkin olla muitakin

kuin solu-

8 3 /2011

ja kudosmalleja. Tavallisia keinoja ovat esimerkiksi erilaiset matemaattiset mal-lit, joita myös hyödynnetään FICAMissa, vaikka he eivät niitä itse kehitä.

Kudosmallien selkeä etu verrattuna koe-eläinten käyttöön on se, että ihmis-kudosperäiset mallit antavat tietoa suo-raan ihmisestä. Eläinten biologia eroaa ai-na ihmisestä, jolloin tulokset eivät juuri koskaan ole suoraan sovellettavissa ihmi-siin. ”Myös testien nopeus on vaihtoehto-menetelmien ehdoton valtti. Testit vievät viikkoja eläinkokeisiin kuluvien kuukausi-en sijaan. Vaihtoehtoiset menetelmät ovat myös edullisempia käyttää ja ne voidaan automatisoida”, Heinonen kuvailee.

Vaihtoehtoisissa menetelmissäkin on kuitenkin puutteensa. Heinosen mukaan niillä on vaikea mitata esimerkiksi systee-mistä ja pitkäaikaista vaikutusta sekä yhdis-teiden imeytymistä ja keräytymistä. Toi-saalta vaihtoehtoisista menetelmistä puut-tuu myös vielä paljon tietoa, sillä niiden käyttöhistoria on eläinkokeita lyhyempi.

EU:n päätökset merkittäviäEläinkokeisiin liittyvät asiat ovat pitkäl-ti kansainvälisiä. Esimerkiksi EU voi pää-töksillään merkittävästi vähentää tai lisä-tä koe-eläinten käyttöä, kuten esimerkik-si kosmetiikkadirektiivin ja REACH-ase-tuksen kanssa on käynyt.

Kosmetiikkadirektiivin viimeinen as-kel eli loputkin kolme vielä sallittua eläin-koetta kieltävä pykälä astuu voimaan ke-väällä 2013. Valitettavasti on yhä mah-dollista, että kiellon määräaika tulee siir-tymään. ”Akuuttia toksisuutta, pitkäai-kaista toksisuutta ja lisääntymistoksisuut-ta mittaavat vaihtoehtoiset mallit puuttu-vat vielä eikä näköpiirissä ole, että niille ehdittäisiin kehittää vaihtoehtoiset testit. Jos kielto astuu voimaan, tarkoittaa se si-tä, että kosmetiikkayritysten on keskey-tettävä uusien ainesosien kehitystyö sii-hen asti, että vaihtoehtoiset testit on ke-hitetty ja hyväksytty. Kosmetiikkateolli-suus ei ole asiasta kovinkaan innoissaan”, Tuula Heinonen sanoo.

Toinen EU:ssa jatkuvasti puhuttava eläinkokeisiin liittyvä asia on kemikaali-en turvallisuutta koskeva REACH-asetus ja sen vaatimat eläinkokeet. Arvioiden mukaan REACH:n puitteissa tullaan tar-

vitsemaan jopa kymmeniä miljoonia koe-eläimiä. Heinosen mukaan REACH edel-lyttää periaatteessa käytettäväksi eläin-kokeettomia menetelmiä, mutta käytän-nössä niitä on hyväksytty vain vähän. ”REACH:n kautta tulevia testausehdo-tuksia arvioivat ihmiset eivät välttämät-tä ole vaihtoehtoisten menetelmien asi-antuntijoita. Silloin tulee helposti hyväk-sytyksi sellaisia eläinkokeita, joille todel-lisuudessa olisi jo olemassa vaihtoehtoi-nen menetelmä.”

Pitkäaikainen rahoitus olisi tarpeenEläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmi-en yleistymistä hidastavat ennen kaikkea rahoituksen puute sekä asenteet. Heino-

nen kertoo, että tähän asti vaihtoehtome-netelmien kehittämiseen myönnetyt ra-hat ovat kuluneet pääasiassa perusteknii-koiden ja -tutkimuksen rahoittamiseen. Tämän vuoksi käyttökelpoisia malleja on tullut vasta vähän. Riittävällä jatkora-hoituksella mallien kehittäminen kuiten-kin vauhdittuisi, nyt kun perustekniikat niille ovat jo kunnossa. ”Mallien raken-taminen ja hyväksytyksi saaminen on sil-ti aina pitkä prosessi, joka kestää helposti 5–10 vuotta”, hän toteaa.

FICAMin toiminta käynnistyi vuonna 2008 ja sen rahoitus on turvattu vuoteen 2012 asti. ”Jos saisimme jatkuvan rahoi-tuksen, pystyisimme sitoutumaan kan-sainvälisiin, pitkiin projekteihin ja saisim-me siten rahoitusta myös ulkomailta. Täl-lä hetkellä, kun emme voi olla varmoja toiminnan jatkumisesta kuin muutaman vuoden kerrallaan, ei meillä ole juurikaan mahdollisuuksia päästä pidempiaikaisiin

tutkimusprojekteihin mukaan”, Heino-nen harmittelee.

Viranomaisten tulisi Heinosen mieles-tä ohjata tutkimusta yhä selvemmin vaih-toehtomenetelmien käyttöön. ”Ei auta, jos jokin hyvä malli on hyväksytty tietyn eläinkokeen korvaajaksi. Harva yritys us-kaltaa ensimmäisenä lähteä sitä käyttä-mään, sillä totutuissa eläinkokeissa on var-mempi ja helpompi pysyä. Jos viranomai-set kieltäisivät eläinkokeen käytön vaihto-ehtomenetelmän hyväksymisen jälkeen, olisi yritysten pakko siirtyä niitä käyttä-mään”, Heinonen pohtii. ”Viranomaisten olisi myös selkeästi ohjeistettava, miten vaihtoehtoisen menetelmän tulosta käy-tetään riskinarvioinnissa. Lisäksi samaa eläinkoetta korvaavia malleja ei saisi olla kovinkaan montaa, sillä silloin yritykset eivät tiedä, mitä niistä tulisi käyttää.”

Eläinkokeisiin pohjautuvia tutkimus-käytäntöjä on vaikea muuttaa, sillä tut-kijoiden osaaminen pohjautuu lähes täy-sin eläinkokeisiin. ”Toisaalta, jotta voisi olla hyvä ja uskottava vaihtomenetelmi-en tutkija, pitää tuntea hyvin myös eläin-koetutkimuksen käytännöt. Jotta eläinko-keiden vaihtoehdot kehittyisivät tehok-kaasti, tarvitaan aktiivista panostusta niin koulutukseen kuin rahoitukseenkin. Sys-temaattinen alan koulutus puuttuu yhä Suomesta. FICAMissa olemme nyt teh-neet hyvää pohjatyötä, ja jos valtio sitou-tuisi keskuksen pitkäaikaiseen rahoitta-miseen, olisi keskuksesta mahdollista ke-hittää todellinen huippuyksikkö”, Heino-nen pohtii. ”Erityisen iloinen olen kuiten-kin siitä, että sekä EU:n että USA:n viran-omaiset ovat nyt myöntäneet, että eläin-kokeista tulee päästä eroon. Tällaiset pää-tökset ohjaavat tutkimusta oikeaan suun-taan”, hän päättää.

Tuula Heinonen

93 /2011

teksti ja kuvat laura uotila

joten jo seuraavana päivänä hän soitti toi-selle ilmoittajalle, joka myi ”isona pieniä monirotuisia pentuja”.

Puhelimeen vastannut mies pyysi Lah-tisen katsomaan pentuja jo samana päivä-nä. ”Saavuimme kerrostalon pihalle kym-menen minuuttia sovitun ajan jälkeen. Siellä tulivat vastaan ensimmäiset kak-si ostajaa koiranpennut sylissään. Rappu-käytävässä tuotiin sitten jo kolmatta”, Lah-tinen kuvailee tilannetta. Kysyntä vaikutti kovalta, vaikka pentujen hinta oli sekaro-tuiseksi suhteellisen korkea, 400 euroa.

Sisällä asunnossa oli enää kaksi pentua.

eläinten maahantuonnissa on aina noudatettava maakohtaisia tuontiehtoja. Maahantuontisäädökset on tehty eläin-tautien torjumiseksi, mutta koska EU:n sisärajoilla ei enää tarkasteta kaikkien kul-jetettavien eläinten papereita, on eläinten laiton tuonti helpottunut.

Vuoden 2008 syksyllä Sanna Lahti-nen päätti hankkia koiranpennun. Hän etsi sellaista sekarotuista pentua, joka ro-tujensa puolesta soveltuisi lapsiperhee-seen. Ensimmäisen pennun kanssa tuli vesiperä: myyjä ei koskaan ilmaantunut tuomaan pentua. Koirakuume oli valtava,

Lemmikkien laiton maahantuonti yleistyy

Asunnossa ei näkynyt pentujen emoa ei-kä muita aikuisia koiria. Sanna Lahtinen ymmärsi, että pennut on tuotu ulkomail-ta. ”Uskoin vielä silloin sokeasti ihmisiin eikä mieleeni tullut, että joku voisi tehdä häikäilemätöntä bisnestä koiranpennuil-la”, hän toteaa nyt.

Lahtinen päätti ostaa pennuista pie-nemmän. ”Tuli vähän hätäinen olo, kun tuntui, että pennut viedään sieltä käsistä. Päätöksen jälkeen myyjä alkoi etsiä sirun-lukijalla mikrosirua pennun niskasta. Si-rua ei kuitenkaan löytynyt, jolloin myy-jä laittoi itse uuden sirun pennun niskaan

Suuret nappisilmät, hapsukarvaiset korvat ja suloisen pieni koko – se on Lilli, alun perin Virosta Suomeen laittomasti maahantuotu koira. On helppo uskoa, että Lillin kaltaiseen

koiranpentuun ei voi olla ihastumatta. Iloisesti häärivän Lillin tarina on nykyisin jo ikävän tavallinen.

– pentutehtailu ja salakuljetus kulkevat käsi kädessä

10 3 /2011

ja liimasi myös uuden sirutarran pennun virolaiseen passiin. Virallinen EU-passi pennulta puuttui. En ymmärtänyt asias-ta mitään, joten en osannut siihen miten-kään reagoida.” Lopetus tai palautusSeuraavana päivänä totuus myyjästä alkoi paljastua. Sanna Lahtisen sukulainen soit-ti ja kertoi löytäneensä internetistä kes-kusteluja, joista kävi ilmi, että myyjältä os-tettuja pentuja oli kuollut parvoon. ”En-simmäinen reaktioni oli kieltää asia. En halunnut tietää enempää. Tajusin kuiten-kin hetken mietittyäni, että vastuu on kan-nettava. Soitin kaupungineläinlääkärille ja kerroin tilanteen. Hän kertoi tietävänsä myyjän ja kehotti saapumaan klinikalle.”

Klinikalla eläinlääkäri tutki pennun. ”Kun kerroin hänelle myyntitapahtumas-ta ja siitä, että siru oli laitettu vasta osto-hetkellä, totesi eläinlääkäri, että asiasta on tehtävä ilmoitus. Mieleeni jäi vain, et-tä koska pentu on tuotu laittomasti maa-han, pitää se lopettaa. Sain kuitenkin läh-teä pennun kanssa kotiin odottamaan lää-nineläinlääkärin virallista päätöstä”, Lah-tinen kertoo tuskallisista hetkistään. To-dellisuudessa vaihtoehtona on myös eläi-men palauttaminen alkuperämaahan.

Lahtinen löysi apua Pelastetaan koirat -yhdistyksen kautta. ”Yhdistyksen avul-la Lillille järjestettiin hoitopaikka Tallin-nasta. Lillin palautuksen yhteydessä mat-kusti myös toinen palautuspäätöksen saa-nut pentu Viroon”, Lahtinen muistelee. Rokotteiden uusimisen ja vajaan kuukau-den odottamisen jälkeen Lilli noudettiin Suomeen – tällä kertaa kaikkia säädöksiä noudattaen.

Samasta tehtaastaLillin ollessa rokotusmatkalla Virossa Lahtinen kävi tekemässä rikosilmoituk-sen poliisille. Tuomio jutussa luettiin lop-puvuodesta 2010: myyjä tuomittiin eläin-tautisäädösten rikkomisesta, petoksesta ja väärennöksestä korvaamaan Lahtiselle noin 380 euroa. Rahoja Lahtinen ei kui-tenkaan tule saamaan, sillä ulosottoviran-omaisten mukaan myyjällä ei ole tuloja

Mitä kannattaa muis-taa pentua ostaessa?

Vaadi aina nähtäville pennun emo •ja sisarukset. Älä niele helposti se-lityksiä siitä, miksi emo ei asu myy-jän luona. Varmistu aina, että os-tamasi pentu on vähintään 7 vii-kon ikäinen.

Ole erityisen tarkkana silloin, kun •olet hankkimassa pientä koiraa. Pienet koirat ovat suosituimpia tehtailtavia koiria rodusta tai ro-duttomuudesta riippumatta.

Jos koet, että eläimen myyjä koet-•taa painostaa sinua ostamaan eläi-men tai yrittää saada sinut sääli-mään pentua, jätä eläin ostamat-ta. Pentuja ammattimaisesti myy-vät kauppiaat ovat yleensä erittäin taitavia puhumaan ostajan pyör-ryksiin.

Vältä ostamasta ulkomailta tuo-•tua pentua yksityishenkilöltä. Suo-si eläimen hankkimista vastuun-tuntoisten eläinsuojeluyhdistys-ten kautta.

Jos epäilet pentujen salakuljetus-•ta tai epämääräistä kasvatusta, ota heti yhteyttä alueen kaupungin- tai kunnaneläinlääkäriin, valvonta-eläinlääkäriin tai eläinsuojeluval-vojaan.

tai varallisuutta. Erilaiset ilmoituspalstat ovat kuitenkin yhä täynnä myyjän ilmoi-tuksia myytävistä pennuista.

Jo aiemmin myyjä on tuomittu koiri-en salakuljetuksesta ehdolliseen vankeu-teen ja 20 000 euron korvauksiin valtiol-le, mutta toiminta jatkuu vuodesta toi-seen ennallaan. Viranomaiset ovat var-sin voimattomia pentubisnestä tekevien myyjien edessä: koirat määritellään kaup-patavaraksi, jonka myymiseen ja maahan-tuontiin ei voida puuttua, jos lain kirjain täytetään rimaa hipoen tai rikkeet jäävät riittävän pieniksi.

Oikeudenkäynnin lisäksi Sanna Lahti-nen käy omaa taistoaan koirien pentuteh-tailua ja salakuljetusta vastaan. ”Olin si-nisilmäinen, kun lankesin ostamaan koi-ranpennun tällaiselta myyjältä. Nyt teen kaikkeni toiminnan pysäyttämiseksi.”

Lahtinen on esimerkiksi kerännyt kat-tavasti tietoja kyseisen myyjän myymistä koirista. ”Hämmästyttävän suuri osa koi-rista muistuttaa toisiaan, joten taustalla pyörii hyvin todennäköisesti jonkinlai-nen pentutehdas. Arkuus ja sisäsiisteys-ongelmat ovat näiden koirien tyypillisiä ongelmia, jotka viittaavat siihen, että pen-nut vieroitetaan emoistaan liian aikaisin. Yhden pennun tiedän kuolleen parvovi-rukseen ja muutamaa hoidetun saman taudin takia. En ole kuitenkaan onnistu-nut selvittämään, missä nämä virolaiset pennut kasvatetaan.”

”Edullinen pentu saattaakin muuttua hyvin kalliiksi, jos se paljastuu sairaaksi tai salakuljetetuksi. Puhumattakaan siitä kärsimyksestä, mitä sairastelu ja paikasta toiseen kuljettaminen aiheuttaa pennul-le”, Lahtinen summaa.

Espoossa toimiva mies ei ole ainoa, jo-ka tuo Suomeen tuntemattomissa oloissa kasvatettuja, usein sairaita ja salakuljetet-tuja pentuja. Arvioiden mukaan vastaavia toimijoita on jopa parikymmentä. Kovin pienestä bisneksestä ei ole kyse, kun yksi kauppias voi myydä viisi pentua viikossa vähintään 400 euron hintaan. Jos kysees-sä on suositun kääpiökoirarodun pen-tu, voi hinta kohota tuhanteen euroon. Viron lisäksi pentuja tuodaan Suomeen

myyntiin mm. Latviasta, Liettuasta, Puo-lasta ja Venäjältä. Eviran mukaan vuosit-tain joudutaan palauttamaan tai lopetta-maan jo kymmeniä Suomeen laittomasti tuotuja koiria.

113 /2011

kun suomalainen matkatoimisto etsi Kreetan Haniaan ruo-kabloggaajaa viikoksi kertomaan paikallisesta keittiöstä, ilmoi-tin heti oman blogini kisaan mukaan. Olin innoissani, kun kuu-lin, että eettisen ja ekologisen ruoan verkkopalvelun Mindo.fi:n bloggaajana pääsisin osallistumaan matkalle alkukesästä.

Kreetalainen ruokavalio on Välimeren maille tyypillinen. Sii-nä suositaan kokojyväviljoja, hedelmiä, palkokasveja ja oliiviöl-jyä. Eläinproteiinia käytetään kohtuudella, lähinnä juuston ja kalan muodossa. Lihaa kreetalaiset syövät vähän, aikaisemmin ai-noastaan juhlapyhinä ja nykyään noin kerran kahdessa viikossa.

Kreetan paikallinen kotieläintuotanto perustuu vielä pääosin pienimuotoiseen kotieläintenpitoon: ympäri saarta ajaessamme huomasimme melkein joka pihalla vapaana laiduntavan vuohen seuranaan muutama kana ja kukko. Suurtilat loistivat poissa-olollaan.

Monipuolista lähiruokaaParasta – ja ehdottoman luomua – antia matkalla olivat paikal-liset villivihannekset. Hortaksi kutsuttu alkuruoka on sekoitus erilaisia luonnonyrttejä ja -kasveja. Annos tarjoillaan laaduk-kaan oliiviöljyn ja sitruunan kera. Hortaa saa myös erilaisten piiraiden ja pasteijoiden täytteenä. Villivihannesten kerääminen on vanha kreetalainen perinne: Tien varressa näkyikin yhtenään kyykisteleviä paikallisia keräämässä kasveja illallispöytään.

Toiseksi suosikikseni nousi linssin tapaisista pavuista valmis-tettu hummusta muistuttava, hiukan miedompi paputahna fava. Alkupaloihin kannattaa Kreetalla muutenkin satsata, sillä viinin-lehtikääryleet, oliivit ja erilaiset munakoiso- ja kesäkurpitsapais-tokset olivat omaa luokkaansa.

Kasvissyöjälle Kreikka on oiva lomakohde. Torit pursuavat tuoreita vihanneksia ja perinteisissä tavernoissa on jopa useam-pi vegaanivaihtoehto. Ja mikä tärkeintä: ruoka on lähellä tuotet-tua, laadukasta ja taivaallisen makuista. reeta salmi

Ruokabloggaajana Kreetalla

Mindo on eettisen ja ekologisen ruoan yhteisöllinen reseptipalvelu. Mindo.fi näyttää ensimmäisenä maail-massa käyttäjän lataaman reseptin hiilijalanjäljen ja eh-dottaa korvaavia vaihtoehtoja epäeettisille raaka-aineil-le. Tulevaisuudessa palvelu näyttää reseptin yhteydes-sä ravintoarvot ja osuuden päivän saannista (GDA). Min-don tavoitteena on auttaa kotikokkaajia tekemään hyvää sekä itselle että ympäristölle.

Mindoon voi lisätä reseptejä kuka tahansa. Muut käyt-täjät voivat arvostella ja kommentoida niitä. Mindo.fi:n yhteydessä toimii lisäksi blogi, jossa pohditaan ruoan al-kuperää ja ympäristövaikutuksia eri näkökulmista.

Tutustu palveluun osoitteessa www.mindo.fi

Mindon perustajat Veera

Juvonen ja Reeta Salmi

olg

a po

ppiu

s

reet

a sa

lmi

reet

a sa

lmi

12 3 /2011

www.thebodyshop.fi

EARTH LOVERS™

UUDEN SUKUPOLVEN SUIHKUGEELIT

SATAPROSENTTISESTI BIOHAJOAVIA.EI PARABEENEJA, VÄRIAINEITA, SILIKONEJA TAI SULFAATTEJA.PÄÄRAAKA-AINEENA REILUN KAUPAN ALOEGEELI.PAKKAUKSET UUSIOMUOVIA.

Hinta 8,00 €/250 ml.

muuttaa maailman

terhi heimonen, 23, sotkamo”Aloitin viime vuonna kasvissyönnin Fa-cebookista löytämäni Ilmankos-projektin innostamana. Siinä kannustettiin kokei-lemaan kasvisruokaa kuukauden ajan ja pienentämään omaa hiilijalanjälkeä”, sot-kamolainen Terhi Heimonen kertoo.

”Lihan poisjättäminen on ollut yllät-tävän helppoa. Kasviperäisestä ruuasta-kin saa niin maistuvia ruokia, että lihaa ei ole tehnyt kertaakaan mieli. Soijarouhe ja -suikaleet olivat minulle ennestään tuttu-ja, mutta olen nyt myös ottanut ruokava-liooni minulle aiemmin vieraita ruoka-ai-neita, kuten tofua ja öljyhampun sieme-niä”, Terhi kuvaa.

Tällä hetkellä mietinnässä on juustojen korvaaminen, mutta sitä hankaloittaa Sot-kamon kauppojen valikoimat. Myös ra-

vintoloista voi olla hankalaa saada täysin vegaanista annosta. ”Ravintoloissa kas-visannoksia saa, mutta ne ovat monissa paikoissa pelkkiä kasviksia ilman mitään proteiinin lähteitä”, Terhi huomauttaa.

Joskus pienen paikkakunnan asenneil-mapiiri kasvissyöntiä kohtaan voi tuntua raskaalta. ”Kainuulaisten suhtautuminen kasvissyöntiin vaihtelee. Nuorempi ikä-polvi on tiedostavampaa, kun taas van-hemmilla saattaa olla enemmän tai vä-hemmän ennakkoluuloja. Suurin osa ih-misistä syö niin kuin kaikki muutkin, te-hotuotettua jauhelihaa tai kanaa. To-sin Kainuussa käytetään myös paljon it-se metsästettyä ja kalastettua riistaa ja järvikalaa, mikä on ihan hyvä asia”, Ter-hi miettii.

Niitä tuotteita, mitä ei kotikulmil-ta löydy, Terhi tilaa verkkokaupoista: ”Jonkun verran olen tilannut kuivatuot-teita, kuten erikoisempia papuja, netin kautta, mutta pääosin pärjään lähikaupan tuotteilla sekä näin kesällä kasvimaan ja oman parvekepuutarhan antimilla.”

Lisätietoa Ilmankos-projektista:www.ilmankos.fi

miia vikstedt, 36, ja tyttäret veera, 10, ja ronja, 8, lohja”Olin 12-vuotias, kun näin lehtiartikke-lin, missä kerrottiin, mitä lihantuotan-toon kasvatettaville sioille tapahtuu. Lu-ettuani sen, päätin kokeilla olla ilman li-haa ja liityin Animaliaan. Äiti päivitteli, että ilman lihaa ei voi elää, mutta isä, joka meillä paljon kokkasi, hyväksyi yllättävän helposti päätökseni”, Miia Vikstedt muis-telee ryhtymistään kasvissyöjäksi.

Nyt, vuosia myöhemmin, Miia on edelleen kasvissyöjä ja hän on kasvatta-nut myös tyttärensä Ronjan ja Veeran sa-malla ruokavaliolla. Perheellisenä Miia on saanut huomata, miten yhteiskunnan asenteet kasvissyöntiä kohtaan ovat hil-jalleen muuttuneet.

”Kun olin itse koulussa, en saanut kas-visvaihtoehtoa, joten elin yläasteajan pit-kälti näkkileivällä ja salaatilla. Myös koti-taloustunneilla valintaansa sai perustella pitkään. Omien lasten kohdalla taas päi-väkoti- ja kouluruokailuissa ei ole ollut ongelmia”, Miia kertoo.

Ulkopuoliset tulevat joskus kysymään Miialta, miksi hän ei anna tytöille lihaa. ”Perustelen sitä aina niin, että koska itse-kin syön kasvisruokaa, enkä muuta osaa laittaa.” Tytöillä on vapaus valita, mitä syövät, mutta toistaiseksi he ovat halun-neet pysyä kasvissyöjinä.

Kasvissyöntiin on monta syytä, joiden joukossa usein mainitaan oma terveys, eläinten hyvinvointi ja ympäristösyyt. Jokaisen kasvissyöjän taustalla on omanlaisensa tarina, jossa kiinnostavaa on erityisesti se, miten ratkaisu omasta ruokavaliosta syntyi. Seuraavassa kuusi kasvissyöjää antaa kasvot vegetaristien kasvavalle joukolle.

Terhi Heimonen

juh

a-m

atti

hal

on

en

Kasvissyöjä

14 3 /2011

Vikstedtit asuvat Lohjalla ja Miia ar-velee, että kasvissyöjäperheet ovat paik-kakunnalla melko harvinaisia. Kaupois-ta kasviperäisiä tuotteita on saanut pyy-tämällä ja tilaamalla. Viime vuosina tuo-tevalikoimakin on monipuolistunut: ”En-nen ei esimerkiksi saanut soijanakkeja mistään, nyt niitä löytyy pyytämättäkin”, Miia kertoo.

Perhe elää myös osin omavaraistalou-dessa. Kasvihuoneesta ja pihalta kerä-tään omat perunat ja sipulit ja tytöt oppi-vat samalla kompostoinnista ja talon töis-tä. Miia on opettanut lapsille myös ruoan-laittoa, että näillä olisi kodintaitoja, kun aikanaan muuttavat omilleen. Tytöistä vanhempi, Veera, on paljastunut jo var-sinaiseksi kokiksi, jonka tortilloja vieraat tietävät toivoa ateriaksi.

ronja vikstedt, 8v:”Lempiruokiani ovat makaronilaatikko ja spagettipaistos. Parasta kasvissyönnis-sä on sen terveellisyys. Lempieläimeni on kissa. Meillä on kolme kissaa ja akvaario.”

veera vikstedt, 10 v:”Tykkään uunitortilloista ja kokkaan nii-tä itse. Koulussa lempiruokiani ovat nel-jän viljan puuro ja kukkakaalipaistos. On helppoa olla kasvissyöjä. Juhlissa minul-la on usein omat eväät tai äiti on kertonut etukäteen, mitä voin syödä, koska minul-la on myös allergioita. Aion myös isona olla kasvissyöjä.”

niklas piiparinen, 30, vegaanilii-ton puheenjohtaja, helsinki”Ryhdyin vegaaniksi vuonna 2008. Si-tä edelsi muutaman vuoden kausi lakto-ovo-vegetaristina ja lyhyt kausi kotive-gaanina eli söin kotona vegaanisesti. En-nen sitä olin 25 vuotta sekasyöjä”, Niklas Piiparinen kertaa veganisminsa vaiheita.

Vegaanit eivät käytä ruokavaliossaan mitään eläinperäisiä tuotteita. Perintei-siin kasvissyöjiin verrattuna lihan ja kalan lisäksi ruokavaliosta on jätetty pois myös maitotuotteet sekä kananmuna. Vegaani välttää myös esimerkiksi nahkakenkiä ja pyrkii siten koko elämäntavallaan välttä-

mään eläinten hyväksikäyttöä.”Vahvin syy veganismilleni on eläin-

ten oikeuksien toteutumisen mahdotto-muus muulla tavalla kuin olemalla vegaa-ni. Myös ympäristö- ja ilmastokysymyk-set vaikuttivat. Terveyttäni en oikeastaan ajatellut ollenkaan”, Niklas sanoo.

Oman lähipiirin kanssa vegaaniudes-ta ei ole tullut yhteentörmäyksiä. ”Alussa sain perustella muutamalla lauseella, mi-tä syön ja mitä ravintoaineita siitä saan, mutta se riitti”, Niklas kuvaa.

Vegaanisuuden valtavirtaistumisesta kertoo myös vegaanituotteiden parantu-nut saatavuus. ”Kasviperäisiä maitoja on jo niin monta erilaista sorttia, että kämp-piksellä ja minulla on eri soijamaidot jää-kaapissa. Tällainen tilanne ei ehkä vie-lä hirveän monta vuotta sitten olisi ollut mahdollinen”, Niklas arvioi.

Vegaaniliiton puheenjohtajana toimi-va Niklas kertoo järjestönsä tavoitteeksi edistää kasvissyöntiä ja veganismia. Toi-minnan muotoja ovat maistatukset, pöy-dänpito messuilla ja festareilla, esitteiden

Niklas Piiparinen

Miia Vikstedt

ja tyttäret

Ronja ja Veera

eeva

su

ho

nen

liin

a m

äki-

pato

la

viks

ted

tien

ko

tial

bum

i

Kasvissyöjä

153 /2011

julkaiseminen ja levittäminen ja muu tie-dotustoiminta. ”Haluaisin, että olisimme aktiivisia ravintoloiden ja myymälöiden suuntaan ja levittäisimme tietoa vegaani-en tarpeista.

Itse hän kokkaa vegaaniruokaa päivit-täin. Parhaillaan suosiossa ovat mm. met-säsienilasagne, seitan ja bataatti-kookos-keitto. ”Muiden tekemistä ruoista kämp-piksen tekemä herkullinen linssikeitto ja Helsingin Annankadulla sijaitsevan ravin-tolan valmistama kung po tofu ovat päivä-unelmissani”, vegaani haaveilee.

riku Cajander, äijäikäinen koti-isä, biologi, kirkkonummi”Nyt olen ollut reilut parikymmentä vuot-ta kasvissyöjänä. Vähitellen ruokavalio vain muuttui enemmän ja enemmän kas-vispainotteiseksi”, kirkkonummelainen biologi ja toimittaja-kirjailija Riku Cajan-der muistelee.

Erityisen tärkeää nautiskelijaksi tun-nustautuvalle Rikulle on kasvisten ma-ku. ”Maku oli tärkeimpiä tekijöitä kasvis-syönnin alkuvaiheissa. Mielestäni kasvis-ten maut ovat niin hienoja, kun taas lihaa ja kalaa saa maustaa aika lailla, ennen kuin ne maistuvat yhtään miltään”, Riku vertaa.

Mutta ennen kaikkea eläinten oikeu-det painoivat valinnassa. ”Biologina ja eläinten ystävänä koin, että en halua tap-

paa eläimiä – edes välillisesti.” Vastenmie-lisintä lihaa Rikun mielestä on riista. ”En ymmärrä sellaista luonnonystävää, joka menee metsään ampumaan eläimiä. Se ei ole luonnon arvostamista”, Riku sanoo.

Parikymmentä vuotta sitten kasvissyö-jinä oli lähes pelkästään naisia ja tyttöjä, mutta Riku uskoo, että nykyään kasvis-syönnille on myös yhä enemmän miehiin purevia perusteita. ”Vielä 6–7 vuotta sit-ten kolesteroliarvoni olivat koholla. Aloin lisätä kasvisten määrää entisestään ja ar-vot laskivat nopeasti”, Riku sanoo. Oman terveyden ohella Riku uskoo, että miehiin vetoaa myös kasvisten oma pienviljely.

Haasteita kasvissyönnille Riku on koh-dannut matkatessaan vaimonsa kotiseu-duilla Itä-Aasiassa. ”Välillä kulttuurien törmäys on aika raju, kun tietyillä alueilla harrastetaan jopa harvinaisten villieläin-ten syöntiä”, Riku kuvaa. Usein matkoilta löytyy kuitenkin tiettyjä kasvisruokia ja tofua, joita Riku on oppinut suosimaan. Juhlatilaisuuksissa tarjotusta liharuoasta kieltäytyminen voidaan kuitenkin kokea loukkauksena, mikä aiheuttaa kasvissyö-jälle päänvaivaa.

Omassa perheessä Riku tekee yleensä itse omat salaattipainotteiset kasvisruo-at puolison kokatessa välillä vietnamilai-sia liha-aterioita. Bravuurinaan Riku val-mistaa erilaisia puuroja ja moni-ilmeisiä herkkupitsoja. Yhteisten aterioiden pe-

Riku Cajander

rusraaka-aineena käytetään usein aasia-laista riisiä.

Biologin kanssa puhe karkaa helpos-ti globaaleihin sfääreihin. ”Tehotuotan-nosta on tullut niin valtavaa bisnestä, että siihen on vaikea puuttua. Kun puhutaan miljardeista eläimistä vuosittain, tavalli-sen ihmisen on vaikea hahmottaa määrää. Pidän eläinoikeusjärjestöjen työtä ja suo-raa toimintaa tärkeänä, että ihmisten tie-to asioista kasvaa. On valtavaa tuhlausta syöttää maailman viljat rehuksi. En tiedä, katkeaako tämä lopulta johonkin globaa-liin kriisiin”, Riku puntaroi.

Hetkeksi palataan taas arkisempiin asi-oihin. ”Sellainen perusmiehinen pahe mi-nulla kyllä on, että tykkään aina pitsoista ja pastoista”, Riku tunnustaa lopuksi. ”Ja oluesta silloin tällöin. Mutta sehän on ve-gaanista!” eeva suhonen

liin

a m

äki-

pato

la

16 3 /2011

Turunen Seppo: Lemmikkielämää. Ihmisen luontosuhde ja eläinten hyödyntäminen. Gaudeamus, 2011. 205 s.

Lemmikkielämää -teoksen takakansi lu-paa enemmän kuin mitä kirja antaa luki-jalle. Seppo Turusen valtavalla eläinkun-nan asiantuntemuksella ja osaamisella oli-sin kaivannut hieman syvällisempää sisäl-töä. Kirja keskittyi liikaa numeroihin ja ni-mien luetteluun.

Kirja tuomitsee monia asioita, mutta ei esitä konkreettisia ratkaisuja ongelmiin. Se, että kaikki villikissat tapetaan tai lemmik-kieläimiä ei pidettäisi enää ihmisten ko-deissa, on yhtä kaukaa haettua kuin se, että voisimme olettaa koko ihmiskunnan ryhty-vän kasvissyöjiksi.

Mikäli faktat ihmisten eläinsuhteesta ja sen hyödyntämisestä kiinnostavat, niin kir-jassa on kuitenkin mielenkiintoista numee-rista tietoa ja kappaleet esimerkiksi mirri-en maailmanvalloituksesta tai koiranäytte-lyiden nurjista puolista ovat kiinnostavaa luettavaa. Ilahduttavasti teoksessa otetaan kantaa myös eläinten salakuljetukseen.kia herold

Kirjavinkit

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

Henriksson Saara: Moby Doll. Into Kustannus, 2011. 192 s.

Saara Henrikssonin Moby Doll on mie-lenkiintoinen sukellus päähenkilön mie-len kautta valaiden maailmaan. Romaa-ni kertoo nuoresta musiikinopiskelijas-ta Jennystä, joka pakkomielteisesti met-sästää lapsuudessaan kuulemaansa valaan laulua Pohjois-Norjassa. Ekologisesta vi-reestään huolimatta kertomus painottuu Jennyn ja häntä takaisin haikailevan Joken suhteeseen ja ennen kaikkea Jennyn omin-takeiseen mielenmaisemaan. Samalla kirja on kuitenkin myös yritys eläytyä toisen la-jin eli valaiden maailmaan, vaikkakin mel-ko pinnalla uiden. Päähenkilö pohtii lajien-välisen kommunikaation mahdollisuutta musiikin kautta. Henriksson kirjoittaa suju-valla kielellä, joka tempaa vedenalaisiin ja merellisiin tunnelmiin, kenties jopa inspi-roi lukijoita etsimään lisää tietoa valaista ja niiden suojelusta.maria ruottu

Aarnipuu Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa. Like, 2011. 216 s.

Animalian kuluvana juhlavuonna julkais-tu Jonkun on uskallettava katsoa on elä-västi kerrottu tarina Animalian matkas-ta 1960-luvulta tähän päivään. Kirja antaa myös laajemman katsauksen eläinsuojelu-liikkeen syntyyn maassamme.Animalian tarina alkaa vuonna 1961 poh-joismaisen eläinsuojelujärjestön edusta-jan Helsingissä pitämästä koe-eläimiä kä-sittelevästä esitelmästä. Tilaisuus antaa ki-pinän perustaa Suomeenkin eläinten asiaa ajava yhdistys. Ensimmäisinä vuosikymme-ninään järjestö suuntasi katseet koe-eläin-ten todellisuuteen, asiaan josta ei ollut ai-emmin juurikaan puhuttu Suomessa julki-sesti. 1980-luku oli kasvun aikaa täynnä ak-tiivista ruohonjuuritason toimintaa. Ennen vuosisadan vaihdetta järjestö tasapainoi-

Horowitz Alexandra: Koiran silmin. Gummerus, 2011. 354 s.

Psykologiaa Columbian yliopistossa Yh-dysvalloissa opettava Alexandra Horowitz on kirjoittanut kirjan, joka jokaisen koiraih-misen tulisi lukea. Horowitzin teos kääntää ihmisen maailman ylösalaisin – tarkastel-lakseen sitä koiran näkökulmasta. Kirjassa syvennytään koiran elämään, siihen miten tuo kotieläimistämme ensimmäinen kokee ympäröivän todellisuuden, mikä siihen vai-kuttaa ja mitä tästä kaikesta seuraa.

Horowitz valottaa koiran aistimaailmaa, sen mielenliikkeitä, ymmärrystä, älykkyyttä ja elämää ihmisen nelijalkaisena ystävänä. Koiran silmin auttaa ymmärtämään, mil-tä maailmamme ehkä näyttää koiramaises-ta vinkkelistä tarkasteltuna. Kirja on ehdot-tomasti lukemisen arvoinen. Jos kotona-si asustaa koira, et enää ikinä katso sitä sa-moin tämän teoksen jälkeen.anna kauhala

li eläinoikeusliikkeen radikalisoitumisen risti-aallokossa. 2000-luvulla Animalia on jo vah-va eläinten suojelun ja oikeuksien ajaja, joka panostaa vaikuttaviin mediakampanjoihin.Järjestö on yhtä kuin sen takana olevat ihmi-set. Kirjassa pääsevät esiin niin vapaaehtoiset aktiivit, merkittävät vaikuttajat Juliana von Wendtistä Hannele Luukkaiseen kuin kovaa työtä vaikeinakin aikoina tekevät työnteki-jät. Kirjan nimi ei voisi olla osuvampi. Silmien ummistaminen on helppoa ja tarvitaan roh-keutta katsoa tuotanto- ja koe-eläinlaitosten suljettujen ovien taakse. Kirja kertoo kuin-ka vaikea on saada aikaan pieniäkin askelia eläinten olojen parantamisessa, mutta kuinka suuri merkitys työllä on. Eeva Kilven kosket-tavat runot sitovat Animalian vuosikymmenet toisiinsa. hannele ahponen

Kirjan voi tilata Animalia-shopista!

25€(Ei-jäsenille 27€)

Teoksen voi lainata Animalian kirjastosta.

173 /2011

kuksen tekemässä turkistilojen riskikar-toituksessa haitallisten aineiden pitoisuu-det pohjavedessä ylittyivät yli puolessa havaintopaikoista. Tiivis alusta on edel-leen vain joka kymmenennellä tarhalla. Vuoteen 2015 mennessä tiivis alusta tuli-si olla vähintään 60 prosentilla tarhoista ja kaikille tiloille vaaditaan jäteveden kä-sittelyjärjestelmä. Turkistarhat tuli siirtää pois pohjavesialueilta vuoteen 2005 men-nessä, mutta osa tarhoista on vielä siirtä-mättä. Uusia tarhoja ei saa enää perustaa pohjavesialueille.

Ilmastovaikutukset vertailutuottei-ta merkittävästi suuremmatTurkistarhaus aiheuttaa ympäristökuor-mitusta myös välillisesti tuotannon eri vaiheissa: rehujen valmistus, nahkojen käsittely ja muokkaus sekä erilaiset kul-jetukset kuluttavat runsaasti energiaa. Myös turkisten käsittelyyn käytettävät ke-mikaalit kuormittavat ympäristöä.

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka pal-jon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toi-minnan elinkaaren aikana syntyy. Suo-messa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarvioinnin mukaan turkiksel-le vaihtoehtoisten tuotteiden (akryyli-takki ja akryyli- tai polyesteri-puuvilla-sekoitetakki) hiilijalanjälki on pienim-millään vain noin viidesosa minkkitur-kin hiilijalanjäljestä.

Elinkaariarvioinnin mukaan turkis-tuotannon happamoittavat päästöt ovat minkin osalta jopa yli 530-kertaiset ja ke-tun osalta yli 240-kertaiset vertailutuot-teeseen (akryylitakki ja akryyli-puuvilla-takki) verrattuna. Häkkien alle kertyväs-tä lannasta ja virtsasta ilmaan vapautuva ammoniakki muun muassa lisää puiden alttiutta pakkasen ja tuhohyönteisten ai-heuttamille vaurioille jopa puolen kilo-metrin päässä tarhasta.

Turkis ei ole ekologinen tuote

Vesistöpäästöt kuormittavat alueellisesti

Turkiseläinten ulosteet sisältävät huomat-tavat määrät typpeä ja fosforia, jotka re-hevöittävät maaperää ja vesistöjä. Rehe-vöitymisen seurauksena lajisto köyhtyy ja vesien virkistys- ja talouskäyttömah-dollisuudet heikkenevät. Vaikka turkis-tarhauksen osuus koko Suomen vesistö-jä rehevöittävistä kokonaispäästöistä on pieni, fosforin osalta noin 1,1 % ja typen noin 0,6 %, on alueellinen vesistökuormi-tus suurta. Tämä johtuu siitä, että turkis-tarhat ovat keskittyneet alueellisesti. Esi-merkiksi Pohjanmaan Kalajoen vesistö-alueella puolet fosfori- ja kaksi viidesosaa typpikuormasta tulee turkistarhoilta.

Suomessa tuotetun minkin- ja ketun-

nahan elinkaariarvioinnin mukaan tur-kistuotanto poistaa rehevöittäviä ravintei-ta Itämerestä jopa viisi kertaa enemmän kuin tuotannon päästöt ovat. Merestä poistuu ravinteita, kun Itämeren silakkaa pyydetään turkiseläinten rehuksi. Tutki-muksessa käytetty LCA-elinkaarimalli ei kuitenkaan ota vesistökuormituksen pai-kallisia ja alueellisia vaikutuksia huomi-oon. Tueksi tarvittaisiin tarkempia työka-luja ravinteiden reittien ja vaikutusten ar-viointiin. Itämeren rehukalaa voi hyödyn-tää myös muihin tarkoituksiin kuin tur-kiseläinten rehuksi, esimerkiksi biopolt-toaineen raaka-aineeksi.

Pohjaveden laatu on heikentynyt tur-kistuotantoalueella Pohjanmaalla useilla paikkakunnilla. Länsi-Suomen ELY-kes-

teksti hannele ahponen

Turkis on huomattavasti vaihtoehtoisia tuotteita kuormittavampi ympäristölle.

Myös tuore MTT:n tekemä turkiksen elinkaariarviointi, joka tehtiin

turkistuottajien toimeksiannosta, toi esille turkiksen selkeästi isommat

ilmasto- ja happamoittavat päästöt vertailutuotteisiin nähden.

oik

eutt

a el

äim

ille

18 3 /2011

eläinten hyvinvointi nousi sekä halli-tusneuvotteluissa että lopulta hallitusoh-jelmassa sellaiseen asemaan, missä se ei ole koskaan aiemmin vielä ollut. Ensim-mäinen merkki asetelman parantumises-ta oli se, että Animalia sai kutsun nime-tä hallitusneuvotteluihin oman osallistu-jansa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun eläinsuojelujärjestö on Suomessa nostet-tu vastaavaan asemaan. Eläinsuojelujär-jestöistä ainoastaan Animalia sai kysei-sen oikeuden. Tämä on varmasti aktiivi-sen poliittisen vaikuttamistyömme ansio-ta: järjestömme nähdään Suomessa joh-tavana ja asiantuntevana eläinten hyvin-vointia edistävänä vaikuttajana.

Ristiriitaisia tavoitteitaItse hallitusneuvottelujen kulku oli salais-ta. Eri lähteistä, kuten medioista ja puolu-eiden ohjelmista, saatavien tietojen mu-kaan voidaan kuitenkin määritellä, mi-tä asioita mikäkin taho on neuvotteluissa edistänyt. Selkeitä eroja löytyy myös eri puolueiden neuvottelijoiden kommuni-koinnista Animalian kanssa.

Pääpiirteittäin voidaan arvioida, että eläinasioita voimakkaimmin vei neuvot-teluissa eteenpäin Vihreät. Myös Vasem-mistoliitto ja SDP ovat edistäneet muita puolueita tiukempia eläinsuojeluvaateita. RKP puolestaan profiloitui hallitusneu-votteluissa voimakkaimmin turkistarha-usta puoltavana puolueena.

Kaikkien käänteiden ja kompromissi-

en jälkeen hallitusoh-jelman eläineettinen osuus näyttää nyt huo-mattavasti valoisammal-ta kuin neljä vuotta sit-ten. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja esimerkik-si eläinkokeiden korvaamiseen annetaan ohjelman puitteissa paljon mahdollisuuksia.

Askel kohti turkis tarhauksesta luopumistaEläinsuojelun kannalta merkittäviä kirjauk-sia ovat muun muassa eläinsuojelulain uu-distaminen, luomutuotannon kehittämi-nen ja kuluttajien oikeus tietää ruoan tuo-tantotapa. Luomutuotannon lisäämisen kohdalla mainitaan erityisesti kotieläin-tuotanto. Luomun osuutta luvataan kas-vattaa myös julkisin hankinnoin. Konk-reettisista lupauksista esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöön perustetta-va eläinsuojeluasiamiehen virka on sel-keä viesti eläinten hyvinvoinnin merki-tyksen kasvusta yhteiskunnallisessa pää-töksenteossa.

Hallitusohjelmaan on myös ensim-mäistä kertaa kirjattu askel nykymuo-toisesta turkistuotannosta luopumiseen, mikä on esimerkki eri hallituspuolueiden välisestä kompromissista. Hallitus sanoo tukevansa turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona ja samal-la selvittävänsä turkistarhauksesta muu-

Eläinpolitiikan seuraavat neljä vuotta

hun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymi-sen kannustamisen mahdollisuuksia. Kir-jaus on jo selkeä myönnytys sille, ettei turkisala nykyisellään ole eettisesti kestä-vä elinkeino. Vaikka ohjelma ei jätä mah-dollisuutta alan täydelle kiellolle, se peri-aatteessa edellyttää muutoksia nykytar-haukseen, jossa eläinten hyvinvointia lai-minlyödään rutiininomaisesti.

Puolueita eniten yhdistäviä kirjauksia ovat eläinkokeiden korvaaminen ja eläin-suojeluvalvonnan tiukentaminen. Ani-malian tavoitteena on tulevalla hallitus-kaudella saada varmistettua myös se, että Tampereella toimivan Vaihtoehtomene-telmäkeskuksen jatkorahoitus taataan.

Vaikka hallitusohjelmaan kirjattiin pal-jon positiivisia aikeita, niiden toteutumi-nen käytännössä ei ole vielä itsestään sel-vää. Animalian tehtävänä on nyt työsken-nellä sen puolesta, että mahdollisimman moni lupaus toteutetaan eläinten kannal-ta parhaalla tavalla. Tässä kohden yhteis-työ poliitikkojen ja virkamiesten kans-sa on erittäin tärkeää. Tulemme olemaan työssämme aktiivisia. kati pulli

isto

ckph

oto

Huhtikuisen vaalituloksen jälkeen hallitusneuvottelujen kulkua saattoi etukäteen vain arvailla. Hallitukseen koottiin lopulta kirjavat kuusi puoluetta. Perussuomalaisten vaalimenestys ja sen jälkeinen päätös jäädä oppositioon aiheuttivat sen, että pienetkin puolueet saattoivat sanella hallitusneuvotteluissa tiukkoja ehtoja. Tuloksena saatiin hallitusohjelma, jossa on jokaiselle jotakin – lukijasta riippuen liikaa tai liian vähän.

193 /2011

3,5 dl jauhoja

2 tl leivinjauhetta

1,5 tl suolaa

1 rkl sokeria

100 g margariinia

2 dl soijamaitoa

2,5 dl vettä

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon sulatettu margariini

sekä soijamaito ja vesi. Anna taikinan turvota hetkisen verran. Paista vohvelit

vohveliraudalla.

VOHVELIT

Animalia testaa teksti meri kajander kuvat valmistajat

Vispautuvat kasviskermat animalian testiryhmä kokeili, miltä vispautuvat kasviskermat

maistuvat. Mukana testissä oli kolme eri tuotetta, joista kaksi oli kaurapohjaisia ja yksi oli soijapohjainen. Vispikermoja maistel-tiin paistettujen vohvelien päällä. Kaikissa tuot-teissa oli jo lisättyä sokeria, joten niihin ei lisätty mitään makeutusainetta. Raati-laisten mielestä lisäsokeria olisi kui-tenkin kaivattu. Toki myös mar-jahillot voisivat tuoda tarvitta-van makeutuslisän.

Testivoittajaksi paljastui Go Greenin Vispi (kaura-pohjainen rasvasekoitus). Vispiä oli helppo vatkata, sillä se ei ollut liian jäykkää. Sähkövatkain sopisi vatkaa-misen parhaiten, sillä käsin vatkaaminen vei hieman ai-kaa. Tämä vaahto sai kiitosta koostumuksestaan, vaikka ma-ku olisikin kaivannut lisättyä soke-ria. Tuotteen sisältämä kaura on ruot-salaista ja pakkausmateriaali on kierrätettä-vää kartonkia.

Testin kakkossijan vei Sunnuntain Kuohkea Vispi (kaura-

pohjainen kasvisrasvasekoite). Tätä tuotetta oli työläämpi vat-kata käsin, sillä se oli jo paketista otettuna paksuhkoa. Säh-kövatkaimella vispaaminen olisi varmasti huomattavasti hel-

pompaa. Tuote on kotimainen ja sille on myönnet-ty avainlippu-merkki. Pakkaus kelpaa karton-

kikeräykseen. Ainoa soijapohjainen vaahto So-yatoo! jäi hännänhuipuksi sijalle

kolme. Tuote sai risuja vetisyydes-tään. Tätä soijavaahtoa ei tarvin-

nut vispata, sillä se oli pakattu painepakkaukseen. Soijavaah-toa pursotettiin suoraan pullos-ta, ja sillä on mahdollista tehdä myös koristeluja kakun pääl-

le. Tuotteen alkuperämaa jäi ar-voitukseksi, sillä pullon kyljes-

sä mainittiin vain, että soijavaah-to on tuotettu EU:n sisä- ja ulko-

puolella. Myös tiedot ravintoarvoista puuttuivat, niistä oli mainittu vain ras-

van osuus. Valmistaja on saksalainen, mut-ta silti pakkaus ei ollut kierrätyskelpoista.

Kaikkia testattuja kasviskermoja löytyy varsin ylei-sesti isoimmista ruokakaupoista.

Tuote Raadin kommentit Ravintoarvot/100 g

Go Green VispiPisteet: 4 / 5

”Mukavan paksua. Hyvin miedon makuinen. Voisin laittaa kakun päälle. Kaipaa sokeria.””Aika kermamaista. Pysyy mukavasti koossa, silti vaahtomainen. Tarvitsee makeutusta.””Kauniin kuohkea, melkein partavaahtomainen rakenne. Vaniljan maku hyvin mieto, muutenkin aika mauton.”

Energiaa (kcal): 250Proteiinia (g): 0,5Hiilihydraatit (g): 17Rasva (g): 20

TESTI-

VOITTAJA

Sunnuntai

Kuohkea VispiPisteet: 3 / 5

”Hieman voinomainen jäykkä vaahto. Mauton, vaatii sokeria. Esanssinen jälkimaku, jossa ehkä tavoiteltu vaniljaa. Muistuttaa härskiintynyttä voita.””Tosi tuhti vaahto, hieman rasvaisen oloinen. Mieto maku, vähän mitäänsanomaton. Kaunis väri.””Koostumukseltaan paksuin ja paras. Maultaan paras, vaikkakin jälkimaku havaittavissa. Sopivan makea.”

Energiaa (kcal): 250Proteiinia (g): 0,5Hiilihydraatit (g): 16Rasva (g): 20

Soyatoo!

SoijavaahtoPisteet: 2 / 5

”Makea, mutta ei ällö. Vahva vaniljan maku, sopisi hyvin tuoreiden marjojen kanssa. Aika juoksevaa. Väri ja rakenne muuten hyvät.””Kuohkean näköistä, mutta suutuntuma hieman vetinen. Teollisen makuinen. Kaipaa runsaasti sokeria.””Makea, vähän liiankin. Maku häipyy nopeasti. Aika löysää.”

Energiaa (kcal): ei mainitaProteiinia (g): ei mainitaHiilihydraatit (g): ei mainitaRasva (g): 11

20 3 /2011

Osta kotimaistaeläinkokeetonta kosmetiikkaa

ja paljon muuta...

www.lifehair.fi

213 /2011

ELÄMÄntAPAnA ELÄintEnSUojELU

Minkälaisia henkilöitä löytyy Animalian hallituksesta? Jokaisella heistä on ollut erilainen tie Animalian toimintaan, mutta kaikkia heitä yhdistää halu tehdä maailmasta parempi paikka eläimille. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin viime keväänä. Hallituksen pääasiallisena tehtävänä on vastata järjestön linjanvedoista, kampanjoista ja taloudesta.

Puheenjohtaja Sami Säynevirtajärjestöpäällikkö, Helsinki

”Olen ollut Animalian toiminnassa ak-tiivisesti mukana jo useamman vuo-den sekä kuulunut järjestöön jäsenenä 1990-luvun alusta lähtien. Mielestäni tällä hetkellä tärkein eläinsuojelukysy-mys Suomessa on tiukemman eläinsuo-jelulain laatiminen. Suomessa turkistar-hauksen kaltainen elinkeino tulisi kiel-tää lailla kokonaan. Toimiessani Anima-lian puheenjohtajana haluan vahvistaa järjestön vapaaehtoistoiminnan osuutta koko Suomessa sekä vahvistaa Animali-an kansainvälisiä yhteyksiä.”

Tanja Hietamies toimistosihteeri, biologi, Helsinki

”Olen aikaisemmin toiminut ympäris-tö- ja kehitysyhteistyöjärjestöissä. Par-haiten koen voivani vaikuttaa juuri Ani-maliassa, joka toimii asiantuntevasti ja monipuolisesti eläinten hyväksi. Pyrin kuluttamaan mahdollisimman eläinys-tävällisesti välttäen eläinperäisiä tuottei-ta ja suosien luomua. Lemmikeiksi otan vain eläimiä, jotka ovat syystä tai toises-ta jääneet kodittomiksi. Mielestäni Ani-malian tärkein tavoite on tällä hetkel-lä turkistarhauksen saattaminen histori-aan tulevaisuudessa.”

Iiris Rautiainenkulttuurituottajaopiskelija, Helsinki

”Olen ollut mukana Animalian toiminnassa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Olen vegaani ja har-rastan erilaisia kasvissyön-tiä tukevia tapahtumia. Mielestäni Animalian tär-keimmät tavoitteet ovat täl-lä hetkellä koe-, turkis-, ja tuotantoeläinten oikeuksi-en ajaminen sekä luomu- ja kasvisruuan tuotannon tuke-minen.”

Varapuheenjohtaja Hanna Bärlundamanuenssi, Siuntio

”Olen toiminut Animalian opiskelijaryhmässä noin viisi vuotta ja nyt olen hallituksen jäsen kolmatta vuotta. Eläinsuojelu näkyy omas-sa elämässäni ensinnäkin kulu-tusvalinnoissani. En syö mitään eläinperäisiä tuotteita enkä käy-tä eläinkokein testattua kosme-tiikkaa. Olen myös antanut ko-din kolmelle kodittomalle koiral-le, ja mahdollisuuksien mukaan aion tulevaisuudessa yrittää tar-jota kodin myös muille koditto-mille eläimille.”

Animalian hallituksen jäsenet esittäytyvät

teksti saija haapalehto kuvat iiris rautiainen ja vera liinasaari

22 3 /2011

Micaela Morerobiologian opettaja, Hyvinkää

”Olen ollut Animalian jäsen 1990-lu-vun puolivälistä lähtien. Olen lakto-ovovegetaristi ja käytän eläinkokeeton-ta kosmetiikkaa ja pesuaineita. Mieles-täni Animalian tulisi panostaa tulevai-suudessa erityisesti maatalouseläinten olojen parantamiseen. Haluan hallituk-sessa panostaa talousasioiden hoitoon, jotta Animalian varoja käytetään tehok-kaasti ja myös tulevat vuosikymmenet huomioiden. Myös alueosastojen kum-mitoiminnan aloittaminen kiinnostaa.”

Inna Somersalokasvisruokakokki, Helsinki

”Olen aikaisemmin ollut Animali-an tapahtumissa kokkina ja muka-na järjestämässä juhlavuoden ta-pahtumia. Olen vegaani ja olen kiinnostunut panostamaan halli-tustyöskentelyssä erityisesti tule-van syksyn kasvisruokakampan-jointiin. Suurimpana epäkoh-tana eläinsuojelussa pidän tällä hetkellä turkistarhausta.”

Saara Kupsalatutkija, Helsinki

”Olen toiminut pitkään eläin-kentällä sekä tutkimuksen kautta että olemalla mukana eri järjestöissä. Tutkimustyös-säni olen keskittynyt yhteis-kuntatieteelliseen eläintutki-mukseen ja minua kiinnostaa eläinkysymys laaja-alaisesti, kuten eläimiin liittyvä poliittinen päätök-senteko sekä eläimiin liitetyt kulttuuriset arvostuk-set ja merkitykset. Animaliassa minua kiinnostavat etenkin eläineettisen kuluttamisen kysymykset.”

Tina Kortelainenkehitysyhteistyön ammattilainen, Helsinki

”Olen toiminut aikaisemmin Ani-malia International- ryhmässä. Yritän antaa eläimille ääneni niin monissa tilanteissa kuin mah-dollista. Kaikki eläinsuojeluky-symykset ovat tärkeitä ja jokai-sen eläimen elämä on arvokasta. Vapaaehtoisena toimiminen on minusta erinomainen tapa vai-kuttaa ja vahvistaa kansalaisyh-teiskuntaa.”

Elina Valkamaluokanopettaja, Helsinki

”Olen ollut Animalian toimin-nassa aktiivisesti mukana jo yli 15 vuotta. Olen toiminut aikai-semmin mm. puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja lehtem-me päätoimittajana. Hallituk-sessakin olen ollut kymmenisen vuotta ja jaksan yhä jatkaa, koska koen Animalian toiminnan olevan niin lähellä sydäntäni.”

Minna Hjortkääntäjä, jatko-opiskelija, Helsinki

”Olen Animalian hallituksessa tois-ta kautta. Lähdin Animalian toimin-taan mukaan, koska järjestö tekee mielestäni tärkeää työtä kaikilla ken-tillä politiikasta ruohonjuuritasoon, ja saa muutoksia aikaan. Toimin-nassa on myös ilo olla mukana, sil-lä animalialaiset ovat huippuporuk-kaa! Animaliassa toimimisen lisäk-si edistän eläinten asiaa eniten ar-jen vegaanisilla kuluttajavalinnoil-la ja tietoa levittämällä.”

233 /2011

Animalia-lehti 1980-luvulla: koe-eläinkauppiaita ja sirkusnorsuja

teksti mervi tiusanen kuvat animalia

kunniaksi vuonna 1981 kuudentuhan-nen jäsenen rajan. Syksyllä taivalta juhlit-tiin Helsingin Kulttuuritalolla Taiskan ja Riki Sorsan tahdissa. Vuonna 1984 ko-hua aiheutti puolestaan jäsenlehdessä jul-kaistu nimilista, jossa mainittiin kissoja koe-eläimiksi myyneitä yksityishenkilöi-tä. Myös paikkakunnat ja kissojen luku-määrä kerrottiin. Tämän seurauksena osa myyjistä sai häirintäsoittoja ja uhkauskir-jeitä, joiden johdosta poliisikin oli yhtey-dessä päätoimittajaan. Luukkainen puo-lustaa kuitenkin yhdistyksen toimintaa seuraavassa numerossa: ”Jokainen koe-eläinten myyjä voi vapaasti valita haluaa-ko hän esiintyä tällaisella listalla, toisin sa-noen myykö hän koe-eläimiä vai ei. Hei-dän uhreillaan – avuttomilla eläimillä – ei ole vaihtoehtoja tarjolla.” Samaisessa leh-dessä julkaistiin myös uusi nimiluettelo.

Voitto sirkusnorsujen puolestaSeuraavana vuonna Koe-eläinten Suojelu

ry:n lehden keskiaukeamalla oli valmiiksi painettuja Tampereen kaupunginhallituk-selle osoitettuja kortteja, joihin lukijoiden toivottiin liimaavan postimerkit ja lähet-tävän allekirjoitettuina eteenpäin. Kortin tekstissä paheksuttiin suunnitelmia delfi-naarion rakentamiseksi Tampereen Sär-känniemeen. ”Mielestäni delfiineitä ei saa vangita allasdelfiineiksi eikä kouluttaa hu-vipuistojen sirkuspelleiksi. On häpeällis-tä, että älykkäiden ja hyväluontoisten del-fiinien ihmisrakkautta käytetään väärin kaupallisten tarkoitusperien vuoksi”, kor-tissa vedottiin.

Särkänniemen delfinaario porskuttaa tänäkin päivänä, mutta vuosikymmenen puolivälissä saavutettiin eräs varsin konk-reettinen voitto. Vuonna 1986 Koe-eläin-ten Suojelu ry:n väki vei virkamiehiä tu-tustumaan Sirkus Finlandian norsujen oloihin Turkuun. Jäsenlehdessä julkais-tussa Pohjoismaiden Neuvostolle osoi-tetussa avoimessa kirjeessä muun muas-

”uusi este eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen tiellä: Suomen Eläinsuoje-luyhdistys”, otsikoi Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen jäsenlehdessä vuonna 1981. Animalia, ku-ten yhdistys tänä päivänä tunnetaan, oli jo saavuttanut poliittista uskottavuutta ja se oli kutsuttu kuultavaksi talousvaliokun-taan sen käsitellessä eläinsuojelulain uu-distamista. Suomalaista eläinsuojelukent-tää repineet erimielisyydet putkahtivat kuitenkin pintaan. Paikalle myös kutsut-tuna olleet Suomen eläinsuojeluyhdistyk-sen edustajat kun ”olivat todella sitä miel-tä, että eläinsuojalainsäädäntöämme ei tarvitse uudistaa, koska se on niin hyvä, ainoastaan valvontaa pitäisi lisätä!” paasa-si Luukkainen lehdessä tuohtuneena. Rii-taa soviteltiin kuitenkin myöhemmin jär-jestöjen yhteisessä tapaamisessa.

Suomen suurimmaksi eläinsuojelujär-jestöksi kasvanut Koe-eläinten Suojelu ry ylitti kahdenkymmenen toimintavuoden

24 3 /2011

sa todetaan, että ”luonnolliselle käyttäy-tymiselleen täysin vieraita temppuja esit-tävän eläimen katseleminen ei ole kasvat-tavaa eikä anna lisää tietoa. On epäpsyko-logista ja arvotonta opettaa lapsia naura-maan eläimille, jotka on alistettu.” Sirkus-tiikerit ja -norsut katosivatkin sittemmin suomalaisilta areenoilta.

Kohua laittomista eläinkokeistaVuodesta 1987 lähtien yhdistys on jaka-nut Pro Animalia -palkintoa. Sen ovat saaneet muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja eläinlääkäri Mikael Ilves. Samana vuonna Helsingin yliopiston fy-siologian laitoksella työskennellyt eläin-tenhoitaja otti lopputilin, mutta salakul-jetti sitä ennen Iltalehden toimittajan ja valokuvaajan katsomaan eläinten oloja. Vierailulla selvisi, että laitoksella tehtiin tuskallisimpia ensimmäisen luokan eläin-

kokeita ilman asianmukaista lupaa. Animalia-lehdessä tapausta ja sen

käänteitä seurattiin herkeämättä: ”Jul-kisuudessa on esitetty, että jatkolupien myöntäminen kokeille on osoitus siitä, että aiheesta nostettu kohu oli täysin tur-ha. On myös annettu ymmärtää, että kos-ka kokeet saivat luvat, ne ovat tuskatto-mia.” Ministeriön lopullinen päätös jat-koluvista kun oli karvas pettymys eläin-suojelijoille. Iltalehden paljastusartikke-lia seuraavat viikot olivat kuitenkin Koe-eläinten suojelu ry:n siihenastisen histo-rian kiireisintä aikaa ihmisten soitellessa ja kysellessä, mitä he voisivat tehdä koe-eläinten hyväksi.

Superkettujen kasvatus tuli tiensä päähänNykyisiin toimitiloihin Porvoonkadul-le järjestö muutti vuonna 1989. Samoi-hin aikoihin ryhdyttiin harkitsemaan myös tietokoneaikaan siirtymistä. Kysei-senä vuonna yhdistys aloitti myös ensim-

mäisen ison turkisten vastaisen kampan-jan, jonka slogan kuului: minä en voi elää ilman turkkia, sinä voit. Sen yhteydessä tuotiin julkisuuteen ylisuuriksi kasvatetut ja vakavasti jalkavaivaiset superketut.

Animalia-lehteen haastatellun turkis-tuottajan mukaan: ”Pääongelmana nyt on, että etelän kaupunkilaiset eläinsuoje-lijat levittävät väärää tietoa kettujen tarha-elämästä. Kettuja hoidetaan ja ruokitaan hyvin; kyllä ne tuntuvat täällä viihtyvän. -- Ketut eivät kaipaa verkkohäkkeihin-sä enemmän tilaa tai pesäkoppeja.” Koe-eläinten Suojelu ry päätti näyttää konk-reettisesti, mistä oli kyse ja järjestö onnis-tuikin hankkimaan haltuunsa yhden su-perketun, joka vietiin usean eläinlääkärin tutkittavaksi. Mikoksi ristitty naali me-nehtyi, mutta kampanja oli muutoin me-nestys sen lisätessä ihmisten tietoisuut-ta turkistarhauksen ongelmista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi sittemmin kieltämään jättikettujen kasvatuksen Ani-malian nostaman keskustelun ansiosta.

Riki Sorsa

Animalian tarina nyt yksissä kansissa

Hanki sinäkin omasi!Aarnipuu, Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa – Animalian puoli vuosisataa. Like, 2011. 216 s.

Tilaukset: www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai tarja.balding@animalia.fi, (09) 720 65 911. Kirjan voi ostaa myös Animalian toimistolta, Porvoonkatu 53, Helsinki. Avoinna ma-pe klo 10-15.

25 €(Ei-jäsenille 27 €)

253 /2011

Miten voin toimia Koonneet Eeva Suhonen ja Laura Uotila

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng KyLapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki

P. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fi

www.strenglaki.fi

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

jäsenedut:Animalian jäsenkortilla alennusta kaikista Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten tuotteista 0,50 euroa/tuote. Ei koske nettikauppaa. Nettikaupassa yli 30 euron tilauksista Animalian jäsenille ilmainen Crazy Rumorsin huulirasva. Mainitse tilauksen lisätietokentässä, että olet Animalian jäsen.

ruusulankatu 19, helsinki. Avoinna: ti–to 13–17 ja la 9–13.nettikauppa: www.helunanetti.com

Vegetarian Shoes, Novacas ja Ethical Wares kengät •Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevien yritysten •tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural, Provida Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille•Myymälässä sama valikoima kuin nettikaupassa•

Nuorten keikkailta Hapessa

Animalian pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä, BassCampus ry ja Nuorten toimintakeskus Happi

yhdistävät voimansa. Keikkaillassa nuoret räppärit ja dj:t näyttävät

taitonsa ja ottavat kantaa eläinsuojelun puolesta. Illan aikana voit osallistua myös tuunauspajaan ja kilpailuihin.

Tule siis Nuorten toimintakeskus Happeen (Sörnäisten rantatie 31,

Helsinki) 14. lokakuuta klo 18–22 ja tuo ystäväsikin!

Tapahtuma on ilmainen. Lue lisää osoitteesta

www.animalia.fi/keikka

Oletko kiinnostunut Animalian pääkaupunkiseudun

nuorisoryhmästä? Lisätietoja ryhmän toiminnasta

saat sen vetäjältä Lotta-Maria Suomalaiselta, nuorisoryhma@animalia.fi.

Paras juttu

numeron 2/2011 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Mistä broileri syn-tyy?”. T-paidan arvonnassa onni suosi Anna Saipiota Helsingistä. Onnea voit-tajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 17.10.2011 mennessä, niin olet mukana kirjan ”Jonkun on uskal-lettava katsoa” arvonnassa. Lähetä vasta-uksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostit-se lehti@animalia.fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Allekirjoita vetoomuksia!

animalia on mukana EU-maat katta-vassa kampanjassa, jossa vaaditaan sää-dettäväksi Euroopan unioniin sellainen lainsäädäntö, joka kieltää tuotantoeläin-ten kloonaamisen ruuantuotantotarkoi-tuksessa. Voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa www.clonefreezone.eu.

Tämän hetkinen EU:n lainsäädäntö sallii jopa vuorokausien mittaiset teuraseläinten kuljetukset. Eläinsuojelujärjestöjen mieles-tä kuljetukset tulisi rajata korkeintaan kah-deksan tunnin mittaisiksi. Käy tukemassa tavoitetta osoitteessa www.8hours.eu.

Animalia, SEY ja HESY kerää-vät lisäksi nimiä vetoomukseen, jos-sa vaaditaan eläinten tainnuttamat-ta teurastamisen kieltämistä Suomes-sa. Allekirjoita se osoitteessa www.sey.fi/ uskonnollinenteurastus.

Voit liittyä Animalian uudelle pikavetoomuslistalle lähettämällä sähköposti- osoitteesi otsikolla ”Pikavetoomuslistalle” osoitteeseen animalia@animalia.fi. Listan kautta saat ajankohtaisia vetoomuksia sähköpostiisi noin kerran kuussa.

Ympäristötoimintapäivät

vaikutetaan yhdessä paremman maa-ilman puolesta. Ympäristötoimintapäivil-lä voit kokeilla cyberaktivismia, ympäris-tötaidetta, käytännön luonnonsuojelua ja ekoelämää. Lisäksi ohjelmassa on ret-kiä, viihdettä ja hyviä tyyppejä. Ympä-ristötoimintapäivät on valtakunnallinen, kaksikielinen nuorille ja nuorille aikuisil-le suunnattu tapahtuma, joka järjestetään 21–23.10.2011 Karjaalla. Animalia on mukana tapahtumassa vetämässä eläin-oikeusaiheista työpajaa. Lisätiedot ja il-moittautumiset osoitteessa miljoaktion.fi.

Liity pikavetoomuslistalle

26 3 /2011

Koonneet Eeva Suhonen ja Laura Uotila

Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy

tehtyä ja tapahtunutta

Kauppakatu 4, �a�p��� �� �������4���a�p��� �� �������4��

�läinystävällis��nh��kutt�luun

Kasvis��uoka�

ain�ksia

www.�unsaud�nsa�vi.n�t

Ani�alian jäs�nko�tilla ���%

al�nnusta

Animalialle uusi viestintäpäällikkö

vesa saarinen aloitti elokuun puoli-väissä työt Animalian uutena viestintäpääl-likkönä. Vesa on toiminut aikaisemmin Vihreiden viestintäsuunnittelijana. Pit-kään viestintäpäällikön tehtävässä toimi-nut Eeva Suhonen siirtyi elokuun alussa toisiin tehtäviin. Vesan tavoittaa puhelin-numerosta 050 3028 170 ja sähköpostitse vesa.saarinen@animalia.fi.

Kattavat tilitoimistopalvelutyli kymmenen vuodenkokemuksella

Länsi-Helsingin kirjanpito Oy, Vanha Talvitie 11 C, 00580 Helsinki. Puh. 050 351 3941

joukko Animalian aktiiveja vieraili kevään lopussa kahdella viipurilaisella koiratarhalla Vii-purin koirat -yhdistyksen aktii-vien toimiessa oppaina. Mukana vietiin mm. satoja kiloja koiran-ruokaa, lääkkeitä, pantoja ja le-luja. Suuremmalla tarhalla asuu noin 200 koiraa ja pienemmällä-kin viitisenkymmentä.

Samalla päätettiin perus-taa uudestaan Animalian koi-raryhmä. Ryhmän ensimmäi-nen projekti tulee olemaan kop-pien rakennus- ja kunnostus-talkoot Viipurissa syyskuussa. Lisätietoja ryhmän toiminnas-ta saa Aijalta, aija.kankare@ helsinki.fi.

animalian kesäviikonloppu järjestet-tiin elokuun lopussa Metsäpirtin leiri-keskuksessa Tuusulassa. Viikonloppuun osallistui lähes viisikymmentä eläinten oikeuksista kiinnostunutta. Ohjelmassa oli mm. opastusta sosiaalisen median te-hokkaaseen hyödyntämiseen viestintä-

Lucky Hell tempaisi turkiseläinten puolesta animalia osallistui 7.8. taitelija

Lucky Hellin turkiseläinten oikeuksi-en puolesta järjestämään näytökseen Kaivopuiston rannassa Helsingissä. Näytöksessä Lucky roikkui ihoon kiin-nitettävien koukkujen varassa korkeas-ta nosturista. Rajulla esityksellä herä-tettiin keskustelua turkiseläinten koh-telusta Suomessa. Animalia piti tilai-suudessa infotelttaa, jossa jaettiin jär-jestön esitteitä ja lehtiä.

Helge Örn

Viipurin löytökoirille apua

päällikkö Vesa Saarisen johdolla. Juristi Minna Ruotsalo puolestaan kertoi kiin-nostuneille kuulijoille eläinsuojelurikos-ten käsittelystä oikeudessa. Sunnuntaina järjestettiin Animalian alueosastokoko-us. Illat kruunasivat rantasauna ja kasvis- grilli.

Animalian kesäviikonlopussa opittiin uutta

lau

ra u

oti

la

lott

a-m

aria

su

om

alai

nen

273 /2011

Vegepalsta teksti ja kuvat elina innanen

Loppukesän sadonkorjuuLoppukesä on parasta aikaa ruokaisille salaateille, kun vihannessato on runsaimmillaan. Syön

alkusyksystä paljon varsinkin erilaisia perunasalaatteja, joita voi varioida loputtomiin! Jos

kuulut niihin onnekkaisiin, joilla on oma kasvimaa, kannattaa sen antimia hyödyntää näihinkin

resepteihin. Oman kasvimaan perunat, pinaatit, retiisit ja palkokasvit ovat parhaimmillaan

salaateissa, joissa niiden hienot maut pääsevät parhaiten esille. Jälkiruokaosastolla puolestaan

kannattaa hyödyntää kesän marjasatoa, esimerkiksi mustikkamuffinsien muodossa!

Ohjeet ovat

neljälle

28 3 /2011

Vegepalsta

Maalaissalaattin. 600 g perunoitakourallinen pitkiä vihreitä papuja1 tlk ruskeita papuja0,5 punasipuli5 säilöttyä artisokan sydäntäpikkupurkki kapriksiakourallinen saksanpähkinöitätuoretta pinaattia

Kastike:1 rkl sinappia1 tl balsamicoa0,5 sitruunan mehu0,25 dl saksanpähkinäöljyä0,25 dl oliiviöljyäsuolaa, pippuria

1Keitä, jäähdytä, kuori ja pilko perunat. Kiehauta pitkät vihreät pavut suolalla

maustetussa vedessä.

2Suikaloi punasipuli ja halkaise artisokan sydämet.

3Sekoita kaikki aineet yhteen ja lisää kastike.

4 Sekoita ensin sinappi, balsamico ja sit-ruunan mehu. Lisää sitten öljyt, suola

ja pippuri. Sekoita tasaiseksi.

Mustikkamuffinssit6 kpl:2,5 dl vehnäjauhoja0,5 dl sokeria2 tl leivinjauhetta1 tl vaniljasokeria0,5 dl mantelirouhetta1 dl mustikoita1,5 dl makeutettua soijamaitoa0,5 dl rypsiöljyä

1 Sekoita kuivat aineet yhteen.

2 Lisää mustikat.

3 Yhdistä soijamaito ja öljy ja kaada seos taikinan joukkoon. Kääntele

aineet varovasti sekaisin.

4 Lusikoi taikina silikoniseen muffinivuokaan ja paista 175 asteisessa

uunissa noin 25 minuuttia. Tarkista muffinsien kypsyys kokeilutikun avulla.

Valkosipulinen peruna-papusalaattiTähän salaattiin kannattaa käyttää mahdollisimman maukkaassa öljymarinadissa olevia valkosipulinkynsiä (esim. Hörrlein mediterranean -marinoidut valkosipulit), mutta jos valkosipulien marinadi on miedompi, saa salaattiin lisämakua kun joukkoon silppuaa pari kourallista tuoreita yrttejä, kuten basilikaa, oreganoa ja persiljaa. Lisää yrtit salaattiin loppuvaiheessa.

600 g perunoita1 tlk jättipapuja (GoGreen)1 tlk kidneypapuja140 g marinoituja valkosipulinkynsiä1 varhaissipuli varsineenruukku villirucolaa

Kastike:2 tl Dijon-sinappia3 rkl valkosipulien marinointiöljyä1 tl sokeriaripaus suolaa ja pippuria

1 Keitä perunat ja anna niiden jäähtyä.

2 Huuhtele pavut, silppua sipuli ja pilko perunat. Sekoita kulhossa yhteen peru-

nat, pavut, sipuli ja valkosipulinkynnet.

3 Sekoita kastikkeen aineet yhteen ja kaada salaatin joukkoon. Lisää

lopuksi rucola.

Linssi-perunasalaatti500 g perunoita3 dl vihreitä linssejä1,5 tl jeeraa0,5 sitruunan mehu ja raastettu kuori0,5 dl kylmäpuristettua avokado- tai oliiviöljyäsuolaa0,5 tl sokeriamustapippuria myllystäruukku persiljaanippu retiisejänippu varhaissipulin varsia tai ruohosipulia(vuonankaalia)

1 Keitä perunat ja linssit (omissa kattilois-saan) suolalla maustetussa vedessä.

2 Sekoita linssien joukkoon jeera, sitruu-nan kuori ja -mehu, öljy, suola ja sokeri.

3 Silppua persilja ja sipulinvarret, viipaloi retiisit ja pilko perunat.

4 Sekoita kaikki aineet yhteen. Halutessasi voit lisätä salaattiin

vuonankaalia ennen tarjoilua.

293 /2011

Animaalit kautta maan

helsinki: ks. Pääkaupunkiseutujyväskylä: Eeva Hämäläinen, jyvaskyla@animalia.fikAjAAni: Heidi Manner, animalia.kajaani@gmail.comkerAvA: Suvi Nurmiviita, suvi@suvinurmiviita.fikotkA: Jaana Vanhala, animalia.kotka@gmail.comkouvolA: Jaana Piipponen, animaliakouvola@hotmail.com kuopio: Noora Leskinen, kuopio@animalia.filAhti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.comnummi-pusulA: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596

oulu: Laura Ahmala, puh. 040 542 2679, laura.ahmala@gmail.com, www.oulunanimalia.netpori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, pblomster@gmail.com, www.animaliapori.netpääkAupunkiseudun ryhmät:Pääkaupunkiseudun alueosasto: Anna Miettinen, anna.miettinen@windowslive.com. Ryhmän postituslista: pks@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi. Ryhmä kokoontuu parillisina viikkoina Animalian toimistolla. Kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/pksPääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: Lotta-Maria Suomalainen, nuorisoryhma@animalia.fi

Animalia International: animaliainternational@animalia.fi,www.animaliainternational.wordpress.comKarhuryhmä: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.comKoiraryhmä: Aija Kankare, aija.kankare@helsinki.firAAhe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki, mari.liimatainen@suomi24.firAumA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.comsAvonlinnA: Elina Hietanen, animaliasln@wippies.fitAmpere: tampere@animalia.fi, www.animalia.fi/tampereturku: Rita Lindberg, puh. 050 348 6248, turku@animalia.fi

vihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28 B, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, pulkkamaki@hotmail.com

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhteyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.

Eläinystävällisin terveisin,Kanerva Pelli

tervetuloA mukAAnAnimalia ry – AlueetPorvoonkatu 5300520 Helsinkip. 09 720 6590kanerva.pelli@animalia.fi

Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan! Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta www.animalia.fi.

mic

aela

mo

rero

30 3 /2011

poola katarynan kettukoru Sympaattinen kettukaulakoru on valmistettu kotimaisesta puusta. Koko n. 5 cm

pysäyttävän kauniit kortit Malleina Huippumalli haussa -voittaja Nanna Grundfeldt sekä Kettu-koira.Minä leikin 1 € (vaaka)Minä suojelen 1 € (pysty)

– syysuutukaiset miellyttävät silmää ja mieltä!

Animaliashop Koonnut Jenni Pekkala

näin teet tilAuksesi:POSTITSE:Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 HelsinkiPUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15FAKSITSE: 09 148 4622SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fiYli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

runsaasti myös muita tuotteita osoitteessa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Värejä arjen harmauteen

kukkaro

12,5 cm x 10 cm 7 €

meikkipussi 20 cm x 18 cm 12 €

pinkkis-pussit Veikeissä kukkaroissa ja meikkipusseissa kuosivaihtoehtoina hassut eläimet ja metsäneläimet.

3€kpl

hyväntuuliset magneetit jääkaapin oveen Valittavanasi possun, kanan ja lehmän kuvalla varustettu Siis sä syöt mitä?! -magneetti tai aurinkoinen Peas, love & veggies -magneetti. Koko 5,6 cm.

25€(Ei-jäsenille 27€)

tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa

25€(Ei-jäsenille 27€)

jonathan safran Foer: Eläinten syömisestä

30€

elina innanen:Viiden tähden vegaani

kolme kovaa kirjaa:

siis sä syöt mitä?! -tiskirätti Tiskirätin materiaalina on maatuva puuvilla-sellu-loosa. Koko 18 x 15 cm. Väreinä sininen, vihreä ja oranssi. Hilpeä lahjaidea!

3€ / kpl(Ei-jäsenille 4€)

Barbapapoja lapsille ja lapsenmielisilleBarbapapan arkki & Barbapapan uusi talo nyt yhteisniteenä!

20 €

pure vege -paita 10 €Koristeellinen Pure vege -painatus kannustaa kasvisten syöntiin kahdella kielellä! Paidat ovat Reilun kaupan luo-

mupuuvillaa. Naisten mallissa kokoja on tarjolla XS-L, väreinä meleerattu

musta ja vaaleanvihreä. HUOM! NIUKKA MITOITUS. Suosittelemme valitsemaan

normaalikokoasi suuremman paidan. Miesten mallis-

sa väreinä armyvih-reä sekä musta.

Koot S–XL.

t-paitojen hajakokoja halvalla!

10 €

19 €

rAjoitettu erä

313 /2011

Kaikki Animalialle tehdyt lahjoitukset ja jäsenmaksut ovat tärkeitä. Kuukausitukijäsenyys on Animalialle kuitenkin edullisin tukimuoto, sillä suoraveloituksen ansiosta voimme hyödyntää varat konkreettiseen kampanjatyöhön postimaksujen ja paperin ostamisen sijaan. Kun säästämme kuluissa, pystymme panostamaan enemmän käytännön vaikuttamistyöhön. Säännöllisellä tukemisella mahdollistat toimintam-me pitkäjänteisen suunnittelun. Kuukausitukijana olet automaattises-ti Animalian jäsen. Jäsenetuna saat kotiisi jäsenkortin, neljä kertaa vuo-dessa Animalia-lehden täynnä tärkeää asiaa eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista sekä aktiivikirjeen neljästi vuodessa. Kuukausitukiohjelma on sinulle turvallinen ja vaivaton jäsenmaksun muoto. Halutessasi voit muuttaa tukesi määrää tai lopettaa sen. Pienin kuukausittainen tukisumma on 5 euroa.

Vaihtoehtoisesti voit maksaa vuosittaisen jäsenmaksun tai ainaisjäse-nyyden tilillemme Nordea 229818-189 IBAN: FI77 2298 1800 000189 SWIFT/BIC: NDEAFIHHMuista kirjoittaa viestikenttään nimesi ja yhteystietosi. Voit valita tuki-jäsenyyden (27 €), aktiivijäsenyyden (32 €), nuorisojäsenyyden (20 €), nuorisoaktiivijäsenyyden (24 €) tai ainaisjäsenyyden (540 €).

Voit tukea Animalian toimintaa myös lahjoituksella. Lahjoitustilimme on Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 260629 SWIFT/BIC: NDEAFIHH Lahjoituksen tehdessäsi käytä viitettä 1012. Poliisihallitus on myön-tänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 28.1.2011. Toi-meenpanoaika on 28.1.2011–31.12.2012 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2010/3931.

Kiitos panoksestasi eläinsuojelutyöhön!

Valtuutettu: Eläinsuojeluliitto Animalia ry,

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki,

Puh. (09) 720 6590,

animalia@animalia.fi,

Palvelutunnus: 002242548,

Laskun aihe: Jäsenmaksu

Hyvän mielen hinta alle 20 senttiä päivässä – ryhdy kuukausitukijäseneksi!

Valtuuttajan nimi:

Osoite:

Postinumero:

Toimipaikka:

Pankki ja konttori:

Tilinumero:

Suoraveloitusvaltakirja Postimaksu maksettu

kotimaassa

Animalia ry

Tunnus 5007666

00003 VASTAUSLÄHETYS

60 € 40 € 20 €

10 € 5 € Tai muu summa (yli 5 €)

Suoraveloituksen ehdot: Valtuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni kuukausitukijäsenyyden summan kuukausittain.

Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtuuttaja voi lopettaa valtuutuksen ilmoittamalla siitä pankkiinsa tai Animalialle puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse

animalia@animalia.fi. Suoraveloituksen tilin tulee olla maksupalvelutiliksi kelpaava ja valtuuttajan tulee huolehtia siitä, että tilillä on veloituspäivänä tarpeeksi varoja.

Jos tilillä ei ole katetta veloituspäivänä, yritetään veloitusta kolmen pankkipäivän ajan, minkä jälkeen veloituskäsky hylätään. Valtuuttaja voi peruuttaa yksittäisen

maksusuorituksen pankkinsa kautta. Suoraveloituksesta ei lähetetä erillistä kuittia, mutta maksusuoritus eritellään tiliotteessa. www.animalia.fi p. (09) 720 6590

Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2011

Nimi

Kortin kääntöpuolella lista jäsenetuyrityksistä

Katso päivitetty lista www.animalia.fi!

Täytä valtakirja ja leikkaa se katkoviivoja pitkin irti. Laita valtakirja kirjekuoreen ja kirjoita siihen vastauslähetyksemme tunnus, näin säästät postimaksun.Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Sähköpostiosoite:

Puhelinnumero:

Syntymävuosi:

Aika ja paikka:

Allekirjoitus:

Tiliäni veloitetaan joka kuunValtuutan Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n veloittamaan tililtäni merkitsemäni summan kuukausittain:

5. päivä 20. päivä

Lehti eläinten asialla

nro2011 2

eläinsuojelija reissussasivu 22

haastattelussa elokuvaohjaaja mark rissi sivu 8

woodstock – tuotantoeläinten turvakoti yhdysvalloissasivu 14

Matkailu