sienituholaiset lämpenevässä ilmastossa s nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Sienituhot lämpenevässä ilmastossa

Seppo Nevalainen, Luke Joensuu

pohjana Heli Viirin, Tuula Pirin ja Juha Kaiteran esitykset

© Luonnonvarakeskus

Männynjuurikääpä(Heterobasidion annosum s.s.) aiheuttaa tyvitervastautia

• Tappaa mäntyjä ryhmittäin

• Kaikenikäiset ja –kokoiset männyt alttiita

• Kuivilla mäntykankailla, missä puulajia ei voi

vaihtaa, krooninen kasvupaikan tauti

• Useilla puulajeilla!

Kuva T.Piri Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus

Tuula Piri

TuulaPiri

Timo Silver

© Luonnonvarakeskus

Männynjuurikäävän itiöemiä

Kuva: T.Piri Kuva: T.Piri

© Luonnonvarakeskus

Tyvitervastautia myös turvemailla!

2016 ensimmäiset

tyvitervastauti-havainnot turvekankaiden männiköissä Etelä-Suomessa.

Timo Silver Suomen metsäkeskus

© Luonnonvarakeskus

• Kuusen juurikääpälahossa kuusenjuurikääpä (90%) ja männynjuurikääpä (10%)

• Yleensä laho ulottuu 3-6 m korkeuteen, jopa yli 10-12 metriin

• Laho etenee rungossa keskimäärin 20 cm/v

• Usein lahoa aluetta ympäröi violetinvärinen rengas)

• Valkolaho

Kuva: Metla

Kuusenjuurikääpä Heterobasidion parviporum

Tuula Piri

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Juurikääpälahon tunnistaminen kuusikossa

• Kuusikko usein ulkoisesti hyväkuntoinen

juurikääpälahosta huolimatta ja laho paljastuu yleensä vasta hakkuun yhteydessä.

• Merkkejä pitkälle edenneestä lahosta:

– Rungon pihkavuoto

– Latvuksen harsuuntuminen

– Pituuskasvun tyrehtyminen

– Tuulenkaadot

– Loppuvaiheessa heikentynyt puu altistuu hyönteisten iskeytymiselle

© Luonnonvarakeskus

Kuusenjuurikäävän itiöemät

• Vasta itiöemät varma tuntomerkki: käävät puun

tyvellä, kaatuneen rungon alapinnalla, juurakossa

Kuva: Heli Viiri

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Juurikääpien leviäminen

© Luonnonvarakeskus

Lahon kuusikon uudistaminen kuuselle:

• 1) Jos puusto lahoa, myös alikasvoskuuset ovat saaneet tartunnan, eikä sitä kannata hyödyntää uudistamisessa.

• 2) Juurikääpä leviää istutuskuusiin pääasiassa lahoista kannoista. Vähälahoisilla kohteilla kuusen taimet tulisi istuttaa 3 m päähän kannoista.

• 3) Kantojen korjuulla voidaan jonkin verran vähentää taudin leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Ei katkaise tautikierrettä.

• 4) Kulotus vähentää taudin leviämistä, mutta soveltuu harvoin kuusikoihin.

• 5) Uusien juurikääpätartuntojen torjuminen tärkeää; talvihakkuut tai kantokäsittely juurikäävän itiöinnin aikana.

Harvennuskohde: Yksi voimakas, viivästetty yläharvennus ja lyhennetty kiertoaika?

© Luonnonvarakeskus

Talvi lyhenee

Routa-aika

lyhenee

Lumettoman

ajan hakkuut

lisääntyvät

Itiöiden

tartunta-aika

pitenee

Rihmaston

kasvuaika

pitenee

Korjuuvauriot

lisääntyvät

Metsien

kiertoaika

lyhenee

Puiden kasvu

nopeutuu

+ + +

Juurikääpätuhojenmäärä +– + +

Juurikääpärihmaston

kasvu nopeutuu

Kesä lämpenee

Tuulisuuslisääntyy

Myrskytuhot

lisääntyvät

Juurikäävän

itiötuotanto

lisääntyy

Müller ym. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012.

Ilmastonmuutos lisää juurikääpätuhoja!!

© Luonnonvarakeskus

Mesisienet

Pohjanmesisieni ja nuijamesisieni

• Aiheuttavat kuusella tyvilahoa, 5-10 %

tyvilahosta

– Voivat lahottaa sydänpuun kokonaan → ontto laho, mutta ei nouse rungossa korkealle

– Lahottaa usein yhdessä

juurikäävän kanssa

Kari KorhonenMäntymesisieni

• tappaa männyn taimia

© Luonnonvarakeskus

• Mesisienet lahottavat sekä havu- että lehtipuita

• Tarttuvat heikentyneiden puiden juuriin

• Iskeytyminen kuoren vioittuman kautta, sientä kaikkialla metsämaassa

• Leviää itiöinä ja rihmastojänteiden eli ritsomorfien avulla paikallisesti, kuljettaa niillä ravinteita esim. kannosta

Jouni Väkevä

© Luonnonvarakeskus

MäntymesisieniPohjanmesisieni

MycobankMycobank

© Luonnonvarakeskus

Ritsomorfeja Levymäistä rihmastoa

Kuvat: Roll-Hansen, F. Skogsykdommer

© Luonnonvarakeskus

Mesisienet hyötyvät ilmastonmuutoksesta

• Mesisienelle altistavia tekijöitä ovat kuivuus, liika

kosteus ja varjostus.

• Mesisienen torjunta on vaikeaa (leviäminen metsämaassa ritsomorfien avulla).

• Tuhoja voidaan hallita huolehtimalla puusto elinvoimaisuudesta: kasvupaikalle sopiva puulaji ja alkuperä sekä kasvatushakkuiden tekeminen ajallaan.

© Luonnonvarakeskus

Versosurma (aiheuttaja surmakka-sieni Gremmeniella abietina

• Eri mäntylajeilla + ku, leku

• Kaikenikäisissä puissa kasvainkatoa, koroja ja ranganvaihtoja

• Alalatvuksen karsiutuminen männyllä

• Riukuasteen männyissä oireita joka puolella latvusta

• Alikasvoskuusten latvan kuivuminen

• Männyn taimilla koroja ja ’kuristumistauti’

• Sienestä tunnetaan A- ja B-tyyppi Suomessa

© Luonnonvarakeskus

Versosurman tuntomerkkejä

• silmu kuollut (pihkoittunut)

• neulasten väri harmahtava, neulaset löyhästi kiinni latvassa

• neulaset ruskettuvat kantaosasta alkaen ja taipuvat sateenvarjomaisesti alaspäin

Versosurma männyn taimissa

© Luonnonvarakeskus

Versosurma nuoressa männyssä (elokuu) Versosurman suorittamaa karsintaa

Seppo Nevalainen Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Versosurmainen oksa kesäkuun lopulla

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

• Noin vuoden kuluttua tartunnasta kehittyy sairaisiin versoihin sienen suvuttomia kuromapulloja, ja vuoden

kuluttua suvulliset kotelomaljoja. Näistä vapautuvat itiöt tartuttavat uusia puita

Kuromapulloja

Risto Jalkanen

Kotelomaljoja

Seppo Nevalainen

Seppo Nevalainen

Seppo Nevalainen

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Versosurman torjunta

• Terveet taimet männynviljelyssä

• Alttiiden kasvupaikkojen välttäminen

(hallanarat ja kosteat painanteet, jokien rinteet <pienilmasto suosii versosurmaa

• Vältetään alkuperien siirtoja etelästä pohjoiseen

• Vältetään ylitiheyttä

Sairaissa metsiköissä luokittelu>> jääkö toipumiskykyisiä puita tarpeeksi?

Ennakkotorjunta!

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia versosurmaan

• Lumipeitteen oheneminen voi vähentää B-tyypin

versosurman esiintymistä

• Syynä laajoihin epidemioihin kosteat ja viileät kesät,

joiden välillä lauha talvi, jotka yhdessä edesauttavat

sienen itiölevintää kasvukaudella ja kasvua

versoissa lepokaudella

• Ennustettu lauhojen talvien lisääntyminen ja kevään

ja syksyn leudontuminen suosii sienen kasvua

puiden lepokaudella

© Luonnonvarakeskus

Tervasroso

• Aiheuttaa männyn runkoon ja oksiin pihkaa vuotavia koroja, joista kehittyy tervastuneitakoroja

• Kaiken ikäisissä männyissä

• Tuho kohdistuu latvukseen

Erkki Oksanen

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Tervasrososta 2 eri muotoa:

• Väli-isäntäkasveja luonnossa ovat kuusiot, maitikat, käärmeenpistonyrtti, pionit ja silmäruohot

• Kantaitiöt väli-isäntäkasvien lehdillä loppukesällä >männyn neulasiin>pikkukuromapullot 2v. kuluttua> seur. kesänä helmi-itiöaste > väli-isäntään

• Aiheuttanut vakavaa tuhoa nuorissa rehevissä männiköissä mm. Pohjois-Ruotsissa ja Länsi-Lapissa 2000-luvulla

Väli-isäntää tarvitseva Cronartium flaccidum

© Luonnonvarakeskus

Männystä mäntyyn siirtyvä Peridermium pini

• helmi-itiöt tartuttavat männyn neulasia ja versoja >

pikkukuromapulloja 1v. kuluttua> seuraavana kesänä helmi-itiöpesäkkeet männyn oksissa ja rungolla

• yleisempi muoto?

© Luonnonvarakeskus

Tervasrosoa nuorissa männyissä

Lapissa

Tervasroson helmi-itiöpesäkkeet männyn oksissa ja

rungolla kesäkuussa

Ari Nikula

Risto Jalkanen

”Liputtava oksa”

koro

Seppo Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Tervasroson torjunta

• Sairaiden siemenpuiden poisto vähentää alttiin siemenen leviämistä (männystä mäntyyn tarttuva muoto)

• Itiöivien ja sairaiden puiden poisto vähentää itiölevintää

• Viljeltävän puulajin valinta kasvupaikoilla, jossa voidaan käyttää kestäviä mäntyalkuperiä, kontortamäntyä tai lehtikuusta männyn sijasta tai lehtipuusekoitusta

• Myös mahdollisesti heinän (maitikoiden) torjunta

• Männyn viljelyn välttäminen reheville kuusen kasvupaikoille (etenkin metsämaitikan kasvupaikat)< onko syynä pohjoisen epidemiaan?

© Luonnonvarakeskus

Tervasroso ja ilmastonmuutos

• Kasvukaudet lämpenevät � männyn kasvu paranee �sienen kasvu paranee

• Kevät aikaistuu � männyn kasvu aikaistuu � sienen itiöintiaikaistuu ja sen vaihtelu kasvaa ja lisääntyy � itiöintitehostuu

• Syksy pitenee ja lämpenee � kantaitiötartunnan ajankohta pitenee � männyn tartunnan ja tuhojen lisääntyminen

• Kasvukausi pitenee � väli-isäntäkasvien kausimuuntelu kasvaa � voi lisätä tartuntaa väli-isännillä � epidemiat yleistyvät entistä pohjoisempana

• Kosteat kasvukauden jaksot lisääntyvät � sienen itiöinti ja tartunta tehostuu

• Kuumat ja kuivat kasvukauden jaksot lisääntyvät � tartunnan väheneminen väli-isännillä, kasvien kuivuminen, sienen elinkierron katkeaminen

© Luonnonvarakeskus

Suopursuruoste vain uusimmassa (saman kesän neulaskerrassa)

Kuusensuopursuruoste, rämeruoste

Laajoja epidemioita, viime vuosina erityisesti Pohjois-Suomessa

Alkukesän sateet edesauttavat itiötartuntaa neulasiin

© Luonnonvarakeskus

Männynversoruoste

• Männyllä: Tartuntakohtaan muodostuu keltainen helmi-

itiöpesäke, jonka kohdalta kasvain

käyristyy

• Latvakasvaimen vioittuminen

aiheuttaa laatuvikoja ja

kasvutappioita

Marja Poteri

© Luonnonvarakeskus

Männynversoruosteen elinkierto

R. Kasanen 2009

© Luonnonvarakeskus

Harmaakariste

• Harmaakariste yleinen taimikoissa ja nuorissa männiköissä ja aiheuttaa kasvutappioita

• Erityisen haitallinen rehevillä mailla, pääravinteiden (N, P, K) suuri määrä suhteessa hivenravinteisiin altistaa taudille

• Tietyt alkuperät alttiita taudille

• H. acicola sieni estää neulasissa harmaakaristeen itiöemien syntymisen, joten se rajoittaa taudin leviämistä

• Tartunta edellisvuoden neulasissa olevista itiöemistä > uusiin kasvaviin neulasiin

© Luonnonvarakeskus

Harmaakariste sairas oksa kesäkuussa (Kuhmo). Edellisvuoden neulaskerrassa

on sekaisin terveitä ja sairaita neulasia. Uusi neulaskerta on vasta muodostumassa.

Markku Tiainen

Terve silmu

Jyrkkä raja

© Luonnonvarakeskus

Seppo Nevalainen

Harmaakaristeinen mänty elokuussa

© Luonnonvarakeskus

Yhteenvetotaulukko ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sienitauteihin

Alkukesän sateisuus lisääntyy Versosurma+, Suopursuruoste+, Männynversoruoste+

Kasvukauden sateisuus lisääntyy

Versosurma+, Suopursuruoste+, Männynversoruoste+, Karisteet+

Kasvukaudet lämpenevät Versosurma(-), Juurikääpä+, Tervasroso(+)

Kevät aikaistuu ja lämpenee Versosurma+, Juurikääpä+

Syksy pitenee ja lämpenee Versosurma+, Juurikääpä+

Kuivuusjaksot lisääntyvät Versosurma-, Mesisienet+, Tervasroso-,Männynversoruoste-

Talvet leudontuvat Versosurma+, Juurikääpä+

Lumipeite vähenee Versosurma (B-tyyppi)-