koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat mika tammilehto

Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat

Mika Tammilehto

Rakennepoliittinen ohjelma• Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen

talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky• Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta

kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin – tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten

voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä– edellyttää osaamistason kohottamista

• Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta

• VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta.• Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua

perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä

• Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007

• Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut

Rakennepoliittinen ohjelmatoisen asteen koulutuksessa

• Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa

• Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen• Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan

1.8.2015• Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan • Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014 • Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus

käyttöön 1.8.2015, HE syksyllä 2014 • Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen • Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja

rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä• Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään• Lukion rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi; HE 2014, voimaan 1.1.2015,

sähköinen yo-tutkinto 2019• Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus

• Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se– muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. – tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen

lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista• Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan

ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. • Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen

järjestäjille.• He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen

4

Tavoitteita

• Lyhentää opiskeluaikoja• Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut• Vähentää päällekkäistä koulutusta• Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin

koulutusvaihtoehtoihin• Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja

työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista • Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen

tarpeen

5

6

Oppilaitos-muotoinen

peruskoulutusOppis.

peruskoulutusOppis.

lisäkoulutus

Oppilaitos-muotoinen

lisäkoulutus

Suorituksiin perustuva rahoitus xx % xx % yy % yy %

Tutkinnot xx xx x x

Tutkinnon osat x x xxx xxx

Vaikuttavuusrahoitus

xx % xx % yy % yy %

Työllistyminen, jatko-opinnot xx xx

Opiskelija/työelämäpalaute x x x x

Perusrahoitus-ulottuvuus

A. Vakausosio xx % xx % yy % yy %

opiskelijat, erityisopetus, majoitettavat, vailla tutkintoa olevat

B. Lisäosio x x x? x?

esim. vaikeimmin vammaisten erityisopetus, valmentavat koulutkset

määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan

koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti

määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon

suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti

määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon

suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti

Uusi rahoitusjärjestelmä

• koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus– koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin

opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen

– perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon

• rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen

• kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä• alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon

koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa• erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja

majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa

Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi

Uudistuksen tavoitteena on: • tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista

kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen ohjauksen,

• turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä,

• turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä,

• on ylläpitäjäneutraali• lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon

suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa,

Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi…

• kannustaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä,

• ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet,• parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä

mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle,

• yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä,

• kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä

Vaikuttavuusrahoitus - jatko-opintoihin sijoittuminen

(€/ jatko-opintoihin sijoittunut opiskelija)

Suoritusrahoitus- hyväksytysti suoritetut ylioppilasututkinnot

(€/ tutkinto)

Perusrahoituksen perusosa- suoritetut opiskelijavuodet

(€/opiskelijavuosi)- syrjäisyyskorotus (syrjäisyysluku)

- lukion aineopinnot (€/ kurssi)- lukiokoulutukseen valmistava koulutus

(€/ opiskelija)

Perusrahoituksen lisäosa- erityisen koulutustehtävän korotus (€/

opiskelija)- majoituskorotus (€/ majoitettu opiskelija)

- koulutuskuvain (työttömyysaste, koulutustaustakerroin, vieraskielisyys) €/

opiskelija- strategiaraha (€/ opiskelija)

Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen

• Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin

• Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata

• Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien

11

Prosessit ja aikataulut

Toisen asteen rakenne• Suuntaviivat ja pol. linjaukset

2-4/2014• Mahd. muutokset

toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015

• Aluekierros sy/2014• OKM:n kirje järj.lupien

hakemisesta 1/2015• Hakemukset 8/2015• Päätökset 1-3/2016

VST rakenne ja rahoitus• Suuntaviivat ja pol. linjaukset

6/2014• Aluekierros sy/2014• Työryhmän ehdotus 12/2014• OKM:n kirje ylläp.lupien

hakemisesta 1/2015• Mahd. muutokset

lainsäädäntöön 2-8/2015• Ylläpitämislupahakemukset

8/2015• Rahoitusjärjestelmän

muutokset voimaan 1/2016• Päätökset 1-3/2016

12

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko

Kokonaisopiskelija-määrä

Koulutuksen järjestäjienlukumäärä

OpiskelijamääräOsuus

koulutuksen järjestäjistä

Osuus opiskelijoista

yli 5000 7 45 918 5,40 % 31,00 %

4001-5000 4 18 055 3,10 % 12,20 %

3001-4000 5 16 225 3,80 % 10,90 %

2001-3000 12 29 135 9,20 % 19,70 %

1001-2000 13 18 245 10,00 % 12,30 %

501-1000 14 10 745 10,80 % 7,20 %

alle 500 76 9 887 57,70 % 6,70 %

Yhteensä 131 148 210 100,00 % 100,00 %

Ammatillisten tutkintojen kehittäminen

• Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot.

• Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään.

• Keskeiset ehdotukset: – Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja

erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti.– Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. – Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin

osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja

Ammatillisten tutkintojen kehittäminen

• Keskeiset ehdotukset (jatkoa): – Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa

määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen.

– OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat.

– Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

• HE annettu, uudistus voimaan 1.8.2015

VALMA = valmistavien koulutusten selkiyttäminen

• Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat koulutukset sekä kotitalousopetus – Poikkeuksena vaikeimmin vammaisten

opiskelijoiden valmentava koulutus, joka säilyy erillisenä ja järjestetään vain erityisoppilaitoksissa tai rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien toimesta.

• Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n. 20-40 ov.• Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta

päättäneille nuorille. • Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja ehkäisee

keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä.

• Hallituksen esitys syksyllä 2014. Uudistus voimaan 1.8.2015 lukien

Opintopolku.fi palvelu – koulutuksen hakeutumisen uudet

välineet• Avattu 2.9.2013 • Syksy 2013: Ammatillisen koulutuksen yhteishaku (+ uudet

ammatillisen koulutuksen valintaperusteet) • Kesä 2014 : perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen

koulutuksen hakupalvelut ( ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kymppiluokka, maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentava)

• Aikuiskoulutuksen hakupalvelut käyttöön vuoden 2014 aikana ja samanaikaisesti toteutetaan ePerusteiden käyttöönotto.

• Korkeakoulujen sähköinen haku käyttöön syksyn 2014 haussa.

• Lopullisessa laajuudessaan Opintopolku.fi-palvelu on vuoden 2015 aikana.

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus

• Tavoitteena on – työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja

ohjauksen vahvistaminen– monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen

laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä– lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, – kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä

koulutusmalleja– kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä

joustavasti yhdistäviä malleja. – parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen

käyttömahdollisuuksia– vahvistaa työelämäyhteistyötä.

• Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.