ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 1

Ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa

Markku Sainioneurologian erikoislääk, dos

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Pääpointit

• Ammattiliikenteen kuljettajan työ voi olla hyvinkin kuormittavaa• Vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

• Kuljettajilla on merkittäviä ajoterveyteen ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavia terveysriskejä• SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET ja niiden riskitekijät• VIREYS ja VÄSYMYS• Toiminnallisten tekijöiden ja terveydentilan heikentymisen yhteisvaikutukset• Vakavan onnettomuuden riski

• Työterveyshuollolla on keinot terveyden ja työkyvyn edistämiseen! - ei tehdä vain ajokelpoisuuden arviointia

• Uudistuneet ajoterveystarkastusohjeet• yli 70v:lle on myönnetty R2-ajo-oikeus; alkolukko; näkö-, epilepsia- diabetes-

terveysvaatimukset lieventyneet

2


Maantiekuljettajat

• Maantieliikenteen ammateissa toimii päätoimisesti yli 100 000 henkilöä • Tavaraliikenteessä 70 000 kuljettajaa• Linja-autonkuljettajia on 15 000• Taksinkuljettajia on 17 000. • Lisäksi 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1

500 huolto- ja korjaamotyöntekijää

• Valtaosa kuljetusyrityksistä on pieniä yrityksiä. Tavaraliikenteessä toimii noin 12 000 yritystä, joista yli 90 % on alle 10 hengen yrityksiä ja merkittävä osa yhden kuljettajan ja yhden auton "mikroyrityksiä". Linja-autoyrityksiä on noin 400 ja taksiliikenteessä on noin 9000 taksiyrittäjää.


Kuljettajat luokiteltu kahteen terveysvaatimuksiltaan erilaiseen ryhmään

EY:n ajokorttidirektiivi 91/439/ETY päivitetty Suomessa 19.1.2013: moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava ajo-oikeus

• R1 (A, B, M, T-luokat): moottoripyörä, henkilöauto, pakettiauto, henkilöautovetoinen ajoneuvoyhdistelmä, traktori, mopo (yleensä yksityiskuljettajia)

• R2 (C, D, E-luokat): kuorma-auto, linja-auto ja niistä muodostuvat ajoneuvoyhdistelmät; kuljettajat, jotka käyttävät B-luokan ajoneuvon ajokorttia ammattimaisesti (Suomessa taksinkuljettajat) (yleensä ammattikuljettajia)


Sairauksien ja toimintakyvyn heikentymisen riskitekijät raskaan liikenteen kuljettajilla

Terveyskäyttäytyminen: • Tupakointi• Ruokavalio• Fyysinen inaktiviteetti• Alkoholin riskikäyttö/suurkulutusTyöperäiset riskitekijät:• Henkinen kuormitus: kiire, ajamiseen liittyvä kuormitus,

epäsäännölliset työajat, univaje ja väsymys, perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, taloudelliset paineet, uhkailu

• Fyysinen kuormittuminen: lastaus ja purku• Melu • Kemialliset altisteet• Onnettomuusvaara, fyysinen väkivalta


Minimi – lääkärin ajoterveysarvio ajokorttitarkastuksissa

• Kuljettaja vastaa itse ajamisestaan• Ajokortti-ikäkausitarkastukset

• R1: hakiessa, ja 70v täytettyä < 5v välein laajennettu tarkastus • R2: hakiessa ja täytettyään 50, 55, 60 ja 65 vuotta. 70 ikävuodesta 2v välein

laajennettu tarkastus

• Sairauden tai lääkityksen aiheuttama ajokyvyn heikentyminen 1. tilapäinen => suullinen kielto ja merkintä potilasasiakirjoihin2. pysyväisluontoinen (>2v) heikentyminen => suullinen kielto ja merkintä

potilasasiakirjoihin sekä ilmoitus poliisiviranomaisille (pääasiallisesti hoitava lääkäri) myös ilman potilaan suostumusta

• Ajokorttiterveystarkastuslomakkeessa ajokykykannanoton lisäksi lääkäri voi ehdottaa:• Uutta lääkärintarkastusta• Erikoislääkärin tutkimusta• Ajokoetta (ajokokeen vastaanottajalle ei mene lääketieteellisistä tietoa!)• Ajonäytettä

• Ajokyvynarvionsa tueksi lääkäri voi ehdottaa liikenneopettajan arviota ajamisesta (kortin uusijan intressi)


Lääkäri velvoitetaan ajoterveysarvioon• Lääkärin on otettava kantaa ajokykyyn aina sairauden tai

lääkityksen heikentäessä ajokykyä

• Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiasioita hoitavalle poliisille, jos ajokortin hakijan tai ajokortin haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt niin, ettei hän enää täytä ajokortin edellyttämiä terveysvaatimuksia (tieliikennelaki 73 a §, 113/2004).


Ajo-oikeus on eri asia kuin ammattikuljettajan työ- ja toimintakyky

Työn vaatimuksetToimintakyky

Toimintakyvyn vaatimukset ovat korkeat ammattikuljettajilla:

lento> raide> meri> kumipyöräliikenne


Aivojen toimintakykyyn, ajokykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Akila, Hublin, Kallio, Räisänen, Varjonen,Sainio, Työterveyspäivät 2005

tietotulva

epäergonominen toimintaympäristö

uni ja vireys

lääkkeet

psykiatriset sairaudet

ikääntyminen

työ-uupumus

kuormitus, työstressi

somaattiset sairaudet,

kipu

aivosairaudet

nautintoaineet, päihteet

persoonallisuus, luonne primaari

kognitiivinen toimintakyky

psyko-sosiaalinen

tilanne

SAIRAUDET,LÄÄKKEET,PÄIHTEET

YKSILÖN OMINAISUUDET

työajat

UNITYÖ

motivaatio


Maantieliikenteen kuljettajien terveydentila ja terveyskäyttäytyminen on muita toimialoja heikompaa

• lihavuus, runsas tupakointi ja vähäinen liikunta yleisempää• sydän- ja verisuonisairauksia on keskimääräistä enemmän• uniapneaa on joka viidennellä suomalaisista linja-autonkuljettajista ja

joka neljännellä kuorma-autonkuljettajista. Jälkimmäisistä joka 12. kuljettajalla (8%) osoitettiin mm. unirekisteröinneillä merkittävä päiväväsymystä aiheuttava uniapnea

• päiväväsymykseen korreloivat lyhyiksi jääneet yöunet, mitkä ovat kuljettajilla lähes kolme kertaa yleisempiä kuin muilla aloilla

• henkinen ja ruumiillinen stressi ja uupuminen on yleistä• sairauspäivärahapäiviä v. 2006 enemmän kuin muilla palkansaajilla• vain kolmasosa kuljettajista arvioi jaksavansa työskennellä alalla

eläkkeelle asti • vain harva jaksaa/selviää ammattikuljettajana läpi koko työuran• yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on tuki- ja

liikuntaelimistön sairaudet • Sairastuvuuteen vaikuttavat työssä esiintyvät terveysriskit ja

kuormitustekijät sekä kuljettajan terveyskäyttäytyminen


Ammattikuljettajien vakavat sairaudet: kirjallisuustaustaa

• Alle 55v enemmän kuolemaan johtaneita sydäninfarkteja kuin keskimäärin miehillä (Robinson 2005), ruotsalaisessa tutkimuksessa riski ennenaikaiseen infarktiin oli 3,3 kertainen (Rosengren 1991)

• 55- 65-vuotiailla enemmän keuhkosyöpäkuolemia kuin vastaavanikäisillä keskimäärin (Robinson 2005)

• Ammattikuljettajilla lisääntynyt riski aivoinfarktiin: taksinkuljettaja/jakeluautonkuljettaja> bussinkuljettaja> rekkamies> keskimäärin miehet , vaara 1,2- 1,3 kertainen (Tüchsen 2006)

• Rekkamiehillä sydän- ja verisuonitautien perinteisiin riskitekijöihin puuttuminen hyvin tärkeitä esim. sydäninfarktin ehkäisemiseksi (Britton 2004)

• Yhteinen nimittäjä: tupakointi, verenpaine, ylipaino, veren rasva-arvot


Terveyden tunnistettavat riskitekijät

3000 amerikkalaisen kuorma-autonkuljettajan kartoitus (Korelitz ym. Am J Health Promot. 1993;8(2):117-23)

•54% tupakoi

•92% ei harrastanut säännöllistä liikuntaa

•ylipainoisia oli yli puolet

•66%:lla oli korkea verenpaine

•viidenneksellä oli viitteitä alkoholiongelmasta


Ammattikuljettajien (N= 59) kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa v. 2001-2002 (Rainio ym. 2007)

aiheuttajakuljettajalla

• 53% aiheuttajakuljettajalla (A osallinen) rekisteröitiin sairaus, joka saattoi myötävaikuttaa onnettomuuteen

• Tavallisimmat sairaudet olivat iskeeminen sydänsairaus, verenpainetauti, rasvamaksa ja sokeritauti olivat


Onnettomuusriski ja työvuoron kesto –vaikeus pysyä hereillä & kuormittuminen

Työvuoron kesto

Riski


Työtapaturmien yhteys peräkkäisiin päivä- ja yövuoroihin (7 tutkimusta: Folkard, Lombard, Tucker 2005)

0,91

1,11,21,31,41,51,61,7

1. vuoro 2. vuoro 3. vuoro 4. vuoro

Päivä

Yö

RR


Uneliaisuuden ja ajoneuvo-onnettomuuksien vuorokausijakauma

Uneliaisuus

(Elsevier Science)

Onnettomuudet

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Christer Hublin / 08.04.23 17

OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA

• riskitekijät+++ obesiteetti++ miessukupuoli, ikä, alkoholi+ tupakointi

• tyypilliset oireet• kuorsaus, hengityskatkokset ja/tai kakominen• obesiteetti (niskanympärys!)• hypertensio• päiväväsymys

• työikäisistä syndrooma-tasoisena miehistä noin 4 % ja naisista 2 %; ammattikuljettajilla 20-24%:lla, joista 8%:lla uniapnea todettiin rekisteröinnillä (Partinen ym. 2000 ja 2006)• unenaikaisista ilmiöistä päiväaikaisia seurauksia

• uniapnea ja unettomuus eivät toisensa poissulkevia• voi olla merkittävä unenaikainen hengityshäiriö ilman

apneoita (UARS)!!! ± normaali löydös suppeassa yöpolygrafiassa


CPAP-hoidon vaikutus onnettomuusmääriin (George 2001)

Onnettomuudet/ajaja/v apnearyhmässä verrattuna kontrolleihin:

•Riski koholla ennen hoitoa 0.18 vs. 0.06

•Riski korjaantui hoidon jälkeen 0.06 vs. 0.07


TYÖTERVEYSHUOLLOILLA on keinottunnistaa toimintakyvyn heikentyminen ja

tukea ajoterveyttä

Varhaisempitunnistaminen

Kokonaisvaltai-sempi

selvitys syistä

Kohdennetut interventiot

Vajaakuntoisentukeminen

• ammattikuljettajien terveysriskien ennaltaehkäisy• varhainen sairauksien tunnistus ja hoito• terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

kuljettajien terveys paranee onnettomuusriski pienenee liikenneturvallisuus paranee


Ammattikuljettajat ovat usein yrittäjiä

Yrittäjäkysely ja terveystarkastus v. 2002-2004 Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa (N=1091)

• valtaosalla eli 70 %:lla ei ollut järjestetty työterveyshuoltoa

• pienyrityksissä työterveyshuolto usein puuttuu tai on

järjestetty vain nimellisesti yli 50 % yrittäjistä oireilee töissä 40 % koki kokonaisvaltaisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn parantamisen

tarvetta noin 50 %:lla oli tarvetta elintapojen muutokseen


Maantieliikenteen kuljettajien lakisääteiset terveystarkastukset

• Yötyö• 3h työtä klo 23 -06 välillä ja vähintään 20 yötä vuodessa• tarkastus ennen yötyön aloittamista : Lääketieteellisten vasta-

aiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta• terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen

vähentämiseksi aina ensimmäisen vuoden jälkeen, myöhemmin:• alle 25 ja 45-60 -vuotiaat kahden vuoden välein• 25-44 -vuotiaat viiden vuoden välein• yli 60 -vuotiaat yhden vuoden välein

• Melualtistus• Kuuloseulatutkimus terveystarkastusten yhteydessä • merkitys korostuu linja-autoliikenteessä

• Kemikaalialtistus• Terveystarkastukset työterveyshuollossa- ohjeiden mukaan

• Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka

Terveystarkastukset työpaikan riskinarvioinnin perusteella


Maantieliikenteen kuljettajat:alakohtaiset sopimukset edellyttävät tiheämpää seurantaa

• Öljytuote- ja säiliöautoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ADR-luokiteltuja (European Agreement Concerning the International Carriage of Dangerous Goods by Road) aineita kuljetettavat • Työterveyshuollon lääkärintarkastukset vähintään 3

vuoden välein ellei muutoin ole sovittu, tai laki edellytä lyhyempiä tarkastusvälejä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 08.04.23 23

EU:n direktiivi ajokorteista 2006/126/EY

Otettu kansallisesti täytäntöön ajokorttilailla (386/2011). Ajokorttilaki tulee voimaan 19.1.2013

STM:n asetus ajoterveydestä (1181/2011)

Ajoterveysasetukseen lisätään 11.1.2013 §25 a , joka koskee iäkkäiden henkilöiden laajennettua lääkärintarkastusta

Uudet lait ja asetukset

STM Ajoterveysohjeet lääkäreille http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen/-/view/1858181

EU direktiivi 2009/113/EY muuttaa direktiivin 2006/126/EY määräyksiä näkökykyä, diabetesta ja epilepsiaa koskeviin ohjeista


STM sovellusohjeet http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys


http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/stm_ajolupa_laaj_lausunt/index.html

08.04.23 25


STM: ajoterveysohjeet lääkäreille

08.04.23 26


Mikä muuttuu kaikille tarkoitetussa lääkärinlausuntolomakkeessa?

08.04.23 27

6 Laajennettu ajoterveystarkastus


Lääkärin tutkimus: kognitiivisen toimintakyvyn tulkintaan lisätty ohjeita

08.04.23 28

Tuleeko haastattelussa esiin selviä vaikeuksia elämänhistorian tärkeiden tapahtumien tai aikojen muistamisessa tai kuvailemisessa? Onko tutkittava orientoitunut tutkimuspäivään ja paikkaan? Muistihäiriöepäilyissä suositellaan jatkotutkimuksena MMSE ja CERAD - tehtäväsarjaa. Kellotaulu-tehtävälle annettu pisteytysohje.


Kellotaulu-tehtävän pisteytys

08.04.23 29

1. Kellotaulu on suunnilleen ympyrä2. Numerot 1-12 sijoitettu ympyrän sisäpuolelle3. Numerot sijoitettu oikein ja kohtuullisen tasaisesti suhteessa

toisiinsa4. Toinen viisari on oikeaan suuntaan5. Toinenkin viisari oikeaan suuntaan6. Viisareiden pituudet oikein (vain kun

osoittavat oikeaan suuntaan)

Ohje tuloksen tulkintaan:Kellotaulu-testin tulkinnan apuna voidaan käyttää CERAD:n

mukaista pisteytystä. Katkaisuraja seulonnassa on < 5 pistettä.

• Testi on herkkä toiminnanohjauksen häiriön osoittaja -> lisätehtävänä kellon kopiointi mallista: jos kopiointi ei onnistu,

viittaa pikemmin hahmotuksen kuin suunnittelun/toiminnanohjauksen vaikeuteen


Lääkärinlausuntolomakkeen Johtopäätösosa - ei muutu

08.04.23 30


LAAJENNETTU LÄÄKÄRINLAUSUNTO IÄKKÄÄN HENKILÖN AJOTERVEYDESTÄ

08.04.23 31

Lomake jää potilasasiakirjoihin eikä sitä lähetetä poliisille

ESITIEDOT AJOKYVYN ARVIOINTIA VARTENTutkittava täyttää etukäteen kaikille ikäryhmille tarkoitetun esitietolomakkeen, jonka lisäksi hän täyttää seuraavan lomakkeen etusivun 7 kysymystä vastaanoton yhteydessä (lääkärin tai hoitajan valvonnassa)


1. Pystyttekö ajamaan turvallisesti yksin ilman vieressä istuvan ohjeita ja tukea? □ aina □ joskus □ ei koskaan 2. Oletteko eksynyt ajaessanne tutussa paikassa? □ usein □ joskus □ ei koskaan 3. Onko poliisi pysäyttänyt teitä liikenteessä ajo-ongelmien vuoksi?

□ usein □ joskus □ ei koskaan 4. Ovatko läheisenne olleet huolissaan ajokyvystänne? □ usein □ joskus □ ei koskaan 5. Tuleeko Teille rintatuntemuksia tai hengenahdistusta a) vastamäkeä tai rappusia kävellessä?□ usein □ joskus □ ei koskaan b) tasamaalla kävellessä?□ usein □ joskus □ ei koskaan c) kotiaskareissa, riisuessa, pukiessa, peseytyessä?□ usein □ joskus □ ei koskaan


6. Onko Teillä vaikeuksia pysyä hereillä ajaessanne?□ usein □ joskus □ ei koskaan 7. Oletteko ollut auton kuljettajana peltikolarissa tai muussa liikenneonnettomuudessa kolmen viime vuoden aikana? □ KYLLÄ □ EI

Vakuutan antamani tiedot oikeiksi ______ _______ ______________________paikka päiväys tutkittavan allekirjoitus


AJOKYVYN TUTKIMINEN JA ARVIOINTILääkäri täyttää osana iäkkään henkilön laajennettua ajoterveystarkastusta

08.04.23 34

Olen perehtynyt tutkittavan sairauskertomustietoihin riittävässä laajuudessa, jotta voin tehdä päätöksiä ikääntyneen ajokyvystä □ KYLLÄ □ EI, tarvitaan lisätietoja Tutkittavan kyky ymmärtää kysymykset ja ohjeet on □ normaali □ lievästi heikentynyt □ selvästi heikentynyt Keskustelun perusteella tutkittavan muisti ja orientaatio on □ normaali □ lievästi heikentynyt □ selvästi heikentynyt

Tutkittavan arvostelukyky, oiretiedostus ja toiminta vastaanotolla on □ normaali □ lievästi heikentynyt □ selvästi heikentynyt Tutkittavan toimintakyky yhteisöllisiin asioihin, kotiaskareisiin ja Harrastuksiin sekä itsestä huolehtimiseen liittyen on □ normaali □ lievästi heikentynyt □ selvästi heikentynyt

Esitietojen perusteella tutkittavan ajaminen on aiemmin sujunut normaalisti □ KYLLÄ □ EI


Kognitiivinen testi □ tehty, mikä (+tulos):_______________________

□ ei tehty

Ajokyky on riittävä ikääntymisen, sairauksien tai lääkitysten

yhteisvaikutuksista huolimatta□ KYLLÄ □ EI

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 08.04.23 Esittäjän nimi

Kognitiiviset testit

• Mini-Mental State Examination- karkea kuva mahdollisesta kognitiivisen toimintakyvyn sairausperustaisesta heikentymisestä• ei herkkä varhaisessa Alzheimerin taudissa, koska ei sis. viivästettyjä

muistitehtäviä. Iän ja koulutuksen merkitys huomioitava. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/hoi/hoi50044d.pdf

• CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja on laajasti käytössä • Viivästettyä muistamista mittaavat osiot hyödyllisiä varhaisen Alzheimerin taudin

tunnistamisessa.• CERADia voidaan käyttää seurantamenetelmänä etenevää muistisairautta

epäiltäessä • Taustatietojen (ikä, koulutus, sukupuoli) suhteen on olemassa suomalaiseen

aineistoon perustuvia korjauslukuja • ensisijaisesti > 55-vuotiaiden henkilöiden tutkimiseen; voi suos. myös jnkv.

nuorempien muistin&keskittymisen oireita valittavien työntekijöiden kognitiivisen suoriutumisen ensivaiheen arviointiin

• http://www.cerad.fi/fi/etusivu ja http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/90/


CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja


Muita kognitiotestejä

• Trail Making Test on yksi eniten käytetyistä neuropsykologisista tehtäväsarjoista• neuropsykologian ”yleisvälineistöä”; kopiointi on sallittua ilman erillistä lupaa• Testattava henkilö/potilas yhdistää mahdollisimman nopeasti viivalla joukon A4-arkille

piirrettyjä numeroituja ympyröitä (TMT-A) numerojärjestyksessä ja kynää välillä nostamatta.

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/hoi/hoi50044p.pdf

• MoCA (Montreal Cognitive Assessment) http://www.mocatest.org/ ja http://www.mocatest.org/pdf_files/test/MOCA-Test-Finnish_2009.pdf

• Nämä eivät Suomessa laajasti käytössä mutta testimateriaaleja ja ohjeistuksia on saatavissa internetistä.

• Etenkin nuorempia henkilöitä tutkittaessa on hyvä muistaa, ettei normaali tulos seulontatestissä poissulje lievempiä kognitiivisia häiriötä


TMT-A

39

MOCA


Direktiivi 2009/113/EY muutti ajoterveys- vaatimuksia: epilepsiaa, näkökykyä ja diabetesta koskeviin ohjeisiin lievennyksiä

Epilepsia ja epileptiset kohtaukset:•1. epileptinen kohtaus (myös kohtaukset ilman tajuttomuutta!!): ei epilepsia, jos neurologisissa tutkimuksissa ei poikkeavuutta. Jos poikkeavuus tai toistuvia kohtauksia-> epilepsia. •R1: 1. kohtaus-> 3kk ajokielto, 6kk, jos neurol tutk poikkeavuus; epilepsia ajokielto 1v ilman kohtauksia •R2: Aik pysyvä ajokielto heti 1. kohtauksesta, nyt 1. kohtaus ja normaalit lisätutkimukset => 5 v. kielto. Epilepsiasta ajokielto ja ilmoitusvelvollisuus, mutta jos lääkitsemättä 10 v. kohtaukseton- > ajo-oikeus palautuu•Ulkoisen tekijän provosoima epileptinen kohtaus, kun tämän tunnistettavan tekijän vaikutuksen ei arvioida toistuvan ajotilanteessa -> tarvitaan neurologin tapauskohtainen arvio

• Ulkoiset tekijät: viina, valvominen eivät ole vältettäviä tekijöitä!


Näkö• Näöntarkkuusvaatimukset:

• R1: korj. yhteisnäkö 0.5, sopeutunut toisen silmän näön menetykseen; R1 yhteisnäkö 0.5 (toisen silmän erittäin heikko näkökyky ei este, jos näkökenttävaatimus täyttyy); R2 0.8/0.1

• Näkökenttävaatimuksista aik. täsmällisemmin: mol. silmien vaakasuora kenttä R1 >120 astetta, R2 >160 astetta, keskialueella R1 20 asteen ja R2 30 asteen säteellä ei saa olla absoluuttisia puutoksia

• Muihin näkötoiminnan häiriöihin, jotka voivat vaarantaa ajoturvallisuutta, kiinnitettävä huomiota esim. hämäränäkö, häikäisy- ja kontrastiherkkyys ja kaksoiskuvat.

• Jos näkö toisesta silmästä merkittävästi heikentynyt tai binokulariteetin menetys (mm. kaksoiskuvien vuoksi), suullinen ajokielto, näkökyvyn sopeutumisaika (R1:6 kk, R2:3kk), jonka jälkeen ajokoe. Pysyvät kaksoiskuvat R2-ajokyvyn este.

• Merkittävissä näön heikentymisissä silmälääkärin ja tarvittaessa neurologin arvio


Diabetes ja ajo-oikeus

• Liikenneturvallisuusongelma: ilman ennakko-oireita ilmenevät hypoglykemiat. Myös vaikea hyperglykemia heikentää keskittymiskykyä, väsyttää ja voi vaikuttaa ajokykyyn.

• Ajoterveyttä arvioitaessa on otettava huomioon vakava tai toistuva hypoglykemia.• Vakava hypoglykemia on tila, jossa veren sokeripitoisuus laskee liian alas ja jonka

aikana kyseinen henkilö tarvitsee toisen henkilön apua.• Toistuva hypoglykemia: >2 vakavaa hypoglykemiaa 12 kuukauden sisällä.

• R2: insuliinihoitoisessa DM:ssa ajolupa mahdollinen, kun seuranta tiivistä (myös ajovuoron aikana!) eikä vakavia hypoja esiinny


Alkoholi

• Terveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilöllä on päihderiippuvuus, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia ajoneuvon kuljettajana tai hän on alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi.

• Päihderiippuvuuden arvioinnissa käytetään ICD-10:n mukaisia diagnostisia kriteerejä. Tarv. konsultoitava päihdelääketieteeseen perehtynyttä erikoislääkäriä.

• Uusi kansallinen ”Terveysperusteinen alkolukko”-ohje: Lääkäri voi katsoa ajoterveysvaatimusten täyttyvän, jos ajoneuvossa on päihtyneenä ajamisen estävä alkolukko.

Mikael Ojala


Vireystilahäiriöt

• Vireystilan häiriöissä keskeistä on arvioida päiväaikainen väsymys

• Pelkkä dg ei riitä arvioon, vaan vireyttä tulee mitata (MWT) tai tehdä vähintään 90 minuutin kestoinen ajokoe

• R2: vireystilan häiriö johtaa ilmoitukseen, jos häiriö pysyväisluontoisesti ei reagoi hoitoon ja tila on varmistettu.

• Uniapneassa kielto, kun hoidosta huolimatta uniapnea aiheuttaa päiväaikaisen vireystason laskua

• CPAP-hoito korjaa yleensä päiväväsymyksen• Huom! Väestössä lisääntynyt ylipaino lisää uniapnean

esiintyvyyttä


Näkökenttä: keskikenttä

1 Ryhmässä 20 asteen kenttä virheetön 2 Ryhmässä 30 asteen kenttä virheetön

Tutkimus:Amsler-kartta 10 cm x 10 cm ruudullinen levy tai paperiTutkittaessa keskikenttää Amsler-kartalla ohjeen mukaan lukuetäisyydellä, tarvittaessa lukulaseilla (n. 40 cm), näkökenttä on 7 astetta, ei siis 20 ja 30 astetta kuten pitäisi

Amsler-karttaa on katsottava 14 cm etäisyydeltä 20 asteen kentässä (Ryhmä 1) ja 9 cm etäisyydeltä 30 asteen näkökentässä (2 Ryhmä)

Tarvitaan tavallisiin lukulaseihin sekä henkilölle ilman lukulaseja runsaasti lisää taittavuutta eli + laseja näillä etäisyyksillä.

Sormien laskeminen - oikean kokoisessa (20 astetta) keskikentässä = 30 cm etäisyydeltä suunnilleen kasvojen kokoinen alue- oikean kokoisessa (30 astetta) keskikentässä = 30 cm etäisyydeltä suunnilleen kasvojen kokoinen alue lisättynä n. 5-7 cm marginaalilla

Amsler-kartta

Maija Mäntyjärvi


NäkökenttäKeskikenttätutkimus tietokoneelle?

iPad visualFields easy

Maija Mäntyjärvi


Kontrastinäkö

100 % 0 %

1 0

Kontrasti

Maija Mäntyjärvi


KontrastinäköKontrastitestejä

Vistech Functional Acuity Contrast Test

Tutkimusetäisyys 3 mNormaaliarvot tulospaperin harmaalla alueella

Maija Mäntyjärvi



Cambridge low contrast gratings

Tutkimisetäisyys 6 m

Tulos kontrastiherkkyytenäNormaaliarvot kirjallisuusviitteessä 5

Maija Mäntyjärvi



LH-matalakontrastitaulutkontrasti prosentteina 1.25 %, 2.5 %, 5 %, 10 % ja 25 %Tutkimisetäisyys 3m

Pelli-Robson testi ja tulospaperi

Tulos konrastiherkkyyden logaritmiarvonaTutkimisetäisyys 1m ja 3 mNormaaliarvot kirjallisuusviitteessä 3

Maija Mäntyjärvi


R2: Kontrastinäkövaatimukset

Kontrastinäköä voidaan pitää heikentyneenä, jos- kontrastiherkkyys on alle 20 (esim. Cambridge testi)

- kontrastiherkkyyden logaritmiarvo on alle 1. 30 (esim. Pelli-Robson testi)

- kontrasti-prosentin arvo on yli 5% (esim. LH matalakontrastitaulut)

- kontrastin arvo on yli 0.05

- Vistech tai F.A.C.T. kontrastitestien tulos on selvästi alle tuloskaavakkeessa merkityn harmaan normaalialueen

Huom! Taittovirheen korjaamattomuus tai lasien alikorjaus voi huonontaa kontrastinäköä. Jos kaukonäkö/lasikorjaus kunnossa ja kontrastinäkö heikentynyt, silmälääkärin on tutkittava silmät mahdollisen sairauden löytämiseksi (tavallisin syy ikääntyvillä on harmaakaihi)

Maija Mäntyjärvi


Muita kontrastitestejä

NEURO-testi, iPad contrastChart- voidaan tutkia 3 m etäisyydeltä- tulos kontrastisensitiviteetin log-arvo

Hamilton-Veale testi - etäisyys 1m, 3m- tulos kontrastisensitiviteetti-arvo, kontrastin %-arvo, kontrastisensitiviteetin log-arvo

FrACT = Freiburg Acuity and Contrast Test- testi netissä- etäisyyttä voi vaihtaa- tulos kontrastin %-arvo, kontrastisensitiviteetin log-arvo

Maija Mäntyjärvi


Lisää tietoaTRAFI http://www.trafi.fi/

STMAjoterveyden arviointi ja lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys

TTLLiikenne-toimialan sivut –> maantieliikenteen työterveyshuoltohttp://www.ttl.fi/fi/toimialat/liikenne/maantieliikenteen_tyoterveyshuolto/sivut/

default.aspx

Maantieliikenteenkuljettajien työterveyshuolto (2009). Työterveyslaitos. Kärmeniemi Paula, Laitinen Jaana, Latvala Jari, Olkkonen Seppo, Sainio Markku, Ylä-Outinen Aira

Lomakkeita, toimintaohjeita, menetelmiä terveystarkastuksiin, seulontaan, työpaikkaselvitykseen, häiriöiden tunnistukseen ja määrittelyyn ym ym

Virkeänä ratissa hankeraporttiHttp://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/Sivut/default.aspx


Kiitos!

ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi työterveyshuollossa

Documents

kontrastisensitiviteetin log

oikean kokoisessa

tyterveyslaitos www

http

testi

nkkentt

esim