ammatillisen suunnittelun työkirja cp-vammaisille · ammatillisen suunnittelun työkirja...

Työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun

Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille

Invalidiliitto

Toimittanut: Aino Ahonen, kuntoutuspsykologi, Invalidiliiton Jyväskylän ja Kuopion kuntoutus- ja työklinikka

Ulkoasujataitto: Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina StåhlValokuvat: Timo Porthan, Invalidiliitto ryPiirrokset: Tuomas GustafssonPaino: Kirjapaino Öhring Oy

InvalidiliitonjulkaisujaO.45.,2010

ISBN978-952-5548-36-5(nid.)ISBN978-952-5548-37-2(pdf)ISSN1457-1471

CP-vammaistenaikuistenhyvinvointijakuntoutuselämänkaarella-projekti(2007–2010)

1.AmmAtillisen suunnittelun työkirjA CP-vAmmAisille

3

Sisällys

Lukijalle_______________________________________________5

1 Ammatillisen suunnittelun lähtökohtana omat kiinnostukset ja toiveet _______________________________8

2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon? _____________________________10

3 Opas ammatilliseen suunnitteluun: sisältö ja tavoitteet ____13

4 Ammatillinen kuntoutus _____________________________15

5 Millainen minä olen? _______________________________175.1 Minäkuvajapersoonallisuus__________________________17

1.TEHTÄVÄ:omakuvausitsestäni_________________________ 20

2.TEHTÄVÄ:persoonallisuudenpiirteidenitunnistaminen jakehittäminen____________________________________ 20

5.2 Omanelämänkaarentarkastelu________________________213.TEHTÄVÄ:valintojavaakakupissa _______________________ 22

5.3 Omienkiinnostustenjaarvojenpohtiminen_______________244.TEHTÄVÄ:arvohuutokauppa __________________________ 25

5.TEHTÄVÄ:miellekartta_______________________________ 26

Vinkkejäjalinkkejä–surffaileitsellesilisäätietoa!_____________ 28

6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen _______296.TEHTÄVÄ:minuakiinnostaa!___________________________ 33


1.

4

7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on? _______________________34

7.TEHTÄVÄ:vaihtoehtoihintutustuminen___________________ 35


8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? _____________________40

8.TEHTÄVÄ:AVO-ammatinvalintatesti______________________ 46

9.TEHTÄVÄ:tulevaisuudenmuistelu_______________________ 46

9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! _____________________________47

Tarina1”Merkonomi-opiskelija”__________________________ 47

Tarina2”Tietojenkäsittelyntradenomi-opiskelijaja

toimistotyöntekijä”____________________________ 51

Tarina3”AreaResponsibleDesigner” _____________________ 54

Tarina4”Yliopisto-opettaja(professorinvirka)”_______________ 60

Tarina5”Keittiöapulainen”_____________________________ 64

Tarina6”Saksankielenopettaja” ________________________ 66

Oma ammatillinen suunnitelma _______________________7110.TEHTÄVÄ:ammatillinenpolkuni–unelmiajasuunnitelmia! ___ 71

Liite1Harjoitus:Persoonallisuudenpiirteideni

tunnistaminenjakehittäminen______________________ 72

Liite2Harjoitus:Minuakiinnostaa!_______________________ 74

Liite3Harjoitus:Tulevaisuudenmuistelu____________________ 77

Lähteet _____________________________________________78

Invalidiliitonjulkaisuja__________________________________79

sisällys

10

http://www.ijkk.fi/boost/Employment_B/Employment%202.2.html


5

Lukijalle

JOKAISellA On OIKeuS koulutukseen ja yhtäläinen oikeus teh-

dä työtä, julistaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia kos-

keva yleissopimus. nämä oikeudet koskevat myös CP-vammai-

sia nuoria ja aikuisia. Oppaan tarkoituksena on auttaa toteutta-

maan näitä oikeuksia.

Invalidiliiton CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus

elämänkaarella -projektin (2007–2010) työskentelyn tuloksena

on syntynyt Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille

– työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun.

Kirjan tarkoituksena on tukea, ohjata ja auttaa CP-vammaista

nuorta tai aikuista oman ammatillisen polun jäsentämisessä ja

suunnittelussa. Toivomme, että tämä ammatillisen suunnittelun

työkirja antaa uusia näkökulmia, lisää itsetuntemusta, opastaa

lisätiedon hankkimiseen ja toimii mahdollisesti hajanaisten am-

matillisten toiveiden, tavoitteiden ja suunnitelmien jäsentäjänä.

Tavoitteena on yksilölliset elämäntilanteet ja mahdollisuudet

sekä rajoitukset tarkkaan huomioivan kauaskantoisen ja realis-

tisesti toteutettavissa olevan ammatillisen suunnitelman teke-

minen. Parhaimmillaan ammatillista suunnittelua tehdään sau-

mattomassa yhteistyössä CP-vammaisen nuoren tai aikuisen ja

ohjaavien ammattilaisten kesken. Toivottavasti työkirja on hyö-

dyksi ja avuksi tässä haastavassa, mutta mielenkiintoisessa ja

varmasti antoisassa prosessissa.

1.

6

lukijalle

Suuret kiitokset kaikille tämän työkirjan suunnitteluun osallis-

tuneille henkilöille arvokkaasta tuesta ja näkemyksistä matkan

varrella. Kiitos kuuluu myös projektiin osallistuneille CP-vam-

maisille nuorille, joiden ”käyttäjäkokemukset” olivat erittäin

tarpeellisia tätä työkirjaa kootessa. Kiitämme Raha-automaatti-

yhdistystä CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus

elämänkaarella -projektissa tehdyn pitkäaikaisen ja tarpeellisen

työn tukemisesta ja mahdollistamisesta.

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti

Aino Ahonen Tiina Airaksinen projektityöntekijä projektipäällikkö

Invalidiliittory Invalidiliittory


7

Ammatillisen suunnittelun työkirjan on koonnut: Projektityöntekijä,kuntoutuspsykologiAino Ahonen,CP-vammaistenaikuistenhyvinvointijakuntoutuselämänkaarella-projekti,InvalidiliitonKuopio/Jyväskyläkuntoutus-jatyöklinikka.

Peruskoulusta jatkokoulutukseen -osaprojektin työtä on valvonut ohjausryhmä, jonka työskentelyssä ovat olleet mukana:PuheenjohtajaJari Hautamäki,Keski-SuomenCP-yhdistysTyövoimaneuvojaPäivi Isotalus,Jyväskyläntyövoima-jaelinkeinokeskusAluesihteeriMerja Partanen,SuomenCP-liittoryVammaispalveluidenjohtajaSeija Parviainen JyväskylänkaupunkiRehtoriKirsi Ruoppila,Huhtarinteenkoulu,JyväskyläHallituksenjäsen,Markku Väätäinen,SuomenCP-liittory

Työkirjaa on suunniteltu ja kommentoitu yhteistyössä projektiryhmän kanssa, johon ovat kuuluneet:ProjektipäällikköTiina Airaksinen,CP-vammaistenaikuistenkuntoutusjahyvinvointielämänkaarellaprojekti,Invalidiliittory.JohtajaMarjaana Suosalmi,CP-vammaistenaikuistenhyvinvointijakuntoutuselämänkaarella-projekti/InvalidiliitonLahdenkuntoutuskeskusTutkijaEerika Rosqvist,CP-vammaistenaikuistenkuntoutusjahyvinvointielämänkaarella-projekti/Tutkimus-jakehittämiskeskusGeroCenterKehittämispäällikköOili Harri-Lehtonen,Kuntoutuksenedistämis-yhdistysry.

LISÄKSItyökirjansuunnitteluvaiheessaonsaatuarvokkaitakomment-tejajanäkemyksiäCP-vammaistenaikuistenhyvinvointijakuntoutuselämänkaarellaprojektissatyöskennelleiltäInvalidiliitonkuntoutuksenasiantuntijoiltajaSuomenCP-liitonasiantuntijoilta.

Suuri kiitos kaikille työkirjan kehittämiseen osallistuneille.

1 Ammatillisen suunnittelun lähtökohtana omat kiinnostukset ja toiveet

8

1

1 Ammatillisensuunnittelun lähtökohtanaomat kiinnostuksetjatoiveet

AMMATIllISeSSA SuunnITTeluSSA sinun oma aktiivisuutesi

ja motivaatio ovat aina tärkeimmässä osassa. Tämä ei kuiten-

kaan tarkoita sitä, että ammatillinen suunnittelu olisi hyvä ai-

na tehdä mahdollisimman itsenäisesti. Tuen ja avun sekä uusien

näkökulmien hankkiminen läheisiltä ihmisiltä tai ammattilai-

silta kannattaa ja on toivottavaa! Mahdollisimman realistisen

ammatillisen suunnitelman aikaan saamiseksi olisi hyvä ottaa

huomioon monenlaisia näkökulmia.

Parhaimmillaan ammatillisessa suunnittelussa on kyse saumat-

tomasta yhteistyöstä sinun ja ammattilaisten kesken: lopputu-

loksena on realistinen ammatillinen suunnitelma, jossa elämän-

tilanteesi sekä mahdollisuudet ja rajoitukset on otettu tarkoin

huomioon. Muista kuitenkin, että kaikki tekemäsi valinnat ovat

nimenomaan SInun valintojasi!

ei ole olemassa vain tiettyjä rajattuja ammattialoja, jotka CP-

vamman vuoksi soveltuisivat sinulle. On hyvä muistaa, että

kaikissa ominaisuuksissa ja asioissa olet yksilöllinen ja ainut-

laatuinen ihminen. Ammatillisen suunnittelun prosessissa on

sekä vammaisilla että vammattomilla ihmisillä hyvin paljon

9

AmmAtillisen suunnittelun työkirjA CP-vAmmAisille

1samanlaisia piirteitä ja huomioon otettavia seikkoja, kuten omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, persoonallisuuteen

liittyvät seikat sekä opiskeluvalmiudet.

Kaikki alat ja ammatit eivät sovellu vammattomillekaan ihmi-

sille. Fyysisten tai henkisten rajoitusten tai kiinnostuneisuuden,

elämäntilanteen, vahvuuksien ja heikkouksien, persoonallisuu-

den piirteiden tai opiskeluvalmiuksien ym. seikkojen vuoksi

myöskään CP-vammaisille ihmisille eivät kaikki alat sovellu kai-

kille yhtä hyvin. Siksi on tärkeää, että selvität mahdollisimman

laaja-alaisesti juuri sinun ammatinvalintaasi vaikuttavat yksilöl-

liset seikat, jotta ammatillinen suunnitelmasi on sinulle mahdol-

lisimman sopiva ja olet siihen tyytyväinen.

2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon?

10

2 2 Ammatillinensuunnittelu elämänkaarella –mitäottaahuomioon?

AMMATInVAlInnAn JA AMMATIllISen tulevaisuuden kysy-

mykset tulevat elämässäsi ensimmäisen kerran eteen viimeis-

tään peruskoulun viimeisillä luokilla. Tällöin yleisimmin mieti-

tään ja suunnitellaan peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja (am-

matilliset opinnot tai lukio) tai otetaan suunnaksi työelämä,

mikä kuitenkin nykyään on aika harvinaista. Joskus on myös

tarpeen arvioida mahdollisuuksia erilaisiin tukitöihin tai työky-

vyttömyyseläkkeeseen. Siten myös sinä saatat törmätä näihin

seikkoihin ammatillisen suunnittelun aikana.

CP-vammasi tai siihen liittyvien liitännäisoireiden vuoksi saatat

tarvita ehkä vammattomia ihmisiä enemmän ja monipuolisem-

paa tukea, ohjausta ja arviointia, kun mietit ensimmäistä kertaa

sopivaa opiskelualaa tai ammattia ja sijoittumista työelämään

opiskelun jälkeen. On usein hyvä saada tukea, ohjausta ja ai-

kaa, jotta voit miettiä jo ammatillisen suunnittelun alkuvaihees-

sa CP-vammaisuutesi merkitystä ja roolia tulevaisuudessa.

Joskus saatat kuitenkin huomata, että CP-vammaisuuden pohti-

minen ja erilaisten rajoitusten arvioiminen jää polkemaan pai-

kalleen ja vie kaiken energiasi. Tällöin muiden asioiden huomioi-

miseen ei jää aikaa. Joskus voi käydä myös niin, että sinusta ei

tunnu lainkaan hyvältä käydä läpi CP-vammaisuuteen liittyviä

11


2

seikkoja. Jos ne jäävät kokonaan käsittelemättä ja huomioimat-

ta, voi olla, että ammatinvalintasi soveltuu sinulle kokonais-

tilanteesi kannalta epätarkoituksenmukaisesti ja huonosti.

Kumpikaan edellä mainituista vaihtoehdoista ei siis ole suositel-

tava ammatillisen suunnittelun onnistumisen kannalta.

CP-vammasi ja siihen mahdollisesti liittyvien liitännäisoireiden

vaikutusta toimintakykyysi ja ammatinvalintaasi ei ole siis syytä

sivuuttaa täysin ammatillisessa suunnittelussa, mutta sitä ei ole

myöskään kannata liikaa korostaa.

On hyvä muistaa, ettei ammatillisten suunnitelmien tekeminen

rajoitu ainoastaan peruskoulun viimeisille luokille. Aikuistumi-

sen aikataulu ja valmiudet ammatillisten suunnitelmien tekemi-

seen ovat hyvin yksilöllisiä. Ammatinvalinnan kysymykset voivat

tulla nuoruusiän jälkeen esiin uudestaan milloin vain, jos sinul-

la on esimerkiksi tarve vaihtaa ammattia tai aloittaa opiskelut

aikuisiällä.

2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon?

12

2

useat tutkimukset ovat osoittaneet, että 15–16-vuotiaat nuoret

eivät läheskään aina ole saavuttaneet vielä riittävää kypsyyttä

uranvalintaan. Mikäli koet peruskoulun päättövaiheessa oleva-

si vielä epävarma ammatillisista suunnitelmista tai jatko-opiske-

lusuunnitelmista, on tarpeen miettiä, voiko suunnitelmiin saa-

da jatkoaikaa. Sinulla on mahdollisuus jatkaa peruskoulun jäl-

keen valmentavaan koulutukseen, jolloin saat vielä yhden tai

kaksikin lisävuotta aikaa miettiä omaa ammatillista suuntaasi.

On myös tärkeää tietää, että voit tutustua itseäsi kiinnostavaan

opiskelualaan tai ammattiin esimerkiksi työharjoittelun tai op-

pilaitoksessa toteutettavan koulutuskokeilun avulla. Tutustumi-

nen käytännössä auttaa sinua saamaan konkreettisen ja riittä-

vän realistisen kuvan tietyn alan soveltuvuudesta sinulle.

Ammatillisia suunnitelmia teh-

dessäsi sinun on tärkeää pitää

mielessä myös se tosiseikka, että

omaa ammatillista polkuaan voi

myöhemmässä elämänvaihees-

sa muokata ja muuttaa vaikka

useampaankin kertaan. Perus-

koulun jälkeen tehtävän jatko-

suunnitelman ei tarvitse pysyä

samanlaisena ikuisesti vaan aina on mahdollista esimerkik-

si vaihtaa opiskeluala toiseen tai opiskella useita tutkintoja!

Muista siis jo aikuisikään ehtiessäsi, että aina on mahdollista

tehdä uusia ammatillisia suunnitelmia ja myös toteuttaa niitä!

Ammatillista polkuaan voi myöhemmässä elämänvaiheessa

muokata ja muuttaa.

13


3

3 Opasammatilliseen suunnitteluun: sisältöjatavoitteet

TäMä OPAS On TARKOITeTTu tueksi ja työkaluksi CP-vammai-

selle nuorelle tai aikuiselle ammatilliseen suunnitteluun. Op-

paan pääajatuksena on, että huolimatta CP-vammaisuudesta,

voit valita tulevan opiskelu- tai ammattialasi mielenkiintojesi ja

taipumustesi mukaan kuten muutkin ihmiset.

Tavoitteena on antaa sinulle tukea ja opastusta, jotta voit sel-

vittää kiinnostuksen kohteitasi, omia vahvuuksiasi ja kehitettä-

viä asioita, persoonallisuuden piirteitäsi, toimintakykyäsi sekä

lisätä itsetuntemustasi.

Oppaassa sinua ohjataan arvioimaan omaa toimintakykyäsi niin

CP-vammasi näkökulmasta kuin muutenkin. erityisesti koroste-

taan juuri omien arvioidesi ja näkemystesi merkitystä kokonais-

valtaisessa ammatillisessa suunnittelussa. Oppaan sisältämät

tehtävät edistävät ja tukevat sinua muodostamaan mahdolli-

simman realistisen käsityksen paitsi vammaisuuden mukanaan

tuomista rajoituksista myös mahdollisuuksista ammatillisessa

suunnittelussa.

Tämä ammatillisen suunnittelun opas sisältää sekä teoreettista

tietoa että ohjeita ammatinvalinnan teemoista. lisäksi oppaas-

sa tarjotaan sinulle paljon erilaisia tehtäviä, joiden avulla voit

3 Opas ammatilliseen suunnitteluun: sisältö ja tavoitteet

14

3

lisätä itsetuntemustasi sekä saada tietoa omista lähtökohdistasi

ja mahdollisuuksistasi ammatillisen suunnitelmasi tueksi.

Opas on tarkoitettu lisätueksi muiden ammatillisten suunnitel-

mien ohjauksen oheen peruskoulun ja jatkokoulutuksen välises-

sä nivelvaiheessa tai myöhemmässä elämänvaiheessa. Voit työs-

tää tämän oppaan tarjoamia tehtäviä joko täysin itsenäisesti tai

tarvittaessa kokonaan tai osittain yhdessä sinua auttavan ohjaa-

jan tai muun henkilön kanssa. Oppaasta voit valita joko itsellesi

sopivia ja tärkeänä pitämiäsi osioita tai edetä oppaan järjestyk-

sessä alusta loppuun.

Sitaatit ja ajatukset on kerätty CP-vammaisilta henkilöiltä Inva-

lidiliiton CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elä-

mänkaarella -projektin aikana vuosina 2008–2009.

15


4

4 Ammatillinenkuntoutus

JOSSAKIn eläMänTIlAnTeeSSA tai -vaiheessa voi olla tarpeen

selvittää ja arvioida uudelleen jäljellä olevaa työ- ja toimintaky-

kyäsi sekä mahdollisesti aloittaa ammatillinen suunnittelu uu-

delleen, vaikka sinulla olisikin jo jokin ammatti tai olisit jo täh-

täämässä tiettyyn ammattiin.

erään CP-vammaisen aikuisen liikkumiskyky

heikkeni iän myötä niin, ettei oman aiem-

man ammatin harjoittaminen tullut enää kyseeseen lisääntynei-

den fyysisten rajoitusten vuoksi. Piti siis miettiä uudelle alalle

kouluttautumista ammatillisen kuntoutuksen kautta vielä ai-

kuisiällä.

eräs CP-vammainen nuori huomasi ammatil-

listen opintojen aikana, että opiskeluala ei

sopinut hänelle. Hän ei suoriutunut opintoihin liittyvistä työ-

harjoittelujaksoista, joten työllistyminen kyseiselle alalle vaikut-

ti hyvin epätodennäköiseltä. Opintojen jatkaminen ei siis ollut

mielekästä, vaan oli perusteltua etsiä uusi sopivampi ala. Am-

matinvalinnan kysymykset nousivat uudelleen esille: tarvittiin

ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä uuden ammatillisen

suunnitelman aikaansaamiseksi.

esimerkki 1

esimerkki 2

4 Ammatillinen kuntoutus

16

4

Ammatillinen kuntoutus (työkykyä edistävä kuntoutus) aut-

taa sinua saamaan tai säilyttämään itsellesi soveltuvan työn. Se

myös kohentaa työkykyäsi ja -valmiuksiasi. Ammatilliseen kun-

toutukseen kuuluu yleensä ammatillinen koulutus sekä uudel-

leen- tai täydennyskoulutus, koulutuskokeilu, työkokeilu, työ-

paikkakokeilu ja työvalmennus.

Ihmisen on mahdollista saavuttaa toimintakyvyn puutteista

huolimatta jopa täysi työkyky. Työkyky on kuitenkin aina ar-

vioitava suhteessa johonkin tiettyyn ammattiin tai alaan. Mikäli

työkykysi ei esimerkiksi sovellu aiempaan ammattiisi tai työhösi,

on hyvä arvioida, voisitko toimia eri ammatissa kuin aiemmin.

Joskus ammatillisen kuntoutuksen lopputuloksena voidaan kui-

tenkin todeta, että toimintakyky huomioon ottaen osa-aikai-

nen työ tai osa-aikaeläke on paras vaihtoehto. Joskus voidaan

todeta, että henkilö ei kuulu työttömyyskortistoon vaan työ-

kyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisen kuntoutuksen maksaja-

na on yleensä Kansaneläkelaitos (Kela), mutta esimerkiksi myös

työ- ja elinkeinohallinto tai vakuutusyhtiöt osallistuvat kustan-

nuksiin. CP-vammaisten henkilöiden ensisijaisena maksajataho-

na on yleisimmin Kela.

17


5

5 Millainenminäolen?

5.1 Minäkuvajapersoonallisuus

ITSeTunTeMuKSeSSA on kyse siitä, kuinka hyvin tunnet itsesi.

Itsetuntemukseen liittyy MInäKuVA, joka tarkoittaa käsitystäsi

siitä, ”millainen minä olen”.

Minäkuva on myös käsitys siitä, mitä luulet toisten ihmisten

ajattelevan sinusta. Minäkuvaan sisältyvät kaikki ajatukset, tun-

teet, elämykset, havainnot, tiedot, taidot, uskomukset, mieliku-

vat, kuvitelmat, toiveet ja teot, joita liität itseesi, kykyihisi ja

ilmisuhteisiisi.

Minäkuvasi kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun saat pa-

lautetta toiminnastasi ja persoonastasi muilta ihmisiltä. Palau-

te vaikuttaa voimakkaasti kä-

sityksiisi siitä, millainen olet,

mitä osaat ja mitä et. Me ver-

taamme usein itseämme toi-

siin ihmisiin. Muilta saatua

palautetta ei kannata pelätä

tai välttää, sillä vain sen avul-

la voit kehittää itsetuntemus-

tasi!

Jokaisella ihmisellä on sekä

huonoja että hyviä puolia.

Meillä on oikeus pitää itseämme hyvänä ja

oppia tuntemaan omat vahvuutemme.

18

5 millainen minä olen?

5

Meillä on oikeus pitää itseämme hyvänä ja oppia tuntemaan

omat vahvuutemme ja vahvistaa niitä. Yhtä tärkeää on myös

oppia hyväksymään omat heikkoutensa ja elämään niiden kans-

sa. Heikkouksiaankin voi kehittää parempaan suuntaan. Ihmiset

eroavat toisistaan siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän

minäkuvansa on. Realistinen ja mahdollisimman vääristymätön

kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tun-

nuskuvia. Koulutus- tai työpaikkaa mietittäessä omien kiinnos-

tuksen kohteiden ja vahvojen puolien tunteminen ja totuuden-

mukainen käsitys itsestä on erittäin tärkeää. Jos tunnet itsesi,

on sinun helpompi etsiä myös sellainen ammatti tai koulutusala,

joka sopii hyvin juuri sinun luonteenpiirteillesi, kyvyillesi ja kiin-

nostuksillesi. Valinnat on hyvä tehdä niin, että voit hyödyntää

vahvoja puoliasi ja kehittää niitä edelleen.

19


5

ITSeTunTO tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta (= itsekun-

nioitus). Itsetunto ei liity välttämättä siihen, kuinka menestyk-

sekäs tosiasiassa olet, vaan kysymys on oman itsesi hyväksymi-

sestä ja uskomisesta omiin mahdollisuuksiisi. Terveen ja vahvan

itsetunnon rakentamiseksi sinun täytyy tuntea itsesi ja erityises-

ti vahvat ominaisuutesi. Itsetuntosi pohjautuukin vahvasti juuri

itsetuntemukseesi ja minäkuvaasi.

Terve ja vahva itsetunto ei tarkoita sitä, ettei sinulla ole heik-

kouksia tai satu pettymyksiä. Kun sinulla on terve itsetunto, koet

olevasi riittävän hyvä heikkouksistasi huolimatta. Arvostat itseä-

si, elämääsi ja toisia ihmisiä. Itsetuntoon liittyy oman elämän

näkeminen ainutkertaisena, jolloin kykenet tekemään ratkaisu-

ja itsenäisesti muiden mielipiteistä huolimatta. Terve ja vahva

itsetunto ei ole pelkkää sosiaalista rohkeutta, itsekkyyttä, itse-

varmaa esiintymistä, ulkoista menestymistä tai itsensä näke-

mistä ainoastaan positiivisessa valossa. Joskus oman erinomai-

suuden korostaminen ja omien heikkouksien kieltäminen voi-

vat olla jopa merkkejä siitä, ettet ole vielä tutustunut itseensä

kunnolla: tämä viestiikin ehkä heikosta itsetunnosta. Itsetunnol-

taan vahva ihminen tietää osaavansa ja pystyvänsä, mutta kes-

tää myös pettymyksiä ja osaa myöntää, ettei kykene kaikkeen!

Oman persoonallisuuden miettiminen ja omien ominaisuuksien

tunnistamisen opettelu on tärkeää, kun mietit omaa ammatil-

lista polkuasi ja suuntaasi. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei per-

soonallisuuden piirteesi suoraan määrää sinulle sitä, mitkä am-

matit sinulle sopivat ja mitkä eivät. Jotkut persoonallisuuden

piirteesi ovat pysyviä, mutta jotkut tulevat esille vain tietyissä

tilanteissa. On myös hyvä pitää mielessä, että persoonallisuuden

piirteitä on mahdollista kehittää – kunhan ne ensin tunnistaa.

On tärkeää oppia hyväksymään itsensä omana itsenään!

20


5

1. TEHTÄVÄ: oma kuvaus itsestäni

Tässäharjoituksessapääsettutkimusmatkalleomaanitseesijaminäkuvaasi.

Kirjoitaerillisellepaperilletaitietokoneellekuvausitsestäsi.Voitmyöstehdätämäntehtävänsuullisestijonkunsinulletärkeänhenkilönkanssa.Kuvauksessavoituodaesilleniitäasioitajapuoliaitsestäsi,joitahaluat.Tärkeintäolisi,ettäkuvaatjaarvioitominsanoinjamahdollisimmantotuudenmukaisensitä,”millainenminäolen”.

HUOM.!Voitliittääkirjoitukseesimukaanesimerkiksivalokuvia,lehdistäleikattujakuviataivaikkapiirtääitsekuvia,jotkakertovatjotainsiitätaikuvaavat,millainensinäolet.

2. TEHTÄVÄ: persoonallisuuden piirteideni tunnistaminen ja kehittäminen

Voitpohtiajatunnistaaomialuonteenpiirteitäsimyöstämänoppaanlopustalöytyväntehtävänavulla.

Katso liite 1. (sivu72)

21


5

5.2 Omanelämänkaarentarkastelu

Jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen yksilöllisen

kokonaisuuden. elämäntapahtumat antavat elämälle sisällön

ja rytmin ja erilaiset elämäntapahtumat kehittävät ihmistä. Ih-

minen oppii uusista kokemuksistaan ja lisää omaa sopeutumis-

kykyään. elämäntapahtumat voivat kuitenkin muodostua myös

haasteeksi, jota ihmisen voimavarat eivät riitä hallitsemaan.

Osa ihmisen elämänkaareen liittyvistä tapahtumista sisältää ih-

misen oman valinnan mahdollisuuden (avioliiton solmiminen,

opiskelun aloittaminen jne.). Osaa elämäntapahtumista emme

olisi itse valinneet (onnettomuudet, sairaudet jne.).

Yksilöllisistä eroista huolimatta ihmisen elämänkaareen voi kuu-

lua yleisiä kehityksen lainalaisuuksia, jotka on hyvä ymmärtää

normaaliin elämään kuuluviksi. Jokainen ihminen käy läpi sa-

mat kehitystehtävät samassa järjestyksessä, mutta niiden ilme-

neminen sekä kehitystehtävien ratkaisuun käytettävä aika voi-

vat vaihdella yksilöllisesti. esimerkiksi itsenäistyminen tapahtuu

tyypillisimmin nuoruusiän loppupuolella tai varhaisaikuisuudes-

sa. Kehitystehtävien onnistunut läpikäyminen tuo ihmisen elä-

mään onnellisuutta ja antaa hyvän pohjan uusien kehitystehtä-

vien täyttämiseen.

useimmiten ihmisen elämään liittyy paljon valintoja. Kun tarkas-

telee omaa elämänkulkuaan taaksepäin, voi usein havaita omien

valintojen vaikutuksen ja merkityksen elämälleen. Mennei-

syyttä arvioimalla voi usein myös havaita, että hyvin usein

aiemmin tehtyjä valintoja voi muuttaa myöhemmin elämän-

sä aikana. Vain harvat tehdyt valinnat johtavat niin sanottuun

lopulliseen lopputulokseen. Myös ammatinvalinta on yksi esi-

merkki siitä, että valinnan voi myöhemmin tehdä uudelleen

– vaikka useammankin kerran!

22


5

3. TEHTÄVÄ: valintoja vaakakupissa

Joskusjouduttekemäänerilaisiavalintojaelämässäsihyvinkinnopeasti,toisinaansinullataasonenemmänaikaapunnitajaarvioidaperusteitaerilaistenvalintojentueksi.Jokaisellavalinnallasionjokinvaikutuselämässäsi–vaikutusvoiollaaivanpienenpienitaihyvinkinsuuri!Nytpääsetmiettimäänviimeisenviidenvuodenaikanatekemisiäsivalintojajaniidenvaikutuksia.

Kirjoitapaperiarkilletaitietokoneelle5–10valintaa,jotkaolettehnytviimeisenviidenvuodenaikana.Arvioi,onkotekemilläsivalinnoillaonollutpositiivinenvaikutuselämääsitaitilanteeseesi,jatoisaalta,onkovalinnoistaseurannutjotakinkielteistä.Joskusvaikutuksetvoivatollasekämyönteisiäettäkielteisiä.

Katsoesimerkkis.23.

Merkitse+merkkiniidenvaikutusteneteen,jotkaovatmyönteisiäja–merkkiniideneteen,jotkaovatolleetkielteisiä!Lopuksiarvioijokaisenvalinnankohdallajälkikäteen,valitsisitkotoisin,josvoisit,vaioletkotyytyväinentekemiisivalintoihin!

Voitkoaiempienvalintojenjaniidenvaikutustenpohjaltasaadamahdollisestijotainoppiataitukeanytedessäolevillevalinnoillesi?

23


5

VAlInTA:

”Menin yläasteen jälkeen lukioon”

+ Sain paljon uusia kavereita, joiden kanssa pidän yhteyttä edelleen.

+ Huomasin ja sain vahvistusta aiemmille ajatuksilleni siitä, ettei pitkäaikainen teoreettinen opiskelu ole minua varten

– Minulla meni kaikki illat läksyjä lukiessa, enkä ehtinyt harrastaa juuri mitään.

– lukioaikana en oikeastaan ehtinyt jatko-opiskeluhaaveita juuri miettiä, kun kaikki energiani meni opiskeluun.

ARVIO

• Jälkikäteen olen ajatellut, että minun olisi kuitenkin kannattanut hakeutua oppisopimuskoulutuksella opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

• Oppisopimuksella suoritetut opinnot eivät olisi ehkä vieneet niin paljon energiaa, ja aikaa ja jaksamista olisi jäänyt harrastuksillekin.

• Olisin myös ollut ehkä jo useamman vuoden töissä nyt opiskelemallani alalla, jos olisin heti peruskoulun jälkeen mennyt opiskelemaan lähihoitajaksi, enkä vasta lukion jälkeen.

esimerkki

24


5

5.3 Omienkiinnostusten jaarvojenpohtiminen

Arvot eroavat asenteista ja mielipiteistä. Mielipiteet muuttuvat

usein nopeastikin ja liittyvät hyvin konkreettisiin asioihin. Asen-

teet taas liittyvät yleisempiin asioihin ja muuttuvat mielipitei-

tä hitaammin. Arvot muuttuvat mielipiteitä ja asenteita paljon

hitaammin ja usein arvot ovat suhteellisen pysyviä.

Arvot ohjaavat toimintaamme ja valintojamme ja niitä käyte-

tään, kun päätöksiä ei voi tehdä rutiininomaisesti. Jokaisella ih-

misellä on joko tiedostettuja tai tiedostamattomia arvoja. Ihmi-

set omaksuvat arvonsa varttuessaan. Tärkeitä arvojen muodos-

tumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koti, koulu,

työelämä ja harrastusmaailma.

Kun suunnittelet omaa ammatillista

polkuasi, on hyvä miettiä omia arvoja,

ihanteita ja arvostuksia, sillä kaikki ne

ohjaavat toimintaasi ja samalla myös

motivoivat sinua!

25


5

4. TEHTÄVÄ: arvohuutokauppa

Tässätehtävässäpääsettarkastelemaantarkemminsitä,millaiseenarvohierarkiaaneliarvojentärkeysjärjestykseensinunmaailmankatsomuksesijaammatillisetvalintasipohjautuvat.

1.Valitsekymmenenitsellesitärkeääarvoaseuraavista:Hedonisetarvot:onni,mielihyvä,ilo,nautinto,aistillisuusVitaalisetarvot:elämä,terveys,tahto,kuntoisuusEsteettisetarvot:kauneus,ylevyys,suloisuus,taideTiedollisetarvot:totuus,tieto,oppi,koulutus,viisaus,tiedeUskonnollisetarvot:usko,toivo,pyhyys,laupeusSosiaalisetarvot:altruismi(=uhrautuminenmuideneduksi),ystävyys,rakkaus,uskollisuus,vapaus,veljeys,kunnia,isänmaallisuus,turvallisuusMahtiarvot:voima,valta,sota,rikkaus,raha,voittoOikeusarvot:oikeudenmukaisuus,ihmisoikeudet,tasa-arvo,laillisuusEettisetarvot:hyvyys,moraalinenoikeusEkologisetarvot:luonnonkauneusjaterveys,eläintenoikeudetEgologisetarvot:itsekkyysjaomaetu,omanarvontunto

2.Poistaseuraavaksivalitsemistasikymmenestäarvostaviisiarvoa.3.Poistasittenvieläkolmearvoa.4.Mitkäkaksiarvoajäijäljelle?Miksivalitsitjuurinämäarvot?Mitennämäarvotnäkyvätelämässäsijatekemissäsivalinnoissa?

26


5

5. TEHTÄVÄ: miellekartta

Miellekarttaonhyväapuvälinemyösurasuunnittelussa,varsinkinjoskuvallinenilmaisujaasioidenhahmotta-minentuntuuparemmaltakuinasioidenkirjallinenerittelyjalistaaminen.Hahmottelevapaastipiirtämiesitaiesim.lehdistäleikkaamiesikuvienavulla,eriväreinjateksteinA4-taiA3-kokoiselletyhjällepaperiarkillekiinnostuksiasi,arvojasi,uratoiveitasi,vahvuuksiasijataitojasi.Asettelehahmottelemasiasiatpaperiarkillesiten,ettäyhdisteletasioitaviivojenavullaniinkuinneliittyvättoisiinsataiovatseurauksiatoisistaan.Ideoisiisvapaastikartan”oksiajahaarakkeita”eteenpäinkartallasi.

Seuraavallasivulla(sivu27)näetesimerkineräänlaisestamiellekartasta.Hahmottelenytomasipaperillejaannamiellekartallesijokinnimi.

Parinpäivänpäästävoitottaakartanesiinjapohtia,–miksitietytvärittaikuvatliittyivätmiellekartassasitiettyihinasioihin.Samallavoitmiettiä,millaisenkokonais-kuvanmiellekarttaantaaitsestäsijasuunnitelmistasi.

27


5

esimerkki

• Haluan vaihtelua

• Haluan olla ihmisten kanssa• En ole vielä liian vanha

Miksi muutos?

Mitä työtä

tulevaisuudessa?

• Olenko liian vanha?• Raskas työ, huonot palkat?• Vuorotyö• Pääseekö koulutukseen?• Saako töitä täältä?

• Mikä suuntautumisvaihtoehto?

Kysymyksiä?

Miten tulen toimeen?

Mitä puoliso ja

Jaksanko opiskella? Pystynkö?

Plussat +• Vakituinen työ• Kivat työkaverit• Pitkä kokemus ja vankka osaaminen

• Pitkät lomat• Säännöllinen työaika

• Aina sitä samaa paperityötä• Pitkä työmatka

Sihteerinä virastossa

Plussat +• Saa olla ihmisten kanssa• Saa oppia terveydestä• Olen aina haaveillut• Kokemusta vapaaehtoistyöstä

• • Pystynkö / jaksanko?• Saako töitä?

Hoitoala

Uusi ala, uusi koulutus

28


5

Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa!

Sosiaali-jaterveysturvantutkimuksia:Vaikeavammaisennuorenaikuistuminen(H.Ahponen,2008)http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti.pdf?OpenElement

Minäkuva,persoonallisuusjaitsetuntohttp://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuus

HenkilökuvajaMillainenolen–harjoitushttp://www.ijkk.fi/boost/Personal_Profile/henkilokuva1.htm

Stakesinverkkojulkaisu:Keskeneräistäyhdenvertaisuutta(I.Haarni,2006)http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/VerkkoJulkaisu.htm?ProductId=14648

Lisääkehitystehtävistävoitlukealinkistähttp://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysteht%C3%A4v%C3%A4

Seuraavissalinkeissäonpaljonhyödyllisiäharjoituksiajatietoahttp://www.merikartano.fi/~tuomo/opetus.php

http://www.getset.fi/getset/files/theme1_fi.pdf

http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti.pdf?OpenElementhttp://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti.pdf?OpenElementhttp://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti.pdf?OpenElementhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuushttp://www.ijkk.fi/boost/Personal_Profile/henkilokuva1.htmhttp://www.ijkk.fi/boost/Personal_Profile/henkilokuva1.htmhttp://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/VerkkoJulkaisu.htm?ProductId=14648http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/VerkkoJulkaisu.htm?ProductId=14648http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysteht%C3%A4v%C3%A4http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysteht%C3%A4v%C3%A4http://www.merikartano.fi/~tuomo/opetus.phphttp://www.getset.fi/getset/files/theme1_fi.pdf

29


6

6 Omienmahdollisuuksien jarajoitustenarvioiminen

CP-VAMMA On lIIKunnAllInen vamma,

mutta usein siihen liittyy erilaisia synnyn-

näisiä sekä myöhemmin kehittyviä liitän-

näishäiriöitä ja -vammoja. Synnynnäisinä

liitännäishäiriöt ovat usein eriasteisia kom-

munikointi- ja aistihäiriöitä, älyllisiä häiriöi-

tä, kuulo- ja näköhäiriöitä sekä epilepsia.

Iän myötä voi lisäksi ilmaantua erilaisia tuki- ja liikuntaelinon-

gelmia sekä kipua ja uupumusta, jotka saattavat heikentää liik-

kumiskykyä, tasapainon hallintaa sekä selviytymistä päivittäi-

sistä toiminnoista. On tärkeä muistaa, että liitännäishäiriöiden

esiintyminen on hyvin yksilöllistä: kahta samanlaista CP-vam-

maista ihmistä ei ole olemassa. lisäksi pitää muistaa, että liitän-

näishäiriön vaikutus oppimiskykyyn, opiskeluun ja työntekoon

voi olla varsinaista liikuntavammaa suurempi. Tärkeintä on itse

tiedostaa sekä rajoitteensa että kykynsä realistisen ammatillisen

suunnitelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

CP ei siis olekaan yhtenäinen vamma, vaan oireyhtymä, jonka

haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivam-

maisuuteen. CP-oireyhtymällä tarkoitetaan hyvin moniulotteis-

ta ihmisen toimintakykyyn yksilöllisesti vaikuttavaa vammai-

suutta.

30

6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen

6

Halusin lukioon, vaikka lääkärini oli sitä

mieltä, että vammani vie minulta liikaa

energiaa ja kauppakoulu olisi parempi

vaihtoehto.

Lääkärini kirjoitti kuitenkin todistuksen,

jossa luki, että minulle on annettava

mahdollisuus kokeilla lukio-opintoja

– kokeilin niitä sitten kolme vuotta ja

kirjoitin ja sain lakin ensimmäisellä

yrittämällä!

- Virpi -

Yksilöllisyys on aina huomioitava jo ammatillisten suunnitel-

mien varhaisessa vaiheessa. erityisen tärkeää on oma näkemyk-

sesi, kokemuksesi ja arviointisi niin rajoituksistasi kuin vahvois-

ta osaamisalueistasi ja mahdollisuuksistasi. On kuitenkin hyvä

myös kuunnella ja selvittää läheisten ihmisten sekä mahdollises-

ti eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. niiden avulla itsetun-

temuksesi lisääntyy ja saat tietoa ja ohjausta siitä, kuinka mah-

dollisia rajoituksia voi kiertää tai vähentää.

Muista kuitenkin, että asiantuntijatkin ovat yksilöitä ja saman-

laisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Siksi erilaisia näkemyksiä ja

tulkintoja toimintakyvystäsi on aina hyvä suhteuttaa tarkasti

omiin käsityksiisi ja keskustella avoimesti mahdollisista ristirii-

taisuuksista tai ”vääristä tulkinnoista”. Muista myös, että vah-

valla motivaatiolla ja kovalla yrittämisellä voi oman toiminta-

kyvyn rajoja ainakin jossain määrin venyttää.

31


6

On hyvä pitää mielessä, että

niin CP-vammaisuudessa kuin

siihen liittyvissä erilaisissa lii-

tännäisoireissa on useimmi-

ten kyse pysyvistä muutoksis-

ta. erilaiset apuvälineet, tuki-

sidokset, fysio-, toiminta- ja

harjoitusterapiat tukevat jäl-

jellä olevaa suorituskykyä, mutta käytännössä niillä ei voida juu-

rikaan vähentää itse sairauden tai vamman aiheuttamia oireita.

Kaikella kuntoutuksella on tärkeä rooli suorituskyvyn säilyttä-

misen ja oman arkielämän tukemisessa. Pidä siis puolesi saadak-

sesi sinulle kuuluvaa kuntoutusta!

Ammatinvalinnan kysymysten äärellä onkin hyvä huomioida,

että CP-oireyhtymän aiheuttamat rajoitukset tulevat pysymään

suunnilleen samanlaisina myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää

tarkkaan ja monipuolisesti sekä mahdollisimman totuudenmu-

kaisesti kartoittaa, minkälaiseen ammattiin juuri sinun yksilölli-

nen toimintakykysi soveltuu.

Pidä puolesi saadaksesi sinulle kuuluvaa kuntoutusta!

32

6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen

6

CP-vammaisuus voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavanlaisia rajoituksia, jotka on syytä huomioida ammatinvalinnassa

• Useinonhyväjoetukäteenselvittäätarkkaanmahdollistenapuvälineidentarvejasaatavuusniinopintojensujumiseksikuinmyöhemmintyöelämässä.Teknisetapuvälineet,henkilökohtainenavustaja,turvallisettoimintaolosuhteettyössä,kuljetuspalvelut,opiskelu-taityöskentelyajansopivapituusym.tukevatopinnoissajatyössäselviytymistä.

• CP-vammaisenammatinvalintajatyöhönsijoittuminenovatuseinpitkäprosessi.Onhyvätiedostaatämäjoetukäteenjapyrkiäkärsivällisesti,muttakuitenkinmäärätietoisestikohtiomiapäämääriä!

• LieväCP-vammaeiperiaatteessaaiheutaehdottomialääketieteellisiärajoituksia,muttanopeuttajanäppäryyttä,sujuvaakommunikointia,hyväähahmotus-jailmaisukykyäedellyttävistätyötehtävistäsuoriutuminenvoilievässäkintapauksessaollavaikeaa.

• Olisihyväpäästäselvittämäänomaasoveltuvuuttajollekinammattialalleennenopintojenaloittamistariittävänpitkäntyöharjoitteluntaityökokeilunavulla,jottapienettaisiihenastiarjessahuomaamattomiksijääneetrajoituksettulisivatesille.Työelämässävaaditaanlähespoikkeuksettauusiajaerilaisiataitojakuinelämässäsijaarjessasiennentyöelämäänsiirtymistä.

• MikäliCP-vammajasenliitännäishäiriötestävätavoimilletyömarkkinoillesijoittumisenerityisjärjestelyistähuolimatta,onhyväottaaselväälukuisistamuistamahdollisuuksista,joidenavullavoitkehittääitseäsijamuodostaaelämästäsimielekkäänjajuurisinunnäköisen.(Esimerkiksikuntouttavatyötoiminta,vapaaehtoistyö,erilaisetkuntoutuskurssit,järjestötyö,harrastukset,opiskelukansanopistoissa.)

33


6

6. TEHTÄVÄ: minua kiinnostaa!

Tässätehtävässävoitarvioidaomanarkeesijaopiskeluunliittyviäkiinnostuksenkohteita.Mitkäasiatsinuakiinnostavatpaljon,kohtalaisestitaivähän.

Katso liite 2. (sivu74)

Laitarastiliitteessä2olevantaulukonniihinruutuihin,jotkakuvaavatparhaitenjuurisinunajatuksiasi!Voitsittenpohtia,missäammatissapääsisittekemisiinsinuakiinnostavienasioidenjatilanteidenkanssa.


Invalidiliitonjulkaisu–Polkujatyöelämään:http://inport2.invalidiliitto.fi/pdf/polkuja.pdf

Terveysjaammatinvalinta/työelämä:http://www.peda.net/veraja/ylojarvi/soppeenharju/opo/uravalintajaterveys

http://www.vates.fi/vammaisuusjatyoelama?font=plus

http://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2007/Opas_tyonantajille.pdf

http://www.virtuopo.fi/suomi/ammatinvalinta/terveys_ja_ammatinvalinta.html

Harjoituksia:http://www.ijkk.fi/boost/Employment_B/Employment%202.2.html

http://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2007/Opas_tyonantajille.pdfhttp://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2007/Opas_tyonantajille.pdfhttp://www.virtuopo.fi/suomi/ammatinvalinta/terveys_ja_ammatinvalinta.htmlhttp://www.virtuopo.fi/suomi/ammatinvalinta/terveys_ja_ammatinvalinta.htmlhttp://www.ijkk.fi/boost/Employment_B/Employment%202.2.htmlhttp://www.ijkk.fi/boost/Employment_B/Employment%202.2.html

34

7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on?

7

7 Peruskoulunjajatko- koulutuksenvälinen nivelvaihe–millaisia mahdollisuuksiaon?

JOSKuS SAATAT PeRuSKOulun viimeisen luokan aikana huo-

mata, ettei omien ammatillisten suunnitelmien selkiyttämiseen

tunnu olevan riittävästi aikaa ja oma ammatillinen suunta ei sel-

kiydy. Myös läheiset ihmiset tai sinua ammatillisissa suunnitel-

missa tukevat henkilöt saattavat tuoda esille näkemyksiään sii-

tä, että sinun olisi hyvä saada lisää aikaa ja tukea ammatillisten

suunnitelmien tekemiseen. He voivat myös esittää, että sinun

olisi tärkeää parantaa opiskeluvalmiuksia ennen siirtymistä pe-

ruskoulusta toisen asteen opintoihin.

nivelvaiheen opintoina tarkoitetaan peruskoulun jälkeisiä opin-

toja, joissa voit saada tukea ja aikaa selkiyttää ammatillisia suun-

nitelmiasi ja parantaa opiskeluvalmiuksiasi.

35


7

7. TEHTÄVÄ: vaihtoehtoihin tutustuminen

Luehuolellisestiseuraavaksikuvatutnivelvaiheenkoulutuksenerilaisetvaihtoehdot.Mikälikiinnostuitjostakinvaihtoehdosta,kysytarkempaalisätietoaomaltaopinto-ohjaajaltasija/taitutustuannettuihinInternet-linkkeihinjalähdeniidenkauttahakemaanlisätietoa!

1. Lisäopetus

CP-vammansajaniihinmahdollisestiliittyvienliitännäis-oireidenvuoksiperuskoulunoppimääränsuorittanutCP-vammainennuorivoisaadayhdenlukuvuodenkes-täväälisäopetusta(10.luokka).Lisäopetustavoisaadamuunperusopetuksenyhteydessä,erillisessälisäopetus-ryhmässätaiesimerkiksikansanopistoissa.Lapsitainuorisaatällöinlisäaikaaoppivelvollisuudensuorittamiseen.Lisäopetusvuodenaikananuorivoikerratajavahvistaaperustaitojaanerioppiaineissajakorottaaarvosanoja.Opintojenaikanatutustutaanmyöseriammatteihinjatyöelämään.Pidennettyoppivelvollisuuskestää11vuottajalapselletainuorellelaaditaanhenkilökohtainenopetuk-senjärjestämistäkoskevasuunnitelmaeliHOJKS.Vaikkalisäopetusperusopetuksenjälkeeneiainajohtaisikaanjatkokoulutukseen,seantaakuitenkinmahdollisuuksiaitsensäkehittämiseenjaitsenäistymiseen.

http://www.virtuopo.net/suomi/


36


7

2. Koulutuskokeilut

Koulutuskokeilujenavullaammatinvalintasaattaahelpottua.Koulutuskokeilutarkoittaamahdollisenhakijankokeilevaaopiskeluataiasumista(erityis)oppi-laitoksessa.Tarkoituksenaon,ettäkoulutuksestakiinnos-tunuthenkilösaatodenmukaisenkuvanoppilaitoksestajaniistälinjoista,joihintunteekiinnostusta.Samallasel-vitetäänhenkilönedellytyksiäjamotivaatiotaajateltuunkoulutukseen.Kokeiluvoidaantoteuttaamyössilloin,kunhaluttualaeiolelainkaanselvillä.Koulutuskokeilutantavatmahdollisuudentutustuaeriammatteihinjakoulutuksiinkäytännössäjasitenlöytämäänitselleensopivankoulutuksen.Koulutuskokeilujatarjoavatpää-asiassaammatilliseterityisoppilaitokset.

Koulutuskokeiluntarkoituksenaon,ettäopiskelijasaamahdollisuudentutustuajatyöskennelläalallataialoilla,jotkahäntäkiinnostavat.Samallahänsaakäytännönkokemuksiaalallaopiskelustajatyötehtävistä.Koulutuskokeilunaikanaselvitetäänjavarmistetaanopiskelijansoveltuvuusalalle.Opettajaarvioiopiskelijansuoriutumisentasoaammattialalletyypillistentehtävienperusteella.Kokeiluvoikestääkahdestapäivästäkahteenviikkoon.Kokeilunpituusmääritelläänainayksilöllisestikokeilunrahoittajankanssa.Koulutuskokeilunaikanaselvitelläänkokeilijankoulutusedellytyksiä,soveltuviakoulutusvaih-toehtojajalaaditaantoteuttamiskelpoistakoulutussuun-nitelmaa.Koulutuskokeiluunvoisisältyätarvittaessamyöserilaisiaopiskeluvalmiuksienkartoituksiajaasuntola-asumista.KokeiluunhakeudutaanKelan,vakuutusyhtiöntaityö-jaelinkeinotoimistonkautta(lähetejarahoitus).http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801115254EH?OpenDocument

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801115254EH?OpenDocumenthttp://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801115254EH?OpenDocument

37


7

3. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

Valmentavaakoulutustajärjestetäänsekänuorilleettäaikuisille.Opiskelijavoiselkiyttäätulevaisuudensuunnitelmiaanjatutustuaerikoulutus-jaammatti-aloihin.Osakoulutuksistaontarkoitettuvaikea-vammaisillehenkilöille,jotkasaavatkoulutuksestatyöhönjaitsenäiseenelämäntarvittaviavalmiuksia.Vammaistennuortenvalmentavaajakuntouttavaaopetustajaohjaustajärjestetäänammatillisissaoppi-laitoksissajaammatillisissaerityisoppilaitoksissa.Koulutuksenkestovaihteleeyksilöllisestipuolestavuodestakolmeenvuoteen.Oppilaitoksistasaatarkempaatietoahakeutumisesta.

Kaikistavalmentavaakoulutustatarjoavistaoppilai-toksistalöytyytietoakoulutusnetinkoulutustarjonta-haunavulla.Valitsehakutekijäksialoitusvuosijakirjoitasanahakuun”valmentavakoulutus”:http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.do

4. Työpajat

Työpajatoiminnassakeskeistäonoppiminenkäytännöntyöntekemisenkautta.Opiskelueteneehenkilö-kohtaistenopintosuunnitelmienpohjalta.Työpajatovatosaammatillistakoulutustajasopivaterityisestiniillenuorille,joidenkoulunkäyntiuhkaajäädäkeskenoppimis-taisopeutumisvaikeuksienvuoksi.

Tarkemmattiedottyöpajoistajatoimintamuodoistalöytyvättyöpajojenverkkosivuilta:http://www.tpy.fi/

http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.dohttp://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.do

38


7

5. Kansanopistojen opintolinjat tai lyhytkurssit

Kansanopistojenopinnotovattavoitteiltaanjasisällöiltäänerilaisia,muttayhteistäniilleonse,ettäneantavatopiskelussatarvittaviavalmiuksiasekätietojajataitojajatko-opintoihin.Myöserityisestivammaisillesuunnattujakurssejajakoulutuslinjojaontarjolla.Kaikistakansanopistojenopintolinjoistajalyhytkursseistalöytyytietoakoulutusnetinkoulutustarjontahaunavulla.

Valitsehakutekijäksialoitusvuosijakoulutustyypiksi”vapaansivistystyönkoulutus”:http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.do

http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.dohttp://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplySearchPage.do

39


7


Tutkimusvammaistenjakuurojennuortenkoulutuspoluistahttp://esok.jyu.fi/julkaisut/joutuu/otus29.pdf/

Tietoaammatinvalinnassahuomioitavistaseikoista,eriammateistajaammattialoista:http://www.kunkoululoppuu.fi/

http://www.ammattinetti.fi

http://www.peda.net/veraja/etaopo/koulunjalkeen

Tietoaeriopiskelumahdollisuuksista,oppilaitoksista,oppisopimustoiminnastasekäopiskelemaanhakeutumisestahttp://www.koulutusnetti.fi

http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/117238_Ammattistartti_251109.rtf

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c9c6eb004a176e2c9556fd3d8d1d4668/lahd_oppimaan_opas_2010.pdf?MOD=AJPERES

http://www.oppisopimus.net/


http://www.peda.net/veraja/etaopo/koulunjalkeen

Työ-jaelinkeinotoimisto:koulutus-jaammattitietopalveluhttp://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/index.jsp

http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/117238_Ammattistartti_251109.rtfhttp://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/117238_Ammattistartti_251109.rtfhttp://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c9c6eb004a176e2c9556fd3d8d1d4668/lahd_oppimaan_opas_2010.pdf?MOD=AJPEREShttp://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c9c6eb004a176e2c9556fd3d8d1d4668/lahd_oppimaan_opas_2010.pdf?MOD=AJPEREShttp://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c9c6eb004a176e2c9556fd3d8d1d4668/lahd_oppimaan_opas_2010.pdf?MOD=AJPEREShttp://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/index.jsphttp://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/index.jsp

40

8 mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman

avuksi?

8

8 Mistäjamitensaalisää tukea,ohjaustajatietoa ammatillisensuunnitelman avuksi?

OPInTO-OHJAuS (peruskouluissa oppilaan ohjaus) on perus-

kouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa toteutettava toi-

minta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskeli-

joita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä

ohjaamaan opiskelijat työelämään. Mikäli opiskelet jossain oppi-

laitoksessa, voit keskustella yhdessä opinto-ohjaajan kanssa am-

matillisesta tulevaisuudestasi ja jatko-opintosuunnitelmistasi.

Voit kysyä opinto-ohjaajalta kurssi- ja ainevalinnoista, tietoa

eri aloista ja ammateista, opiskelupaikoista ja jatko-opintojen

hakuajoista. lisäksi voit kysyä häneltä mahdollisuutta järjestää

koulutuskokeilua johonkin sinua kiinnostavaan oppilaitokseen.

Oppilaan ohjaukseen kuuluu työelämään tutustumisjaksoja

(TeT-jaksot). niiden avulla pääset näkemään eri aloilla tehtävää

työtä käytännössä. Ole aktiivinen ja reipas ja käytä hyödyksesi

opinto-ohjaajan ammattitaitoa!

Yhdessä koulusi terveydenhoitajan tai koulussasi käyvän lääkä-

rin kanssa voit keskustella, miten terveydentilaasi liittyvät seikat

vaikuttavat ammatinvalintaan!

41


8

Kansaneläkelaitoksesta (Kela) saat tietoa ammatillisesta

kuntoutuksesta, joka voi olla:

• kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä

tutkimuksia

• työ- ja koulutuskokeiluja

• ammatillista koulutusta

• ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä

yleissivistävää koulutusta

• työhön valmennusta

• työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk)

• ammatillisia kuntoutuskursseja

• vaikeavammaisille tarkoitettuja, teknisesti vaativia

apuvälineitä työhön ja opiskeluun

• muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta

• elinkeinotukea yritystoimintaan.

Voit käydä keskustelemassa tilanteestasi jossakin Kelan toimi-

paikassa joko yksin tai yhdessä esimerkiksi vanhempiesi tai sinul-

le läheisen henkilön kanssa. Voit myös etsiä lisää tietoa Kelan

Internet-sivuilta:

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/

NET/160801114531EH?OpenDocument

http://www.yths.fi/download.asp?id=Kelan+tukema+kuntout

us;2279;%7B5A45C658-07F1-4B8E-B997-41CDE30E2B83%7D

Omalta lääkäriltäsi voit kysyä arviota ammatillisesta kuntoutus-

tarpeestasi ja saada häneltä lääkärintodistuksen ammatilliseen

kuntoutukseen hakeutumista varten. Hakiessasi nuoren kun-

toutusrahaa opiskelun ajalle sinun täytyy täyttää Kelan nuo-

ren kuntoutusraha ja oppisopimuslomake (Ku 111) ja liittää

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801114531EH?OpenDocumenthttp://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801114531EH?OpenDocumenthttp://www.yths.fi/download.asp?id=Kelan+tukema+kuntoutus;2279;%7B5A45C658-07F1-4B8E-B997-41CDE30E2B83%7Dhttp://www.yths.fi/download.asp?id=Kelan+tukema+kuntoutus;2279;%7B5A45C658-07F1-4B8E-B997-41CDE30E2B83%7D

42


avuksi?

8

mukaan hyväksytty oppisopimus tai henkilökohtainen opiskelu-

ja kuntoutumissuunnitelma (nuoren kuntoutusraha) sekä B-lää-

kärinlausunto. Kaikki nämä asiakirjat toimitetaan Kelalle.

Tiedustele myös kotikuntasi sosiaalitoimistosta (vammaispalve-

lut) mahdollisuuttasi päästä keskustelemaan esimerkiksi opiske-

lun aikana tarvitsemistasi apuvälineistä, avustajasta ja kuljetus-

palveluista.

Työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat henkilöasiakkaille työnha-

kuun ja ammatilliseen kehittymiseen liittyviä palveluja sekä

työllistymistä ja toimeentuloa edistäviä tukipalveluja ja yrittä-

jyysneuvontaa.

Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjaus auttaa

oman alan etsimisen alkuun. Varaa siis aika suoraan omasta

työvoimatoimistostasi, kun haluat keskustella ammatinvalinta-

psykologin kanssa. Hänen luokseen pääset, olitpa sitten opiske-

lija, työtön työnhakija, eläkeläinen tai työssä käyvä. Hyödynnä

siis tämä mahdollisuus!

Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija

voi osallistua myös työharjoitteluun. Tämä on tarkoitettu alle

25-vuotiaille ammatillista koulutusta vaille oleville henkilöille,

jotka kuuluvat työmarkkinatukijärjestelmän piiriin.

Työelämävalmennus on puolestaan tarkoitettu 25 vuotta täyt-

täneille tai ammatillisen koulutuksen suorittaneille tai perus-

tai ansiopäivärahan piiriin kuuluville henkilöille. Valmennuksen

tarkoituksena on perehdyttää työelämään sekä edistää työhön-

sijoittumista ja palaamista työelämään sekä parantaa ammatti-

taitoa. Harjoittelu- ja valmennusajalta maksetaan taloudellista

tukea.

43


8

Työ- ja elinkeinotoimistosta voit myös kysyä mahdollisuudesta-

si saada matkakustannusten korvausta. Sitä maksetaan työttö-

mälle tai työttömyyden uhkaamalle työnhakijalle, joka menee

työssäkäyntialueensa ulkopuolelle työhönottohaastatteluun,

neuvottelemaan työsopimuksesta tai uuteen työpaikkaan.

Muuttokustannusten korvausta puolestaan voi saada työmark-

kinatukea saava työnhakija, joka on sanottu irti työpaikastaan

taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Muuttokustannusten

korvausta maksetaan kustannuksista, jotka aiheutuvat asuin-

irtaimiston muutosta uudelle työpaikkakunnalle. Kysy rohkeasti

lisää omasta työ- ja elinkeinotoimistostasi!

Oman työ- ja elinkeinotoimistosi yhteystiedot löydät osoitteesta

http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp

44


avuksi?

8

Suomen CP-liiton SOSIAAlIOHJAuS JA neuVOnTA antaa tietoa

vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä palveluista ja

tukimuodoista sekä yhteiskunnallisista oikeuksista. Lisäksi tar-

jotaan yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa muun muassa palve-

luiden ja tukitoimien järjestämisessä, hakemisessa sekä muu-

toksen haussa.

lisätietoja CP-liiton palveluista löydät verkkosivuilta

www.cp-liitto.fi

Ohjausta ja neuvontaa tarjoavat myös CP-liiton aluesihteerit

omalla alueellaan

http://www.cp-liitto.fi/index.phtml?s=39

Invalidiliiton vammaispalvelujen puhelinneuvonta

palvelee sinua puhelimitse p. 0200 1234

Kuntoutusohjaajat työskentelevät esimerkiksi yliopisto- ja kes-

kussairaaloissa oman erikoisalansa yksikössä, terveyskeskuksis-

sa, kuntoutuslaitoksissa, erilaisissa projekteissa tai järjestöjen

palveluksessa. Kuntoutusohjaajat toimivat vammaisen henkilön

yhteyshenkilönä sairaalan, kodin, päiväkodin, koulun sekä kun-

toutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja eri palvelujär-

jestelmien välillä. Asiakkaan kanssa sovituissa asioissa toimitaan

yhteistyössä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, Kelan, järjestö-

jen ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa.

Kuntoutusohjaajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat asiakasta ja

hänen läheisiään mm. kuntoutukseen liittyvissä asioissa, sai-

rauden ja vammautumisen tuomassa uudessa elämäntilantees-

sa, ensitieto- ja sopeutumiskursseille hakeutumisessa, apuvä-

lineasioissa ja asunnon muutostöiden suunnittelussa. Kuntou-

tusohjaajaan voi ottaa yhteyden asiakas itse, hänen läheisensä

45


8

tai sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. lähetettä ei välttä-

mättä tarvita. Kuntoutusohjaus voi tapahtua sairaalassa, asiak-

kaan kotona tai muussa elinympäristössä ja asioita voidaan hoi-

taa myös puhelimitse. Kuntoutusohjauspalvelut ovat asiakkaille

maksuttomia. Voit kysyä sinun alueellasi toimivan kuntoutus-

ohjaajan yhteystietoja omalta lääkäriltäsi tai oman kotikuntasi

terveydenhuollosta tai sosiaalitoimistosta.

Omaa sosiaalista verkostoasi kannattaa hyödyntää mahdolli-

simman tehokkaasti koko ammatillisen suunnittelun ajan. So-

siaaliseen verkostoosi voivat kuulua perhe ja sukulaiset, ystä-

vät, työkaverit, ammattiauttajat ja muut viranomaiset, sinua

hoitavat tai kuntoutukseesi osallistuvat henkilöt sekä opetta-

jat ym. Heiltä voit saada tukea ja tietoa omille urasuunnitelmil-

lesi. Joskus sinulle läheisten henkilöiden ajatukset, mielipiteet

ja asenteet sinulle sopivasta koulutuksesta tai työstä voivat olla

ristiriidassa omien ajatustesi kanssa. Tällöin on hyvä keskustella

negatiivisista tai sinua turhauttavistakin asioista avoimesti ja

pyytää ristiriitaisia ajatuksia ja mielipiteitä esittäneeltä henki-

löltä riittävät perustelut. Joskus ristiriidat voivat johtua virheel-

lisistä tai puutteellisista tiedoista tai ennakkoluuloista. Myös

ristiriidoista keskusteleminen voi viedä ammatillisia suunnitel-

miasi eteenpäin ja auttaa miettimään asioita mahdollisimman

monesta eri näkökulmasta.

Muita ammatillisessa suunnittelussa auttavia oppaita

löydät Internetistä esimerkiksi

http://www.nkl.fi/julkaisu/urat/

http://www.avosto.net/nakoaloja/etsitko/aloitus.htm

46


avuksi?

8

8. TEHTÄVÄ: AVO-ammatinvalintatesti

Työ-jaelinkeinotoimistonInternet-sivuiltalöydätAVO-ammatinvalintatestin,jonkaavullavoithahmottaaomiakykyjäsijakiinnostuksenkohteitaammatinvalinnantueksi.

AVO-ammatinvalintatestijaohjeettestiinlöydätverkosta

http://www.mol.fi/avo/

9. TEHTÄVÄ: tulevaisuuden muistelu

Katso liite 3.(sivu77)


Ohjejulkisestatyövoimapalvelustaannetunlain(1295/2002)1luvun7§:n6kohdassatarkoitetunvajaakuntoisenhenkilöasiakkaanmäärittelystäjaammatillisenkuntoutuksenvastuunjaostahttp://www.finlex.fi/pdf/normit/21197-O12005TM.pdf

Vammaistenihmisoikeusopas(K.Könkkölä,2003)http://www.vane.to/kirjasto/ihmisoikeusopas.doc

OhjauskoulutukseenjatyöelämäänSuomessahttp://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Esitteet+suomenkieliset/ohjaus_suomi_2006.pdf

http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Esitteet+suomenkieliset/ohjaus_suomi_2006.pdfhttp://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Esitteet+suomenkieliset/ohjaus_suomi_2006.pdfhttp://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/Esitteet+suomenkieliset/ohjaus_suomi_2006.pdf

47


9

9 ErilaisiaCP-vammaisten ihmistenkoulutus-ja urapolkuja–tarinoita tosielämästä!

”Merkonomi-opiskelija”

Peruskouluaika – ammatinvalinta

Kävin peruskouluni liikuntavammaisten ja kuulovammaisten eri-

tyiskoulussa. lempiaineitani olivat luovat aineet, kuten musiikki

(koska aloin jo peruskouluaikana sanoittaa lauluja), kuvaama-

taito ja käsityöt. Pärjäsin myös hyvin matematiikassa. Hankalim-

pia aineita minulle olivat vieraat kielet, englanti ja ruotsi.

Aivan lapsena haaveilin maatilan perustamisesta. Koulussa aloin

haaveilla sanottajan tai sähkösuunnittelijan urasta. Yhdeksän-

nen luokan keväällä en tiennyt yhtään, mitä tehdä tai minne

mennä, ja siksi hakeuduin kymppiluokalle. Suurin miettimisen

kohteeni peruskoulun päätösvaiheessa oli juuri, mihin ammat-

tiin voisin opiskella, jotta työllistyisin jatkossa. Kymppiluokalla

tarina 1

48

9 erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja

– tarinoita tosielämästä!

9

sain aikaa miettiä. Kävin lisäksi vuoden yleisvalmentavaa sekä

liiketalouden opintoihin valmentavaa linjaa.

Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku

Kävin peruskoulun jälkeen koulutuskokeilussa kahdessakin eri

oppilaitoksessa, ja ne vahvistivat ja tukivat jatko-opiskelupai-

kan valintaa. Sain lopullisen varmuuden liiketalouden opiskelu-

suunnitelmiini keskustellessani kymppiluokan sosiaalityönteki-

jän kanssa. Suoritan siis tällä hetkellä liiketalouden perustutkin-

toa erityisammattioppilaitoksessa, jonne pääsin ensimmäisellä

hakukerralla.

en ole katunut ammatinvalintaani, koska olen toisaalta koko

ajan haaveillut yrityksen perustamisesta ja merkonomi koulutus

antaa siihen oikeat eväät. CP-vamma on kohdallani vaikuttanut

ammatillisten suunnitelmien tekemiseen ainoastaan siinä mie-

lessä, että en voinut hakeutua asentajaksi tai muuhun hienomo-

toriikkaa vaativaan ammattiin vammani vuoksi.

Ammatilliset opintoni ovat hyvin käytännönläheisiä: pidäm-

me kahvilaa, järjestämme erilaisia markkinoita. Toki teoriaakin

opiskellaan ja aineisiin kuuluu yleisiä aineita (kielet matematiik-

ka) ja ammatillisia aineita (markkinointia, asiakaspalvelua, työn-

suhteenperusteita jne). Ammattikoulussa koin englannin niin

vaikeaksi, että halusin mukauttaa sen, vaikka olin pitänyt mu-

kauttamista aina hiukan nolona vaihtoehtona. Olen kuitenkin

pitänyt sitä hyvänä ratkaisuna. Opintojen aikana asun koulu-

jen yhteydessä olevassa asuntolassa, jossa kaikki toimii mainios-

ti toisin kun vähän aikaa sitten kokeilemassani palveluasunnos-

sa. Opintojen aikana en ole tarvinnut oikeastaan muita apuvä-

lineitä kuin mitä olin jo saanut omasta keskussairaalasta. Tukea

49


9

opinnoissa en ole tarvinnut kuin henkilökohtaisen avustajan ja

aikaisemmin mainitsemani mukautuksen englannin kielessä.

Opiskelupaikassani panostetaan käytännönläheiseen opiske-

luun. Työharjoittelujaksomme on ensimmäisenä vuotena kuu-

kausi, toisena vuonna kaksi kuukautta ja kolmantena vuonna

kolme kuukautta. Olen ollut vain kaksi kertaa koulun ulkopuo-

lella työnharjoittelussa eräässä palvelutalossa, koska paikan löy-

täminen on niin vaikeaa.

Opintojen aikana kuva ammatistani on oikeastaan vain selkeyty-

nyt, mutta se varmaankin on yksi opiskelun tarkoituskin. Suosit-

telen opiskelemaani alaa ihmisille jotka pitävät ihmisten kanssa

työskentelystä ja olla tietokoneen kansa tekemisissä. Mielestä-

ni merkonomin ei tarvitse kovin paljoa laskea kun vain valitsee

suuntautumisen oikein, toisin kuin minulle ennen opintoihin

hakeutumistani annettiin ymmärtää. Opiskeluajasta minulle on

jäänyt pääsääntöisesti pelkästään hyviä muistoja.

Työllistyminen

Hakeutuessani opiskelemaan minulla ei ollut suoraan sanoen

mitään kuvaa, mitä merkonomi tekee työkseen, joten ei ol-

lut minkäänlaista kuvaa työllisyystilanteesta. eikä ole kyllä vie-

läkään. Työllistymiseen liittyvät asiat eivät ole opintojen aika-

na nousseet esille oikeastaan ollenkaan. Tukea ja ohjausta ym.

työllistymiseen liittyviin seikkoihin opiskelun aikana en mieles-

täni ole saanut. Olen keskustellut vain taksikuskini kanssa yrit-

täjyydestä, koska se kiinnostaa minua.

Varsinaisesti työpaikkoja en ole vielä etsinyt, koska opiskeluni

ovat kesken. Yhden kerran olen kysynyt kesätyöpaikkaa, mut-

ta en päässyt töihin. Harjoittelupaikkoja metsästäessäni lähe-

50



9

tin hakemuksen kaikille kotiseutuni alueella toimiville yrityksil-

le, josta kuvittelin saavani alaani liittyvää työtä ja jotka tulivat

mieleeni.

Tulevaisuudessa minua kiinnostavat markkinointiin liittyvät työt

sekä toimistotyöt. Minulle sopivaa työtä etsiessä täytyy ottaa

huomioon varmaan ainakin työpaikan esteettömyys. lisäksi tar-

vitsen avustajan työajaksi.

51


9

”Tietojenkäsittelyntradenomi-opiskelijajatoimistotyöntekijä”


lempiaineitani peruskoulussa olivat kielet (äidinkieli, englan-

ti, ruotsi, saksa), liikunta, terveystieto, biologia, maantieto, us-

konto, kotitalous. Matemaattiset aineet koin hankalimmiksi ja

tarvitsin niissä tukea. lapsena haaveilin eläinkauppiaan am-

matista. Peruskoulun jälkeen suuntasin kuitenkin lukioon, sillä

koin sen ainoana vaihtoehtona ammattiopiston koulutusalojen

suppeuden vuoksi. Vaihtoehtona mietin yhdessä vanhempien,

opinto-ohjaajan ja opettajien kanssa myös kymppiluokalle me-

noa, koska halusin toisaalta kokeilla itsenäistä asumista muut-

tamalla pois kotoa. CP-vamman en koe vaikuttaneen millään ta-

voin ammatillisten suunnitelmieni tekemiseen ja valintoihini.


lukion jälkeen olen opiskellut datanomiksi ja parhaillaan opis-

kelen tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Olen myös suorittanut

kasvatustieteen cum laude -opinnot ja aikuiskasvatustieteen

approbatur-opinnot. Olen päässyt kaikkiin opiskelupaikkoihin

ensimmäisellä hakuyrityksellä. Olen myös opiskellut neljä päi-

vää yo-laborantin opintoja, mutta vaihdoin sitten kaupan ja

hallinnon alalle, joka oli ollut jo aikaisemmin mielessä.

tarina 2

52



9

lukion suorittaminen kesti selkäleikkauksen vuoksi 4 vuotta.

lukion jälkeen asuin vielä reilun puoli vuotta kotona ja muu-

tin Joensuuhun. Omillani olen nyt asunut kuutisen vuotta. Am-

mattiopinnoista valmistuin etuajassa (opiskelin 1,5 vuotta) ja

nykyisestä opinahjosta valmistun myös etuajassa noin kolmessa

vuodessa (normaalisti opinnot kestävät 3,5 vuotta). Opinnois-

sani kaupan ja hallinnon alalla sekä tietojenkäsittelytieteiden

tradenomi-opinnoissa opiskellaan ainakin kieliä, markkinointia

ja atk-taitoja. Opinnoissani en ole tarvinnut varsinaisesti apuvä-

lineitä tai erityistä tukea, mutta Kelalta olen hakenut ja saanut

3 vuoden välein lukio-opinnoista saakka uuden kannettavan

tietokoneen.

Opiskelemani ala soveltuu mielestäni hyvin myös eri tavalla

vammaisille henkilöille sillä se on pääosin tietokoneella teh-

tävää työtä. Omalla kohdallani CP-vamma ei ole aiheuttanut

opiskelussa mitään rajoituksia. Opintojeni aikana kuvani, käsi-

tykseni ja ajatukseni opiskelemastani ammattialasta ja alan so-

veltuvuudesta minulle ei huomattavasti muuttunut. Suuntautu-

misalaani tosin muutin opiskelun aikana, mutta tämä valinta ei

liittynyt millään tavoin CP-vammaani.

Työharjoittelupaikat löytyivät mielestäni suhteellisen helposti.

Olen työskennellyt paikallisen mainosradion markkinoinnissa,

keskussairaalan apuvälineyksikössä ja viimeisimpänä koulun es-

teettömyysprojektissa. Kaiken kaikkiaan koko opiskeluhistoria-

ni ajalta (lapsuudesta tähän päivään) minulle on jäänyt vain mu-

kavia muistoja. Olen saanut kavereita ja saanut elää normaalis-

sa ympäristössä, mikä on vaikuttanut positiivisesti sosiaaliseen

kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa ja minäkuvaan ajat-

telematta vammaa. Olen myös ollut kuntoutusjaksoilla liikun-

tavammaisten erityiskoululla ja tutustunut muihin vammaisiin

lapsiin ja nuoriin ja saanut sitä kautta vertaistukea omaan tilan-

teeseeni.

53


9

Työllistyminen

Hakeutuessani opiskelemaan talouden ja hallinnon alalla mi-

nulla oli hyvä mielikuva työllisyystilanteesta ja työllistymises-

tä. Opintojen aikana työllistymisellä oli tärkeä rooli. Työskente-

lin opiskeluaikani opintojeni ohessa. Työharjoittelujaksot eivät

varsinaisesti tukeneet työllistymistä vaan etsin tietoa avoimista

työpaikoista internetistä ja lehdistä. etsin ensisijaisesti toimisto-

työtä. Minulle soveltuvaa työpaikkaa etsiessäni täytyi aina ottaa

huomioon työpaikan esteettömyys, koska liikun pyörätuolilla.

Työtä etsiessäni laitoin hakemuksia moneen työpaikkaan. Työn-

hakuprosessiini mahtuu mukaan monenlaisia kokemuksia, joista

yksi pettymys oli eräs työhaastattelu Tampereella. Siellä yrittäjän

vaimo oli kuiskuttanut oven ulkopuolella kaverilleni työhaastat-

teluni aikana, että kuinka vammainen voi tehdä myyntityötä.

Ja minulla ei ole sellaista estettä ettenkö sitä työtä voisi tehdä!

Nykyinen työnkuva ja työtehtävät

Ammattioppilaitoksesta valmistuttuani työskentelin samassa

työpaikassa hieman yli kaksi vuotta äitiyslomani alkuun saakka.

Olin toimistotyössä ja asiakaspalvelutehtävissä osa-aikaisena.

Työtehtäväni vastasivat hyvin koulutustani. Viihdyin hyvin työs-

säni ja työskentelytilat olivat mukavat. Mielestäni työtehtävieni

kaltaisissa töissä tarvitaan ainakin hyviä hermoja ja atk-taitoja.

Työtä tehdään pääasiassa yksin, ja työ on myös jokseenkin vas-

tuullista tietosuojalain puitteissa.

lopuksi haluaisin toivottaa kaikille onnea työhakuun! Täytyy ol-

la reipas ja aktiivinen ja hakea useaan eri paikkaan ja käydä

näyttäytymässä ja haastatteluissa. Joskus voi kestää kauankin

ennen kuin työpaikka löytyy. Mutta niinhän se on terveilläkin,

ei vain CP-vammaisilla ihmisillä!

54



9

”AreaResponsibleDesigner”


Kävin peruskoulun yleisopetuksessa ja pärjäsin mielestäni luku-

aineissa yleisesti hyvin. Hankalimmiksi oppiaineiksi koin liikun-

nan ja käsityöt. lapsuusaikana muistan haaveilleeni opettajan

ammatista ja sitten serkun esimerkkiä seuraten insinöörin am-

matista. Peruskoulun jälkeisistä jatko-opinnoista keskustelin pe-

ruskoulun opinto-ohjaajan ja vanhempien kanssa. lukio oli mi-

nulle alusta asti selvä ja ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen.

CP-vamman tai siihen usein liittyvien liitännäisoireiden aiheut-

tamia mahdollisia rajoituksia ammatinvalintaan selviteltiin jat-

ko-opintoja mietittäessä mielestäni riittävästi. Itselleni CP-vam-

man aiheuttamat rajoitukset ovat aina olleet hyvin tiedostettu-

ja ja selviä.


Suoritin yo-tutkinnon vuonna 1985. lukion jälkeen opiskelin

yo-merkonomiksi kauppaoppilaitoksessa. Valmistuin yo-mark-

kinointimerkonomiksi kahdessa vuodessa. lyhyen työjakson jäl-

keen hakeuduin sitten vielä insinöörikoulutukseen teknilliseen

oppilaitokseen, josta valmistuin neljässä vuodessa valmistustek-

niikan insinööriksi (koneosasto) syksyllä 1988. Tekniikan alan

työt olivat aina kiinnostaneet ja pelkkä toimistotyö ei tuntu-

nut tarpeeksi mukavalta. Pääsin ensimmäisellä hakukerralla se-

kä kauppaoppilaitokseen että teknilliseen oppilaitokseen. Ke-

la maksoi minulla kauppaopiston kuntoutustukena. lisäksi sain

tarina 3

55


9

tukea auton hankintaan. Apuvälineitä en ole muuten saanut,

mutta en ole tarvinnutkaan.

lukiossa opiskeltiin yleissivistäviä aineita, kuten kieliä ja luon-

nontieteitä ja opiskelu oli teoreettista. lukioaikaan asuin vie-

lä kotona. Kauppaopistossa opiskeltiin alaan liittyviä aineita,

kuten markkinointia ja kirjanpitoa yms. yleisaineiden lisäksi, ja

opiskelu oli melko teoreettista. Teknillinen peruskoulutus satsa-

si luonnontieteisiin: matematiikka, fysiikka, mekaniikka, ja toi-

sesta opintovuodesta eteenpäin alkoivat ammattiaineet. Varsi-

nainen koulutus oli teoreettista, mutta pakollinen työharjoit-

telu vei opit käytäntöön. Jatko-opiskeluiden aikana asuin eri

opiskelija-asunnoissa. Itsenäinen asuminen oli hyväksi, mutta

maalaispojalle kaupunkiympäristö ei tarjonnut tarpeeksi miele-

kästä tekemistä, joten kävin kyllä kotona melkein joka viikon-

loppu.

Jatko-opintojen aikana kuvani, käsitykseni ja ajatukseni opis-

kelemastani ammattialasta sekä alan soveltuvuudesta minulle

muuttuivat jonkin verran. Huomasin, että kauppaopinnot anta-

vat mahdollisuudet monenlaiseen työhön ja että tekniikan alal-

la eivät kaikki työt sovellu minulle fyysisten vaatimusten takia.

esimerkiksi CP-vammaisen on vaikeaa pärjätä tehdas- tai työ-

maaympäristössä. Riippuu tietenkin tapauksesta ja asia pitää it-

se tiedostaa ja pitää huoli, ettei joudu mahdottomiin paikkoi-

hin. Onneksi tekniikan ala tarjoaa todella paljon myös henkistä

työtä. Opiskeluja CP-vamma ei kohdallani rajoittanut oikeas-

taan juuri mitenkään enkä osannut ajatella asiaa etukäteen en-

nen opintojen aloittamista sen kummemmin. Ongelmat ratkot-

tiin sitä mukaa kuin niitä oli tullakseen. Aika vähän todellisia

esteitä loppujen lopuksi on olemassa, kun asioita miettii etukä-

teen. Opiskeluajalta minulla on oikein hyviä muistoja, tosin juh-

liminen olisi voinut jäädä vähemmällekin (nykyisen keski-ikäi-

sen rajoittunutta ajattelua, vissiin).

56



9

Opintoihini ei lukiossa ja kauppaopistossa varsinaisesi kuulunut

työharjoittelua. Kauppaopiston aikana harjoittelu tuli lähinnä

kesätöiden aikana. Teknillisen koulutuksen aikana oli pakolli-

set harjoittelut, yhteensä kuusi kuukautta, ja lisäksi kesätyöpai-

kat olivat todella tärkeitä työharjoittelun ja rahantulon kannal-

ta. Harjoittelupaikat löytyivät melko helposti, lukuun ottamat-

ta viimeistä insinööriopintojen vuotta, jolloin 1990-luvun lama

jo painoi päälle. Joissain harjoittelupaikoissa, esimerkiksi saha-

laitoksen huolto-osastolla, oli fyysisten rajoitusten vuoksi vai-

keita tilanteita. Aina olen kuitenkin saanut asiat järjestymään,

kun olen tiedostanut omat rajoitukseni ja puhunut niistä reilus-

ti. Harjoittelupaikkojen hankinnassa oma aktiivisuus on mieles-

täni ensiarvoisen tärkeää! Se kertoo työnantajalle, että olet to-

sissasi liikkeellä ja mahdollisesti reipas ja aktiivinen työntekijä

tulevaisuutta ajatellen.

Tekniikan ala tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia eri tavalla kou-

luttautuville ja kaikenkuntoisille. lisäksi työtä riittää aina suh-

dannevaihteluista huolimatta, koska nykyaikaisen yhteiskun-

nan ylläpito ja kehitys vaatii tekniikan ammattilaisia.

Täytyy olla avarakatseisen kiinnostunut tekniikasta ja luonnon-

tieteistä ja vähän sellaista kiinnostunutta uteliaisuutta asioihin,

miten ja miksi tietty asia toimii. Pitkäjänteisyys ja tarkkuus ovat

hyväksi. Täytyy myös pitää itsensä koko ajan uutta oppivana.

Tekniikka ja luonnontieteet avaavat ymmärrystä moniin asioi-

hin, ja niin luulo korvautuu tiedolla. Moni asia ei enää ole mys-

tinen tai pelottava, vaan täysin käsitettävä.

57


9

Työllistyminen

Opiskelujen alkuvaiheessa työllisyystilanne oli hyvä samoin kuin

ennusteet tulevasta. Valmistumisvaiheessani puolestaan tilanne

oli melko huolestuttava, sillä valmistuin laman keskelle vuon-

na 1992, ja oikeastaan siitä johtuen kesti vuoteen 1997 ennen

kuin pääsin pitempiaikaisiin työsuhteisiin käsiksi. Minulla ei

tosin ole ollut kuin reilun vuoden työllisyyskurssivaihe urallani,

eli kohtuullisen hyvin olen työmarkkinoilla ollut. Palkkatason

normalisoituminen vei vielä muutaman vuoden lisää. Töitä kui-

tenkin aina on, kun ei ole turhan tarkka, vaan pyrkii saamaan

lisää kokemusta.

Olen hankkinut pääosin oman aktiivisuuteni avulla kaikki har-

joittelu- ja kesätyöpaikat. Opiskelupaikassa meille tosin annet-

tiin kevyttä ohjausta ja ennen kaikkea yhteystietoja työllistä-

viin tahoihin. Muutaman kerran pääsin kesätöihin samaan työ-

paikkaan, jossa olin ollut työharjoittelujaksolla. Opiskeluaikana

etsin töitä soittelemalla läpi kiinnostavia paikkoja ja lähettelin

paljon hakemuksia. Pyrin käymään firmoissa myös paikan pääl-

lä. Opiskelujen jälkeen etsin töitä työpaikkailmoitusten ja netin

työnvälityspalvelujen kautta. Työnhakuprosessi on joskus pitkäl-

linen ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi, johon tottuu vain teke-

mällä.

Tietenkin tavoitteena opintojen jälkeen oli koulutusta vastaava

työ, mutta valmistumisen jälkeen piti olla realisti ja tarttua mää-

räaikaisiin ja ehkä vaatimattomampiinkin töihin. Työllistyin vä-

littömästi määräaikaisiin tehtäviin lopputyön tarjonneelle työn-

antajalle, en tosin insinööritason tehtäviin. Työssäni täytyi ot-

taa huomioon, ettei siinä saanut olla tasapainoilua telineillä tai

kaatumisen ja liukastumisen vaaraa. Työelämässä olen aina tul-

lut itsenäisesti toimeen enkä tarvitse apuvälineitä tai avustajaa.

58



9

Ammattiopintojaan päättäville CP-vammaisille nuorille haluai-

sin antaa seuraavia vinkkejä työllistymisestä. Itseensä ja omaan

ammattitaitoonsa pitää luottaa. Kukaan muu ei tee työnhakua

sinun puolestasi. Pitää toisaalta nöyrästi hyväksyä, ettei tiedä

koulun jäljiltä vielä juuri mitään. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus

on tärkeää. Kukaan ei tule kotiin tarjoamaan töitä! Asiat pitää

hoitaa itse ja olla kiinnostunut työnantajastaan. (en itse ottaisi

koskaan töihin esim. kesätyöntekijää, jonka vanhemmat tulevat

kysymään paikkaa, olipa kaveri muuten minkälainen tahansa.

Itsehän ne työtkin pitää tehdä!). Vammaistakin hakijaa arvos-

tetaan, kunhan on itsenäinen ja osoittaa että oikeasti haluaa

hommiin. Hakemusten ja liitteiden tulee olla virheettömiä. Työ-

paikkahaastatteluihin tottuu vain niissä käymällä.

Nykyinen työnkuva ja työtehtävät

Olen työskennellyt nykyisissä työtehtävissäni Area Responsible

Designerina lähes 8 vuotta. Vastaan voimalaitosprojektissa höy-

rykattilan painerunkosuunnittelusta, mallinnuksesta ja työku-

vasuunnittelun valvonnasta sekä valmistuksen konsultoinnista.

Teen säännöllistä päivätyötä (liukuva työaika 7,5 t/päivä, 37,5 t/

viikko). Työni vastaa koulutustani. Työn ohessa olen lisäksi käy-

nyt ohjelmistokoulutusta. Työnantajani myös kurssittaa sään-

nöllisesti erikoisaiheissa sekä ohjelmistoissa ja antaa mm. kieli-

koulutuksia haluaville. Työtehtävissäni vastuu on vuosien myötä

lisääntynyt ja työtehtävät monipuolistuneet.

nykyisessä työssäni mukavaa on vapaus tehdä töitä. Itseään saa

ja myös voi kehittää koko ajan. Hyvää on myös se, että työn-

antajani on kohtuullisen varma, ainakin tähän asti. Minulla on

myös mukavat työkaverit ja pääsen matkustamaan maailmal-

la silloin tällöin ja saan tehdä töitä mitä erilaisimpien ihmisten

59


9

kanssa (kansainvälisyys). Pääsen myös mukaan kehittämään täy-

sin uusia ratkaisuja.

Työtehtävissäni tärkeää on pitkäjänteisyys, järjestelmällisyys ja

tarkkuus. Sosiaaliset taidot pitää olla kunnossa, kun työskennel-

lään projektiympäristössä. Työskentelen pääasiassa yksin, mutta

tiiviissä yhteistyössä projektiryhmän kanssa. Kaikilla työnteki-

jöillä on omat vastuualueensa. Työni on melko vastuullista. Mi-

nulla ei ole alaisia, mutta ohjeistan mm. alihankkijoita. Raha jää

työssä taka-alalle, mutta taustalla liikkuvat kyllä suuret summat.

Tietyissä asioissa minulla on salassapitovelvollisuus. Tietokone

on pääasiallinen työkalu, joten tietokoneen käytön on oltava

mieluisaa ja sujuvaa. Tässä työssä täytyy myös olla kiinnostunut

omasta tuotteestaan. Kohtuullinen englannin kielen suullinen

ja kirjallinen hallinta on ehdottoman tärkeää.

60



9

”Yliopisto-opettaja(professorinvirka)”


Kävin aikanaan tavallista kansakoulua, lukuun ottamatta pa-

ria kuukautta ensimmäisen luokan keväällä, jolloin olin lasten-

linnan sairaalakoulussa. Asuimme pienellä maalaiskansakoulul-

la, jossa isäni oli opettajana. Viitenä ensimmäisenä kouluvuo-

tena koulumatkaa oli siten vain muutama metri. Kansakoulun

jälkeen suoritin keskikoulun yhteiskoulussa, joka sijaitsi kah-

den kilometrin päässä kotoani. Kuljin kouluun koko kouluajan

polku pyö rällä.

Kansakoulussa matematiikka oli lempiaineeni. Kansakoulun

alaluokilla olin keskitason oppilas. Suoritustasoni parani vuosi

vuodelta, ja keskikoulun viimeisellä luokalla olin vihdoin luku-

aineissa luokkani paras keskiarvolla 9,4. Käsityöt olivat minul-

le hankalia käsien hienomotoriikan rajoitusten vuoksi. Opetta-

ja teki puolestani jotkut työvaiheet kuten naulaukset. urheilus-

sa jääkiekko, hiihto, telinevoimistelu ja muutamat muutkin lajit

jäivät väliin. Korvaava kävelykierros tuli tutuksi.

lapsena ja nuorena haaveilin juristin ammatista. Keskikoulun

jälkeen koin lukion ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi. Jatko-

koulutusvaihtoehdoista keskustelin lähinnä vanhempieni kans-

sa. CP-vamman aiheuttamia mahdollisia rajoituksia ammatin-

valintaan ei mielestäni selvitetty riittävästi.

tarina 4

61


9


Minulle alkoi lukion aikana selvitä, mitä haluaisin opiskella.

Valitsin lukion jälkeen opiskelupaikan, johon pääsin suoraan

ilman pääsykokeita. Aloitin siis matematiikan opinnot yli-

opistossa ja suoritin filosofian kandidaatin tutkinnon neljässä

vuodessa. Jatkoin opintojani aina filosofian tohtorin tutkin-

toon asti (tietojenkäsittelyoppi).

Opiskelu yliopistossa oli pääasiassa hyvin teoreettista. Koin har-

joitustöiden tekemisen jonkin verran vaikeaksi. ennen opiskelun

aloittamista en ollut osannut arvioida, kuinka pitkälle resurssini

riit tävät. Opintoihini ei liittynyt lainkaan työharjoittelua, enkä

ole muutenkaan koskaan ollut työharjoittelussa. Opintojeni ai-

kana en tarvinnut mitään erityistä tukea enkä esimerkiksi apu-

välineitä.

Opiskelujen aikana koin jonkun verran haasteita ja rajoituksia

CP-vammani vuoksi. en uskaltanut käydä opiskelijaruokaloissa,

koska pelkäsin tarjottimen kanta mista. Myös reikäkorttilävisti-

mien kanssa oli jonkin verran vaikeuksia. Viidentenä opiskelu-

vuotena rupesin kuitenkin vähitellen käyttämään opiskelijaruo-

kaloita ja selvisin ihan hyvin tarjottimien kanssa.

Huonona puolena opiskelussa yliopistossa koin sen, että opis-

kelu

ammatillisen suunnittelun työkirja cp-vammaisille · ammatillisen suunnittelun työkirja...

Documents