ammatillisen koulutuksen oppimistulosten ... · ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi...

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Synteesi ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisistä tuloksista 2007–2016

Paula Kilpeläinen Jukka Jalolahti

Julkaisut 7:2018

JULKAISIJA Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

ISBN 978-952-206-437-0 (nid.)

ISBN 978-952-206-438-7 (pdf)

ISSN 2342-4176 (painettu) ISSN 2342-4184 (verkkojulkaisu)

Sisällys 1 Johdanto ............................................................................................................................. 5

2 Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus ............................................................................... 6

2.1 Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä ................................................. 6

2.2 Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä . 6

2.3 Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa ....................................................................................... 8

3 Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta 2007–2016 ................................................... 9

3.1 Arviointiaineisto .................................................................................................... 9

3.2 Tulosten analysointi ja raportointi ...................................................................... 11

4 Yhteenveto oppimistuloksista 2007–2016 ....................................................................... 13

4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat .................................................................. 13

4.2 Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan.. 17

4.3 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat .................................... 29

5 Erityisopiskelijoiden oppimistulokset ............................................................................... 43

6 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö ............................................................................... 48

7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat ............................. 50

8 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana ........................................................................................................................ 53

8.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot ..................................................... 53

8.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin ................................... 59

8.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain ................................................................. 61

8.4 Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta ............................................ 64

9 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ..................................................................................... 65

Liitteet…………………………………………………………………………………………………………………………………….68

Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa ..................... 69

Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain ................................................................................................................... 74

Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain ................... 77

Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain ........... 78

Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä ................................................................. 80

Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain . 85

Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa ................................................................. 86

Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa .................................................................................................. 89

5

1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on vuodesta 2007 lähtien perustunut am-mattiosaamisen näyttöihin1, jotka on suunniteltu ja arvioitu voimassa olevien tutkinnon perus-teiden pohjalta. Tässä integroidussa arviointijärjestelmässä arviointitieto on saatu koulutuksen järjestäjien paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä ilman erillisiä kansallisia ko-keita. Oppimistulosten arvioinnit toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi (vuo-teen 2014 saakka Opetushallituksen arviointiyksikkö). Arvioinnit ovat kohdistuneet ammatilli-seen osaamiseen perustutkinnoissa ja arvioitavana on tähän mennessä ollut 28 perustutkintoa. Kansallisen oppimistulosten arvioinnin tavoitteena on tuottaa valtakunnallista arviointitietoa koulutuksen laadusta ja tuloksista. Arvioinnin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteissa asetetut osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Arvioinnin tavoitteena on myös kehittää koulutusta ja tukea oppi-mista sekä varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää, ja arvioinnin to-teuttamisessa korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja arvioinnin vuoro-vaikutteisuutta. Oppimistulostieto kootaan suoraan koulutuksen järjestäjän toteuttamista am-mattiosaamisen näytöistä. Kehittävää luonnetta kuvaavat myös koulutuksen järjestäjien tekemä itsearviointi sekä koulutuksen järjestäjille toimitetut palauteraportit, joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata omia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2016–2017 ammatillisen koulu-tuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän meta-arvioinnin. Arviointi perustui koulutuksen ar-viointisuunnitelmaan vuosille 2016−2019. Meta-arvioinnin tavoitteena oli arvioida kansallista oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Meta-arvioinnin tulosten pohjalta arviointijärjestelmää kehitetään niin, että siinä huomioidaan ammatillisen koulutuksen reformin ja osaamisperusteisuuden tuomat haasteet ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä. Ta-voitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä hyödyllisempi ja vaikuttavampi koulutuk-sen järjestäjille ja muille sidosryhmille. Osana meta-arviointia tuotettiin tietoa myös oppimistulosten arviointien tuottamista tuloksista. Tämä raportti tiivistää yhteen vuosina 2007–2016 toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppi-mistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnan, näyttösuunnitelmien ja näyttöjen laadusta.

1 Raportissa käytetään ammattiosaamisen näytöistä myös käsitettä näyttö.

6

2 Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus

2.1 Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä Ammatillisissa perustutkinnoissa oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöi-hin. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin näyttöön perustuva osoitus koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (Opetusministeriön päätös 212/430/98). Näytöt liitet-tiin laajan valtakunnallisen kokeilu- ja kehittämisvaiheen jälkeen kaikkiin ammatillisiin perustut-kintoihin ja koulutuksen järjestäjien tuli ottaa ne käyttöön 1.8.2006 alkaneesta koulutuksesta lähtien. Ammatillisten perustutkintojen näyttöjä kutsutaan ammattiosaamisen näytöiksi. Am-mattiosaamisen näyttö suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan koulutuksen järjestäjien (opet-tajien) ja työelämän edustajien (työpaikkaohjaajien) yhteistyönä. Näytöissä arvioidaan, miten hy-vin opiskelija on saavuttanut ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa määritetyn ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjä on useita ja toteutetaan koko koulutuksen ajan. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan näyttötodistus ja kaikki näytöt tulee suorittaa hy-väksytysti saadakseen tutkintotodistuksen. (L 630/1998; L 601/2005; muutokset L 784/2015 ja L 246/2015.) Samanaikaisesti ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen kanssa uudistettiin myös kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aiemmin arviointitie-don kokoamiseksi käytettiin erilaisia tehtäväsarjoja, kokeita ja testejä, jotka toteutettiin arvioin-tiin valituissa tutkinnoissa opintojen loppuvaiheessa ns. kansallisina päättökokeina noin kerran viidessä vuodessa (ks. Opetushallitus 9/1995, 4/1998 ja 7/1998). Oppimistulosten arviointijärjes-telmää ryhdyttiin uudistamaan niin, että näistä erillisistä kansallisista kokeista luovutaan ja kehi-tetään opiskelijan arviointiin integroitu arviointijärjestelmä, jossa arviointitieto saadaan suoraan ammattiosaamisen näytöistä. (Opetusministeriön työryhmien muistioita 14:1999; ks. myös Kou-lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003−2008). Valtakunnallisten kehittä-mishankkeiden ja kokeiluvaiheen jälkeen käynnistettiin opetusministeriön päätöksellä vuoden 2007 alusta kansallinen oppimistulosten arviointi, jossa arviointitieto kootaan koulutuksen jär-jestäjän paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöstä (opetusministeriö 3/502/2007). Arviointijärjestelmästä on tähän mennessä tuotettu 21 tutkintokohtaista kansallista oppimistu-losten arviointia. Oppimistulosten arviointijärjestelmän sähköistämisen kehittäminen käynnistettiin 2009. Järjes-telmän tavoitetila ja vaatimusmäärittely laadittiin vuosina 2010–2011. Tämän jälkeen sähköistä-mistyö keskeytettiin muiden opetushallinnon sähköisten järjestelmien kehittämisen aikataulujen ja järjestelmien yhteensovittamisen vuoksi. Kehittäminen käynnistettiin uudelleen 2014, joskaan järjestelmän kehittämisen suuntaviivoja ei ole vielä vahvistettu eikä järjestelmän kehittämisen resursseista ole tehty päätöksiä.

2.2 Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä

Ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia on arvioitu kansallisesti ammattiosaamisen näyttöi-hin perustuen vuodesta 2007 lähtien. Arvioinnit kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen perus-tutkinnoissa, ja arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut osaa-misvaatimukset ja arviointikriteerit. Vuosittain on käynnistynyt 2−4 tutkinnon arviointi 52 am-

7

matillisesta perustutkinnosta. Arvioinnin kohteena on tähän mennessä ollut 28 ammatillista pe-rustutkintoa. Opiskelijoita on näissä arvioinneissa ollut mukana yli 20 000 ja arviointitietoa on tuotettu noin 100 000 näytöstä.

Oppimistulosten arviointeihin ovat osallistuneet kaikki arvioitavaa perustutkintoa kyseisenä ajankohtana tarjonneet koulutuksen järjestäjät sekä kaikki tutkinnon opinnot aloittaneet opiske-lijat. Arviointiaineisto muodostuu oppimistuloksista ja ns. täydentävästä arviointiaineistosta, joka syventää ja laajentaa oppimistulosten tarkastelua. Oppimistulokset on koottu opiskelijoiden kolmen vuoden aikana suorittamista ammattiosaamisen näytöistä. Oppimistulostietoa täyden-tävänä aineistona on useimmissa arvioinneissa analysoitu koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit, näyttösuunnitelmat ja näyttöjen kuvaukset sekä tehty arviointikäyntejä kussakin tutkintokohtai-sessa arvioinnissa. Koulutuksen järjestäjille toimitetaan arviointien päättymisen jälkeen palaute järjestäjien omista oppimistuloksista ja itsearviointituloksista yhdistettynä kansalliseen vertailu-tietoon. Lisäksi julkaistaan kansalliset tutkintokohtaiset arviointiraportit.

Oppimistulosten kansallisissa arvioinneissa arvioidaan (arviointikysymykset):

Miten hyvin opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän edellyttämiä ja tutkintojen pe-

rusteissa määritettyjä ammattitaitovaatimuksia? Miten koulutuksen järjestäjät hallitsevat ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen

liittyvän prosessin laatua? Miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua? Varmistavatko

ne laadun? Miten hyvin ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt vastaavat ammattitaitovaatimuksia? Miten elinikäisen oppimisen avaintaidot integroituvat ammattiosaamisen näyttöihin, ja

miten näitä vaatimuksia koskevaa osaamista arvioidaan niiden osana? Miten ammattiosaamisen näyttöjä tulisi kehittää niiden laadun varmistamiseksi ja oppi-

mistulosten parantamiseksi?

Alla olevassa kuviossa on kuvattu oppimistulosarvioinnin arviointiasetelma, joka on kaikissa tut-kinnoissa yhtenäinen lukuun ottamatta arviointikäyntejä, joita ei ole tehty kaikkien tutkintojen arvioinneissa.

KUVIO 1. Arviointiasetelma oppimistulosten arvioinneissa.

TU

TK

IN

TO

JEN

PE

RU

STE

ET OPPIMISTULOS-

TIETO

• Arvosanat

• Opiskelijan taustatiedot

• Erityisopiskelijoiden näytöt

• Koulutuksen järjestäjät

TÄYDENTÄVÄ ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI

• Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu

ARVIOINTIKÄYNNIT

NÄYTTÖSUUNNITELMAT

NÄYTTÖJEN KUVAUKSET

ARVIOINTI-RAPORTTI

AR

VIO

IN

TIK

YS

YM

YK

SE

T

8

2.3 Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tekee vuosina 2016–2017 ammatillisen koulutuksen op-pimistulosten arviointijärjestelmän kehittämisen perustaksi meta-arvioinnin. Arviointi perustuu koulutuksen arviointisuunnitelmaan vuosille 2016–2019. Tehtävänä on arvioida kansallista am-mattiosaamisen näyttöihin perustuvaa oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tar-koituksenmukaisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Osana meta-arviointia on tehty synteesianalyysi, johon on koostettu 21 ammatillisen koulutuk-sen oppimistulosarvioinnin tulokset. Meta-arvioinnin osana toteutettiin myös keväällä 2016 op-pimistulosarviointeihin osallistuneille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kysely, jossa vastaa-jat arvioivat kansallisen oppimistulosten arvioinnin toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ar-viointien tuottamia tuloksia sekä arvioinnin hyödyllisyyttä, luotettavuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi meta-arviointia varten on koottu ulkoinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on suunni-tella ja toteuttaa ulkoinen arviointi ja olla mukana laatimassa kehitysehdotusta ammatillisen koulutuksen arviointijärjestelmää koskien. Ulkoinen asiantuntijaryhmä osallistuu myös arviointi-järjestelmän kehittämisvaiheeseen. Oppimistulosten arviointistrategiaa ja arviointijärjestelmää kehitetään saatujen meta-arvioinnin tu-losten pohjalta ottamalla huomioon meneillään olevan ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uu-distuksen vaikutukset, tutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen ta-voitteet sekä kansainvälinen kehitys. Tavoitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä vaikuttavampi ja hyödyllisempi koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille ja josta saadaan luo-tettavaa tietoa osaamisen arvioinnin laadunvarmistamiseksi.

9

3 Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta 2007–2016

3.1 Arviointiaineisto Taulukossa 1 on kuvattu synteesin arviointiaineisto. Yhteenveto sisältää 21 perustutkinnon tu-lokset kaikilta ammatillisen koulutuksen kahdeksalta koulutusalalta. Arviointeihin on osallistunut 99 koulutuksen järjestäjää, joista 6 on ruotsinkielisiä järjestäjiä. Aineisto kattaa 22 234 opiskeli-jan tulokset yhteensä 97 532 ammattiosaamisen näytöstä. Yhteenveto kattaa 7 595 erityisopis-kelijan näyttöä. Itsearvioinnin tulokset sisältävät yhteenvedon 494 itsearvioinnista. Näytön kuvauksia koskeva yhteenveto on laadittu 70 920 näytön kuvauksen analyysin pohjalta ja näyttösuunnitelmien yh-teenveto 438 analyysin pohjalta. Arviointikäyntejä on tehty 34.

TAULUKKO 1. Synteesin arviointiaineisto

Aineisto n

Tutkinnot 21

Koulutusalat 8

Koulutuksen järjestäjät 99 (suomenkieliset 93, ruotsinkieliset 6)

Opiskelijat 22 234

Ammattiosaamisen näytöt 97 532

Erityisopiskelijoiden näytöt 7 595

Itsearvioinnit 494

Näytön kuvaukset 70 920

Näyttösuunnitelmat 438

Arviointikäynnit 34

Taulukossa 2 on kuvattu arviointiaineisto tutkinnoittain sekä arviointien aikataulu. Synteesissä on mukana suoritusmääriltään sekä isoja että pieniä tutkintoja kaikilta koulutusaloilta. Opiske-lija- ja näyttömääriltään suurimmat arvioinnissa mukana olevat tutkinnot ovat liiketalouden, so-siaali- ja terveysalan sekä rakennusalan perustutkinnot. Pienimmät tutkinnot ovat puolestaan prosessiteollisuuden, musiikkialan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnot. Opiskeli-joiden määrä on vaihdellut tutkinnoittain 156 opiskelijasta 4 274 opiskelijaan ja näyttöjen määrä 578 näytöstä 17 080 näyttöön.

10

TAULUKKO 2. Synteesin arviointiaineisto tutkinnoittain ja arviointien aikataulu

Perustutkinto Arvioinnin

aikataulu Koulutuksen järjestäjät

Opiskeli-jat

Näytöt Erityis-opiskeli-joiden näytöt

Näyttö-suunni-telmat

Näytön kuvaukset

Itse arvi-oinnit

Arviointi-käynnit

Kone- ja metallialan pt 2007–2009 38 665 3 570 216 0 0 0 0

Sosiaali- ja terveysalan pt

2007–2009 45 2 497 8 823 253 0 0 0 0

Hotelli- ja ravintola-alan pt

2007–2009 41 1 273 4 660 181 0 0 0 0

Logistiikan pt 2007–2009 30 301 2 937 58 0 0 0 0

Metsäalan pt 2008–2011 18 431 1 700 94 17 1 666 18 3

Rakennusalan pt 2008–2011 48 2 286 11 092 397 40 10 920 47 4

Hiusalan pt 2009–2012 34 739 4 388 0 31 4 046 32 3

Maatalousalan pt 2009–2012 27 785 3 786 0 23 3 669 25 2

Sähkö- ja automaa-tiotekniikan pt

2009–2012 44 2094 8 269 0 35 7 082 41 3

Liiketalouden pt 2010–2013 51 4 274 17 080 1 252 47 13 574 48 3

Käsi- ja taideteollisuus-alan pt

2010–2013 38 1 402 8 375 469 34 6 746 38 3

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt

2010–2013 36 182 1 058 1 622 32 970 36 3

Pintakäsittelyalan pt 2011–2014 24 472 2 143 372 21 2 032 24 2

Elintarvikealan pt 2011–2014 24 689 2 315 203 21 2 037 24 2

Tieto- ja viestintä- tekniikan pt

2012–2015 41 931 4 157 585 27 4 387 37 0

Tekstiili- ja vaatetusalan pt

2012–2015 19 310 1 498 242 17 1 446 17 0

Autoalan pt 2012–2015 47 1 601 6 625 1 151 36 7 657 44 0

Musiikkialan pt 2012–2015 17 251 1 000 4 14 890 15 0

Nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen pt

2013–2016 16 396 1 466 169 15 1 618 16 2

Prosessiteollisuuden pt 2013–2016 15 156 578 104 11 648 12 2

Audiovisuaalisen viestinnän pt

2013–2016 23 499 2 012 223 17 1 532 20 2

Yhteensä 22 234 97 532 7 595 438 70 920 494 34

11

Oppimistulosten arviointiin on sisältynyt tutkintoja kaikilta koulutusaloilta (taulukko 3). Eniten tutkintoja on arvioitu tekniikan ja liikenteen alalta (n = 9) ja vähiten humanistiselta ja kasvatus-alalta, luonnontieteiden alalta, sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta (jokai-selta alalta 1 perustutkinto). Näistä luonnontieteiden sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alojen osalta kyseessä on myös koulutusalan ainoa perustutkinto.

TAULUKKO 3. Arvioinnissa mukana olleet perustutkinnot koulutusaloittain

Koulutusala Tutkinto

Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt

Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän pt Käsi- ja taideteollisuusalan pt Musiikkialan pt

Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan pt

Luonnonvara- ja ympäristöala Maatalousalan pt Metsäalan pt

Matkailu- ravitsemis- ja talousala Hotelli- ja ravintola-alan pt Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan pt Sosiaali- ja terveysalan pt

Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan pt Elintarvikealan pt Kone- ja metallialan pt Logistiikan pt Pintakäsittelyalan pt Prosessiteollisuuden pt Rakennusalan pt Sähkö- ja automaatiotekniikan pt Tekstiili- ja vaatetusalan pt

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden pt

Arvioinneissa mukana olleista koulutuksen järjestäjistä yli puolet (56 %) on omistajapohjaltaan yksityisiä, reilu kolmannes kuntayhtymän ja 8 prosenttia kunnan tai kaupungin omistamia. Yksi järjestäjistä oli valtion omistama.

TAULUKKO 4. Arvioinnissa mukana olleet koulutuksen järjestäjät omistajatahon mukaan

Omistajataho n %

Yksityinen 55 56

Kunta 8 8

Kuntayhtymä 35 35

Valtio 1 1

Yhteensä 99 100

3.2 Tulosten analysointi ja raportointi Synteesin määrälliset tiedot koostuvat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja näyttötoi-minnan laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näyttöjen arvosanat esitetään arvioinnin kohteittain koko aineiston ja tutkinnon tasoilla. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan seuraavien taustamuuttu-jien mukaan: sukupuoli, opetuskieli, koulutuksen järjestäjän sijainti sekä järjestäjän omistaja-taho. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä raportoidaan näyttöjen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet.

12

Tulosten tarkasteluissa ja vertailuissa hyödynnetään frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä kes-kiarvo-, moodi-, mediaani- ja hajontalukuja. Arvosanojen eroja erilaisten taustamuuttujien, ku-ten esimerkiksi sukupuolen ja järjestäjän sijainnin suhteen analysoidaan tilastollisesti. Kahden ryhmän (esim. miehet ja naiset) väliset keskimääräiset keskiarvoerot on analysoitu t- ja u--tes-teillä ja usean ryhmän väliset erot yksisuuntaisella varianssianalyysillä (Anova). Muuttujien vä-listä riippuvuutta on tarkasteltu Pearsonin korrelaatiolla. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti mer-kitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tällöin erojen taustalla olevien satunnaisten tekijöiden todennä-köisyydeksi jää 5 prosenttia. Tilastollisesti merkitsevä ero on raportoitu silloin, kun p<0,05. On kuitenkin muistettava, että tilastollinen merkitsevyys ei vielä kerro tuloksen merkittävyydestä. Se kertoo, millä todennäköisyydellä esimerkiksi havaittu korrelaatiokerroin on nolla, tai kahden ryhmän välinen keskiarvoero on nolla. Kuvioissa ja taulukoissa prosenttijakaumat on pyöristetty kokonaisluvuiksi, joten ne voivat jäädä hieman alle tai yli 100:n. Näyttöjen kuvausten analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarvi-ointeihin. Näytön kuvausten analyysin tarkoituksena on ollut selvittää, miten yksittäiset ammat-tiosaamisen näytöt vastaavat sisällön kuvauksen perusteella kyseisen tutkinnon perusteiden ta-voitteita ja ammattitaitovaatimuksia. Analyysiin on laadittu kolmiportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, 2 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, 3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaito-vaatimukset. Näyttöjen kuvausten analysointitulokset on raportoitu sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarviointeihin. Arviointi on perustunut laadulli-siin kriteereihin ja kolmiportaiseen arviointiasteikkoon: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin. Näyttösuunnitelmista on arvioitu muun muassa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen työelämälähtöisyyttä, suunnitelmien vastaavuutta tutkinnon perusteisiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueiden huomiointia. Näyttösuunnitelmien analyy-sien tulokset esitetään sekä koko aineiston että yksittäisten tutkintojen tasolla. Koulutuksen järjestäjien itsearviointiraportit ovat koostuneet sekä määrällisistä että laadullisista tiedoista. Tässä synteesissä esitetään itsearvioinnin määrälliset tulokset niin koko aineiston kuin tutkintojen tasolla. Itsearviointitietoihin on myös yhdistetty oppimistulostietoja analyysien ja tarkastelun syventämiseksi.

13

4 Yhteenveto oppimistuloksista 2007–2016 Tässä luvussa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja ja niiden vertailuja tausta-muuttujittain sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä. Näyttöjen arvosanoja tarkastellaan koko aineiston tasolla 17 perustutkinnon osalta. Tuloksia tarkastellaan myös tutkinnoittain. Oppimistulosten yhteenvedossa ei ole mukana vuosina 2007–2009 toteu-tettujen logistiikan, kone- ja metallialan, hotelli- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkintojen tuloksia, sillä näiden tutkintojen arviointiasteikko ja arviointikohteet poikkeavat 2008 käynnistyneiden tutkintojen arviointien arviointiasteikosta ja arvioinnin kohteista. Ammat-tiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä tarkastellaan kaikkien 21 arvioinnin kohteena olleen tutkinnon osalta.

4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Lähes puolet (48 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 prosent-tia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän (kuvio 2). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli osaamis-alueittain 40 prosentista 52 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 41 prosentista 50 prosenttiin ja tyydyttävien arvosanojen osuus 7 prosentista 10 prosenttiin. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materi-aalin hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnasta. Kaiken kaikkiaan kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosa-noista oli noin 47 prosenttia, hyvien arvosanojen osuus 45 prosenttia ja tyydyttävien arvosanojen osuus 8 prosenttia.

KUVIO 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa)

Liitteeseen 1 on koottu näyttöjen arvosanajakaumat osaamisalueittain eri tutkinnoissa. Arvosa-najakaumissa oli eroja tutkintojen välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista vaihteli tutkinnoittain eri osaamisalueilla 3 prosentista 17 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 23 prosentista 61 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 26 prosentista 74 prosenttiin.

7

7

10

7

9

45

41

50

44

46

48

52

40

49

45

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 77 340)

Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 73 502)

Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 73 682)

Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalinhallinta (n = 73 700)

Työprosessin hallinta (n = 73 880)

Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)

14

Tyydyttävien arvosanojen osuus tutkinnon osan näytön arvosanoista vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 11 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 29 prosentista 59 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 33 prosentista 74 prosenttiin. Parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat keskiarvojen perusteella elinikäisen oppimisen avaintai-doista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, joissa myös yleisin opiskelijan saama arvosana oli kiitettävä (taulukko 5). Heikoimmat arvosanat opiskelijat saivat työn perus-tana olevan tiedon hallinnasta, jossa yleisin arvosana oli hyvä. Keskiarvot eri osaamisalueissa vaihtelivat 2,30 ja 2,45 välillä. Tutkinnon osan näytön arvosanaksi opiskelijat saivat yleisimmin kiitettävän. Voimakkaimmin yhteydessä tutkinnon osan näytön arvosanoihin olivat työprosessin hallinnan arvosanat (r = 0,82) ja heikoimmin elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanat (r = 0,74). Eni-ten puuttuvia arvosanatietoja oli elinikäisen oppimisen avaintaidoissa. Vähiten puuttuvia tietoja oli tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Näytöistä noin 50 prosenttia oli sellaisia, joissa jokaisesta osaamisalueesta oli saatu sama arvosana. Yksinomaan kiitettävillä arvosanoilla niin osaamisalu-eittain kuin tutkinnon osan näytön arvosanan osalta arvioituja näyttöjä oli noin 25 prosenttia kaikista näytöistä.

TAULUKKO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa)

Työprosessin

hallinta Työmenetelmien,

välineiden ja materi-aalin hallinta

Työn perustana olevan tiedon

hallinta

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Tutkinnon osan näy-tön arvosana

N 73 880 73 700 73 682 73 502 77 340

Keskiarvo 2,37 2,42 2,30 2,45 2,41

Mediaani 2 2 2 3 2

Moodi 2 3 2 3 3

Keskihajonta ,636 ,620 ,645 ,616 ,621

Puuttuvia tietoja 3 584 3 764 3 782 3 962 124

Taulukossa 6 on kuvattu näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri tutkinnoissa. Jokaisen tutkinnon kohdalla on korostettu vihreällä sen arviointikohteen keskiarvo, joka on suu-rin ja keltaisella sen arviointikohteen keskiarvo, joka on pienin. Lisäksi tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoista on merkitty suurin ja pienin samoilla värisävyillä. Liitteessä 2 on ku-vattu näyttöjen arvosanojen kaikki perustunnusluvut tutkinnoittain sekä korostusvärillä eroteltu ne tutkinnot, joissa yleisin arvosana (moodi) on kiitettävä niin kaikissa osaamisalueissa kuin tut-kinnon osan näytön arvosanan osalta.

15

TAULUKKO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 perustutkintoa)

Tutkinto Työ-

prosessin hallinta

Työ- menetelmien, -välineiden

ja materiaalin hallinta

Työn perus-tana olevan

tiedon hallinta


Parhaimman ja heikoim-

man arvioin-tikohteen ero (arvosanaa)

Tutkinnon osan näytön

arvosana

Audiovisuaalisen viestinnän pt 2,51 2,52 2,49 2,61 0,12 2,55

Autoalan pt 2,26 2,27 2,17 2,30 0,13 2,29

Elintarvikealan pt 2,54 2,55 2,44 2,58 0,14 2,57

Hiusalan pt 2,42 2,41 2,38 2,51 0,13 2,45

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 2,29 2,35 2,20 2,33 0,15 2,31

Käsi- ja taideteollisuusalan pt 2,43 2,46 2,41 2,53 0,12 2,49

Liiketalouden pt 2,44 2,56 2,37 2,57 0,20 2,50

Maatalousalan pt 2,39 2,41 2,24 2,43 0,19 2,39

Metsäalan pt 2,18 2,21 2,13 2,34 0,21 2,24

Musiikkialan pt 2,64 2,57 2,60 2,72 0,15 2,65

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 2,59 2,55 2,33 2,65 0,32 2,60

Pintakäsittelyalan pt 2,34 2,33 2,22 2,38 0,16 2,35

Prosessiteollisuuden pt 2,42 2,36 2,12 2,49 0,37 2,41

Rakennusalan perustutkinto 2,20 2,28 2,13 2,24 0,15 2,25

Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 2,30 2,34 2,22 2,39 0,17 2,32

Tekstiili- ja vaatetusalan pt 2,37 2,40 2,34 2,50 0,16 2,43

Tieto- ja viestintätekniikan pt 2,39 2,46 2,38 2,50 0,12 2,46

Tuloksista käy ilmi seuraavia asioita:

Kahta perustutkintoa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen sekä rakennusalan pt) lukuun ot-tamatta parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (rakennusalan pt) ja 2,72:n (musiikkialan pt) välillä.

Yhdessäkään perustutkinnossa parhaita arvosanoja ei saatu työprosessin tai työn perus-tana olevan tiedon hallinnasta.

Kymmenessä perustutkinnossa opiskelijat saivat toiseksi parhaat arvosanat työmenetel-mien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tut-kinnoittain 2,21:n ja 2,57:n välillä.

Yhtä tutkintoa (musiikkialan pt) lukuun ottamatta heikoimmat arvosanat opiskelijat sai-vat työn perustana olevan tiedon hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,12:n (prosessiteollisuuden pt) ja 2,60:n (musiikkialan pt) välillä.

Työprosessin hallinnan arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,18:n (metsä-alan pt) ja 2,64:n (musiikkialan pt) välillä.

Tutkinnon parhaimman ja heikoimman arviointikohteen keskiarvojen väliset erot vaih-telivat 0,37 arvosanasta (prosessiteollisuuden pt) 0,12 arvosanaan (audiovisuaalisen viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tietoja viestintätekniikan pt:t).

Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (metsäalan pt) ja 2,65:n (musiikkialan pt) välillä. 11 tutkinnossa yleisin tutkinnon osan näytön arvosana oli kiitet-tävä.

Arvosanojen keskiarvot eri osaamisalueissa tai tutkinnon osan näytön arvosanoissa eivät jääneet alle kahden missään tutkinnossa.

16

Seitsemässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa oli kiitettävä.

Neljässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näy-tön arvosanassa oli hyvä.

Tyydyttävä arvosana ei ollut yleisin arvosana missään tutkinnon osaamisalueessa tai tut-kinnon osan näytön arvosanassa.

Kuviossa 3 on havainnollistettu järjestäjäkohtaisia eroja ja niiden vaihtelua tutkinnoittain perus-tuen näyttöjen arvosanoihin. Kuviossa on niiden koulutuksen järjestäjien prosentuaalinen osuus arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo kysei-sessä tutkinnossa oli 2,5 tai korkeampi. Suurimmat osuudet olivat musiikkialan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa ja pienimmät rakennusalan ja metsäalan perustutkin-noissa. Eri arvioinneissa eroa ylimmän ja alimman järjestäjäkohtaisen arvosanojen keskiarvon välillä oli keskimäärin noin 0,7 arvosanaa ja se vaihteli 0,3 arvosanasta yli yhteen arvosanaan.

KUVIO 3. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo oli 2,5 tai korkeampi

86%

80%

61%

57%

53%

46%

36%

35%

33%

32%

22%

17%

15%

12%

10%

6%

4%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Musiikkialan perustutkinto

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto

Elintarvikealan perustutkinto

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto

Prosessiteollisuuden perustutkinto

Liiketalouden perustutkinto

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

Hiusalan perustutkinto

Maatalousalan perustutkinto

Pintakäsittelyalan perustutkinto

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Autoalan perustutkinto

Metsäalan perustutkinto

Rakennusalan perustutkinto

17

4.2 Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mu-kaan Tämä luku sisältää näyttöjen arvosanojen keskiarvojen vertailut sukupuolen, opetuskielen, kou-lutuksen järjestäjän sijainnin ja omistajatyypin mukaan. Vertailussa ovat mukana kaikki vuosina 2008–2016 suoritetut tutkinnon osien näytöt. Arvosanat sukupuolen mukaan Selvästi yli puolet (57 %) näytöistä oli miesten suorittamia ja noin 43 prosenttia naisten. Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja kaikilla osaamisalueilla2 (kuvio 4). Osaamisalu-eittain tarkasteltuna suurimmat erot naisten hyväksi ilmenivät elinikäisen oppimisen avaintai-doissa (0,19 arvosanaa). Pienin ero arvosanoissa oli työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa (0,13 arvosanaa).

KUVIO 4. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)

Kuviossa 5 on esitetty näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain sukupuolen mukaan.

Yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa oli naisilla kiitettävä ja miehillä hyvä. Kiitettävien ar-

vosanojen osuus naisilla vaihteli arviointikohteittain 47 prosentista 61 prosenttiin ja miehillä 35

prosentista 45 prosenttiin. Tyydyttävien arvosanojen osuus eri osaamisalueissa vaihteli naisilla

5 prosentista 8 prosenttiin ja miehillä 8 prosentista 12 prosenttiin. Miehet saivat kaikissa osaa-

misalueissa tyydyttäviä arvosanoja enemmän ja kiitettäviä vähemmän kuin naiset. Kiitettävän

arvosanan tutkinnon osan näytön arvosanaksi sai 55 prosenttia naisista ja 42 prosenttia mie-

histä.

2 tilastollisesti merkitsevä ero kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanassa (p<0,05)

Työprosessinhallinta

Työmenetelmien, -välineiden ja

materiaalinhallinta

Työn perustanaolevan tiedon

hallinta

Elinikäisenoppimisenavaintaidot

Tutkinnon osannäytön arvosana

Mies (n = 43 700) 2,29 2,36 2,23 2,37 2,34

Nainen (n = 33 619) 2,46 2,49 2,39 2,56 2,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

18

KUVIO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanajakauma sukupuolen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)

Tutkinnoittain tarkasteltuna nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, prosessiteollisuuden sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa (3/17) ei ollut sukupuolten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja näyttöjen arvosanoissa (taulukko 7). Neljässä tutkinnossa (elintarvikealan, käsi- ja taidete-ollisuusalan, liiketalouden ja pintakäsittelyalan perustutkinnot) naiset saivat miehiä parempia ar-vosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Kahdessa tutkin-nossa (autoala ja rakennusala) miehet saivat naisia parempia arvosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Alla olevassa taulukossa on merkitty keltaisella ne

10

5040

7

41

53

0

20

40

60

80

100

Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä

Työprosessin hallinta

Mies (n = 41 292) Nainen (n = 32 567)

8

48 44

6

39

55

0

20

40

60

80

100


Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

Mies (n = 41 286) Nainen (n = 32 393)

12

53

35

8

45 47

0

20

40

60

80

100


Työn perustana olevan tiedon hallinta

Mies (n = 41 264) Nainen (n = 32 397)

8

47 45

5

34

61

0

20

40

60

80

100



Mies (n = 41 026) Nainen (n = 32 455)

8

4942

6

39

55

0

20

40

60

80

100


Tutkinnon osan näytön arvosana

Mies (n = 43 700) Nainen (n = 33 619)

19

osaamisalueet, joissa naisten arvosanat ovat miehiä paremmat ja vihreällä puolestaan ne osaa-misalueet, joissa miesten arvosanat ovat naisia paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitse-viä3.

TAULUKKO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja – hajonnat osaamisalueittain sukupuolen mukaan eri tutkinnoissa

Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta

Audiovisuaalisen viestin-nän pt Työprosessin hallinta

Mies 789 2,43 ,656

Nainen 957 2,57 ,579


Mies 788 2,50 ,616

Nainen 957 2,54 ,593

Työn perustana olevan tiedon hal-linta

Mies 790 2,48 ,650

Nainen 956 2,50 ,582

Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 789 2,56 ,614

Nainen 957 2,66 ,533

Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 871 2,52 ,626

Nainen 1062 2,58 ,575

Autoalan pt Työprosessin hallinta

Mies 5517 2,29 ,617

Nainen 655 2,04 ,623


Mies 5515 2,29 ,614

Nainen 654 2,09 ,606


Mies 5517 2,19 ,624

Nainen 654 2,01 ,607


Nainen 652 2,21 ,596


Nainen 708 2,11 ,597

Elintarvikealan pt Työprosessin hallinta

Mies 328 2,35 ,652

Nainen 1885 2,57 ,549


Mies 327 2,35 ,637

Nainen 1885 2,58 ,543


Mies 327 2,21 ,669

Nainen 1884 2,48 ,587


Nainen 1889 2,61 ,548


Nainen 1966 2,61 ,535

Hiusalan pt Työprosessin hallinta

Mies 77 2,29 ,582

Nainen 4151 2,42 ,603


Mies 77 2,22 ,641

Nainen 4000 2,41 ,609


Mies 77 2,22 ,661

Nainen 4000 2,39 ,613


Nainen 4148 2,52 ,577


Nainen 4310 2,45 ,591

Kotityö- ja puhdistuspal-velujen pt Työprosessin hallinta

Mies 109 2,08 ,640

Nainen 943 2,32 ,662

3 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)

20



Mies 109 2,17 ,621

Nainen 943 2,36 ,631


Mies 109 2,05 ,599

Nainen 943 2,22 ,704


Nainen 943 2,33 ,685


Nainen 946 2,33 ,667

Käsi- ja taideteollisuus-alan pt Työprosessin hallinta

Mies 2255 2,31 ,684

Nainen 5890 2,48 ,622


Mies 2238 2,38 ,655

Nainen 5869 2,49 ,605


Mies 2234 2,29 ,669

Nainen 5873 2,46 ,613


Nainen 5814 2,59 ,583


Nainen 5993 2,53 ,593

Liiketalouden pt Työprosessin hallinta

Mies 6389 2,32 ,658

Nainen 10142 2,52 ,600


Mies 6389 2,47 ,622

Nainen 10133 2,62 ,558


Mies 6387 2,26 ,661

Nainen 10152 2,45 ,616


Nainen 10133 2,64 ,559


Nainen 10451 2,57 ,582

Maatalousalan pt Työprosessin hallinta

Mies 1543 2,36 ,626

Nainen 2136 2,40 ,627


Mies 1542 2,43 ,637

Nainen 2139 2,39 ,626


Mies 1542 2,24 ,653

Nainen 2135 2,24 ,648


Nainen 2128 2,48 ,614


Nainen 2196 2,40 ,617

Metsäalan pt Työprosessin hallinta

Mies 1623 2,18 ,667

Nainen 49 2,08 ,607


Mies 1623 2,22 ,663

Nainen 49 2,04 ,538


Mies 1623 2,13 ,668

Nainen 49 2,02 ,629


Nainen 49 2,39 ,533


Nainen 49 2,06 ,517

Musiikkialan pt Työprosessin hallinta

Mies 555 2,61 ,550

Nainen 409 2,67 ,560


Mies 551 2,58 ,560

Nainen 409 2,57 ,582

21



Mies 544 2,61 ,553

Nainen 397 2,58 ,600


Nainen 408 2,71 ,512


Nainen 423 2,66 ,549

Nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen pt Työprosessin hallinta

Mies 481 2,58 ,590

Nainen 969 2,59 ,566


Mies 481 2,54 ,580

Nainen 970 2,55 ,601


Mies 481 2,30 ,645

Nainen 971 2,34 ,665


Nainen 969 2,64 ,567


Nainen 976 2,60 ,569

Pintakäsittelyalan pt Työprosessin hallinta

Mies 588 2,19 ,654

Nainen 1515 2,40 ,600


Mies 600 2,21 ,645

Nainen 1516 2,37 ,607


Mies 599 2,08 ,632

Nainen 1519 2,28 ,624


Nainen 1518 2,43 ,624


Nainen 1528 2,41 ,599

Prosessiteollisuuden pt Työprosessin hallinta

Mies 494 2,40 ,654

Nainen 77 2,52 ,553


Mies 494 2,37 ,639

Nainen 77 2,26 ,594


Mies 494 2,13 ,651

Nainen 77 2,09 ,747


Nainen 77 2,61 ,566


Nainen 79 2,41 ,610

Rakennusalan pt Työprosessin hallinta

Mies 9793 2,21 ,613

Nainen 744 2,08 ,599


Mies 9793 2,29 ,595

Nainen 744 2,11 ,583


Mies 9755 2,14 ,612

Nainen 744 2,01 ,612


Nainen 742 2,18 ,573


Nainen 783 2,14 ,567

Sähkö- ja automaatiotek-niikan pt Työprosessin hallinta

Mies 7146 2,30 ,636

Nainen 387 2,30 ,614


Mies 7156 2,33 ,628

Nainen 387 2,38 ,634


Mies 7183 2,22 ,648

Nainen 388 2,29 ,629

22



Nainen 381 2,45 ,594


Nainen 414 2,33 ,630

Tekstiili- ja vaatetusalan pt Työprosessin hallinta

Mies 91 2,26 ,743

Nainen 1358 2,38 ,664


Mies 91 2,38 ,771

Nainen 1359 2,40 ,636


Mies 91 2,31 ,726

Nainen 1353 2,34 ,664


Nainen 1348 2,50 ,612


Nainen 1399 2,43 ,620

Tieto- ja viestintäteknii-kan pt Työprosessin hallinta

Mies 3514 2,38 ,660

Nainen 300 2,49 ,636


Mies 3512 2,45 ,625

Nainen 302 2,51 ,635


Mies 3511 2,38 ,660

Nainen 302 2,41 ,665


Nainen 299 2,58 ,581


Nainen 336 2,54 ,626

Arvosanat opetuskielen mukaan Suomenkieliset opiskelijat suorittivat 96 prosenttia ja ruotsinkieliset 4 prosenttia ammattiosaa-misen näytöistä aineistossa. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden osaaminen oli keskiarvojen perusteella käytännössä samaa tasoa työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon hallinnassa (kuvio 6). Myöskään tutkinnon osan näytön arvo-sanoissa ei ollut kieliryhmien välillä merkittäviä eroja. Suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat vain hieman ruotsinkielisiä opiskelijoita paremmat elinikäisen oppimisen avaintaidoissa (eroa 0,05 arvosanaa) ja työprosessin hallinnassa (eroa 0,04 arvosanaa)4.


23

KUVIO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvot opetuskielen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa

Neljässä perustutkinnossa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen sekä prosessiteollisuuden pt:t) ei ollut lainkaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suorit-tamia näyttöjä. Audiovisuaalisen viestinnän, metsäalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kintojen arviointeihin osallistui yksi ruotsinkielinen järjestäjä, joten näissä tutkinnoissa ei tehdä arvosanojen vertailuja opetuskielen mukaan. Näin ollen arvosanojen keskiarvojen eroja tutkin-noittain tarkastellaan opetuskielen mukaan 10 perustutkinnon osalta. Kolmessa perustutkinnossa (3/10) (elintarvikealan, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tietoja vies-tintätekniikan) näyttöjen arvosanat olivat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön ar-vosanoissa lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä, eikä niissä havaittu tilastollisesti mer-kitseviä eroja5 (taulukko 8). Kahdessa tutkinnossa (hiusala ja maatalousala) suomenkielisten opiskelijoiden näyttöjen arvosanat olivat ruotsinkielisiä opiskelijoita keskimäärin paremmat kai-kissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa6. Kolmessa tutkinnossa (auto-alan, rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan pt) ruotsinkielisten opiskelijoiden näyt-töjen arvosanat olivat suomenkielisiä paremmat vähintään kahdessa osaamisalueessa7. Liiketa-louden perustutkinnossa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat ruotsinkielisiä parem-mat kolmessa osaamisalueessa8. Alla olevassa taulukossa on merkitty sinisellä ne keskiarvot, joissa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat ovat ruotsinkielisiä paremmat ja keltaisella puolestaan ne keskiarvot, joissa ruotsin-kielisten arvosanat ovat suomenkielisiä paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitseviä9.

5 (p>0,05) 6 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 7 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 8 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 9 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)


Työmenetelmien,-välineiden jamateriaalin

hallinta


hallinta



Suomi (n = 74 099) 2,37 2,42 2,30 2,46 2,41

Ruotsi (n = 3 082) 2,33 2,41 2,29 2,40 2,39

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

24

TAULUKKO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja – hajonnat osaamisalueittain kieliryhmän mukaan

Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta

Autoalan pt Työprosessin hallinta

suomi 5983 2,26 ,623

ruotsi 189 2,40 ,571

Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta

suomi 5980 2,27 ,616

ruotsi 189 2,33 ,634


suomi 5982 2,17 ,624

ruotsi 189 2,25 ,650

Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 5954 2,30 ,619

ruotsi 189 2,35 ,588

Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 6424 2,29 ,612

ruotsi 189 2,39 ,578

Elintarvikealan pt Työprosessin hallinta

suomi 2112 2,54 ,569

ruotsi 101 2,52 ,610


suomi 2111 2,55 ,564

ruotsi 101 2,49 ,559


suomi 2110 2,43 ,610

ruotsi 101 2,47 ,540


ruotsi 101 2,50 ,559


ruotsi 101 2,52 ,502

Hiusalan pt Työprosessin hallinta

suomi 4032 2,42 ,601

ruotsi 196 2,29 ,634


suomi 3881 2,42 ,610

ruotsi 196 2,30 ,604


suomi 3881 2,39 ,615

ruotsi 196 2,28 ,587


ruotsi 196 2,32 ,609


ruotsi 204 2,27 ,613

Käsi- ja taideteolli-suusalan pt Työprosessin hallinta

suomi 7926 2,43 ,646

ruotsi 219 2,43 ,582


suomi 7904 2,46 ,622

ruotsi 203 2,44 ,614


suomi 7904 2,41 ,633

ruotsi 203 2,36 ,616


ruotsi 203 2,53 ,574


ruotsi 236 2,44 ,592

Liiketalouden pt Työprosessin hallinta

suomi 15919 2,45 ,627

ruotsi 453 2,30 ,705


suomi 15910 2,56 ,585

ruotsi 453 2,52 ,636


suomi 15928 2,38 ,638

ruotsi 452 2,23 ,676


ruotsi 452 2,45 ,701


ruotsi 655 2,47 ,644

25

Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta

Maatalousalan pt Työprosessin hallinta

suomi 3386 2,40 ,623

ruotsi 313 2,26 ,649


suomi 3388 2,41 ,627

ruotsi 313 2,33 ,662


suomi 3384 2,25 ,647

ruotsi 313 2,14 ,669


ruotsi 311 2,24 ,640


ruotsi 334 2,22 ,609

Pintakäsittelyalan pt Työprosessin hallinta

suomi 2032 2,33 ,622

ruotsi 71 2,72 ,539


suomi 2045 2,32 ,620

ruotsi 71 2,55 ,650


suomi 2047 2,21 ,630

ruotsi 71 2,66 ,533


ruotsi 71 2,85 ,436


ruotsi 71 2,69 ,550

Rakennusalan pt Työprosessin hallinta

suomi 10107 2,20 ,614

ruotsi 431 2,30 ,568


suomi 10107 2,27 ,596

ruotsi 431 2,39 ,576


suomi 10069 2,12 ,613

ruotsi 431 2,31 ,588


ruotsi 431 2,25 ,538


ruotsi 431 2,34 ,544

Sähkö- ja automaa-tiotekniikan pt Työprosessin hallinta

suomi 7043 2,30 ,626

ruotsi 490 2,25 ,744


suomi 7052 2,34 ,622

ruotsi 491 2,34 ,714


suomi 7080 2,22 ,643

ruotsi 491 2,27 ,699


ruotsi 491 2,44 ,647


ruotsi 522 2,31 ,720

Tieto- ja viestintätek-niikan pt Työprosessin hallinta

suomi 3598 2,40 ,663

ruotsi 216 2,34 ,588


suomi 3598 2,46 ,629

ruotsi 216 2,48 ,578


suomi 3597 2,38 ,664

ruotsi 216 2,33 ,602


ruotsi 216 2,47 ,602


ruotsi 216 2,43 ,583

26

Arvosanat koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Koulutuksen järjestäjien alueelliseen sijaintiin perustuva tulosten vertailu tehtiin AVI-alueiden mukaan. Koulutuksen järjestäjiä oli Etelä-Suomessa 28, Lounais-Suomessa 11, Länsi- ja Sisä-Suo-messa 19, Itä-Suomessa 10, Pohjois-Suomessa 9 ja Lapissa 5. Arvosanojen välillä oli pieniä eroja sijainnin mukaan tarkasteltaessa (kuvio 7). Etelä-Suomen alu-eella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia kaikilla osaa-misalueilla ja myös tutkinnon osan arvosanoissa. Alimmat keskiarvot kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa saatiin Lapin alueella toimivissa yksiköissä. Erot arvo-sanojen keskiarvoissa ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa noin kymmenyksen luok-kaa. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat eri osaamis-alueissa 2,32:n ja 2,48:n välillä ja Lapin alueen järjestäjien 2,19:n ja 2,37:n välillä. Erot arvosa-noissa näiden ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvo-sanassa tilastollisesti merkitseviä10.

KUVIO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)


1,00 1,50 2,00 2,50 3,00




Työmenetelmien, -välineiden jamateriaalin hallinta


Arvosanojen keskiarvo




hallinta

Työmenetelmien,-välineiden jamateriaalin

hallinta


Lappi (n = 2 870) 2,33 2,37 2,19 2,34 2,29

Pohjois-Suomi (n = 8 302) 2,42 2,45 2,32 2,43 2,37

Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 20 041) 2,39 2,44 2,27 2,40 2,36

Itä-Suomi (n = 9 711 ) 2,39 2,45 2,27 2,38 2,34

Lounais-Suomi (n = 8 298) 2,42 2,45 2,31 2,42 2,36

Etelä-Suomi (n = 28 118) 2,44 2,48 2,32 2,44 2,39

27

Kuviossa 8 tarkastellaan tutkinnon osan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja sukupuolittain eri AVI-alueilla. Naisten arvosanojen keskiarvot eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan, eroa oli suurimmillaan 0,06 arvosanaa. Miesten arvosanoissa oli ääripäiden välillä hieman enemmän eroa: 0,14 arvosanaa11. Sukupuolten väliset erot eri AVI-alueilla olivat tilastollisesti merkitseviä ja suurimmillaan Lapin AVI-alueella (0,23 arvosanaa) ja pienimmillään Etelä-Suo-messa (0,15 arvosanaa). Tasoerot AVI-alueilla olivat siis tässä suhteessa hyvin samankaltaisia. Korkeimmat keskiarvot olivat Etelä-, Lounais- ja Pohjois-Suomen naisopiskelijoilla ja matalim-mat miehillä Lapissa.

KUVIO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijain-nin mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)

Seuraavaksi tarkasteltiin arvosanojen jakaumaa myös tutkinnoittain eri AVI-alueilla. Niissä ei ilmennyt samanlaista säännönmukaisuutta kuin koko aineiston tasolla tarkasteltaessa, vaan jonkin verran vaihtelua tutkinnoittain. Joissain tutkinnoissa (rakennusalan, sähkö- ja automaa-tiotekniikan sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnot) kaikkien AVI-alueiden arvosanojen keskiarvot mahtuivat kymmenyksen sisään toisistaan, kun taas joissain perustutkinnoissa (tietoja viestintätekniikka, maatalousala sekä kotityö- ja puhdistuspalvelut) ero ylimmän ja alimman AVI-alueen keskiarvon välillä oli yli 0,5 arvosanaa. Kuviossa 9 on järjestetty arvioidut perustutkinnot tämän ylimmän ja alimman AVI-alueen kes-kiarvon eron suuruuden mukaan. Kuvion vasemmassa reunassa ovat siis ne perustutkinnot, joissa tämä ero on ollut pienin (pienimmillään 0,08 arvosanaa). Oikealle siirryttäessä ero par-haan ja heikoimman keskiarvon välillä kasvaa aina 0,65 arvosanaan asti (kotityö- ja puhdistus-palvelujen pt). Tutkintokohtaisista tiedoista on poistettu sellaiset AVI-alueet, joista on kysei-seen arviointiin osallistunut vain yksi koulutuksen järjestäjä.


2,52

2,51

2,48

2,47

2,51

2,46

2,37

2,35

2,31

2,32

2,34

2,23

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

Etelä-Suomi (n = 28 118)

Lounais-Suomi (n = 8 298)

Itä-Suomi (n = 9 704)

Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 20 028)

Pohjois-Suomi (n = 8 301)

Lappi (n = 2 870)


Miehet

Naiset

28

Perustutkinnot (x-akseli):

1. Rakennusalan perustutkinto 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 3. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 4. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 5. Hiusalan perustutkinto 6. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

7. Liiketalouden perustutkinto 8. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 9. Metsäalan perustutkinto 10. Elintarvikealan perustutkinto 11. Prosessiteollisuuden perustutkinto 12. Musiikkialan perustutkinto

13. Autoalan perustutkinto 14. Pintakäsittelyalan perustutkinto 15. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 16. Maatalousalan perustutkinto 17. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

KUVIO 9. Arvosanojen keskiarvot AVI-alueilla arvioiduissa perustutkinnoissa ylimmän ja alimman keskiarvon välisen eron suuruuden mukaisessa järjestyksessä

1,80

2,00

2,20

2,40

2,60

2,80

3,00

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi

29

Arvosanat koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan Kuviossa 10 tarkastellaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja eri osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan. Arvosanojen välillä oli eroja järjestäjän omistajatyypin mukaan (kuvio 10). Opiskelijoiden arvosanat yksityisillä järjestä-jillä olivat kunnan ja kuntayhtymän järjestäjien opiskelijoiden arvosanoja korkeammat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa.12 Kuntayhtymäomisteisilla järjestäjillä arvosanat olivat muita heikommat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosa-noissa.13 Arvosanojen ero näiden kahden ääripään välillä oli järjestäen noin yhden kymmenyk-sen.

KUVIO 10. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän omistajatahon mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)

4.3 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat Tässä luvussa kuvataan näyttöjen suorituspaikat, integrointi työssäoppimiseen sekä näyttöjen arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet vuosina 2007–2016 toteutetuissa oppimistu-losarvioinneissa. Tulokset sisältävät 21 perustutkintoa. Näytön toteuttamis- ja arviointikäytän-töjä tarkastellaan sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Näytön suorituspaikkoja tarkas-tellaan myös koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan. Lisäksi arvosanoja vertaillaan myös näyt-töjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan.

12 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 11 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)

2,442,49

2,36

2,53 2,492,38 2,42

2,33

2,47 2,432,35

2,40

2,27

2,432,38

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja

materiaalin hallinta

Työn perustana olevantiedon hallinta

Elinikäisen oppimisenavaintaidot

Tutkinnon osan näytönarvosana

Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

Yksityinen (n = 12 833) Kunta (n = 13 874) Kuntayhtymä (n = 50 554)

30

Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja suorittaminen työssäoppimisen aikana Yli puolet (53 %) kaikista näytöistä suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa (kuvio 11). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Enemmistö näytöistä (53 %) suoritettiin työssäoppimisen yhteydessä. Tieto näytön suorituspai-kasta puuttui 2 180 ammattiosaamisen näytöstä.

KUVIO 11. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka14

Näyttöjen suorituspaikoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä (kuvio 12). Työpaikkanäyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain 20 prosentista 99 prosenttiin. Lähes kaikki (99 %) sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näytöt järjestettiin työpaikalla. Valtaosa näytöistä järjes-tettiin työpaikoilla myös nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (89 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (79 %) sekä liiketalouden perustutkinnoissa (70 %). Yli puolet näytöistä suoritettiin työelämässä myös prosessiteollisuuden, hotelli- ja ravintola-alan, elintarvikealan, tietoja viestintätekniikan, hiusalan sekä autoalan perustutkinnoissa. Vähiten työpaikalla toteutettuja näyttöjä oli kone- ja metallialan (20 %), metsäalan (21 %), au-diovisuaalisen viestinnän (30 %) ja logistiikan (31 %) perustutkinnoissa. Alle puolet näytöistä oli työpaikkanäyttöjä myös seuraavissa tutkinnoissa: maatalousalan, rakennusalan, musiikkialan, pintakäsittelyalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsi- ja taidete-ollisuusalan perustutkinnot.

14 Työpaikka ja oppilaitos -vaihtoehto on ollut käytössä vuonna 2010 alkaneista arvioinneista lähtien

53 %

45 %

2 %

Työpaikka (n = 50 577) Oppilaitos (n = 43 092) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 605)

31

KUVIO 12. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain vuosina 2007–2016

Kuviossa 13 koulutuksen järjestäjien välisiä eroja eri tutkinnoissa tarkastellaan työpaikalla toteu-tettujen näyttöjen prosenttiosuuksien kautta. Kuviossa on esitetty tutkintokohtaisesti niiden koulutuksen järjestäjien osuus tutkinnon arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joiden näy-töistä yli puolet toteutettiin työpaikalla. Suurimmat osuudet olivat sosiaali- ja terveysalan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa, joiden järjestäjistä kaikilla yli puolet näy-töistä olivat työpaikkanäyttöjä. Sen sijaan metsäalan, kone- ja metallialan, käsi- ja taideteolli-suusalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa harvemmalla kuin joka viidennellä jär-jestäjällä työpaikkanäyttöjen osuus oli yli 50 prosenttia.

20

21

30

31

31

32

36

37

37

42

48

51

52

53

54

59

62

66

70

79

89

99

80

79

62

69

66

67

61

63

45

58

52

46

48

45

43

36

38

31

26

20

10

1

8

3

1

3

17

3

2

3

5

3

4

0

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kone- ja metallialan pt

Metsäalan pt


Logistiikan pt


Käsi- ja taideteollisuusalan pt

Pintakäsittelyalan pt

Sähkö- ja automaatiotekniikan pt

Musiikkialan pt

Rakennusalan pt

Maatalousalan pt

Autoalan pt

Hiusalan pt

KAIKKI YHTEENSÄ

Tieto- ja viestintätekniikan pt

Elintarvikealan pt


Prosessiteollisuuden pt

Liiketalouden pt

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt


Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos

32

KUVIO 13. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina 2007–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joiden näytöistä yli puolet olivat työpaikalla Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikoissa oli alueellisia eroja (kuvio 14). Työpaikalla suori-tettuja näyttöjä oli eniten Etelä- ja Lounais-Suomen sekä Lapin alueella toimivilla järjestäjillä, joilla työpaikkanäyttöjen osuus oli lähes 60 prosenttia kaikista näytöistä. Itä-ja Pohjois-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen alueilla toimivilla järjestäjillä puolestaan oppilaitosnäyttöjen osuus oli suurin, noin puolet kaikista näytöistä. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella toimivilla järjestäjillä oli lä-hes yhtä paljon sekä oppilaitos- että työpaikkanäyttöjä.

100%

100%

85%

85%

73%

61%

59%

54%

48%

48%

42%

36%

26%

24%

24%

23%

21%

17%

12%

11%

6%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto




Prosessiteollisuuden perustutkinto


Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto


Maatalousalan perustutkinto







Logistiikan perustutkinto

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto


Kone- ja metallialan perustutkinto


33

KUVIO 14. Näyttöpaikkojen jakautuminen prosentteina koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan

Ammattiosaamisen näytön arviointi Enemmistö (57 %) näytöistä oli opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia (kuvio 15). Reilu kolmannes (37 %) näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli 4 prosenttia kaikista näytöistä. Yksi prosentti näytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa ja hieman pienemmässä osassa arviointikes-kustelua ei pidetty lainkaan.

KUVIO 15. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet

Näytön arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta tutkintojen välistä vaihtelua (kuvio 16). Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhteisarviointi vaihteli tutkinnoittain 23 prosen-tista 97 prosenttiin. Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui

2%

1%

1%

2%

3%

0%

40%

43%

52%

49%

50%

43%

59%

56%

46%

50%

46%

57%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Etelä-Suomi (n = 34 847)

Lounais-Suomi (n = 10 693)


Länsi- ja Sisä-Suomi(n = 23 391)

Pohjois-Suomi (n = 10 108)

Lappi (n = 3 811)


37 %

4 %

57 %

1 % 1 %

Opiskelija ja opettaja (n = 33 322) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 3 658)

Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 51 670) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 1 004)

Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 695)

34

valtaosassa sosiaali- ja terveysalan (97 %), musiikkialan (87 %), nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (86 %) sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen (83 %) perustutkintojen näytöissä. Myös suurin osa liiketalouden (74 %), hotelli- ja ravintola-alan (73 %) sekä elintarvikealan (70 %) perustutkintojen näytöistä arvioitiin kolmen osapuolen kesken. Opiskelijan ja opettajan yhdessä arvioimia näyt-töjä oli eniten kone- ja metallialan perustutkinnossa (73 %). Myös metsäalan, logistiikan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnoissa opettajan ja opiskelijan arvioimien näyttöjen osuus oli selvästi yli puolet, noin 60 prosenttia. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli tutkinnosta riippuen 0 prosentista 12 prosenttiin. Niiden näyttöjen osuus joissa arviointi tapahtui ilman opiskelijaa sekä näytöt, joissa arviointikeskustelua ei pidetty, vaihtelivat tutkinnoittain 0 prosentista 7 prosenttiin.

KUVIO 16. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet tutkinnoittain

73

60

61

61

60

53

51

41

51

46

32

37

36

32

26

27

16

22

11

13

12

0

23

31

31

35

37

42

43

45

45

47

56

57

60

61

61

70

73

74

83

86

87

97

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %



Logistiikan pt

Metsäalan pt


Rakennusalan pt




Autoalan pt

Maatalousalan pt

KAIKKI YHTEENSÄ



Hiusalan pt

Elintarvikealan pt


Liiketalouden pt



Musiikkialan pt


Opiskelija ja opettaja Opiskelija ja työelämän edustaja

Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja

Arviointikeskustelua ei pidetty

35

Taulukossa 9 tarkastellaan näytön arviointiin osallistuneita näyttöpaikan mukaan. Useimmiten työpaikalla toteutetut näytöt arvioitiin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa (87 %). Opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä 6 prosenttia työpaikka-näytöistä. Viisi prosenttia työpaikkanäytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Oppilaitosnäytöt arvoitiin pääsääntöisesti opiskelijan ja opettajan kanssa (74 %). Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui reilussa viidenneksessä oppilaitos-näytöistä. Kaiken kaikkiaan työelämän edustaja osallistui neljännekseen oppilaitosnäyttöjen ar-vioinneista. Kaksi prosenttia oppilaitosnäytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa.

TAULUKKO 9. Näytön arviointiin osallistuneet näyttöpaikan mukaan

Arviointiin osallistuneet Näyttö työpaikalla Näyttö

oppilaitoksessa Näyttö työpaikalla ja

oppilaitoksessa

n % n % n %

Opiskelija ja opettaja 2 526 5 29 841 74 284 19

Opiskelija ja työelämän edustaja 2 940 6 649 2 34 2

Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 41 191 87 8 782 22 1 156 78

Opettaja ja työelämän edustaja 638 1 350 1 11 1

Arviointikeskustelua ei pidetty 86 0 600 1 2 0

Yhteensä 47 381 100 40 222 100 1 487 100

Näyttöpaikan ja näytön arviointiin osallistuneiden välistä yhteyttä on havainnollistettu yksityis-kohtaisemmin kuviossa 17. Siinä on tutkintokohtaisesti tarkasteltu kahden yleisimmän näytön arviointikeskustelukokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edus-taja) prosenttiosuuksia kaikista kyseisen näyttöpaikan näytöistä silloin, kun näyttö on ollut työ-paikalla sekä silloin, kun näyttö on ollut oppilaitoksessa. Työelämän edustaja oli ollut useimmiten mukana arvioimassa oppilaitosnäyttöä yhdessä opiske-lijan ja opettajan kanssa sosiaali- ja terveysalan (100 % oppilaitosnäytöistä) sekä musiikkialan (84 %) perustutkinnoissa. Myös kotityö- ja puhdistuspalvelujen (57 %) sekä hotelli- ja ravintola-alan (51 %) perustutkinnoissa kolmen osapuolen yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui yli puo-lessa tapauksista. Heikoimmin yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui kone- ja metallialan, autoalan ja prosessiteollisuuden perustutkinnoissa, joissa osuudet jäivät alle kymmenykseen kai-kista oppilaitoksessa toteutetuista näytöistä. Vastaavasti näytön ollessa työpaikalla opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja olivat osallistu-neet lähes kaikkiin arviointikeskusteluihin sosiaali- ja terveys-alan (98 %), liiketalouden (96 %) sekä elintarvikealan (95 %) perustutkinnoissa. Heikoimmin kolmen osapuolen yhteisarviointi työ-paikalla toteutetuissa näytöissä taas toteutui pintakäsittelyalan (67 %), sähkö- ja automaatiotek-niikan (66 %) sekä logistiikan (66 %) perustutkinnoissa.

36

KUVIO 17. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet näyttöpaikan mukaan tutkinnoittain (%-osuus kyseisen näyttöpaikan näytöistä)

0 20 40 60 80 100

Logistiikan pt

Sähkö- jaautomaatiotekniikan pt



Rakennusalan pt

Maatalousalan pt


Hiusalan pt

Metsäalan pt

Autoalan pt





Kotityö- japuhdistuspalvelujen pt


Musiikkialan pt

Nuoriso- javapaa-ajanohjauksen pt

Elintarvikealan pt

Liiketalouden pt


% ko. näyttöpaikan näytöistä

Oppilaitoksessa, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Oppilaitoksessa, opiskelija ja opettaja

Työpaikalla, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Työpaikalla, opiskelija ja opettaja

37

Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 18). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista. Näytöistä 3 pro-senttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin.

KUVIO 18. Näytön arvosanasta päättäneet

Liitteeseen 3 on koottu näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain. Tutkintojen välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuka tai ketkä päättivät näytön arvosanasta. Eniten opettajan ja työelä-män edustajan yhdessä päättämiä näytön arvosanoja oli sosiaali- ja terveysalan (76 %), nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (68 %), prosessiteollisuuden (63 %) sekä musiikkialan (62 %) perustutkin-noissa. Opettaja päätti yksin useamman kuin kolme neljästä näyttöjen arvosanoista seuraavissa tutkinnoissa: kone- ja metallialan (85 %), metsäalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (79 %) sekä logistiikan (76 %) perustutkinnot. Työelämän edustajan yksin päättämien arvosanojen osuus vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 8 prosenttiin.

59 %

3 %

38 %

Opettaja (n = 55 628) Työelämän edustaja (n = 2 748) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 35 300)

38

Arvosanojen tarkastelua näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan Tässä alaluvussa tarkastellaan, miten ammattiosaamisen näyttöjen erilaiset toteuttamis- ja arvi-ointikäytännöt vaikuttavat näyttöjen arvosanoihin. Kuviot sisältävät kaikki vuosina 2008–2016 suoritetut tutkinnon osat. Opiskelijoiden näyttöjen arvosanat vaihtelevat paljon sen mukaan, kuka tai ketkä näytön arvioin-tiin ovat osallistuneet (kuvio 19)15. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa kahdestaan. Sen sijaan selvästi heikoimmat arvosanat näytöistä saatiin silloin, kun arviointikeskustelua ei käyty tai näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opetta-jan kanssa. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan arvioimien näyttöjen arvosanojen kes-kiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,38:n ja 2,54:n välillä, kun taas ilman arviointikeskustelua arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 1,99:n ja 2,19:n vä-lillä. Arvosanojen keskiarvot olivat siis noin 0,4 arvosanaa pienemmät, kun arviointikeskustelua ei pidetty. Vastaavasti arvioijien väliset erot keskiarvoissa olivat noin 0,2 arvosanaa.

KUVIO 19. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri osapuolten arvioimina

Tutkintokohtaisesti tarkasteltuna erot kahden yleisimmän arviointikeskustelun kokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) välillä ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa tarkasteltaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden, musiikkialan ja autoalan perus-

15 Opiskelijan ja työelämän edustajan sekä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä antamat arvosanat

erosivat opiskelijan ja opettajan, opettajan ja työelämän edustajan sekä ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosa-noista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Myös opiskelijan ja opettajan yhdessä arvoimien näyttöjen arvosanojen keskiarvot poikkesivat ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosanoista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa.

2,252,29

2,18

2,332,28

2,452,51

2,38

2,54 2,51

2,07 2,091,99

2,192,12

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja


Työn perustanaolevan tiedon hallinta



Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

Opiskelija ja opettaja (n = 29 286) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 2 976)

Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 39 437) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 793)


39

tutkinnoissa. Näissä tutkinnoissa opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioi-mien näyttöjen arvosanojen keskiarvot olivat hieman yli 0,3 arvosanaa paremmat kuin opiskeli-jan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näytöissä. Pienimmillään erot olivat hiusalan ja elintar-vikealan perustutkinnoissa (noin 0,05 arvosanaa). Näyttöjen arvosanat erosivat myös näytön suorituspaikan mukaan (kuvio 20). Työpaikalla sekä työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä kaikilla osaamisalueilla sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen osalta16. Työpaikkanäyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,40 ja 2,56 välillä ja oppilaitosnäyttöjen 2,19 ja 2,34 välillä. Näyttöpaikkojen väliset erot olivat tutkinnon osan näytön arvosanoissa 0,25 arvosanaa ja arviointikohteittain 0,21–0,24 arvosanaa. Ero arvosanoissa oli siis keskimäärin reilun kaksi kymmenystä työpaikkanäyttöjen hyväksi.

KUVIO 20. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain näyttöpaikan mukaan

Myös näyttöpaikkaan liittyvät erot arvosanoissa ilmenivät tutkintokohtaisesti tarkasteltuna lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa verrattaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Arvioi-duista perustutkinnoista vain nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa näyttöpaikkojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa arvosanojen keskiarvoissa (ero 0,01 arvosanaa). Elintarvikealan ja musiikkialan perustutkinnoissa ero oli noin 0,1 arvosanaa. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden ja prosessiteollisuuden perustutkin-noissa, joissa se oli työpaikkanäytöissä noin 0,4 arvosanaa parempi kuin oppilaitosnäytöissä. Kuviossa 21 vertaillaan tarkemmin näyttöpaikan ja arviointikeskusteluun osallistuneiden vaiku-tusta tutkinnon osan näytön arvosanoihin. Kuviossa on yhdistetty tiedot näyttöpaikasta ja näy-tön arviointikeskusteluun osallistuneista kahden yleisimmän vaihtoehdon (työpaikka / oppilai-tos; opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) osalta. Arvosanojen kes-kiarvo on selvästi korkein silloin, kun näyttö on ollut työpaikalla ja arviointikeskusteluun ovat

16 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001)

2,482,53

2,40

2,56 2,53

2,25 2,292,19

2,342,28

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00


Työmenetelmien, -välineiden ja



hallinta



Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

Työpaikka (n = 37 671) Oppilaitos (n = 36 550) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 601)

40

osallistuneet opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja17. Sen sijaan oppilaitosnäytöissä vastaa-valla kokoonpanolla arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvo on yli 0,2 arvosanaa matalampi, kuten myös näyttöpaikasta riippumatta opiskelijan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näy-töissä. Matalin keskiarvo on opiskelijan ja opettajan arvioimissa näytöissä, kun näyttö on toteu-tettu oppilaitoksessa. Eroa ääripäiden välillä on 0,28 arvosanaa.

KUVIO 21. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvo kahden yleisimmän näyttöpaikan ja arviointikeskus-teluun osallistuneiden kokoonpanon mukaan Kuviossa 22 tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoja tarkastellaan AVI-alueittain sen mu-kaan, onko näyttö ollut työpaikalla vai oppilaitoksessa. Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin suunnilleen yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla18. Suurimmillaan keskiarvojen ero oli 0,17 arvosanaa. Kaikilla AVI-alueilla oli myös tilastollisesti merkitseviä eroja työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välisissä keskiarvoissa. Työpaikalla toteutetuista näytöistä saatiin kaikilla AVI-alueilla keskimäärin oppilaitosnäyttöjä parempia arvosanoja. Ero oli pienimmillään 0,17 ar-vosanaa Lapin AVI-alueella ja suurimmillaan 0,29 arvosanaa Pohjois-Suomen AVI-alueella.

17 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001) 18 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001)

2,34

2,55

2,27 2,33

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Opiskelija ja opettaja Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja

Arv

osan

ojen

kes

kiar

vo

Työpaikka Oppilaitos

41

KUVIO 22. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot näyttöpaikan ja AVI-alueen mukaan Seuraavassa kuviossa (kuvio 23) verrataan opiskelijoiden näytöistä saamia arvosanoja koulutuk-sen järjestäjien arvioon opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjien arvio perustuu op-pilaitoksen johdon, opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteiseen näkemykseen opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjät arvioivat opiskelijoiden osaamisen kaikissa osaamisalueissa heikommaksi kuin mitä opiskelijoiden näytöistä saamat arvosanat osoittavat opiskelijoiden osaamisesta. Näyt-töjen arvosanojen perusteella opiskelijat hallitsevat parhaiten elinikäisen oppimisen avaintaidot, kun taas koulutuksen järjestäjien mukaan opiskelijat hallitsevat parhaiten työmenetelmien, -vä-lineiden ja materiaalin hallinnan. Sekä näyttöjen arvosanojen että koulutuksen järjestäjien mu-kaan heikoiten opiskelijat osaavat työn perustana olevan tiedon hallinnan.

2,29

2,29

2,29

2,27

2,28

2,23

2,55

2,52

2,50

2,53

2,57

2,40

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

Etelä-Suomi(n = 27 336)

Lounais-Suomi(n = 8 154)


Länsi- ja Sisä-Suomi(n = 18 896)

Pohjois-Suomi(n = 7 887)

Lappi (n = 2 823)


Työpaikka

Oppilaitos

42

KUVIO 23. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot näyttöjen ja koulutuksen järjestäjän mukaan

2,37 2,422,30

2,45

2,212,29

2,032,16

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin

hallinta

Työn perustana olevantiedon hallinta


Kes

kiar

vo

Näyttöjen arvosanojen mukaan (n = 73 880) Koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin mukaan (n = 490)

43

5 Erityisopiskelijoiden oppimistulokset Tämä luku sisältää yhteenvedon erityisopiskelijoiden suorittamien näyttöjen arvosanoista sekä niiden arviointi- ja toteuttamiskäytännöistä 13 perustutkinnossa. Erityisopiskelijoista 88 prosentille oli laadittu HOJKS ja 9 prosentilta se puuttui. Erityisopiskelijoi-den näytöistä 4 prosenttia oli sellaisia, joista ei osattu sanoa, onko HOJKSia laadittu. Erityisopis-kelijoiden näytöistä yli puolet (53 %) oli miesten suorittamia ja 47 prosenttia naisten suorittamia. Suurin osa (64 %) erityisopiskelijoista opiskeli tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa op-pilaitoksessa, neljännes (25 %) erityisoppilaitoksessa ja 11 prosenttia erityisopiskelijoiden ryh-mässä ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näyttöjen määrät Erityisopiskelijoiden suorittamia näyttöjä oli 13 perustutkinnossa yhteensä 6 905 (taulukko 10). Näyttöjen määrä vaihteli tutkinnoittain 94 näytöstä 1 622 näyttöön. Erityisopiskelijoiden suorit-tamista näytöistä isoin osa oli kotityö- ja puhdistuspalvelujen (23,5 %), liiketalouden (18,2 %) ja autoalan (17 %) perustutkinnoista. Vähiten erityisopiskelijodien suorittamia näyttöjä oli puoles-taan metsäalan (1,4 %), prosessiteollisuuden (1,5 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (2,4 %) perustutkinnoissa.

TAULUKKO 10. Erityisopiskelijoiden suorittaminen näyttöjen määrä tutkinnoittain

Tutkinto n %

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 223 3,2

Autoalan perustutkinto 1 173 17,0

Elintarvikealan perustutkinto 203 2,9

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 1 622 23,5

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 467 6,8

Liiketalouden perustutkinto 1 254 18,2

Metsäalan perustutkinto 94 1,4

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 169 2,4

Pintakäsittelyalan perustutkinto 372 5,4

Prosessiteollisuuden perustutkinto 104 1,5

Rakennusalan perustutkinto 397 5,7

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 242 3,5

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 585 8,5

Yhteensä 6 905 100,0

Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanoja tarkastellaan erikseen mukautettujen tavoitteiden ja ei-mukautettujen tavoitteiden suhteen.

44

Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Mukautetuin ta-voittein suoritettiin 18 prosenttia näytöistä ja se vaihteli tutkinnoittain 1 prosentista 57 prosent-tiin. Mukautustieto puuttui 598 näytöstä. Tutkintokohtaiset näyttöjen arvioinnin mukautustie-dot löytyvät liitteestä 4. Kuviossa 24 on kuvattu arvosanojen jakaumat ei-mukautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä. Erityisopiskelijoista 51 prosenttia sai näytön arvosanaksi hyvän, 28 prosenttia kiitettävän ja 21 prosenttia tyydyttävän arvosanan. Yleisin arvosana eri osaamisalueissa oli hyvä, ja sen osuus ar-vosanoista oli 51 prosenttia kaikissa arviointikohteissa. Opiskelijat saivat eniten kiitettäviä arvo-sanoja elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hal-linnasta, joissa kiitettävien arvosanojen osuus oli noin kolmannes. Tyydyttävien arvosanojen osuus vaihteli osaamisalueittain 17 prosentin ja 25 prosentin välillä. Erityisopiskelijat saivat tyydyttäviä arvosanoja eniten työn perustana olevan tiedon sekä työpro-sessin hallinnasta, joissa tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli noin neljännes. Ei-mukautetuin ja mukautetuin tavoitteiden suoritettujen näyttöjen tutkintokohtaiset arvosa-najakaumat ovat liitteessä 5.

KUVIO 24. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma ei-mukautetuissa näytöissä

Mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä, ja sen osuus vaihteli arviointikohteittain 41 prosentista 50 prosenttiin (kuvio 25). Seuraavaksi yleisin arvosana oli kiitettävä, jonka osuus vaihteli arviointikohteittain 33 ja 43 prosentin välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli pienimmillään 14 prosenttia ja suurimmillaan 17 prosenttia. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttä-viä 15 prosenttia.

21

17

25

19

23

51

51

51

51

51

28

32

24

30

26

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tutkinnon osan näytön arvosana(n = 5 019)

Elinikäisen oppimisen avaintaidot(n = 4 994)

Työn perustana olevan tiedon hallinta(n = 4 917)

Työmenetelmien, -välineiden jamateriaalin hallinta

(n = 5 009)

Työprosessin hallinta(n = 5 017)


45

KUVIO 25. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma mukautetuissa näytöissä

Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitavat ja toteuttaminen Suurin osa (84 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin numeerisesti. Näytöistä 14 prosenttia arvioitiin sekä sanallisena että numeerisena. Kaksi prosenttia näytöistä arvioitiin pelkästään sa-nallisena.

KUVIO 26. Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen

Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %) (ku-vio 27). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Työ-

15

16

17

14

15

47

41

50

46

49

38

43

33

40

36

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tutkinnon osan näytön arvosana(n = 1 039)

Elinikäisen oppimisen avaintaidot(n = 1 024)

Työn perustana olevan tiedon hallinta(n = 1 021)

Työmenetelmien, -välineidenja materiaalin hallinta

(n = 1 020)

Työprosessin hallinta(n = 1 021)


84 %

14 %

2 %

Numeerisena (n = 5 121) Numeerisena ja sanallisena (n = 844) Ainoastaan sanallisena (n = 104)

46

paikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista (käsi- ja taideteolli-suusalan perustutkinto) 87 prosenttiin (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto). Liittee-seen 6 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnoittain.

KUVIO 27. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka

Yli puolet (57 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelä-män edustajan kanssa (kuvio 28). Opiskelijan ja opettajan kaksistaan arvioimia näyttöjä oli 39 prosenttia näytöistä. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli kaksi pro-senttia näytöistä. Näytöistä 2 prosenttia arvioitiin ilman opiskelijaa.

KUVIO 28. Erityisopiskelijoiden näytön arviointikeskusteluun osallistuneet

Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 29). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista. Näy-töistä 3 prosenttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin.

49 %

49 %

2 %

Työpaikka (n = 3366)

Oppilaitos (n = 3339)

Työpaikka ja oppilaitos (n = 114)

39 %

2 %

57 %

1 % 1 % 0 %

Opiskelija ja opettaja (n = 2 623)

Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 141)

Opiskelija, opettaja jatyöelämän edustaja (n = 3 857)

Opettaja ja työelämän edustaja (n = 42)


Muita henkilöitä (n = 16)

47

KUVIO 29. Erityisopiskelijoiden näytön arvosanasta päättäneet

Erityisopetuksen syy Erityisopetuksen syytä selvitettiin Tilastokeskuksen luokittelun pohjalta (taulukko 11). Syy mainittiin 5 801 ammattiosaamisen näytön kohdalla. Yleisimpänä erityisopetuksen syynä oli-vat kielelliset vaikeudet (26 %) ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy (18 %). Seuraavaksi yleisimmät erityisopetuksen syyt olivat lievä kehityksen viivästyminen (14 %) ja hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (13 %).

TAULUKKO 11. Erityisopetuksen syy

Erityisopetuksen syy n %

Kielelliset vaikeudet 1 525 26,3

Muu syy 1 055 18,2

Lievä kehityksen viivästyminen 823 14,2

Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 760 13,1

Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 485 8,4

Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 311 5,4

Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 294 5,1

Fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 189 3,3

Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 143 2,5

Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)

87 1,5

Näkövamma 74 1,3

Kuulovamma 55 0,9

Yhteensä 5 801 100,0

62 %

3 %

35 %

Opettaja (n = 4 134) Työelämän edustaja (n = 209) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 2 374)

48

6 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö Ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt on analysoitu vertaamalla koulutuksen järjestäjien rapor-toimien ammattiosaamisen näyttöjen kuvausten ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaati-musten vastaavuutta. Kuvaukset ovat olleet niitä, joita koulutuksen järjestäjät ovat kirjanneet ammattiosaamisen näytöistä näyttötodistukseen. Arviot perustuvat kahden tutkintokohtaisen asiantuntijaopettajan arvioon. Kuviossa 30 on kuvattu näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tutkinnoittain perustuen niiden näyttöjen osuuksiin, joiden vaativuus on voitu arvioida sisällön kuvauksen pohjalta. Koko aineiston tasolla useampi kuin kaksi kolmesta näytöstä (70 %) arvioitiin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia vastaaviksi. Vajaan kolmanneksen (29 %) näy-töistä arvioitiin alittavan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, eli ne eivät olleet riit-tävän kattavia ammattitaitovaatimuksiin nähden. Noin 1 prosentti näytöistä arvioitiin liian vaa-tiviksi suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Näyttöjen vastaavuus ammattitaitovaatimuksiin vaihteli tutkinnoittain 3 pro-sentista 100 prosenttiin. Näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli korkeimmillaan musiikkialan (100 %), liiketalouden (94 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (89 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin. Eniten tutkinnon ammattitaitovaatimus-ten alittavia näyttöjä oli sähkö- ja automaatiotekniikan (95 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (78 %) sekä autoalan (60 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ylittävien näyttöjen osuus puolestaan vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 6 prosenttiin.

49

KUVIO 30. Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten vastaavuus

95

78

60

51

38

35

30

29

25

22

21

19

14

7

11

5

0

29

3

22

40

49

62

65

70

70

74

78

79

80

86

87

89

94

100

70

2

0

0

0

0

1

1

0

1

0

0

6

0

0

0

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %



Autoalan pt

Hiusalan pt



Maatalousalan pt

Metsäalan pt


Rakennusalan pt




Elintarvikealan pt


Liiketalouden pt

Musiikkialan pt

Kaikki yhteensä

1-1,5 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset

2-2,5 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia

3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset

50

7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat

Taulukossa 12 kuvataan 17 perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arvioin-tisuunnitelmien laatua koskevat tulokset, jotka perustuvat kunkin tutkinnon kahden asiantunti-jaopettajan arviointiin. Tulokset kuvataan arviointikohteittain asiantuntijaopettajien antamien arviointien keskiarvoina. Koko aineiston tasolla koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin. Lisäksi näyttö-suunnitelmat mahdollistavat hyvin näyttöjen työelämälähtöisyyden toteutumisen ja niissä on selkeästi määritelty, miten ja missä näyttö käytännössä toteutetaan ja ketkä näytön arvioivat. Koulutuksen järjestäjät ovat sisällyttäneet näyttösuunnitelmiinsa kohtuullisen hyvin myös elin-ikäisen oppimisen avaintaidot. Lisäksi suunnitelmiin on kohtuullisen hyvin sisällytetty kriteerit näyttöpaikan valinnalle sekä ohjeistettu, missä opintojen vaiheessa näytöt toteutetaan. Vastaavasti heikoimmat osa-alueet liittyivät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (1.8.2015 alkaen yhteiset tutkinnon osat) huomioon ottamiseen ammattiosaamisen näytöissä sekä näytön painoarvon määrittämiseen tutkinnon osan arvioinnissa.

51

TAULUKKO 12. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien laatua koskevat tutkintokohtaiset tulokset keskiarvoina

Arviointikohde

Audio-visu-aalisen vies-tinnän pt

Auto-alan pt

Elin-tarvi-kealan pt

Hiusa-lan pt

Koti-työ- ja puh-distus-palve-lujen pt

Käsi- ja tai-deteol-lisuus-alan pt

Liike-talou-den pt

Maata-lous-alan pt

Metsä-alan pt

Mu-siik-kialan pt

Nuo-riso- ja vapaa-ajan-oh-jauk-sen pt

Pinta-käsit-tely-alan pt

Pro-sessi-teolli-suu-den pt

Raken-nus-alan pt

Sähkö- ja au-tomaa-tiotek-niikan pt

Teks-tiili- ja vaate-tusalan pt

Tieto- ja vies-tintä-teknii-kan pt

Yh-teensä

Näyttösuunnitelma on laadittu tutkin-non osittain

2,79 2,99 3,0 2,95 2,8 2,9 2,8 2,61 2,8 3,0 2,6 2,71 2,64 2,66 2,7 2,82 2,78 2,80

Näyttösuunnitelma vastaa tutkinnon perusteita

2,59 2,89 2,9 2,89 2,7 2,9 2,8 2,78 2,4 2,82 2,7 2,45 2,77 2,55 2,63 2,87 2,78 2,73

Näyttösuunnitelma mahdollistaa näyt-töjen työelämälähtöisyyden

2,74 2,82 2,3 2,58 2,6 2,4 2,6 2,52 2,6 2,71 2,8 2,26 2,64 2,75 2,74 2,65 2,54 2,60

Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, missä näytöt toteu-tetaan

2,53 2,78 2,7 2,84 2,6 2,6 2,7 2,17 2,4 2,46 2,7 2,5 2,73 2,35 2,43 2,62 2,33 2,56

Suunnitelmassa on määritelty kuka / ketkä päättävät näytön arvosanasta **

2,59 2,7 2,36 2,55

Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, kuka tai ketkä näy-tön arvioivat

2,65 2,76 2,4 2,61 2,5 2,3 2,6 2,26 2,3 2,07 2,63 2,43 2,73 2,31 2,59 2,47 2,56 2,48

Näyttösuunnitelmassa on määritelty, miten näytöt annetaan (yksi tai use-ampi tutkinnon osa kerrallaan)

2,47 2,68 2,5 2,34 1,8 2,7 2,4 2,7 2,5 2,71 2,3 2,45 2,64 1,96 2,09 2,21 2,33 2,40

Näyttösuunnitelmassa on huomioitu elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueet

1,77 2,47 2,0 2,63 2,6 2,3 2,3 2,39 2,0 2,29 2,3 1,95 1,91 2,05 2,13 2,18 1,72 2,18

Koulutuksen järjestäjä on laatinut am-mattiosaamisen näyttöjen toteuttamis-suunnitelman ja hyväksyttänyt sen toi-mielimessä

1,65 1,99 2,2 2,24 1,9 2,0 2,3 2,35 2,4 2,29 2,23 2,29 1,91 2,21 2,29 2,03 2,48 2,16

Suunnitelmassa on määritelty, missä opintojen vaiheessa näytöt toteute-taan**

2,29 2,0 2,14 2,14

52

Arviointikohde

Audio-visu-aalisen vies-tinnän pt

Auto-alan pt

Elin-tarvi-kealan pt

Hiusa-lan pt

Koti-työ- ja puh-distus-palve-lujen pt

Käsi- ja tai-deteol-lisuus-alan pt

Liike-talou-den pt

Maata-lous-alan pt

Metsä-alan pt

Mu-siik-kialan pt

Nuo-riso- ja vapaa-ajan-oh-jauk-sen pt

Pinta-käsit-tely-alan pt

Pro-sessi-teolli-suu-den pt

Raken-nus-alan pt

Sähkö- ja au-tomaa-tiotek-niikan pt

Teks-tiili- ja vaate-tusalan pt

Tieto- ja vies-tintä-teknii-kan pt

Yh-teensä

Suunnitelmassa on ohjeet näyttöpai-kan valinnalle**

2,18 2,2 1,64 2,01

Suunnitelmassa on huomioitu opiskeli-joiden yksilölliset opintopolut **

1,94 1,97 1,64 1,85

Näyttösuunnitelmassa huomioidaan alueellinen yhteistyö näyttöjen toteut-tamisessa**

1,53 2,0 1,96 1,83

Suunnitelma sisältää ohjeita näyttöto-distukseen tulevan näytön kuvauksen sisältöön ja laadintaan **

1,77 1,67 1,86 1,77

Näyttösuunnitelmassa on määritelty, mikä painoarvo näytöllä on tutkinnon osan arvioinnissa

1,26 1,9 2,08 1,5 1,3 1,8 2,13 1,9 1,39 1,95 1,54 1,4 1,62 1,26 1,65

Näyttösuunnitelma on laadittu yhteis-työssä työelämän kanssa*

1,26 1,2 1,39 1,8 1,1 1,2 2,09 1,7 1,75 1,88 1,91 1,29 1,18 1,07 1,49

Näyttösuunnitelmassa on huomioitu ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

1,38 1,19 1,4 1,32 1,2 1,5 1,4 1,48 1,3 1,57 1,7 1,36 1,41 1,5 1,13 1,47 1,06 1,37

*ei voida arvioida luotettavasti kirjallisen materiaalin pohjalta **arvioitu 2013 käynnistyneissä oppimistulosarvioinneissa Asteikko: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin

53

8 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana

Tässä luvussa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin tuloksia yhteensä 17 perustut-kinnossa. Itsearviointi on ollut käytössä kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuonna 2008 käynnistyneistä arvioinneista lähtien. Itsearviointi on kohdistunut koulutuksen järjestäjien peda-gogiseen toimintaan ja siihen kuuluvana erityisesti ammattiosaamisen näyttöjen organisointiin ja niiden arviointiin. Tuloksia tarkastellaan tunnuslukujen, pistemäärien ja arviointikohteeseen liittyvien kuvausten mukaan. Lisäksi pedagogista toiminta ja järjestäjien näyttötoiminnan laatua tarkastellaan opetuskielen mukaan.

8.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot Alla olevassa taulukossa on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut, jotka sisältävät 17 perustutkinnon tiedot vuosilta 2008–2016.

TAULUKKO 13. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot 17 perustutkinnossa yhteensä

Lähiope-

tuksen viikkotunti-

määrä

Työssäop-pimisen määrä*

Pedagogisesti pätevien opet-tajien osuus

(%)

Ammattiopet-tajien top-

jaksolle osal-listuvien osuus

(%)

Opettajien täydennyskoulutus-päivien määrä keski-

määrin viimeisen viiden vuoden aikana**

Koulutettujen työpaikkaoh-jaajien osuus

(%)***

N 477 487 493 488 483 427

Keskiarvo 28,95 24,66 86,43 28,53 16,77 25,67

Mediaani 29 23 98 20 12 20

Moodi 28 20 100 0 25 0

Keskihajonta 2,57 6,83 19,17 31,00 16,13 25,97

Minimi 14 20 0 0 0 0

Maksimi 40 90 100 100 100 100

* työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina. 1.8.2015 alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa (2008–2015)

Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita:

Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja se vaihteli järjestäjittäin 14 tunnista 40 tuntiin

Työssäoppimisen määrä oli keskimäärin hieman yli 24 opintoviikkoa ja se vaihteli järjes-täjittäin 20 opintoviikosta 90 opintoviikkoon

Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keski-määrin 86 prosenttia ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin.

Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin.

54

Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin 17 päivää ja se vaihteli järjestäjittäin 0 päivästä 100 päivään.

Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosen-tista 100 prosenttiin.

Taulukossa 14 on kuvattu lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskou-lutuspäivien määrä tutkinnoittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa. Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita:

Lähiopetuksen keskimääräinen viikkotuntimäärä vaihteli tutkinnoittain hieman yli 24 tunnista (musiikkialan pt) reiluun 31 tuntiin (metsäalan pt).

Työssäoppimisen keskimääräinen opintoviikkomäärä vaihteli tutkinnoittain noin 21 opintoviikosta (käsi- ja taideteollisuusalan pt) hieman yli 32 opintoviikkoon (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt).

Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin noin 17 päivää. Koulutuspäivien keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain va-jaasta 10 päivästä (tietoja viestintätekniikan pt) noin 32 päivään (hiusalan pt).

TAULUKKO 14. Lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä tutkinnoittain keskiarvon mukaan

Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi

Lähiopetuksen viikko-tuntimäärä

Metsäalan pt 18 31,18 1,80 27 34

Rakennusalan pt 47 30,25 1,68 27 35

Maatalousalan pt 25 30,12 1,80 28 33

Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 40 29,98 1,26 28 32

Käsi- ja taideteollisuusalan pt 33 29,74 1,57 27 32

Pintakäsittelyalan pt 24 29,49 1,66 26 32

Elintarvikealan pt 24 29,48 1,69 26 33

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 33 29,07 1,75 25 32

Hiusalan pt 31 29,02 3,18 14 33

Autoalan pt 44 28,74 1,61 25 33

Tekstiili- ja vaatetusalan pt 19 28,24 1,18 26 30

Liiketalouden pt 42 28,21 1,77 24 32

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 16 28,16 2,71 24 34

Prosessiteollisuuden pt 12 27,96 1,77 25 31

Tieto- ja viestintätekniikan pt 37 27,63 2,26 24 36

Audiovisuaalisen viestinnän pt 18 26,71 3,40 18 30

Musiikkialan pt 14 24,46 7,03 15 40

Yhteensä 477 28,95 2,57 14 40

Työssäoppimisen määrä (ov)





55

Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi








Autoalan pt 44 23,36 5,92 20 58

Hiusalan pt 32 23,09 12,37 20 90


Metsäalan pt 18 22,33 3,33 20 33



Yhteensä 487 24,66 6,83 20 90

Opettajien täydennys-koulutuspäivien määrä keskimäärin viimeisen viiden vuo-den aikana

Hiusalan pt 30 31,78 27,29 4 100




Metsäalan pt 18 20,05 22,59 3 100









Autoalan pt 44 12,18 12,34 0 50




Yhteensä 483 16,77 16,13 0,0 100,0

56

Kuviossa 31 on kuvattu pedagogisesti pätevien opettajien osuutta, ammattiopettajien osallistu-mista työelämäjaksoille sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien osuuksia eri tutkinnoissa. Peda-gogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keskimäärin 86 pro-senttia ja se vaihteli tutkinnoittain 67 prosentista 100 prosenttiin. Pedagogisesti päteviä ammat-tiopettajia oli eniten kotityö- ja puhdistuspalvelujen (100 %), tekstiili- ja vaatetusalan (99 %) sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (95 %) perustutkinnoissa. Pedagogisesti päteviä opettajia oli vä-hiten rakennusalan (67 %), pintakäsittelyalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (83 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (83 %) perustutkinnoissa. Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 prosentista 60 pro-senttiin. Työelämäjaksoille oli osallistuttu eniten musiikkialan (60 %), audiovisuaalisen viestinnän (42 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (42 %) perustutkinnoissa. Vähiten työelämäjaksoille oli osallistuttu autoalan (18 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (19 %) sekä rakennusalan (22 %) pe-rustutkinnoissa. Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat tutkinnoittain 15 pro-sentista 46 prosenttiin. Eniten koulutettuja työpaikkaohjaajia oli elintarvikealan (46 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (41 %) ja metsäalan (41 %) perustutkinnoissa. Vähiten koulutettuja työ-paikkaohjaajia oli tietoja viestintätekniikan (15 %), käsi- ja taideteollisuusalan (16 %) sekä maa-talousalan (18 %), rakennusalan (18 %) ja pintakäsittelyalan (18 %) perustutkinnoissa.

57

KUVIO 31. Koulutettujen työpaikkaohjaajien, ammattiopettajien top-jaksolle osallistumisen sekä pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) keskimäärin eri tutkinnoissa

85

99

83

67

92

80

95

94

91

84

89

83

100

89

93

85

85

86

26

40

19

22

37

28

42

60

28

31

23

28

34

30

32

18

42

29

15

35

24

18

18

23

41

18

29

16

41

31

46

19

26

0 20 40 60 80 100




Rakennusalan pt




Musiikkialan pt

Metsäalan pt

Maatalousalan pt

Liiketalouden pt



Hiusalan pt

Elintarvikealan pt

Autoalan pt


Yhteensä

Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Ammattiopettajien top-jaksolle osallistuvien osuus (%)

Pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%)

58

Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan Taulukossa 15 on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut opetuskielen mukaan.

TAULUKKO 15. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan

Opetuskieli Lähi-

opetuksen viikkotun-

timäärä

Työssä- oppimisen

määrä (ov)*

Pedagogisesti pätevien

opettajien osuus (%)

Ammatti- opettajien top-

jaksolle osallistuvien

osuus (%)

Opettajien täydennyskoulutus-

päivien määrä keskimäärin

viimeisen viiden vuoden aikana**

Koulutettujen työpaikka- ohjaajien osuus***

Suomi N 446 454 459 456 449 403

Keskiarvo 28,91 24,79 88,23 29,55 17,16 26,08

Mediaani 29 24 100 20 14 20

Moodi 28 20 100 0 25 0

Keskihajonta 2,61 7,01 17,25 31,24 16,22 26,23

Minimi 14 20 0 0 0 0

Maksimi 40 90 100 100 100 100

Ruotsi N 31 33 34 32 34 24

Keskiarvo 29,45 22,88 62,22 14,11 11,62 18,79

Mediaani 30 23 60 0 7 13

Moodi 30 20 100 0 5 0

Keskihajonta 1,82 3,00 26,45 23,29 14,17 20,37

Minimi 24 20 0 0 0 0

Maksimi 34 30 100 100 80 66

* työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina. 1.8.2015 alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa (2008–2015)

Tunnusluvuista käy ilmi seuraavaa:

Lähiopetuksen viikkotuntimäärä sekä työssäoppimisen määrä olivat keskimäärin lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä.

Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli suomenkielisillä järjestäjillä keski-määrin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia.

Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana.

Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli suomenkielisten järjestäjien opettajilla keskimäärin 17 päivää ja ruotsinkielisillä noin 12 päivää.

Reilu neljännes (26 %) suomenkielisten järjestäjien työpaikkaohjaajista oli koulutettuja. Vastaava luku ruotsinkielisillä järjestäjillä oli noin 19 prosenttia.

59

8.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin Koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet itsearvioinneissaan tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuutta, työelämäyhteistyön onnistumista näyttöjen to-teutuksessa sekä kriteeriperusteisen ja laaja-alaisen osaamisen arvioinnin toteutumista ammat-tiosaamisen näytöissä (kuvio 32). Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen tulosten kes-kiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Tutkinnon tavoittei-den mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin jonkin verran parempana kuin näyt-töpaikkojen saatavuus. Työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimäärin hyväksi (ka. 3,87) ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (tietoja viestintätekniikan pt, ka. 3,30) hyvään (liiketalouden pt, ka. 4,19). Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus arvioitiin keski-määrin kohtalaisen hyväksi (ka. 3,53) ja se vaihteli tutkinnoittain alle kohtalaisesta (pintakäsitte-lyalan pt, ka. 2,85) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,0). Näyttöjen toteuttamista ja arviointia yhteistyössä työelämän kanssa pidettiin melko hyvin onnis-tuneena, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (pintakäsittelyalan pt, ka. 3,18) hyvään (nuo-riso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,19). Laaja-alaisen osaamisen arviointi näytöissä koettiin myös onnistuneen keskimäärin melko hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (sähkö- ja automaatiotekniikan pt, ka. 3,13) lähes erittäin hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,56). Tavoite- ja kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen näytöissä arvioitiin toteutuneen hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisen hyvästä (sähkö- ja automaatiotekniikan pt, ka. 3,48) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,50). Tarkemmat tutkintokohtaiset tiedot pedagogisten käytänteiden laatutasosta löytyvät liitteestä 7.

(asteikko 1–5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä)

KUVIO 32. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) 17 perustutkinnossa yhteensä sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo

Kuviossa 33 verrataan ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutumista suomenkilisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaik-kojen saatavuus koettiin vain hieman parempana suomenkielisten järjestäjien keskuudessa. Sen sijaan tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus koettiin suomenkielisten järjestäjien keskuudessa jonkin verran parempana kuin ruotsinkielisten järjestäjien. Näyttöjen toteuttami-nen ja arviointi yhteistyössä työelämän kanssa sekä laaja-alaisen osaamisen arviointi näytössä

3,48

3,13

3,18

2,85

3,30

3,93

3,70

3,74

3,53

3,87

4,50

4,56

4,19

4,00

4,19

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi (n = 429)

Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisennäytöissä (n = 429)

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen jaarviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa (n = 429)

Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus(n = 495)

Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojensaatavuus (n = 495)

Korkein tutkinnon keskiarvo Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin tutkinnon keskiarvo

60

koettiin onnistuneen lähes yhtä hyvinä molemmissa kieliryhmissä. Suomenkieliset järjestäjät ko-kivat tavoitelähtöisen ja kriteeriperusteisen arvioinnin onnistuneen näytöissä hyvin, kun taas ruotsinkieliset järjestäjät arvoivat sen onnistuneen kohtalaisen hyvin19.

(asteikko 1–5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä)

KUVIO 33. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) opetuskielen mukaan


3,95

3,70

3,74

3,55

3,88

3,64

3,69

3,79

3,27

3,72

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi

Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisennäytöissä

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen jaarviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa

Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus

Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojensaatavuus

Ruotsi (n = 34) Suomi (n = 461)

61

8.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain Seuraavassa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä teemoittain koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Itsearviointi on koostunut sekä asteikkokysymyksistä että avoi-mista sanallisista kuvauksista. Arvioinnin kohteena olevat teemat ja arviointikohteet ovat seu-raavat:

Teema I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset

Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu

Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen

Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämi-sessä

Teema II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa

Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön

Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa

Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa

Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä

Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen Teema III Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi Teema IV Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Teema V Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta

Arviointiasteikko teemoissa I–IV on seuraava: Puuttuva (0 pistettä) = ei aloitettuja toimenpiteitä, Alkava (1–2 pistettä) = suunnitteluvaiheessa, satunnaisia toimenpiteitä, Kehittyvä (3–4 pistettä) = toiminta muotoutumassa järjestelmälliseksi, toiminta on kohtuullisen kattavaa, Edistynyt (5–6 pistettä) = toiminta vakiintunutta, hyvin järjestelmällistä ja laaja-alaista, kehittämissuuntautu-neisuus mukana toiminnassa. Kuviossa 34 kuvataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain kou-lutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen (n = 17) tulosten keskiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Am-mattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyneestä tasosta edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opiskelijan oh-jauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Vastaavasti heikoiten järjestäjät arvioivat on-nistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa, näyttöjen kehittämisessä sekä toimielimen roolin terävöittämisessä näyttöjen järjestämisessä. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatu vaihtelee tutkinnoittain. Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyvät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointiin näyttöihin, näyttöjen integroin-tiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpaikoilla sekä toimielimen rooliin näyttöjen järjestä-misessä. Pienimmät erot näyttötoiminnan laadussa tutkintojen välillä olivat ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä suunnittelussa sekä opiskelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Myös näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa sekä oppimisen arvioinnissa keskiarvojen ääripäät olivat asteikolla noin yhden arvon päässä toisistaan.

62

Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,78) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,44 ja 4,28 välillä. Myös näyttöihin liittyvä pedagogisen toiminnan johtaminen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,65) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,24 ja 4,44 välillä. Toimielimen rooli näyttötoiminnan laadunvarmennuksessa arvioitiin niin ikään yleistasol-taan kehittyväksi (ka. 3,49), ja se vaihteli tutkinnoittain 2,83 ja 4,44 välillä. Myös ammattiosaa-misen näyttöjen toteuttaminen työelämässä arvioitiin keskimäärin kehittyvälle tasolle (ka. 3,97) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,34 ja 5,00 välillä. Näyttöjen toteuttamisen oppilaitoksessa arvioitiin keskimäärin onnistuneen paremmin kuin työ-elämässä. Arviot olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,22) ja vaihtelivat tutkinnoittain ke-hittyvästä (ka. 3,73) edistyneeseen (ka. 5,17). Myös ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4, 42) ja vaihteli tutkinnoittain 3,63 ja 5,31 välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa melko hyvin (ka. 4,10) elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Keskimääräinen laatutaso vaihtelee tutkin-noittain alle kehittyvästä edistyneeseen. Myös opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa ammatti-osaamisen näytössä ja työssäoppimisessa ovat koulutuksen järjestäjät onnistuneet varsin hyvin (ka. 4,32). Laatutaso oli keskimäärin kehittyvällä tasolla ja se vaihteli kehittyvästä lähes edisty-neeseen. Oppimisen arvioinnissa koulutuksen järjestäjät olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,01) ja se vaihteli tutkinnoittain melko vähän kehittyvän eri arvojen välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näy-tössä. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 4,48) ja se vaihteli tutkin-noittain kehittyvästä (ka. 3,88) edistyneeseen (ka. 5,13). Opiskelija-arvioinnin laadunvarmennuk-sessa järjestäjät olivat onnistuneet kohtalaisen hyvin (ka. 3,93) ja taso eri tutkinnoissa vaihteli kehittyvästä lähes edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa heikoi-ten näyttötoiminnan seurannassa ja arvioinnissa, jossa keskimääräinen laatutaso oli hieman yli kehittyvän tason alarajan (ka. 3,18). Myös näyttöjen kehittäminen oli yksi heikoimmin arvioi-duista toiminnoista, jossa järjestäjät ovat onnistuneet kohtalaisesti. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 3,28) ja se vaihteli tutkinnoittain 2,75 ja 3,94 välillä. Tutkin-tokohtaiset tiedot näyttötoiminnan laatua koskevista tuloksista ovat liitteessä 8.

63

Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1–2 pistettä), kehittyvä (3–4 pistettä), edistynyt (5–6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen

KUVIO 34. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo 17 perustutkinnossa sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana

Kuviossa 35 verrataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain suo-menkielisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Näyttötoiminnan keskimääräinen laatutaso on reilussa puolessa arviointikohteista käytännössä samaa tasoa. Pieniä eroja suomenkielisten jär-jestäjien hyväksi on näyttöjen toteuttamisessa työelämässä, näyttöjen integroinnissa työssäop-pimiseen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Sen sijaan eroja ruotsinkielisten järjestäjien hyväksi on seuraavissa toiminnoissa: toimielimen rooli näyttöjen jär-jestämisessä20, näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa sekä näyttöjen seuranta ja arviointi.

20 tilastollisesti merkitsevä ero (p< 0,05)

3,78 3,653,49

3,974,22

4,424,10

4,324,01

4,48

3,93

3,18 3,28

3,443,24

2,83

3,34

3,73 3,63

2,93

3,793,55

3,88

3,38

2,65 2,75

4,284,44 4,44

5,005,17 5,31 5,38

4,954,58

5,134,81

3,673,94

0

1

2

3

4

5

6

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Kes

kiar

vo

Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin keskiarvo Korkein keskiarvo

64

Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1–2 pistettä), kehittyvä (3–4 pistettä), edistynyt (5–6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen

KUVIO 35. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo opetuskielen mukaan

8.4 Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta Koulutuksen järjestäjien mielestä valmistuneiden opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on hy-vällä tasolla ja yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla on hyvä (taulukko 16). Opiskelijoiden osaa-mista pidettiin parhaimpana työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa ja heikoim-pana työn perustana oleva tiedon hallinnassa.

TAULUKKO 16. Yleiskäsitys valmistuvien opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta 17 perustutkinnossa

Osaamisalue N Ka Mediaani Moodi Hajonta Minimi Maksimi

Työprosessin hallinta 490 2,21 2 2 0,48 1 3

Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 491 2,29 2 2 0,49 1 3

Työn perustana olevan tiedon hallinta 490 2,03 2 2 0,43 1 3

Elinikäisen oppimisen avaintaidot 491 2,16 2 2 0,53 1 3

(Asteikko: 1 = Tyydyttävä, 2 = Hyvä, 3 = Kiitettävä)

0

1

2

3

4

5

6

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Kes

kiar

vo

Suomi (n = 461) Ruotsi (n = 34)

65

9 Yhteenveto keskeisistä tuloksista Seuraavassa on esitetty yhteenveto synteesin keskeisistä tuloksista. Arvosanat sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöt

Lähes puolet opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 pro-senttia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,24:n ja 2,65:n välillä.

Osaamisalueittain parhaimmat arvosanat saatiin lähes kaikissa arvioiduissa perustutkin-noissa elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja heikoimmat työn perustana olevan tiedon hallinnasta.

Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja. Naisilla yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla ja tutkinnon osan näytöstä oli kiitettävä, miehillä puolestaan hyvä. Ero arvosanoissa sukupuolten välillä havaittiin myös kaikilla AVI-alueilla. Tutkinnoittain tar-kasteltuna erot sukupuolten välillä vaihtelivat.

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoissa ei ollut suu-ria eroja. Tutkinnoittain tarkasteltuna erot vaihtelivat.

Arvosanoissa oli pieniä eroja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan tarkasteltuna. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia ja Lapin alueella toimivien järjestäjien hieman muita heikompia.

Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot naisilla eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan. Miesten arvosanoissa taas oli hieman eroa Lapin ja muiden AVI-alu-eiden välillä.

Näytöistä 53 prosenttia suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa. Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli paljon tutkintojen välillä.

Useimmiten (57 %) näytön arviointikeskusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työ-elämän edustaja. Reilu kolmannes näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä.

Näyttöpaikka oli selvästi yhteydessä arviointikeskustelun kokoonpanoon. Lähes yhdek-sän kymmenestä työpaikalla toteutetusta näytöstä arvioitiin yhdessä opettajan, opiske-lijan ja työelämän edustajan kanssa. Sen sijaan oppilaitosnäytöistä työelämän edustaja oli mukana arvioimassa vain joka neljättä.

Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työ-elämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista.

Arvosanat vaihtelivat paljon sen mukaan, pidettiinkö arviointikeskustelua, kuka tai ketkä siihen osallistuivat ja missä näyttö toteutettiin. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opis-kelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai kahdestaan opiskelijan ja työelämän edustajan kesken. Työpaikalla

66

tai työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat myös keski-määrin selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä.

Nämä molemmat erot ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa. Kahta ylei-sintä näyttöpaikkaa ja arviointikeskustelun kokoonpanoa koko aineiston tasolla vertail-taessa arvosanat olivat parempia vain silloin, kun näyttö oli työpaikalla ja arviointikes-kusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja.

Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla. Työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välinen ero arvosanoissa puoles-taan säilyi myös AVI-alueen mukaan tarkasteltuna.

Erityisopiskelijoita koskevia tuloksia

Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Ei-mu-kautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä tutkinnon osan näytön arvosanoista 51 pro-senttia oli hyviä, 28 prosenttia kiitettäviä ja 21 prosenttia tyydyttäviä. Yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä.

Myös mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamis-alueilla oli hyvä. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttäviä 15 prosenttia.

Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %). Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista 87 prosenttiin.

Myös erityisopiskelijoiden näytöistä 57 prosenttia arvioitiin yhdessä opiskelijan, opetta-jan ja työelämän edustajan kanssa. Opiskelijan ja opettajan arvioimia näyttöjä oli 39 pro-senttia.

Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työ-elämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista.

Yleisimpänä erityisopetuksen syynä olivat kielelliset vaikeudet ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy.

Näyttötoiminnan laatu ja työelämälähtöisyys

Näyttöjen sisällön kuvausten analyysien perusteella näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Vastaa-vuus vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 100 prosenttiin ja vastaavasti tutkinnon perus-teiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin.

Näyttöjen toteuttamis- ja arvionitisuunnitelmien analyysin perusteella koulutuksen jär-jestäjät ovat yleisesti ottaen onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin.

67

Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja työssäoppimista hieman yli 24 opintoviikkoa. Nämä molemmat olivat keskimäärin lähes samaa tasoa niin suomen- kuin ruotsinkielisillä järjestäjillä.

Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli keskimäärin 86 prosenttia. Suomen-kielisillä järjestäjillä osuus oli keskimäärin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia.

Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 pro-sentista 60 prosenttiin. Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista osallistuneita oli noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia.

Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli puolestaan noin 17 päivää.

Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin sekä tutkinnoittain 15–46 prosentin välillä.

Tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimää-rin hyväksi ja sitä pidettiin jonkin verran parempana kuin näyttöpaikkojen saatavuutta.

Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyvästä tasosta edistynee-seen. Näyttötoiminnan laadussa oli itsearviointien perusteella suurta vaihtelua sekä tut-kintojen että koulutuksen järjestäjien välillä. Sen sijaan kieliryhmien välillä ei ollut suuria eroja.

Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioin-nissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opis-kelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä.

Heikoiten järjestäjät arvioivat onnistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa, arvioinnissa sekä niiden kehittämisessä ja toimielimen roolissa näyttötoiminnan laadun-varmistajana.

Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyivät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integ-rointiin näyttöihin, näyttöjen integrointiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpai-koilla sekä toimielimen rooliin.

68

Liitteet Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuo-sina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 pt) Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnus-lukujen mukaan eri tutkinnoissa Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa

69

Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa

10

11

10

11

8

8

4

4

15

8

8

9

12

6

4

10

7

41

42

51

59

41

50

32

29

53

46

41

40

47

46

39

54

36

49

48

39

31

50

42

63

68

33

46

52

52

41

48

58

36

57

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 3 814)

Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 449)

Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 533)

Rakennusalan pt (n = 10 538)

Prosessiteollisuuden pt (n = 571)

Pintakäsittelyalan pt (n = 2 103)

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 450)

Musiikkialan pt (n = 964)

Metsäalan pt (n = 1 672)

Maatalousalan pt (n = 3 699)

Liiketalouden pt (n = 16 531)

Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 145)

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 052)

Hiusalan pt (n = 4 228)

Elintarvikealan pt (n = 2 213)

Autoalan pt (n = 6 172)

Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 746)



70

7

9

9

8

9

8

5

4

13

8

5

7

9

7

4

9

6

40

42

49

57

47

51

35

35

52

44

34

40

48

46

38

55

37

53

49

42

36

44

41

60

61

35

48

61

53

43

48

58

36

58

0% 20% 40% 60% 80% 100%




















71

10

11

12

13

17

11

11

4

17

12

9

8

16

7

6

12

6

42

44

53

61

55

55

46

32

54

52

45

43

48

48

44

58

38

48

45

35

26

29

34

43

64

30

36

46

49

36

45

50

29

56

0% 20% 40% 60% 80% 100%




















72

7

7

7

8

7

9

4

3

8

6

6

7

12

4

4

9

5

36

37

48

59

36

45

27

23

49

44

32

33

43

40

34

53

30

58

57

45

33

57

47

69

74

43

50

62

60

45

56

62

39

66

0% 20% 40% 60% 80% 100%




















73

8

8

9

8

8

8

4

3

11

7

6

7

12

5

3

8

6

38

42

50

59

44

49

31

29

54

46

38

38

46

45

37

54

33

54

50

41

33

49

43

65

68

35

47

56

56

43

50

60

37

61

0% 20% 40% 60% 80% 100%




















74

Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikoh-teittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain

Perustutkinto Työprosessin

hallinta

Työmenetelmien, -välineiden ja mate-

riaalin hallinta


hallinta



arvosana


N 1746 1745 1746 1746 1933

Keskiarvo 2,51 2,52 2,49 2,61 2,55

Mediaani 3 3 3 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,619 0,604 0,613 0,573 0,599

Puuttuvia tietoja 188 189 188 188 1


N 6172 6169 6171 6143 6613

Keskiarvo 2,26 2,27 2,17 2,3 2,29

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 2 2

Keskihajonta 0,622 0,616 0,625 0,618 0,611


Elintarvikealan perustut-kinto

N 2213 2212 2211 2216 2306

Keskiarvo 2,54 2,55 2,44 2,58 2,57

Mediaani 3 3 2 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,571 0,564 0,607 0,565 0,559



N 4228 4077 4077 4225 4388

Keskiarvo 2,42 2,41 2,38 2,51 2,45

Mediaani 2 2 2 3 3

Moodi 3 3 2 3 3

Keskihajonta 0,603 0,610 0,614 0,578 0,592


Kotityö- ja puhdistuspalve-lujen perustutkinto

N 1052 1052 1052 1052 1055

Keskiarvo 2,29 2,35 2,2 2,33 2,31

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 3 2

Keskihajonta 0,664 0,632 0,696 0,677 0,667



N 8145 8107 8107 7997 8368

Keskiarvo 2,43 2,46 2,41 2,53 2,49

Mediaani 3 3 2 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,644 0,622 0,633 0,617 0,620


Liiketalouden perustutkinto N 16531 16522 16539 16521 17058

75


hallinta


riaalin hallinta


hallinta



arvosana

Keskiarvo 2,44 2,56 2,37 2,57 2,5

Mediaani 3 3 2 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,630 0,588 0,640 0,598 0,615


Maatalousalan perustut-kinto

N 3699 3701 3697 3679 3786

Keskiarvo 2,39 2,41 2,24 2,43 2,39

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 3 3 2 3 3

Keskihajonta 0,627 0,630 0,649 0,611 0,619



N 1672 1672 1672 1668 1700

Keskiarvo 2,18 2,21 2,13 2,34 2,24

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 2 2

Keskihajonta 0,666 0,661 0,667 0,627 0,640



N 964 960 941 961 994

Keskiarvo 2,64 2,57 2,6 2,72 2,65

Mediaani 3 3 3 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,555 0,569 0,573 0,505 0,537


Nuoriso- ja vapaa-ajanoh-jauksen perustutkinto

N 1450 1451 1452 1450 1461

Keskiarvo 2,59 2,55 2,33 2,65 2,6

Mediaani 3 3 2 3 3

Moodi 3 3 2 3 3

Keskihajonta 0,574 0,594 0,659 0,557 0,571


Pintakäsittelyalan perustut-kinto

N 2103 2116 2118 2118 2132

Keskiarvo 2,34 2,33 2,22 2,38 2,35

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 3 2

Keskihajonta 0,623 0,623 0,633 0,641 0,622


Prosessiteollisuuden perus-tutkinto

N 571 571 571 570 576

Keskiarvo 2,42 2,36 2,12 2,49 2,41

Mediaani 3 2 2 3 2

Moodi 3 2 2 3 3

76


hallinta


riaalin hallinta


hallinta



arvosana

Keskihajonta 0,642 0,634 0,664 0,631 0,631



N 10538 10538 10500 10489 11072

Keskiarvo 2,2 2,28 2,13 2,24 2,25

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 2 2

Keskihajonta 0,613 0,596 0,613 0,593 0,586


Sähkö- ja automaatioteknii-kan perustutkinto

N 7533 7543 7571 7438 8269

Keskiarvo 2,3 2,34 2,22 2,39 2,32

Mediaani 2 2 2 2 2

Moodi 2 2 2 2 2

Keskihajonta 0,635 0,629 0,647 0,608 0,633


Tekstiili- ja vaatetusalan pe-rustutkinto

N 1449 1450 1444 1437 1492

Keskiarvo 2,37 2,4 2,34 2,5 2,43

Mediaani 2 2 2 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,670 0,645 0,668 0,617 0,629



N 3814 3814 3813 3792 4137

Keskiarvo 2,39 2,46 2,38 2,5 2,46

Mediaani 2 3 2 3 3

Moodi 3 3 3 3 3

Keskihajonta 0,659 0,626 0,660 0,625 0,637


77

Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain

69

74

79

21

73

37

65

32

38

80

58

76

47

69

52

85

53

53

53

69

69

3

2

3

3

2

4

0

0

1

4

8

2

2

5

2

5

3

5

4

0

29

24

18

76

25

63

31

68

62

19

37

15

51

29

42

14

42

44

42

27

31

0% 20% 40% 60% 80% 100%




Sosiaali- ja terveysalan pt (n = 8 731)








Logistiikan pt (n = 2 923)




Kone- ja metallialan pt (n = 3 473)

Hotelli- ja ravintola-alan pt (n = 4 473)





Opettaja Työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja

78

Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain

Perustutkinto n %

Audiovisuaalisen viestinnän pe-rustutkinto

Kyllä 9 4,0

Ei 214 96,0

Yhteensä 223 100,0


Kyllä 40 3,8

Ei 1003 96,2

Yhteensä 1043 100,0

Puuttuvia tietoja 130


Kyllä 7 3,4

Ei 196 96,6

Yhteensä 203 100,0


Kyllä 884 56,6

Ei 678 43,4



Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto

Kyllä 53 14,1

Ei 322 85,9

Yhteensä 375 100,0



Kyllä 35 3,0

Ei 1123 97,0




Kyllä 17 18,1

Ei 77 81,9

Yhteensä 94 100,0


Kyllä 1 0,6

Ei 166 99,4

Yhteensä 167 100,0

Puuttuvia tietoja 2


Kyllä 55 15,3

Ei 304 84,7

Yhteensä 359 100,0


Prosessiteollisuuden perustut-kinto

Ei 82 100,0

Yhteensä 82 100,0


Rakennusalan perustutkinto Kyllä 10 2,7

Ei 362 97,3

79

Perustutkinto n %

Yhteensä 372 100,0


Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto

Kyllä 6 3,7

Ei 156 96,3

Yhteensä 162 100,0


Tieto- ja viestintätekniikan perus-tutkinto

Kyllä 13 2,6

Ei 494 97,4

Yhteensä 507 100,0


80

Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mu-kautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä

60

71

2

18

7

12

15

30

69

20

29

56

65

64

45

48

43

58

31

20

42

18

29

43

37

57

13

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)

Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 5)

Rakennusalan pt (n = 7)

Pintakäsittelyalan pt (n = 52)

Metsäalan pt (n = 17)

Liiketalouden pt (n = 28)

Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 800)

Elintarvikealan pt (n = 7)

Autoalan pt (n = 40)

Työprosessin hallinta, mukautetut näytöt


24

34

28

8

17

16

27

14

36

29

22

26

22

50

44

61

74

58

46

47

47

48

48

62

54

37

26

22

11

19

25

39

26

39

16

24

16

20

42

0% 20% 40% 60% 80% 100%






Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)







Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 209)

Työprosessin hallinta, ei-mukautetut näytöt


81

23

20

71

10

18

15

14

12

28

62

40

29

42

47

52

39

47

71

40

15

40

48

35

33

47

41

29

33

0% 20% 40% 60% 80% 100%











Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, mukautetut näytöt


18

34

24

16

20

15

26

10

26

28

22

18

12

49

42

58

50

51

52

52

44

57

44

59

60

47

33

24

19

34

29

33

22

46

17

28

20

22

41

0% 20% 40% 60% 80% 100%














Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, ei-mukautetut näytöt


82

8

40

86

6

18

10

14

17

14

35

77

20

14

58

71

62

43

49

71

50

15

40

37

12

28

43

34

14

15

0% 20% 40% 60% 80% 100%











Työn perustana olevan tiedon hallinta, mukautetut näytöt


20

41

34

24

28

28

38

16

35

33

27

25

18

51

39

57

54

55

45

54

50

51

44

60

58

37

29

19

10

22

17

27

8

34

14

23

13

18

45

0% 20% 40% 60% 80% 100%














Työn perustana olevan tiedon hallinta, ei-mukautetut näytöt


83

15

33

71

2

18

7

14

17

30

62

17

29

50

35

54

33

40

43

50

23

50

48

47

39

53

43

57

20

0% 20% 40% 60% 80% 100%











Elinikäisen oppimisen avaintaidot, mukautetut näytöt


15

28

24

8

12

13

24

10

23

28

15

15

17

46

49

61

64

58

46

43

43

54

44

59

62

40

38

23

15

29

30

41

33

47

23

28

26

23

43

0% 20% 40% 60% 80% 100%














Elinikäisen oppimisen avaintaidot, ei-mukautetut näytöt


84

17

80

7

18

4

10

14

40

62

33

20

44

59

63

43

47

57

48

39

50

49

24

33

47

39

43

13

0% 20% 40% 60% 80% 100%











Tutkinnon osan näytön arvosana, mukautetut näytöt


17

33

25

11

20

13

24

13

33

31

25

17

17

52

44

62

48

59

46

55

45

51

44

55

61

37

30

23

13

41

22

40

20

42

17

25

20

22

46

0% 20% 40% 60% 80% 100%














Tutkinnon osan näytön arvosana, ei-mukautetut näytöt


85

Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoit-tain

30

33

37

37

38

38

43

44

52

54

61

69

87

69

67

63

63

61

62

54

54

47

46

39

28

10

1

2

3

3

2

2

3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %















86

Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa

Arviointikohde Tutkinto N Kes-

kiarvo Keskiha-

jonta Mi-

nimi Mak-simi

Tavoitteiden mukais-ten työssäoppimis-paikkojen saatavuus

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,84 0,68 2 5

Musiikkialan perustutkinto 15 3,47 0,83 2 5

Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto

19 3,58 0,69 2 5

Liiketalouden perustutkinto 48 4,19 0,57 3 5

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 0,62 2 4

Autoalan perustutkinto 44 3,80 0,70 2 5

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto

41 3,83 0,70 2 5

Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,17 0,72 3 5

Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58 0,93 2 5

Elintarvikealan perustutkinto 24 4,13 0,68 3 5

Rakennusalan perustutkinto 47 4,10 0,65 2 5

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 0,68 3 5

Maatalousalan perustutkinto 25 4,12 0,73 3 5

Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0,57 3 5

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto

36 3,83 0,85 1 5

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto

16 4,13 0,50 3 5

Hiusalan perustutkinto 32 4,06 0,84 2 5

Yhteensä 495 3,87 0,74 1 5

Tavoitteiden mukais-ten näyttöpaikkojen saatavuus




19 3,42 0,90 2 5





41 3,16 0,87 1 5




Rakennusalan perustutkinto 47 3,44 0,85 2 5



Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0,89 2 5


36 3,61 0,87 1 5


16 4,00 0,52 3 5


Yhteensä 495 3,53 0,86 1 5

87

Näyttöjen suunnit-telu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa




19 3,68 0,67 3 5





41 3,36 0,75 1 4







35 4,11 0,80 1 5


16 4,19 0,54 3 5


Yhteensä 429 3,74 0,82 1 5

Laaja-alaisen osaami-sen arviointi ammatti-osaamisen näytöissä




19 3,90 0,88 2 5





41 3,13 0,77 1 5







35 3,80 0,72 3 5


16 4,56 0,63 3 5


Yhteensä 429 3,70 0,77 1 5

Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi




19 4,05 0,52 3 5





41 3,48 0,54 3 5


Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,71 0,87 1,5 5


88




36 4,06 0,63 3 5


16 4,50 0,63 3 5


Yhteensä 429 3,93 0,75 1 5

89

Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslu-kujen mukaan eri tutkinnoissa

TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset

N Kes-

kiarvo Keskiha-

jonta Minimi Maksimi

Ammattiosaa-misen näyttöi-hin liittyvä suunnittelu

Liiketalouden perustutkinto 48 4,28 ,81 3,0 6,0

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pe-rustutkinto

16 4,25 ,86 2,0 5,0

Käsi- ja taideteollisuusalan perustut-kinto

38 4,21 ,74 3,0 5,5

Hiusalan perustutkinto 32 4,02 ,97 2,0 5,5

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,95 ,94 2,0 5,5

Musiikkialan perustutkinto 15 3,90 1,09 2,0 5,5

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perus-tutkinto

36 3,82 ,99 1,5 5,5

Elintarvikealan perustutkinto 24 3,71 ,75 2,0 5,5

Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto

37 3,70 ,85 2,0 5,5

Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,63 ,77 2,0 5,0

Maatalousalan perustutkinto 25 3,60 ,68 3,0 5,5

Sähkö- ja automaatiotekniikan perus-tutkinto

41 3,58 ,75 1,5 5,0

Autoalan perustutkinto 44 3,55 ,91 1,0 5,5

Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,54 1,06 1,5 6,0


19 3,53 ,59 2,0 4,0

Metsäalan perustutkinto 18 3,50 ,92 1,0 5,0

Rakennusalan perustutkinto 47 3,44 ,85 1,0 5,0

Yhteensä 495 3,78 ,89 1,0 6,0

Ammattiosaa-misen näyttöi-hin liittyvän pedagogisen toiminnan joh-taminen


16 4,44 ,81 3,0 6,0



19 4,11 ,86 3,0 6,0

Musiikkialan perustutkinto 15 4,03 ,79 3,0 5,5



38 3,87 1,07 1,5 5,5

Hiusalan perustutkinto 32 3,73 1,10 1,5 5,5


36 3,71 ,99 1,5 6,0

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 1,23 1,0 6,0


37 3,62 1,06 1,0 5,5

Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58 ,97 2,0 6,0


41 3,37 ,96 ,5 5,0


Autoalan perustutkinto 43 3,36 1,26 1,0 6,0



Rakennusalan perustutkinto 47 3,24 1,13 0,0 5,0

Yhteensä 494 3,65 1,06 0,0 6,0

90

TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset

N Kes-

kiarvo Keskiha-


Toimielimen rooli


16 4,44 1,21 2,0 6,0

Elintarvikealan perustutkinto 24 4,08 1,25 1,5 6,0




36 3,89 1,24 1,0 6,0


19 3,79 1,50 0,0 6,0



38 3,54 1,41 1,0 6,0

Liiketalouden perustutkinto 48 3,53 1,47 1,0 6,0

Maatalousalan perustutkinto 25 3,48 1,28 1,0 5,5




36 3,32 1,42 0,0 6,0


41 3,03 1,29 0,0 5,5


Metsäalan perustutkinto 18 2,92 1,44 1,0 6,0

Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,83 1,40 0,0 5,0

Yhteensä 491 3,49 1,41 0,0 6,0

TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu N Kes-

kiarvo Keskiha-


Ammattiosaami-sen näyttöjen to-teuttaminen työ-paikoilla


16 5,00 ,73 3,0 6,0




Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto

18 4,28 ,81 3,0 5,5


38 4,26 ,92 2,0 6,0


37 4,16 ,82 1,5 5,5



Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto

36 3,92 1,17 1,5 5,5



19 3,84 1,19 2,0 6,0





Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto

41 3,34 1,09 0,0 5,0

Yhteensä 494 3,97 1,14 0,0 6,0

91

TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu N Kes-

kiarvo Keskiha-


Ammattiosaami-sen näyttöjen to-teuttaminen op-pilaitoksessa



19 4,79 ,84 3,0 6,0



38 4,58 ,79 3,0 6,0




19 4,26 ,84 3,0 5,5




40 4,10 ,77 3,0 5,5




34 3,99 1,06 1,5 6,0



14 3,93 2,09 0,0 6,0


37 3,92 ,80 2,0 5,5


Yhteensä 484 4,22 1,05 0,0 6,0

Ammattiosaami-sen näyttöjen in-tegrointi työssä-oppimiseen


16 5,31 ,87 3,0 6,0





36 4,75 1,16 1,5 6,0


38 4,70 ,89 3,0 6,0


36 4,60 1,04 1,5 6,0


19 4,53 1,52 0,0 6,0


18 4,50 1,03 2,0 6,0








41 3,65 1,17 0,0 6,0


Yhteensä 492 4,42 1,24 0,0 6,0

92

Elinikäisen oppi-misen avaintaito-jen integrointi ammattiosaami-sen näyttöön


16 5,38 ,50 5,0 6,0


38 4,92 ,97 3,0 6,0



19 4,47 1,11 2,0 6,0



36 4,44 1,14 1,5 6,0




37 4,35 1,04 1,5 6,0


18 4,33 1,00 3,0 6,0







41 3,26 1,10 ,8 5,0


Yhteensä 493 4,10 1,25 0,0 6,0

Ammattitaitoa täydentävien tut-kinnon osien in-tegrointi ammat-tiosaamisen näyttöön






41 1,16 ,97 0,0 4,0

Yhteensä 161 1,44 1,14 0,0 5,0

Yhteisten tutkin-non osien integ-rointi ammatti-osaamisen näyt-töön


16 2,06 1,39 0,0 5,0


19 1,47 1,42 0,0 5,0


Yhteensä 46 1,57 1,32 0,0 5,0

Opiskelijan oh-jaus ja tuki am-mattiosaamisen näytössä ja työs-säoppimisessa


19 4,95 ,88 3,0 6,0


16 4,75 ,58 4,0 6,0


38 4,59 ,82 3,0 6,0




19 4,58 ,75 3,0 6,0


37 4,55 ,79 3,0 6,0



36 4,36 1,20 1,5 6,0



Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,17 ,96 2,0 6,0

93


41 4,08 ,75 3,0 6,0





Yhteensä 492 4,32 ,96 1,0 6,0

Opiskelijan oppi-misen arviointi työssäoppimi-sessa


19 4,58 ,99 3,0 6,0


38 4,46 ,97 1,5 6,0


16 4,31 1,01 2,0 6,0




36 4,11 1,12 2,0 5,5




19 4,00 1,24 1,0 6,0



41 3,96 ,96 1,5 6,0


36 3,94 1,30 1,5 6,0






Yhteensä 492 4,01 1,07 0,0 6,0

Opiskelijan osaamisen arvi-ointi ammatti-osaamisen näy-tössä


16 5,13 ,72 4,0 6,0




19 4,74 1,02 3,0 6,0


37 4,72 ,78 3,0 6,0


38 4,68 ,87 3,0 6,0


19 4,68 ,93 3,0 6,0




35 4,59 ,88 3,0 6,0




41 4,21 ,73 2,5 5,5




94


Yhteensä 492 4,48 ,94 1,0 6,0

Opiskelijan arvi-oinnin laadun varmistaminen


16 4,81 ,66 4,0 6,0


19 4,37 1,09 3,0 6,0



37 4,27 ,96 2,0 6,0



37 4,16 ,84 2,0 5,5




19 4,05 ,83 1,5 5,0



36 3,88 1,39 0,0 6,0





40 3,54 1,13 0,0 5,5



Yhteensä 491 3,93 1,08 0,0 6,0

95

TEEMA III Seuranta ja arviointi N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi



Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,53 1,25 1,0 6,0



Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,31 1,40 1,0 6,0


Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 1,03 1,5 5,0

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,28 1,31 1,0 6,0

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 40 3,22 1,22 0,0 6,0


Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,15 1,28 0,0 6,0






Yhteensä 494 3,18 1,27 0,0 6,0

TEEMA IV Kehittäminen N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,94 1,06 2,0 6,0



Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,51 1,15 1,5 6,0


Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,48 ,99 1,0 6,0

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,47 1,06 1,5 6,0


Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,28 1,13 1,5 6,0







Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 2,92 ,90 1,5 5,0


Yhteensä 492 3,28 1,10 0,0 6,0

98

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus PL 28 (Mannerheiminaukio 1 A) 00101 HELSINKI Puhelinvaihde: 029 533 5500 Faksi: 029 533 5501

karvi.fi

Tämä raportti on yksi kolmesta am-matillisen koulutuksen arviointijärjes-telmän meta-arvioinnin osa-rapor-tista. Raportti tiivistää yhteen vuosina 2007–2016 toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaami-sen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjes-täjien näyttötoiminnan, näyttösuunni-telmien ja näyttöjen laadusta.

Kansallinen koulutuksen arvioin-tikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimin-taan liittyviä arviointeja varhais-kasvatuksesta korkeakoulutuk-seen. Lisäksi arviointikeskus to-teuttaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppimistu-losten arviointeja. Keskuksen tehtävänä on myös tukea opetuk-sen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laa-dunhallintaa koskevissa asioissa sekä kehittää koulutuksen arvi-ointia.

ammatillisen koulutuksen oppimistulosten ... · ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi...

Documents