aluekehitysohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000 2006€¦ · seuraavaksi esitellään...

fi

Aluekehitysohjelmienlaatimisohjeet ohjelmakaudeksi2000–2006Euroopan komissio on vahvistanut rakennerahasto-ohjelmien laatimisohjeet* tulevaksiohjelmakaudeksi 2000–2006. Ohjeiden tavoitteena on auttaa julkishallinnonkehittämisasiantuntijoita samoin kuin yksityisen ja palvelualan toimijoita, jotka osallistuvataluekehitysohjelmien toteuttamiseen. Ohjeet ovat syntyneet Euroopan aluekehityksestäsaatujen kokemusten ja tähän avainasemassa olevaan toimintaan liittyvien yhteisönpolitiikkojen kehityksen tuloksena.

Laatimisohjeiden tavoitteena on varmistaa, että yhteisön tuki käytetään mahdollisimmantehokkaasti johdonmukaiseen aluekehitykseen. Komission tehtävänä on varmistaa, että toimintalinjat toteutuvat asianmukaisesti hankkeiden kaikissa vaiheissa. Tässä julkaisussa esitetään laatimisohjeiden tiivistelmä, ja siitä pitäisi olla apua laadittaessatehokkaita aluekehitysstrategioita Euroopan tasolla.

Laatimisohjeissa esitetään kolme strategista toimintalinjaa:I Alueiden kilpailukykyII Euroopan työllisyysstrategiaIII Tasapainoinen maaseutu- ja kaupunkikehitys

Tämä julkaisu seuraa komission tiedonannon rakennetta, ja siinä selitetään tarkemminkutakin strategista toimintalinjaa. Lisäksi toiminta-alojen selventämiseksi annetaan joitakinesimerkkejä hankkeista.

Yksittäisten toimintalinjojen lisäksi rakennerahastojen tukitoimien täytäntöönpanonyhteydessä on myös tarkasteltava joitakin laajoja ohjelmoinnin näkökohtia. Kumppanuuttapainotetaan edelleen rakennerahastojen hankkeiden onnistumisen avaintekijänä. Tämän lisäksi laatimisohjeissa mainitaan kestävä kehitys ja tasavertaiset mahdollisuudetuuden ohjelmakauden perusperiaatteina. Komissio toivoo, että nämä näkökohdat otetaanjohdonmukaisesti huomioon aluekehitysohjelmissa.

* Komission tiedonanto rakennerahastoista ja niiden yhteensovittamisesta koheesiorahaston kanssa – Ohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000–2006 (EYVL C 1999/267, 22.9.1999).

inforegioKesäkuu 2000

Aluekehitysohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000–20062

RakennerahastotEuroopan unionin tavoitteenaon Euroopan alueidentaloudellisten erojenvähentäminen. Tätä kutsutaantaloudelliseksi ja sosiaaliseksiyhteenkuuluvuudeksi. Tämätavoite toteutetaan osittainkanavoimalla tukeaepäedullisessa asemassaoleville Euroopan alueille.Rahoitusta myönnetäänneljästä toisistaanriippuvaisestarakennerahastosta:

– Euroopan aluekehitysrahasto(EAKR) toimii kaikkeinepäedullisimmassa asemassaolevilla EU:n alueilla jakeskittyy pääasiassa tuottaviininvestointeihin,infrastruktuurihankkeisiin,paikalliseen kehittämiseen japk-yritysten kehittämiseen.

– Euroopan sosiaalirahasto(ESR) keskittyy ammatilliseenkoulutukseen jatyöllisyystukeen.

– Euroopan maataloudenohjaus- ja tukirahaston(EMOTR) tukiosastosta tuetaanmaatalouden rakenteiden jamaaseudun kehittämistä.

– Kalatalouden ohjauksenrahoitusvälineestä (KOR)tuetaan kalatalousalanmukauttamista.

I Alueiden kilpailukykyKasvun ja työllisyydenedellytykset

Komissio mainitsee taloudellisen ja sosiaalisenyhteenkuuluvuuden avaintekijöinä kaksikiireisesti toteutettavaa tavoitetta: alueidenkilpailukyvyn parantamisen ja myönteisentyöllisyysvaikutuksen varmistamisen.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopanalueiden on luotava yrittäjyyttä kannustavatolosuhteet. Laatimisohjeissa korostetaan, ettäelinkeinoelämän käytettävissä olevienperusrakenteiden (fyysinen infrastruktuuri,kuten liikenne ja televiestintä, sekä sitätukevat järjestelyt, kuten tietotekniikka,tutkimus, tekninen kehitys ja innovaatio) onoltava kunnossa. Juuri näillä aloillarakennerahastot ja koheesiorahasto toimivaterityisen aktiivisesti.

Seuraavaksi esitellään lyhyesti ohjelmienlaatimisohjeiden toiminta-aloja koskevatpäätelmät.

Liikenne

Tehokkaat liikenneverkot ja -järjestelmät ovattalouskehityksen tärkeä osa-alue. Liike-elämätarvitsee kustannus-tehokkuussuhteeltaanhyvää ja luotettavaa pääsyä markkinoille jakansalaiset puolestaan tarvitsevat hyviähenkilöliikenneyhteyksiä työmatkoja,koulutusta, ostosten tekoa ja vapaa-aikaavarten.

Merkittävää kehitystä on jo tapahtunut.Tulevilla aluekehitysohjelmilla pitäisi kuitenkinpyrkiä parantamaan liikennejärjestelmiävähentämällä kuljetuskustannuksia,liikenneruuhkia ja matkustusaikoja sekäparantamalla verkkokapasiteettia ja suoritus-ja palvelutasoa turvallisuus huomioon ottaen.Rakennerahastojen ja koheesiorahastontoimien yhteensovittaminen on erityisentärkeää myös kuljetusten alalla.

Komissio korostaa neljää liikenteentoimintalinjaa.

Tehokkuus: Tehokkuutta on parannettavaentisestään nykyaikaistamalla infrastruktuuriaja parantamalla liikennejärjestelmien hallintaakehittämällä älykkäitä liikennejärjestelmiä,yhdenmukaistamalla teknisiä standardeja jaedistämällä yhteentoimivuutta. Tärkeimpänätavoitteena on eri liikennemuotojenyhdentäminen johdonmukaiseksiliikennejärjestelmäksi.

Liikennemuotojen välinen tasapaino:Suurin osa rakennerahastojen jakoheesiorahaston liikenneinvestoinneistakohdistuu nykyisin maantiekuljetusten alalle.Ohjelmakaudella 2000–2006 käytettävissäolevia varoja voitaisiin jakaa tasapuolisemmineri liikennemuotojen välillä samoin kuinsuurhankkeiden ja pienempien paikallistasonparannushankkeiden välillä. Yleisesti olisiasetettava ensisijalle johdonmukaistenintermodaalisten ja yhdistettyjenkuljetusjärjestelmien kehittäminen liikenteensolmukohdat mukaan luettuina.

Liikenneyhteydet: Vaikka Euroopanlaajuisten liikenneverkkojen toteuttaminentukikelpoisilla alueilla on tärkeässä asemassa,huomiota tulisi kiinnittää myös verkonliittymiin. Myös liikuntaesteisten henkilöidenyhteystarpeisiin olisi kiinnitettävä huomiota.

Kestävä kehitys: Yhteisön rahoituksella tulisitukea jäsenvaltioiden strategioita kestävienliikennejärjestelmien aikaansaamiseksi. Tähänkuuluu liikenteen ympäristövaikutustenvähentäminen ja kestävämpiinliikennemuotoihin siirtymisen kannustaminen.

RIAS BAJASIN MOOTTORI, GALICIA, ESPANJA

Aluekehitysohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000–2006 3

Saastuttaja maksaa -periaateSaastuttaja maksaa -periaatetta on sovellettavakaikessa yhteisön politiikassa.Rakennerahastouudistuksen jakoheesiorahaston tarkistuksenyhteydessä tämän periaatteennoudattaminen on pyrittyvarmistamaan säännöksin.Koska saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamisessa ontällä hetkellä suuria erojajäsenvaltioiden välillä,johdonmukaisen yhteisöntason puiteasiakirjanpuuttuessa yhteisönrahoituksen käyttöön saattaaliittyä epätasa-arvoistakohtelua.

Tästä syystä komissio aikoopiakkoin esittäälaatimisohjeista erillisenäteknisenä selvityksenäpuiteasiakirjan saastuttajamaksaa -periaatteensoveltamisesta. Soveltamiseenliittyy pääasiassa tuenosuuksien eriyttäminenkoheesiorahastosta jarakennerahastoistarahoitettujen erilaisteninfrastruktuuritoimien välillä.Periaatetta on sovellettavamyös muilla tukialoilla, kutenteollisuudessa jamaataloudessa, ja silloin kunon havaittavissaympäristöhaittoja.

Komissio pitää myösensisijaisena tehtävänäyhteisen puiteasiakirjanlaatimista saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamisestakaikkien muiden yhteisönpolitiikkojen toteuttamisessa.

Energia

Kestävä aluekehitys vaatii tehokasta,kilpailukykyistä ja monipuolista energia-alaa.

Komissio suosittaa, että rakennerahastojeninvestoinnit vähemmän kehittyneillä alueillaolisi keskitettävä seuraaviin kohteisiin:

• monipuoliset energianlähteet, jotkavähentävät riippuvuutta tietystäulkopuolisesta välittäjästä ja syrjäiseenasemaan liittyviä vaikutuksia erityisestikaikkein syrjäisimmillä alueilla

• yhteyksien luominen (Euroopan laajuisetverkot), sähkönjakeluverkkojenparantaminen sekä kaasun siirto- jajakeluverkkojen täydentäminen japarantaminen

• kestävä energia – energiaa säästävienlaitteiden kehittäminen pk-yrityksiin, niidenkäyttö kodeissa ja julkisissa rakennuksissa

• investoinnit uusiutuviin energianlähteisiin.

Televiestintä

Vaikka televiestintäinvestoinnit ovatsuurimmaksi osaksi peräisin yksityiseltäsektorilta, viranomaiset voivat myös ollatärkeässä asemassa erityisesti toteuttamallajohdonmukaista politiikkaatietoliikenneteknologian vallankumouksenhyödyntämiseksi. Rakennerahastojen tuellatulisi pyrkiä maksimoimaan kaupallistenorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten,liiketoiminnan mahdollisuudet ja rohkaistasamalla yksityisiä kansalaisia uusientietoverkkojen käyttöön. Tehtäviin olisikuuluttava

• uusien palvelujen ja innovatiivistensovellusten edistäminen (kuten sähköinenkauppa ja Internetin käyttö kaupanteonvälineenä),

• televiestintäsovellusten hyödyntäminenviranomaisten käytössä,

• tietopohjan laajentaminentietoyhteiskunnasta saatavien etujenmaksimoimiseksi erityisesti etäopetuksen jaetäopiskelun kautta.

,

Ympäristöinfrastruktuuri

Lähes kaikkialla Euroopan unionissa ontoteutettu merkittäviä toimia päästöjenvähentämiseksi ja ympäristön laadunparantamiseksi. Paljon on kuitenkin vielätehtävä varsinkin veden, ilman ja maaperänlaadun osalta. Rakennerahastot jakoheesiorahasto voivat osallistua tähäntehtävään kehittämällä ympäristöalaninfrastruktuuria erityisesti vähiten kehittyneilläalueilla.

Rakennerahastoista pitäisi tukea yhteisönpyrkimyksiä noudattaa ympäristövaatimuksiaerityisesti vesihuollon ja jätteenkäsittelynaloilla. Toimintalinjoja ovat

• laadukkaan juomaveden riittävän tarjonnantakaaminen mahdollisimman vähän jätteitätuottavalla tavalla sekä tehokkaidenyhdyskuntajätevesien keräys-, käsittely- javiemärijärjestelmien kehittäminen,

• veden todellista arvoa luonnonvaranavastaavan hinnoittelujärjestelmänkehittäminen ja saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen rahastojentoiminnassa (ks. marginaali),

• kiinteän jätteen, yhdyskunta- jateollisuusjätteen sekä vaarallisen jätteenmaksimaalinen hyödyntäminen jakierrättäminen samoin kuin turvallinenkäsittely,

• koko alueen kattavatjätehuoltosuunnitelmat ja saastuneidenalueiden puhdistamistoimet.

VEDENKÄSITTELYLAITOS, GERA, SAKSA


Tutkimus ja teknologinenkehittäminen (TTK)

Vilkas toiminta tutkimuksen ja teknologisenkehityksen (TTK) alalla sekä yhdennettyinnovaatiostrategia ovat kiistatta tärkeitäalueen talouselämän kilpailukykyyn vaikuttaviaedellytyksiä. Tästä syystä rahastoista tuetaanyhä enemmän tutkimusta ja teknologista sekäinnovaation kehittämistä erityisesti vähitenkehittyneillä alueilla.

Laatimisohjeissa korostetaan seuraaviatoimintalinjoja:

• yritysinnovaatiot kuten uudetrahoitusmuodot (pääomasijoittaminen),teknologiansiirto ja siihen liittyvät palvelutja tehokkaampi tietotekniikan käyttö

• yritysten välisen verkottumisen ja teollisenyhteistyön tukeminen teknologiansiirron jauusien tekniikoiden levittämisenvarmistamiseksi

• tuet pk-yrityksille erityisesti sellaistenvalmiuksien hankkimiseksi, joita netarvitsevat kasvun lisäämiseen, ja teollistenja kaupallisten yritysryppäiden jatoimitusketjujen vahvistamiseksi

• koulutustuet elinikäinen oppiminen sekätietojen jatkuva ylläpito mukaan luettuina

• TTK- ja innovaatiotoimien vahvistaminentehokkaalla politiikalla (esimerkiksiottamalla käyttöön tulosvastuullisiatukijärjestelmiä, joiden tavoitteena onparantaa TTK- ja innovaatiotuentehokkuutta ja laatua).

E S I M E R K K E J Ä

Verkottuminen tekniikankehittämistä varten

Kahdeksan teknologiakeskuksen verkkoBaskimaassa on vuodesta 1992 saanutEuroopan aluekehitysrahaston (EAKR) jaEuroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeavälinehankintoihin ja tutkimushankkeisiin.Toimintaa on seuraavilla aloilla:teollisuustuotanto, tietoliikenne/televiestintä, materiaalitekniikka, ympäristö/kierrätys, teollinen bioteknologia jaenergia. Verkossa toimii vuosittain 1 100tutkijaa (josta noin viidesosa saa tukea) jasiinä toteutetaan 450 tutkimushanketta,jotka työllistävät niihin liittyvissä yrityksissänoin 1 700 henkilöä.

Innovaatioauditointi

Alueellisen innovaatiostrategian (Regional Innovation Strategy – RIS) osana350 yritystä suoritti Walesissa"innovaatioauditoinnin" yrityspalvelujenavulla. Tähän menettelyyn osallistui yli600 organisaatiota ja sen tuloksena syntyilähes 70 uutta hanketta.Rakennerahastojen tavoite 2 -ohjelmaan(1997–1999) Etelä-Walesissa sisältyy nyt56 miljoonan euron suuruinen määrärahainnovaatioon liittyviä hankkeita varten.

LENTOSIMULAATTORI CANADAIR REGIONAL JETS,MORLAIX, RANSKA


Pk-yritykset jaalueellinenkehittäminenPk-yrityksillä on tärkeä tehtäväkehityksessä jälkeen jääneidenalueiden työllistäjinä jakehittäjinä. Pk-yrityksiä oneniten eteläisissäjäsenvaltioissa. Tämä johtuuosittain eräistä talouselämänkansallisista erityispiirteistä.Lisäksi pk-yritykset näyttävätkeskittyvän näiden maidensuotuisimmille alueille, kutensuuriin kaupunkeihin.Köyhimmillä alueilla niitä onsuhteellisen vähän.Epätasapaino on pyrittäväkorjaamaan noudattamallaaluekehityksessä yhdennettyälähestymistapaa, jossa otetaanhuomioon myös pk-yritystentoimialajako ja niiden määrädynaamisemmilla toimialoilla.Tuoreimmat tutkimuksetosoittavat, että pk-yritystenmahdollinen vaikutuskehitykseen riippuu muistakintekijöistä, kutentukipalvelujen saatavuudestaja yritysten yhteyksistäsuuryrityksiin ja/taiyritysverkostoihin.

Menestyvät yrityksetluovat työpaikkoja

Terve ja dynaaminen yritysympäristö onpysyvien työpaikkojen syntymisen edellytys.Vaikka kaikki työpaikkoja luovat lähteet ovattärkeitä, palveluala on synnyttänytnettomääräisesti eniten työpaikkoja unionissaviime vuosina. Tämä onkin otettava huomioonyhteisön ohjelmissa.

Lisäksi on varmistettava, että kaupalliseentoimintaan myönnetty rahoitustuki tai muutuki on yhteisön kilpailusääntöjen mukaista.

Yritystuki

Tuotantosektorin pienet ja keskisuuret yritykset(pk-yritykset) ovat taloudellisen hyvinvoinninvälttämätön edellytys, minkä vuoksirakennerahastojen olisi tuettava tätä alaa.Tukea myönnettäessä on myös otettavahuomioon suurempien yritysten tarpeet:suurempien ja pienempien yritysten välistäläheistä riippuvuutta ei voida unohtaa.Yhteisön yritystukipolitiikkaa on tiukennettusiten, että jos tukiehtoja ei noudateta,tuensaaja joutuu maksamaan tukisummantakaisin kokonaan tai osittain. Yhteisön varojaei myöskään saisi käyttää tuotannon tai muuntoiminnan siirtämiseen unionin alueella.

Toimintalinjat ovat seuraavat:

• Pääomatukien osuuden vähentäminen javaihtoehtoisten rahoituslähteiden käytönedistäminen (takaisinmaksettavat ennakot,pääomasijoittaminen, lainapääoma jajatkuva luotto, keskinäiset takausjärjestelyt;ks. marginaali). Tässä yhteydessä olisikuitenkin vältettävä tukijärjestelyjenpäällekkäisyyksiä.

• Selkeiden ja kohdennettujen tukipakettienkehittäminen pk-yrityksille. Niihin voikuulua sellaisia toimenpiteitä kuinrahoituksen saannin helpottaminen,yritystukipalvelut ja koulutustoimenpiteet,jotka on räätälöity pk-yritysten tarpeisiinniiden eri kehitysvaiheissa (käynnistys,kasvu tai siirtymä). Tämä saattaa edellyttääEAKR:n ja ESR:ntoimenpidekokonaisuuksien yhdentämistä.

• Hyviä mahdollisuuksia työpaikkojenluomiseen tarjoavien alojen (kuten palvelutja tietoyhteiskunta) tukeminen. Kaupan alavoi myös tarjota tärkeän myyntiväylänpaikalliselle tuotannolle ja tukea tällä tavoinpaikallista elinkeinoelämää.

• Suurempien ja pienempien yritysten välisenriippuvuuden tukeminen erityisesti pk-yritysten yritysverkkojen kautta.

Henkilöresurssien kehittämisstrategiat olisikohdistettava tällaisten verkkojentehokkuuden lisäämiseen.

• Yritystukistrategioiden luominenyhteistyössä, johon osallistuu edustajiayksityisyrityksistä ja yrityspalvelujatarjoavista organisaatioista.

Yritystukipalvelut

Yritystukipalvelut ovat tärkeitä taloudellisenkasvun kannalta, sillä ne parantavatkilpailukykyä ja avaavat uusia markkinoita.Rakennerahastojen toimenpidekokonaisuuksiinolisi kuuluttava teknologian siirron tukeminen,markkinoinnin ja kansainvälistymisenedistäminen (suoraa vientitukea lukuunottamatta), organisaatiota ja johtoa koskevatinnovaatiot sekä tuki rahoitusvälineiden (esim.käynnistyspääoma ja keskinäisettakausjärjestelyt) luomiseen ja kehittämiseen.Yksityiset yrityspalvelut ovat sinälläänmerkittävä työllistäjä. Yhteisön tuella tällaisiayksityisiä palveluita voidaan laajentaavauraampien ja keskeisempien unioninalueiden ulkopuolelle.

Ohjelmakauden 2000–2006 toimintalinjojaovat:

• yritysten tarpeiden tunnistaminen ja niidentäyttäminen,

• palvelukeskusten,teknologiansiirtokeskusten, tiedekeskusten,yliopistojen ja tutkimuskeskustentoiminnan, jota useinkaan ei oleyhteensovitettu, välisen synergianparantaminen,

• yritysten välisen kansainvälisen yhteistyönlisääminen Euroopan laajuisen jakansainvälisen ulottuvuuden kehittämiseksi.


Keskeisten alojen kehittäminen

Tietyillä aloilla on erityisen hyvätmahdollisuudet työpaikkojen luomiseen,mutta näitä ei ole vielä käytettytäysimääräisesti hyväksi. Tämä tulisi ottaahuomioon uudella ohjelmakaudella. Näitäaloja ovat:

Ympäristö: Ympäristön laatu on tärkeäaluekehityksen ja taloudellisen kilpailukyvynosatekijä. Tästä syystä ympäristönäkökohdaton sisällytettävä suorituskyvyn parantamista jatyöpaikkojen luomista koskevaaninvestointistrategiaan. Lisäksi ympäristöönliittyvät tuotteet tai menetelmät uutenatyöpaikkojen lähteenä tarjoavat alueillelisämahdollisuuksia. Koheesiorahaston jarakennerahastojen tuki pyritäänyhteensovittamaan mahdollisimman hyvinkoheesiorahaston tukea saavissa maissa.

Yhteisön tuella tulisi edistää kestävääkehittämistä kuten jätteiden vähentämistä taiuudelleenkäyttöä, hylättyjen teollisuusalueidenkunnostamista, ympäristöystävällisten jainnovatiivisten tuotteiden ja palvelujenkehittämistä, puhtaita tekniikoita,ympäristöpalvelujen (ympäristöauditoinnit)käyttöä ja koulutusta ympäristöön liittyvilläaloilla.

Matkailu: Matkailu on yksi koko maailmanvoimakkaimmin kasvavista teollisuudenaloistaniin tuotoksen kuin työpaikkojen luomisenkannalta. Kestävää matkailua tulisi tukeanykyaikaistamalla matkailuun liittyviäinfrastruktuureja (taitojen parantaminen,yritysten välisten kumppanuuksienkannustaminen, julkisen ja yksityisen sektorinyhteistyö ja verkottuminen "matkailuketjun"kautta).

Kulttuuri: Kulttuuri liittyy läheisesti yleiseenkehittämiseen, sillä alueen kulttuuriperintöpaitsi luo paikallista tai alueellista identiteettiämyös houkuttaa matkailijoita ja investoijia.Kulttuurilla on lisäksi yhä suurempi merkitysyksityissektorilla sinällään, mikä tarjoaamerkittävän mahdollisuuden kasvuun jatyöpaikkojen luomiseen. Innovatiivisia ja luoviakulttuurituotteita, kuten kulttuuriin liittyvätonline-palvelut, tiedonvälitys jatietoyhteiskunta tai design, olisikinhyödynnettävä paremmin. Kulttuurialanammatteihin liittyvä joustava koulutus on alantoimivuuden edellytys, ja sen avulla perinteisiätoimintoja voidaan säilyttää tai nykyaikaistaa jaottaa käyttöön aivan uusia, esimerkiksitietoyhteiskuntaan liittyviä toimintoja.

Osuus- ja yhteisötalous: Kaikkiataloudelliseen toimintaan osallistuvia ei ainavoi selkeästi luokitella joko julkiseen taiyksityiseen sektoriin kuuluviksi. Arviolta 5prosenttia EU:n työpaikoista on osuus- jayhteisötalouden aloilla osuuskunnat,keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiötmukaan luettuina. Näitä ryhmiä voidaan luodavastaamaan erityisiin sosiaalisiin tarpeisiin,mutta ne voivat myös vaikuttaa merkittävästityöllisyyteen ja tarjota merkittävänmahdollisuuden kasvuun. Rakennerahastoistaannettavan tuen yleistavoitteena on osuus- jayhteisötalouden toimijoiden ja alue- japaikallisviranomaisten välisen kumppanuudenvahvistaminen ja lisääminen.

Ensisijaisia toimia tällä alalla ovat muunmuassa tiedotus ja neuvonta. Uusien toiminta-alojen potentiaalisille tai nykyisille palvelujentarjoajille annettavaan taloudelliseen jatekniseen apuun voi liittyä jatkuva muttaasteittain vähenevä tuki johtamisen jakoulutuksen aloilla.

UudetrahoitusjärjestelytUusissarakennerahastoasetuksissapainotetaan tarvetta kehittääkeinoja, joiden avulla yhteisöntalousarviosta rahoitettavistatoimista saadaan irti suurinmahdollinen hyötyturvautumalla mahdollisimmanpaljon yksityisiinrahoituslähteisiin, erityisestiriskipääomaan japääomasijoittamiseen sekäjulkisen ja yksityisen sektorinkumppanuuksiin. Tavoitteenaon lisätä investointeihinkäytettävissä olevia varoja javarmistaa, että yksityissektorinasiantuntijuutta voidaanhyödyntää tukijärjestelmissä.

PääomasijoittaminenJäsenvaltioita kehotetaanseuraamaan toimintaa hyvintarkoin. Tavoitteena on arvioidatarkemmin uusienrahoitusjärjestelyjen vaikutustaaluekehitykseen: yksityissektorinosallistumista hankkeidenkestävyyden varmistamiseksi,riippumattomista henkilöistäkoostuvaa hankejohtoa,hankevalintaperusteidentiukkuutta ja rahoitustuenliittämisen tehokkuutta pk-yritysten lakisääteistenneuvontapalvelujen ja erilaistenrahoitusvälineiden tarjoamiseen,jotta pk-yrityksillä olisikäytössään joustava ja kestävätuki yrityksen erikehitysvaiheissa. Joissakintapauksissa voidaan hakeaEuroopan investointirahastontukea.

Julkisen ja yksityisensektorinkumppanuudetHankkeen kestävyys pitkälläaikavälillä on suoraan sidoksissayksityissektorin osallistumiseen.Tästä syystä yksityissektori onsyytä saada mukaanhankkeeseen mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa. Tämäsaattaa edellyttää osallistumistainfrastruktuurihankkeisiin josuunnitteluvaiheessa, julkisen jayksityisen sektorinkumppanuussopimuksiinsisältyvien riskien realististaanalysointia, kohdeväestönkuulemista ennen suunnitelmanesittämistä, julkisten etujensuojaamista asianmukaisestisopimuksella tailainsäädännöllä, EU:n julkisiahankintoja ja kilpailuakoskevien säännöstennoudattamista jainvestointiaikataulunsuunnittelemista siten, ettäkäytössä olevien EAKR:nmäärärahojen tiukka aikataulusovitetaan yhteen julkisen/yksityisen sektorin meno-osuuden kanssa, sillä semaksetaan yleensä vastamyöhemmin.

E S I M E R K K I

Matkailu osaksi paikallistaelinkeinoelämää

Matkailuun tarkoitettu rakennerahastojentuki Piemontessa kohdistettiin neljällestrategiselle alueelle, jotka ovat Maggiore-järvi, Val di Susan hiihtoalue, Torinonkaupunki ja Canavesen linnakierros ja joillaon suuret mahdollisuudet matkailunkehittämiseen. Matkailunkehittämishankkeissa sovellettiinyhtenäistettyä lähestymistapaarahoittamalla erilaisiainfrastruktuurihankkeita paikalliskohteidenhoukuttelevuuden lisäämiseksi,tukijärjestelyjä pienille ja keskisuurilleyrityksille sekä matkailunedistämisohjelmia. Lisäarvoa saatiinpaikallis- ja aluehallinnon toimivastakumppanuudesta ja toimienkeskittämisestä rajatulle alueelle saaduistalaajemmista vaikutuksista.


EuroopantyöllisyysstrategiaLokakuussa 1997allekirjoitettu Amsterdaminsopimus oli ratkaiseva käänneEuroopan työllisyysstrategiankehittämisessä. Strategiankolme tärkeintä tavoitettaovat:

– työllisyysasteenparantaminen,

– toteutumisen monivuotinenseuranta ja

– tavoitteiden mukainenhallinnointi, joka perustuumäärällisesti ilmaistuihin jatodennettaviin perusteisiin.

Työllisyyspolitiikasta vastaavatedelleen pääasiassajäsenvaltiot, muttasopimuksessa (erityisesti sentyöllisyyttä koskevassa luvussa)mainitaan, että yksi Euroopanunionin tärkeimmistätavoitteista on edistäätyöllisyyden korkeaa tasoa.Amsterdamin sopimus luoEuroopan tasolla tarvittavanviitekehyksen, jota käytetäänunionin työllisyyspolitiikkojenseurannassa ja työllisyyttäkoskevien vuotuistensuuntaviivojen vahvistamisessajäsenvaltioiden käyttöön.

Työllisyyttä koskevienvuotuisten suuntaviivojenneljä pilaria ovat:

– Yrittäjyys: yrittäjähengenluominen Eurooppaan.

– Työllistettävyys:ammattitaidon puutteidenpoistaminen Euroopassa.

– Mukautumiskyky:työntekijöidenmukautumiskyvynparantaminen työmarkkinoillatapahtuvien muutostenkohtaamiseksi onnistuneesti.

– Tasavertaisetmahdollisuudet: naistentyömarkkinoille pääsynhelpottaminen.

Nämä neljä pilaria osoittavat,että työttömyyden torjunnanpainopistettä on siirrettyselkeästi ennalta ehkäisevän jaaktiivisen politiikan suuntaan.Suuntaviivoissa vahvistetaanlukuisia jäsenvaltioidentyöllisyyspolitiikoille asetettujaerityistavoitteita, jotkakirjataan kansallisiintoimintasuunnitelmiin.

Euroopan työllisyysstrategia on osoitusyhteisön sitoumuksesta toteuttaa yhdennettyjäja yhteensovitettuja toimia työllisyyden alallakoko Euroopassa (ks. marginaali). Euroopansosiaalirahasto (ESR) on yhteisön tärkeinrahoitusväline henkilöresurssienkehittämisessä. Se on selkeästi keskeisessäasemassa toteutettaessa Euroopan laajuistastrategiaa ja autettaessa jäsenvaltioitapanemaan täytäntöön tähän strategiaankuuluvia työllisyyttä koskevia komissionsuuntaviivoja.

Työllisyysmahdollisuuksienlisääminen japarantaminen – tavoite 3henkilöresurssienkehittämismallina

ESR:sta rahoitettavalla tavoitteella 3 tuetaankoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen jatyöllisyyteen liittyvien toimintamallien jajärjestelmien mukauttamista janykyaikaistamista. Kohdealueena on kokoyhteisö tavoite 1 -alueita lukuun ottamatta.Komission tavoitteena on, että tavoitteen3 toimet toimisivat viitekehyksenähenkilöresurssien kehittämisessä ja ohjaisivatsitä, millä tavoin jäsenvaltiot käyttävät

rakennerahastoja työllisyyden kasvun sekätaloudellisen ja sosiaalisen koheesionedistämiseksi.

Jäsenvaltiot laativat työllisyydenkasvustrategiat eli kansallisettoimintasuunnitelmat, joihin kirjataankomission työllisyyttä koskevissa vuotuisissasuuntaviivoissa vahvistamat erityisettyöllisyystavoitteet. Komission tavoitteena on,että kansallisten toimintasuunnitelmiensisältämät työllisyysstrategiat ja ESR:sta tuetuttoimet olisivat mahdollisimmanjohdonmukaisia.

Pyrittäessä kansallisten strategioiden jaEuroopan sosiaalirahaston tuen yhdistämiseennoudatetaan kolmea perusajatusta:

• miesten ja naisten tasavertaistenmahdollisuuksien saattaminen osaksikaikkea asiaan liittyvää toimintaa,

• työllisyyshyödyn saaminentietoyhteiskunnasta ja

• Euroopan sosiaalirahaston osuus paikallisenkehittämisen edistämisessä esimerkiksialueellisten työllisyyssopimusten avulla.

II Euroopan työllisyysstrategia

PORTON VIINIANALYYSILABORATORIO, PORTON YLIOPISTON BIOTEKNOLOGIAN

LAITOS, PORTUGAL


ESR-asetuksessa luetellaan viisi tärkeintätoiminta-alaa, joilla jäsenvaltioiden tulisitoteuttaa toimia, jotka auttavat niitäsaavuttamaan komission vahvistamattyöllisyystavoitteet:

I Aktiivinen työmarkkinapolitiikkatyöllisyyden lisäämiseksi

Pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien ryhmienaktiivinen tunnistaminen on yhä tärkeämpää.Toimenpidekokonaisuuteen voivat kuuluaesimerkiksi haastattelut lähtötilanteenkartoittamiseksi, henkilökohtaisentoimintasuunnitelman mukaan määräytyväkoulutus, ammatinvalinnanohjaus ja aputyöpaikan hakemisessa sekä työharjoittelu.Vastaavasti nuorten pitkäaikaistyöttömyyttätorjuttaessa on tärkeää parantaa nuortenkykyä vastata teknisiin ja taloudellisiinmuutoksiin ja tarjota heille työmarkkinoitavastaavat valmiudet.

Tähän toiminta-alaan kuuluvientoimenpiteiden yhteydessä ESR:n tukeavoidaan käyttää innovatiivisemmin, jatoimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksivalmentavaa koulutusta, ohjausta,työllisyystöitä, apua työpaikkojen hakemisessaja työllisyystukia, jotka yhdistettäisiin toisiinsajoustavalla ja monipuolisella tavalla.

Tämä aktiivinen lähestymistapa korostaaerityisesti alueellisten ja paikallistentyöllisyyspalvelujen keskeistä asemaaammattitaitoon liittyvien pullonkaulojenehkäisemisessä arvioimalla proaktiivisestinuorten perusvalmiuksia ja ammattitaidontasoa sekä ansiotyössä olevienkoulutustarpeita ja työttömienuudelleenkoulutustarpeita.

II Kaikille avoin yhteiskunta

Euroopan työllisyysstrategiassa ensisijaiseksitavoitteeksi on vahvistettu kaikille avoimientyömarkkinoiden kehittäminen. Tässäyhteydessä erityistä huomiota on kiinnitettävävammaisten, etnisten vähemmistöjen jamuiden työmarkkinoilla epäedullisessaasemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Tällaistenryhmien työmarkkinoille siirtymisen tai paluunparantaminen ei ole yleensä kuitenkaanmahdollista, jollei puututa myös muihinsyrjäytymisen muotoihin. Tämä edellyttääyhdennettyä ja monipuolista lähestymistapaa,jossa kansalaisjärjestöt ja paikalliset ryhmätovat merkittävässä asemassa.

III Koulutus

Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksenlaatu vaikuttaa olennaisesti nuortentyömarkkinoille pääsyyn. Tähän toiminta-alaankuuluvilla toimilla olisi pyrittävä laajentamaanpätevöitymismahdollisuuksia, tukemaankoulutusmahdollisuuksien monipuolistamistaja tehostamista sekä parantamaankoulutusjärjestelmien laatua. Erityistähuomiota olisi kiinnitettävä nuoriin, joilla onoppimisvaikeuksia.

Tässä yhteydessä olisi parannettavamahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseenerityisesti viestinnän ja tietotekniikan aloilla jakehitettävä kansallisesti hyväksyttyjätutkintotodistuksia, jotka tekevät opintojenjatkamisen joustavammaksi.

IV Mukautumiskyky ja yrittäjyys

ESR:n tuella olisi erityisesti autettavatyöntekijöitä mukautumaan uuden tekniikan jauusien markkinaedellytysten mukanaan tuomiinmuutoksiin. Tämä koskee varsinkintyöttömyysuhan alla eläviä työntekijöitä.Erityisen tärkeää tällä alalla on työmarkkinoidentarpeiden ennakointi sekä koulutuksen janeuvonnan järjestäminen pk-yritystentyöntekijöille. Nämä toimet edellyttävätkumppanuuden tehostamista,työmarkkinaosapuolten mukanaoloa jayhteistyötä samoin kuin eri ammattiryhmienvälisen työaikajaon uudistamista ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista uudella tavalla.

Yrittäjyyden edistämiseksi olisi toteutettavatoimenpidekokonaisuuksia, joihin kuuluu sekäkysyntään (tuen tarjoaminen henkilöille, jotkahaluavat ryhtyä itsenäisiksiammatinharjoittajiksi tai perustaa omanyrityksen) että tarjontaan (kohdennetutviestintä-, koulutus- ja neuvontatoimet)vaikuttavia toimia.

V Naisia kannustavat toimet

Vaikka kaikki rakennerahastojen tukitoimetsisältävät tasa-arvoseikkoja, niidentäydennykseksi tarvitaan erityisiä kannustaviatoimia. Naisten tasavertaistenmahdollisuuksien edistämiseksi ohjelmat jatoimenpiteet olisi suunniteltava siten, että nekattavat kaikki tasavertaisten mahdollisuuksientiellä olevat esteet. Miesten ja naistentasapainoinen osallistuminen päätöksentekoonolisi myös varmistettava. Näihin tavoitteisiinvoidaan päästä toteuttamalla toimenpiteitä,joilla pyritään parantamaan naistenurakehitystä ja pääsyä johtoportaan tehtäviin,korjaamaan naisten edustuksen epätasapainoatietyissä ammateissa ja rohkaisemalla naistenyrittäjyyttä.

TasavertaisetmahdollisuudetAmsterdamin sopimuksen 3artiklassa mainitaan erityisesti,että kaikessa Euroopanunionin toiminnassa olisi senperustavoitteiden mukaisestipyrittävä poistamaaneriarvoisuutta miesten janaisten välillä sekä edistämäänmiesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Näin ollen siinävakiinnutetaan niinoikeudellisesti kuininstitutionaalisesti Euroopanunionin sitoumus tasa-arvonäkökohtienvaltavirtaistamisesta.

Euroopan työllisyysstrategiaon luultavasti paras esimerkkisiitä, mitä tasa-arvonvaltavirtaistaminenkäytännössä tarkoittaapolitiikkaa hahmoteltaessa.Valtavirtaistamisen keskeinenperiaate on, ettäsukupuolivaikutuksia onarvioitava kaiken politiikanhahmottelussa(kehitysyhteistyössä,nuorisoalalla, yleissivistävän jaammatillisen koulutuksen sekätutkimuksen ja kehittämisenalalla).Rakennerahastouudistuksenyhteydessä korostuu sekänaisia kannustavistaerityistoimista ettävaltavirtaistamisesta koostuvakaksoisstrategia. Yhtä tärkeääon varmistaa miesten janaisten tasapainoinenosallistuminenpäätöksentekoon.


RakennerahastojentoimintaRakennerahastojen toimissakeskitytään ohjelmakaudella2000–2006 seuraaviin kolmeentavoitteeseen:

Tavoite 1: kehityksessä jälkeenjääneiden alueidenkehittäminen ja rakenteellinensopeuttaminen.

Tavoite 2: rakenteellisissavaikeuksissa olevien alueidentaloudellinen ja sosiaalinenuudelleenjärjestely.

Tavoite 3: koulutukseen,ammatilliseen koulutukseen jatyöllisyyteen liittyvienpolitiikkojen ja järjestelmienmukauttaminen janykyaikaistaminen.

Tavoitteet 1 ja 2 koskevattiettyjä alueita. Tavoite 3kattaa koko unionin.

Tavoitteita toteutetaanjäsenvaltioiden ehdottamienja komission yhteisöntukikehyksen (YTK) taiyhtenäisen ohjelma-asiakirjan(YOA) muodossa hyväksymienaluekehitysohjelmien avulla.Yhteisön tukikehysten jayhtenäisten ohjelma-asiakirjojen hyväksymisenjälkeen jäsenvaltioiden taialueiden on laadittava kutakinohjelmaa koskevat ohjelma-asiakirjojen täydennykset,joissa tarkennetaan erityisestituensaajat ja ehdotettujentoimenpiteiden rahoitus.

Yhteisö rahoittaa myös muitaohjelmia Euroopan komissionesittämistä aiheista. Näitäohjelmia kutsutaanyhteisöaloitteiksi.Ohjelmakaudella 2000–2006on neljä yhteisöaloitetta:Interreg (rajat ylittäväyhteistyö), Urban (kaupunkienja kriisilähiöiden taloudellinenja sosiaalinen elvyttäminen),Leader + (maaseudunkehittäminen) ja Equal(tasavertaistenmahdollisuuksien edistäminentyömarkkinoilla).

Toimet tavoite 1 ja 2 -alueilla

Euroopan työllisyysstrategiaa ei pannatäytäntöön yksinomaan kansallistenpolitiikkojen avulla, vaan myös alueelliset japaikalliset viranomaiset osallistuvat sentäytäntöönpanoon. Tämä antaatäytäntöönpanolle alueellista ulottuvuutta,joka toteutuu alueellisiin tavoite 2 -ohjelmiinkuuluvien toimenpiteiden kautta.

Työllisyyden ja henkilöresurssien kehittämisenalalla tehtävän ohjelmatyön on vastattavaerityisesti seuraavia vaatimuksia:

• sen on perustuttava paikalliseen taialueelliseen tarveharkintaan ja alhaaltaylöspäin ohjattaviin järjestelyihin,

• se on yhdistettävä muistarakennerahastoista tuettavaan toimintaan,

• on pyrittävä välttämään toimenpiteidenkaksinkertaista rahoitusta tavoitteesta 3.

Tavoite 2 -alueiden koulutustarpeet olisipyrittävä tunnistamaan samanaikaisestirakennerahastojen muuta tukea saavienyritysten kehittämis- taiuudelleenjärjestelytavoitteiden asettamisenkanssa. Tähän toimintaan voisi kuulua toimiaseuraavilla aloilla, mikäli ne täydentävättavoitteessa 3 toteutettavia toimenpiteitä:

• kehitetään koulutusta ja työelämäänsiirtymistä koskevia aloitteita, jotkavastaavat paikallisten ja alueellistenyritysten muuttuvia tarpeita,

• kannustetaan tavoite 2 -alueilla toimiviayrityksiä ilmaisemaan koulutustarpeensa jareagoidaan niihin asianmukaisesti (yrityksillemyönnetään tukea nuorten kouluttamiseentai vanhojen työtekijöiden kouluttamiseenuusiin tehtäviin ja samanaikaisesti pyritäänuudenlaisen toiminnan kehittämiseen,kuten uudet tuotteet tai tuotantoprosessit),

• tuetaan paikallisia ja alueellisia viranomaisianäiden pyrkiessä tunnistamaan yritystenkoulutustarpeita ja helpottamaan koulutus-ja työllisyysjärjestelmien mukauttamistapaikallisia ja alueellisia tarpeita vastaaviksi.

Tämä alhaalta ylöspäin ohjattava toimintavoidaan liittää myös tavoite 1 -alueillatoteutettaviin toimiin.

E S I M E R K K I

Työllistettävyyden ja yrittäjyydenkehittäminen naisten keskuudessa

Espanjassa Santa Perpétua de Magodankaupunginhallitus ja työtekijöiden liittokäynnistivät ohjelman, jolla naisia autetaanuranvalinnassa ja työhaussa noudattaenyhdennettyä lähestymistapaa ja jossayhdistyvät sekä naisten että alueenpaikallisyritysten tarpeet. Aluksi tiedotettiinolemassa olevista vaihtoehdoista, minkäjälkeen järjestettiin henkilökohtaistaneuvontaa ja ryhmäkeskusteluja. Tämänjälkeen alkoi 400–500-tuntinen koulutus,johon kuului käytännön harjoittelua jateoriaa esimerkiksi kunnallispalvelujen taihallintotekniikan aloilla.

KOULUTUSTA UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN JA

HALLINTOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖN

ADELPHI-KESKUKSESSA, GLASGOW, YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA


Rakennerahastojen tavoitteena on edistääyhdennettyä ja tasapainoista maaseudun jakaupunkien kehittämistä. Yleistavoitteena on,että kunkin alueen kehittämisen ansiostasyntyy vähitellen yhä useampia alueita, joidentoimintaa ympäröivän alueen toimintatäydentää ja jotka jakautuvat entistätasaisemmin koko unionin alueelle.

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkialueilla on ratkaisevan tärkeämerkitys Euroopan taloudelle. Ne ovatviestinnän, kaupan, luovuuden, innovaation jakulttuurin keskuksia, mutta ne myöskuluttavat suhteettomasti energiaa jauusiutumattomia luonnonvaroja ja tuottavatliikaa jätteitä ja saasteita. Varsinkinkeskikokoiset kaupungit vaikuttavathuomattavasti maaseutualueisiin.

Komission jokin aika sitten antamassatiedonannossa "Kaupunkien kestäväkehittäminen Euroopan unionissa:Toimintakehys" (KOM 98/605) vahvistetaanperusedellytykset kaupunkialueillatoteutettaville rakennerahastojen tukitoimille.Koska tämä toiminta muodostaa osanalueellista kehittämistä koskevastayhdennetystä strategiasta, sen avulla tulisipyrkiä toteuttamaan neljä toisistaanriippuvaista tavoitetta:

• hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminenkaupunkialueilla parantamalla kaupunkienasemaa alueellisina kasvukeskuksina,

• yhteiskuntaan sopeutumisen,tasavertaisuuden ja uudistamisentukeminen kaupunkialueilla,

• kaupunkiympäristön suojelu jakohentaminen keinona parantaaelämänlaatua, suojella ihmisten terveyttäsekä paikallisia ja maailmanlaajuisiaekosysteemejä kestävät liikennejärjestelmät,uusiutuvat energianlähteet ja järkiperäinenenergiahallinto mukaan luettuina,

• hyvän kaupunkihallinnon ja kansalaistenvaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Tätä lähestymistapaa sovelletaan tavoite 1 ja 2-alueilla siten, että rakennerahastoistatuettavat eri ohjelma-asiakirjat sisältävätkaupunkialueiden kehittämiseen tähtääviäyhdennettyjä toimenpiteitä. Varsinkinkaupunkien ongelmallisempien alueidenkehittämiseen voitaisiin myöntää erityistätukea osana yhdennettyä alueellistamenettelyä, joka vastaa Urban-yhteisöaloitteessa noudatettavaalähestymistapaa.

Lisäksi ESR:sta tuettujen tavoitteen 3toimenpiteiden tulisi vaikuttaa merkittävästisosiaaliseen koheesioon myös niissäkaupungeissa, jotka eivät kuulu tavoitteisiin 1ja 2.

Kaupunkien kestäväkehittäminenKaupunkienmonimuotoisuudestahuolimatta niiden haasteenakaikkialla Euroopassa onkaupunkien kestäväkehittäminen, johon toisetkaupungit pystyvätvastaamaan paremmin kuinmuut.

Tukeakseen alueita tälläsaralla komissio antoi 28.lokakuuta 1998 tiedonannon"Kaupunkien kestäväkehittäminen Euroopanunionissa: Toimintakehys"(KOM 98/605). Tämä asiakirjaon jatkoa vuonna 1997annetulle tiedonannolle"Kohti kaupunkientoimintaohjelmaa Euroopanunionissa", ja siinä esitetäänkaupunkipolitiikan alallatoteutettavan yhteisöntoiminnan perimmäiset syyt.Tiedonannossa korostetaan,että kaupungit ovatvälttämättömiä Euroopankilpailukyvylle ja että niidenvahvuudet ja heikkoudetvaikuttavat suoraan EU:nalueellisiin eroihin.

Toimintakehys perustuuneljään, toisiinsa läheisestiliittyvään poliittiseentavoitteeseen ja niitä koskeviintoimenpide-ehdotuksiin.Kaikkientoimenpidekokonaisuuksientavoitteena on edistääyhdennettyä ja paremminyhteensovitettua kaupunkienkestävää kehittämistä. Neperustuvat yleisesti olemassaolevien EU:n politiikkojen javälineiden (erityisestirakennerahastojen,tutkimuksen ja teknologisenkehittämisen viidennenpuiteohjelman ja EU:nkoulutusohjelmien)mukauttamiseen jakehittämiseen.

Erityisesti rakennerahastojenrahoituksessa olisi selkeämminsuuntauduttavayhdennettyihintoimenpidepaketteihin, joillapyritään ratkaisemaanmonenlaisia kaupunkienongelmia, ja etusijalle olisiasetettava työttömyyttä jasosiaalista syrjäytymistäkoskevat toimenpiteet. Onmyös ehdotettu innovatiivisiatoimenpiteitä, joilla pyritäänedistämään parhaidenkäytäntöjen vaihtoa jaesikuva-analyysia, taitotiedonkehittämistä,kaupunkikysymyksistävastaavien tahojenverkottumismahdollisuuksia jahallinnon eri tasojen välisenpoliittisen yhteensovittamisenparantamista.

III Tasapainoinen maaseutu- jakaupunkikehitys

E S I M E R K K I

Vaikeuksissa olevienkaupunkialueiden kehittäminen

Île de Francen alueella sijaitseva Aulnay-sous-Bois on saanut julkista ja yksityistätukea 5 000 kaupungin vuokra-asunnonsosiaalisten ja taloudellisten ongelmienratkaisemiseksi. Tähän suureenkaupunkihankkeeseen kuuluu Urban-yhteisöaloitteesta tuettavia täydentäviä jakehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.Yhden toimenpiteen tavoitteena on lisätäturvallisuutta ja kehittää uusiaasukaspalveluja, kuten aluekeskuksia, jotkatarjoavat paikallisten yhdistysten käyttöönhenkilökuntaa, viestintäpalveluja ja tiloja.On myös käynnistetty aloite suurikokoistenesineiden ja kierrätettävän jätteenkeräämiseksi.

LORE-PROJEKTI

(ALUE- JA PAIKALLISSUUNNITTELUN SEURANTAKESKUSTEN VERKOSTO),RAGUSA, ITALIA


YhteisvaikutuksetKaupunki- ja maaseutualueillatoteutettavillarakennerahasto-ohjelmillatulisi pyrkiä yhdennetynaluekehityksen edistämiseen,jotta Euroopan unioniinsaataisiin luotua parhaatmahdolliset kasvuedellytykset.Ohjelmissa olisi tästä syystäkorostettava monikeskuksistalähestymistapaa, jonkaansiosta maaseutualueetvoivat nauttiaerityispalveluista, joitaainoastaan kaupungit pystyvättarjoamaan, ja kaupunkilaisetsaavat mahdollisuuden ostaamaaseudulla tuotettujaelintarvikkeita ja nauttia senluonnosta sekä matkailu- javirkistysmahdollisuuksista.Tällä tavoin rahastojen tuellavoidaan myös edistääkestävämpää kehittämistävähentämällä kaksinkertaisiaponnisteluja.

Rakennerahasto-ohjelmia eivoida kuitenkaan toteuttaaeristyksissä. Ohjelmienvaikutuksen tehostamiseksiniitä olisi täydennettäväkansallisilla järjestelyillä, joillapyritään tukemaankaupunkikeskusten verkkojasekä parantamaan kaupunkienja maaseutualueiden välisiäyhteyksiä. Interreg III -yhteisöaloitteen tulisitäydentää tätä kehitystätukemalla Euroopan laajuistaja varsinkin rajat ylittävääyhteistyötä, joka tähtääunionin alueen tasapainoiseenkehittämiseen.

Maaseudun kehittäminen

Vaikka jotkin unionin elinvoimaisimmistaalueista voidaan lukea maaseutuun kuuluviksi,monilla muilla maaseutualueilla esiintyy useinhuomattavia sosioekonomisia ongelmia. Näitäongelmia ovat muun muassa heikkoväestörakenne, niukat työmahdollisuudet japeruspalvelujen puutteellisuus. Monet näistäongelmista johtuvat jo useita vuosikymmeniäkestäneistä suurista muutoksista, erityisestimaatalouden merkityksen vähenemisestäalueen tulojen ja työllisyyden kannaltakatsottuna. Tätä nykyä Euroopan viljelijöistänoin kolme neljännestä työskentelee osa-aikaisesti ja tarvitsee lisätuloja muista läheistä.Maaseutualueet kattavat kuitenkin yhä EU:nalueesta noin neljä viidesosaa. Maatalous onmaaseutualueiden suurin maankäyttäjä jatälläkin hetkellä merkittävä taloudellinenvaikuttaja monilla alueilla.

Eniten kärsivillä alueilla (tavoitteet 1 ja 2)rakennerahastojen ja EMOTR:n tukiosastonolisi tuettava maaseudun elinkeinoelämänmonipuolistamista rohkaisemalla uudenlaiseentoimintaan suuntautumista yhdennettyjenohjelmien avulla. Toimintalinjoja ovatseuraavat:

• Maatalousalan lujittaminen tukemallanykyaikaistamiseen tähtääviä investointejasekä maa- ja metsätalouden tuotteidenjalostamista ja kaupan pitämistä samoinkuin pyrkimällä kustannusten alentamiseenja tuotteiden laadun parantamiseen,maatalouden mukanaan tuoman lisäarvonkorottamiseen, maatilojen säilyttämiseen jamaaseutuympäristön suojeluun.

• Maaseutualueiden kilpailukyvyntukeminen parantamalla yhteyksiä jatukemalla niiden elinkeinoelämänsuuntautumista uudenlaiseen toimintaan jatyöpaikkojen luomista. Tähän toimintaankuuluu matkailualan ja sellaistenpienyritysten tukeminen, jotka tuottavatlaadukkaita erikoistuotteita.

• Ympäristön ja Euroopanmaaseutuperinnön säilyttäminen:ympäristönsuojelu on asetettava etusijallemaaseutupolitiikassa, jonka tavoitteena onmaaseutuympäristön ja luonnonvarojensekä perinteisten maaseutualueidensäilyttäminen, maaseutumatkailunedistäminen ja kylien kunnostaminen.

Maaseudun eri kehitysstrategiat eivät pystyyksinään kattamaan kaikkia maaseutualueidenongelmia, sillä monet niistä kattavat vainpaikallisen tason. Maaseutualueita koskevastauudesta yhteisöaloitteesta tuetaan paikallisellatasolla yhteistyössä suunniteltuja jatoteutettavia toimia, joten niillä voidaantäydentää pääohjelmiin kuuluvia toimia.

Rakennerahastojen osuutta yhdennetyssäaluekehityksessä on täydennettävämuunlaisella tuella. Tähän voivat kuuluakaupunkikeskusten verkkojen tukeminen sekäkaupunkien ja maaseutualueiden välistenyhteyksien parantaminen. Tavoitteena onsamanaikaisesti vähentää kaksinkertaisiaponnisteluja ja tukea kestävän kehittämisentavoitteet huomioon ottavaa tehokkaampaamaankäyttömallia (ks. marginaali –yhteisvaikutukset).

E S I M E R K K I

Uudenlaista maataloustoimintaaPohjois-Italiassa

Pohjois-Italiassa sijaitsevassa Val Bormidassaväestön perinteisestä maataloudestaperäisin olevat tulot laskivat jatkuvasti,vaikka alueella oli mahdollisuuksia kehittyämerkittäväksi lääkekasvien toimittajaksi.EU:n maaseudun kehittämisohjelmistatuettiin kahta uutta hanketta, jotkakoskivat tuotantolinjan perustamisessa jakuivattujen kasvien pakkaamisessatarvittavien laitteiden hankintaa sekäuusien lajikkeiden löytämiseksi jalaadunvalvonnan parantamiseksitarvittavien selvitysten toteuttamista.

1990-luvun puolivälissä haihtuvia öljyjätuotettiin 1 500 kilogrammaa, kun niitäkymmenisen vuotta aikaisemmin tuotettiin120 kilogrammaa. Samanaikaisestituotanto sai myös luonnonmukaisestiviljellyn tuotteen laatunimikkeen, jokatakaa sille vankan markkina-aseman japaremman tuoton. Tämän ansiosta alueelleon syntynyt uusi markkinarako, jokatarjoaa 7 uutta työpaikkaa. Se onvaikuttanut myös luonnonympäristönsäilyttämiseen vuoristoalueella, jossaviljelykäyttöön on otettu vähemmänviljavaa maata yhteensä 100 hehtaaria.


Vastaava toimittaja: Thierry Daman, Euroopan komission aluepolitiikan PO, yksikkö 0-01. Tämän julkaisun kirjoitukset eivät sido komissiota.Lisätietoja antaa L. Nigri, faksi: +32 2 296 60 03. Aluepolitiikan PO:n sähköpostiosoite Internetissä: <http://inforegio.cec.eu.int>. Julkaisupyynnöt: <[email protected]> - Tämä tiedote on toimitettu yhdellätoista Euroopan yhteisön virallisella kielellä.Painettu kierrätyspaperille.

KN-28-00-212-FI-C

Euroopan komissio Aluepolitiikan pääosasto

Toimenpiteetkalatalousalueilla

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena onohjata ja nopeuttaa alan rakenneuudistustajärkiperäistämällä ja nykyaikaistamallatuotantoa.

Kalastuslaivaston osalta ohjelmissa on otettavahuomioon seuraavat toimintalinjat:

• kalastuslaivastoja koskevien monivuotistenohjausohjelmien täytäntöönpano;kalastuskapasiteetti perustuu jatkossakinnäihin ohjelmiin,

• haitallisten vaikutusten välttäminen(laivaston vanhentuminen tai tekniikannopea kehittyminen, joka saattaa viedäkapasiteetin vähentämisestä saatavanhyödyn),

• sellaisten valikoivampien pyydysten jamenetelmien asettaminen etusijalle, jotkaparantavat pyydetyn ja aluksilla säilytetynkalan laatua sekä työoloja ja turvallisuutta.

Rakenteelliset toimet kalatalousalalla ovatmyös osa yhteenkuuluvuutta koskevaapolitiikkaa. Onkin tärkeää varmistaa erirakennerahastojen yhteisvaikutus tulostenvarmistamiseksi.

LisätietojaLisätietoja saa seuraaviltaEuroopan komissionverkkosivuilta:

Maatalouden pääosasto:http://www.europa.eu.int/comm/dg06/index_fi.htm

Työllisyyden ja sosiaaliasioidenpääosasto:http://www.europa.eu.int/comm/dgs/employment_social/index_en.htm

Kalastuksen pääosasto:http://www.europa.eu.int/comm/dg14/index_en.htm

Euroopan työllisyysstrategia:http://www.europa.eu.int/comm/employment_social/empl&esf/ees_en.htm

Kaupunkien kestäväkehittäminen Euroopanunionissa: Toimintakehys:http://inforegio.cec.eu.int/urban/forum/src/ppaper03.htm

Seuraavalla ohjelmakaudella2000–2006 sovellettaviin uusiinrakennerahastoasetuksiin jamuihin asiakirjoihin voitutustua Inforegio-sivustollaosoitteessahttp://inforegio.cec.eu.int.

MERENTUTKIMUSPROJEKTI CELTIC VOYAGER, IRLANTI

aluekehitysohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000 2006€¦ · seuraavaksi esitellään...

Documents