alueellinen kilpailukyky ja tyÖllisyys –tavoite itÄ-suomen eakr-toimenpideohjelma 2007 - 2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE

ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 - 2013

ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALMISTELIJAT

• Etelä-Savon maakuntaliitto

• Kainuun maakunta –kuntayhtymä

• Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

• Pohjois-Savon liitto

ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN SISÄLTÖ

• 1. JOHDANTO• 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT• 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA• 4. TOIMINTALINJAT• 4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen• 4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja

osaamisrakenteiden vahvistaminen• 4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön

parantaminen• 4.4. Toimintalinja 4: Tekninen tuki• 5. RAHOITUSSUUNNITELMA• 6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA• 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ• 8. VIESTINTÄ• LIITTEET

1. JOHDANTO

1.1. Säädösperusta ja ohjeet

• Eurooppa-neuvoston rakennerahastoja koskeva ratkaisu 17.12.2005• Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus Itä-Suomessa on

ohjelmakaudella 2007-2013 yhteensä 366 milj. euroa.• Itä-Suomen alueellinen EAKR-toimenpideohjelma kattaa Etelä-Savon,

Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat.

1.2. Valmisteluprosessi

• Laajassa yhteistyössä maakunnissa ja maakuntien kesken. • Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat • Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi (SOVA) –prosessi• Ennakkoarviointi

2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT

Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa n. 664 000 ihmistä. Alueen pinta-ala on 85 200 km2 ja asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteetVäestö vähenee ja ikääntyyTyöttömyysaste on korkeaTalouden kehittyy muuta Suomea hitaammin ja alueen sisäiset erot ovat kasvaneetYritysten määrä on kasvanut hitaastiYrittäjyyden ongelmina yrittäjyysperinteen ohuus ja eläkkeelle siirtyvien yrittäjien vaikeudet löytää

yritykselleen jatkajaaOsaamispääoman kerryttäminen Kriittisiä kehitystekijöitä korkeakoulujen kansainvälistyminenkansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminenalueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. OptioItä-Suomella on sijaintiinsa Venäjän rajalla liittyvä optio.

TYÖPAIKKOJEN KEHITYS ITÄ-SUOMESSA

2000-1995 2000 2003 2005 2005

A-B Alkutuotanto 31879 25941 22470 20630 -4,09C-E Teollisuus 42292 46074 44822 43980 -0,91F Rakennustoiminta 11314 14188 14096 14650 0,65G Kauppa 23115 25032 25430 25850 0,65H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5869 6954 7338 7630 1,94I Liikenne 15141 15351 15559 15250 -0,13J-K Muut yksityiset palvelut 25307 28693 30345 31060 1,65L Julkinen hallinto 18437 19248 19637 19550 0,31M Koulutus 31100 33977 35097 35650 0,98N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 20066 22144 23900 24700 2,31O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut 3783 4587 5064 5150 2,46Yhteensä 228304 242189 243758 244100 0,16

ARVONLISÄYKSEN KEHITYS ITÄ-SUOMESSA

2000-1995 2000 2003 2005 2005

A-B Alkutuotanto 979 1023 1025 1052 0,56C-E Teollisuus 2246 2607 2795 2993 2,97F Rakennustoiminta 430 565 589 635 2,46G Kauppa 693 810 902 977 4,12H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 133 135 144 155 2,94I Liikenne 770 910 943 983 1,60J-K Muut yksityiset palvelut 1695 1904 1862 1969 0,69L Julkinen hallinto 621 668 729 745 2,32M Koulutus 709 715 708 711 -0,09N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1171 1195 1124 1166 -0,49O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut 337 390 407 415 1,28Yhteensä 9783 10922 11229 11802 1,61

Suomen TEN-verkko ja Itä-Suomen liikenneverkko

3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus


3.1. Lähtökohdat• Maakuntasuunnitelmat ja –ohjelmat• Euroopan unionin perustamissopimus• Euroopan Unionin koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat 2007 – 2013

- Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka• Lissabonin strategian kansallinen toimenpideohjelma 2005 - 2008• Suomen kansallinen rakennerahastostrategia 2007 - 2013 • Suomen ESR –strategia• Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite(tavoite 3) ja Naapuruus–

instrumentin (ENPI) ohjelma • Suomen maaseudun kehittämisstrategia • Elinkeinokalatalouden strategia • Kansalliset aluepoliittiset erityisohjelmat (osaamiskeskusohjelma,

aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma).


3.2. Kokemukset ja arvioinnit rakennerahastokaudelta 2000 – 2006

• Alueiden kokemukset ja hyvät käytännöt

• Tavoite 1 –ohjelman väliarvioinnin ajantasaistamisraportissa esitetyt kommentit yritystoiminnan toimialoittaiseen kehittämiseen

• Tavoite 1 –ohjelman väliarvioinnin ja väliarvioinnin ajantasaistamisen suositusten huomioonottaminen uuttaa ohjelmaa laadittaessa

• Väliarvioinnin ajantasaistamisen yleisten suositusten huomioonottaminen

3.3. Ennakkoarvioinnin suositusten huomioon ottaminen

3.4. ITÄ-SUOMEN SWOT–ANALYYSI

VAHVUUDET HEIKKOUDET- Huippuosaamista ja - Syrjäinen sijainti ja huono

kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus- Hyvän työvoiman saatavuus - Vähän kasvuyrityksiä- Kattava koulutusjärjestelmä kapea yrityspohja- Toimivat palvelut ja infrastruktuuri - Yritysten alhainen t&k -panostus - Monipuolinen kulttuuri - Yritysten verkostoituminen vähäistä- Hyvä ja väljä ympäristö - Osaamisaukot- Luonto ja luonnonvarat - Rakenteellinen työttömyys

- Aluetalouden yksipuolisuus- Harvan asutuksen lisäkustannukset

MAHDOLLISUUDET UHKAT- Luonnonvarojen ja luonnonarvojen - Väestön ikääntyminen

hyödyntäminen - Yrittäjien ja osaajien eläköityminen- Alueen oman osaamisen ja innovaatio- ja poismuutto

toimintojen vahvistaminen ja - Työvoiman tarjonta vähenee varsinkinhyödyntäminen 2010 -luvulla

- Palveluiden työllistävyys ja palvelu- - Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu yrittäjyys - Alue- ja kuntatalouden heikkeneminen

- Kansainvälistymisen ja viennin lisääminen - Rakennetun ympäristön rappeutuminen- Venäjä –yhteistyö ja maaseudun autioituminen- Bioenergian hyödyntäminen - Palvelujen heikentyminen- Verkostoituminen, uudet kumppanuudet- Ulkomaisen työvoiman käyttö- Muuttotase positiiviseksi

3.5. STRATEGIA JA SEN PERUSTELUT

Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin

1. Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset

2. Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö

3. Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima

3.5. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Visio:Vaikuttavuus-/makrotavoitteet: Kehittämisstrategian ydin: Toimintalinjat:

Työpaikat

Yrityskanta

Työllisyysaste

Työttömyysaste

Arvonlisäys

T&K toiminta

Vienti

Koulutustaso

Työpaikat

Yrityskanta

Työllisyysaste

Työttömyysaste

Arvonlisäys

T&K toiminta

Vienti

Koulutustaso

Kilpailukykyiset ja uudistuvat yrityksetKilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset

Yritys-toiminta Yritys-

toiminta

Innovaatio-toiminta

Innovaatio-toiminta

Työelämä ja koulutus

(ESR)

Työelämä ja koulutus

(ESR)

KESTÄVÄ KEHITYS

YHTÄLÄISET

MAHDOLLISUUDET

TIETOYHTEISKUNTA

VERKOSTOITUMINEN JA

KUMPPANUUS

Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja

vetovoimainen elin-

ympäristö

Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja

vetovoimainen elin-

ympäristö

Toimivat työ-markkinat sekä osaava ja

motivoitunuttyövoima

Toimivat työ-markkinat sekä osaava ja

motivoitunuttyövoima

Itä-Suomi on maailmanlaajuisestikilpailukykyinen jaavautunut osaamisen,yrittämisen ja elämisen ympäristö,jolle Venäjän läheisyys on vahvuus

Itä-Suomi on maailmanlaajuisestikilpailukykyinen jaavautunut osaamisen,yrittämisen ja elämisen ympäristö,jolle Venäjän läheisyys on vahvuus

Toiminta-ympäristötToiminta-

ympäristöt

Ohjelma-tavoitteet:

UudetTyöpaikat

Uudet yritykset

T&K-toiminnan määrä

T&K-työpaikat

UudetTyöpaikat

Uudet yritykset

T&K-toiminnan määrä

T&K-työpaikat

3.6. Itä-Suomen EAKR-ohjelman tavoiteindikaattorit

Uudet työpaikat (htv) miehet 8020 60,6 %

naiset 5210 39,4 %

yhteensä 13230 100,0 %

Uudet yritykset miesyritykset 1310 64,9 %

naisyritykset 710 35,1 %

yhteensä 2020 100,0 %

T&K-hankkeet (€) (osuus rahoituskehyksestä) 128 M €, 35 % Uudet T&K-työpaikat (htv) 800 Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (osuus rahoituskehyksestä) 85,7 % Ympäristöpositiiviset hankkeet (osuus rahoituskehyksestä) 20% Tasa-arvoa edistävät hankkeet (osuus rahoituskehyksestä) 11%

3.6. Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet

3.7. HORISONTAALISET TEEMAT

Kestävä kehitys

Yhtäläiset mahdollisuudet

Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Verkostoituminen ja kumppanuus

3.8. EAKR-ohjelman ja muiden ohjelmien yhteensovitus

ESR –ohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Kalatalouden kehittämisohjelma

Muut EU-ohjelmat

EAKR-asetuksen artiklojen 4 ja 10 soveltaminen

4. TOIMINTALINJAT

4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen

4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen

4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen

4.4. Toimintalinja 4: Tekninen tuki


Tavoitteet

• Elinkeinopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen• Innovatiivisten, elinkelpoisten ja kasvukykyisten yritysten syntyminen• Teollisten ja palvelualan yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen • Yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen• Yritysten innovaatiotoiminnan lisääminen ja innovatiivisten

liiketoimintojen kehittäminen • Yritysten innovaatioprosessien tehostaminen • Markkinaehtoisten yrityspalveluiden ja palveluyrittäjyyden lisääminen• Uusien markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaaminen• Kestävän kehityksen huomioon ottaminen yritystoiminnassa• Tuottavuuden kohottaminen • Vientikaupan kehittäminen.


Määrälliset tavoitteet

Uudet työpaikat (htv) miehet 7600 60,8 % naiset 4900 39,2 % yhteensä 12500 100,0 % Uudet yritykset miesyritykset 1200 66,7 % naisyritykset 600 33,3 % yhteensä 1800 100,0 % Yritysten T&K-hankkeet (€) (osuus TL 1:n rahoituskehyksestä) 50 M €, 32 % Uudet T&K-työpaikat (htv) 500 Ympäristöpositiiviset hankkeet (osuus TL 1:n rahoituskehyksestä) 31 M €, 20 % Tasa-arvoa edistävät hankkeet (osuus TL 1:n rahoituskehyksestä) 17 M €, 11 %

TL 1, Painopisteet (1/2)

Yrittäjyyttä ja uusien yritysten perustamista edistetään

• kannustamalla yrittäjyyteen ja tehostamalla yrityksen perustamista suunnittelevien neuvontaa

• tukemalla aloittavien yritysten kehittämishankkeita • edistämällä alkavien yritysten kansainvälistymistä • edistämällä alkavien yritysten rahoituksen järjestämistä (mm.

alueelliset pääomarahastot)• edistämällä sukupolvenvaihdoksia yrityksissä• edistämällä naisyrittäjyyttä • edistämällä palveluyritysten syntymistä; painopisteinä palveluyritysten

kehittämisessä ovat erityisesti yritystoiminnan palvelut, matkailupalvelut, terveys-/hyvinvointipalvelut sekä kulttuuri- ja sisältöliiketoiminta.


Kasvuhakuisten yritysten kilpailukykyä kehitetään

• tukemalla yritysten kehittämishankkeita• Vahvistamalla pk-yritysten sosiaalista ja teknologista

innovaatiotoimintaa• Edistämällä pk-yritysten kansainvälistymistä• Kehittämällä kasvuyrityksiä ja yritysverkostoja• Hyödyntämällä uutta teknologiaa• Tukemalla yrityksiä niiden murrosvaiheessa. Erityisiä uutta

sopeutumista vaativia tilanteita voivat olla mm. ”päämiehen” menettäminen alihankintayrityksissä tai sukupolvenvaihdostilanteet.

TL1, Tuen kohdistuminen

• Uudet tai toiminnan alkuvaiheessa olevat pk-yritykset

• Kasvukykyiset ja aktiivisesti toimintaansa kehittävät pk-yritykset

• Toiminnan murrosvaiheessa olevat yritykset (mm. sukupolvenvaihdostilanne)

• Suuret yritykset silloin, kun ne ovat osa hanketta, joka kohdistuu teknologian siirtoon tai verkottumiseen tai osatoimitussuhteiden kehittämiseen pk-yritysten kanssa.

TL 1, Toimeenpanon vastuuviranomaiset

• KTM/ TE-keskusten yritysosastot• TEKES• Finnvera Oyj• Maakuntien liitot

TL 1, Rahoitusyhteenveto

EAKR Kansallinen

julkinen Yksityinen Yhteensä % julkisesta

Toimintalinja 1 156 257 285 156 257 285 744 805 073 1 057 319 643 42,7


Toimintalinjan tavoitteita ovat:

• Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja –verkostojen kehittäminen

• Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille

• Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen

• Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle

• Tutkimus- ja oppilaitosten t&k –toiminnan ja yhteistyön lisääminen

• Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen



Uudet työpaikat (htv) miehet 400 57,1 % naiset 300 42,9 % yhteensä 700 100,0 % Uudet yritykset miesyritykset 100 50,0 % naisyritykset 100 50,0 % yhteensä 200 100,0 %

T&K-hankkeet (€) (osuus TL 2:n rahoituskehyksestä) 80 M €, 59 %

Uudet T&K-työpaikat (htv) 300

Ympäristöpositiiviset hankkeet (osuus TL 2:n rahoituskehyksestä) 20 M €, 15 %

Tasa-arvoa edistävät hankkeet (osuus TL 2:n rahoituskehyksestä) 20 M €, 15 %


Toimintalinjan tavoitteita ovat:· Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten

innovaatioympäristöjen ja –verkostojen kehittäminen· Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen

osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille

· Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen

· Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle

· Tutkimus- ja oppilaitosten t&k –toiminnan ja yhteistyön lisääminen

· Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen

TL 2, Tuettava toiminta

Toimintaympäristöä, verkostoitumista sekä innovaatio- jaosaamisrakenteita tuetaan:

· vahvistamalla teknologian ja osaamisen siirtoa ja tuotekehityspalveluja· edistämällä innovaatiotoimijoiden yhteistyötä, yhteistyömalleja ja kansainvälistymistä· vahvistamalla julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä kansainvälistymisessä ja

markkinoinnissa· luomalla edellytykset kansainvälisten yritysten toimintojen sijoittumiselle· luomalla ja vahvistamalla innovaatioympäristöjä ja osaamiskeskittymiä, joissa innovaatiot

kehittyvät ideasta kaupallisiin tuotteisiin ja palveluihin, sekä edistämällä jo luotujen ympäristöjen käyttöä.

· kehittämällä tutkimustulosten kaupallistamiseen erikoistuneita innovaatiopalveluja· kehittämällä osaamis- ja kulttuurirakenteita· edistämällä elinkeinotoiminnan monipuolistamisen kannalta välttämättömiä

toimitilaratkaisuja ja yrityshautomotoimintaa· kehittämällä uusia verkostomaisia toimintatapoja sekä tieto- ja kommunikaatioteknologiaa

hyödyntäviä ratkaisuja.

TL 2, Teemallinen kohdentaminen

Maakuntaohjelmien linjausten, osaamiskeskusohjelmien ja ItäSuomen innovaatio-strategian pohjalta käynnistetään yrityslähtöisiäinnovaatio- ja kilpailukykyä kehittäviä pilottihankkeita. Osaamisalueet ovat:

• Metsä ja metalli• Materiaalitekniikka• ICT• Vapaa-aika ja matkailu• Hyvinvointi• Ympäristö ja energia• Kaivannaistoiminta• Elintarviketeknologia

TL 2, Tuen kohdistaminen

• Yrityspalveluorganisaatiot• Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot• Osaamiskeskittymät ja –verkostot• Kunnat ja kuntayhtymät, yhdistykset


• TE –keskusten yritysosastot• TE –keskusten työvoimaosastot• TEKES• lääninhallitusten sivistysosastot• maakuntien liitot

TL 2, Rahoitusyhteenveto

EAKR Kansallinen


Toimintalinja 2 131 254 822 131 254 822 40 668 695 303 178 338 35,9


Tavoitteeksi asetetaan

• Itä-Suomen saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen,

• Liikenneyhteyksien ja logististen järjestelmien toimivuuden parantaminen,

• Tietoyhteiskunta- ja viestintäpalvelujen esteetön ja tasa-arvoinen saatavuus,

• Itä-Suomen palvelurakenteen kehittäminen huomioiden harva asutus, pitkät etäisyydet ja väestön ikääntymisen aiheuttamat erityisvaatimukset,

• Hyvä ympäristö



Uudet työpaikat (htv) miehet 20 66,7 % naiset 10 33,3 % yhteensä 30 100,0 % Uudet yritykset miesyritykset 10 50,0 % naisyritykset 10 50,0 % yhteensä 20 100,0 % Hyvinvointipalveluhankkeet (osuus TL 3:n rahoituskehyksestä) 5 M €, 8 % Alueen vetovoimahankkeet (osuus TL 3:n rahoituskehyksestä) 6 M €, 10 % Ympäristöpositiiviset hankkeet (osuus TL 3:n rahoituskehyksestä) 22 M €, 35 % Tasa-arvoa edistävät hankkeet (osuus TL 3:n rahoituskehyksestä) 3 M €, 5 %


Saavutettavuutta parannetaan:

· kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä ja –palveluja, jotka tukevat erityisesti palveluiden logistista tehokkuutta sekä saavutettavuutta, liikenneturvallisuutta ja peruspalvelujen toimivuutta

· kehittämällä yhteyksiä TEN –verkkoihin, liikenteen solmukohtiin, lentokentille, satamiin, kansainvälisille rajaylityspaikoille ja teollisuusalueille

· kehittämällä tietoliikenteen ja tietoyhteiskunnan palveluja, sovelluksia ja sisältöjä (mm. EU:n i2010 strategiaan liittyen)

· edistämällä pk-yritysten pääsyä tietoverkkoihin· kehittämällä sähköisen viestinnän infrastruktuuria, ml.

laajakaistaverkot · parantamalla rautatieyhteyksiä TEN -verkolla


Alueiden vetovoimaisuutta parannetaan:

· säilyttämällä ja kunnostamalla luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä

· kehittämällä kulttuurikohteita ja palveluvarustusta· kehittämällä menetelmiä ja uusia teknologioita, joilla voidaan

*vähentää jätteiden haitallisuutta ja määrää, lisätä jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sekä edistää turvallista loppukäsittelyä*tehostaa jätevesien käsittelyä*edistää saastuneiden maa-alueiden kunnostusta*edistää vesivarojen kestävää käyttöä*parantaa riskien hallintaa

· tukemalla toimia, joilla edistetään vesistöjen kunnostusta ja vesihuollon alueellista yhteistyötä elinkeinollisesta näkökulmasta

· kehittämällä ja luomalla edellytyksiä monipuolisille, elinkeinoja tukeville palveluille sekä luonto- ja kulttuurimatkailulle


Uusiutuvan energian käyttöä lisätään:

· edistämällä raaka-aineen saantiin ja markkinoille pääsyyn liittyviä selvityshankkeita

· selvittämällä tuotantologistiikan kehittämismahdollisuuksia

· edistämällä konsultoinnin ja neuvonnan avulla uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian käyttöönottoa

TL 3, Erillisosio: Kokeilutoimet palvelujärjestelmien kehittämiseksi

Palvelujärjestelmiä kehitetään:

· edistämällä Itä-Suomen erityishaasteisiin vastaavia palveluinnovaatioita, jotka liittyvät palvelujen tuotantoon, järjestämiseen, rahoitukseen tai jakeluun

· kehittämällä esteettömiä palveluja· kehittämällä tietoyhteiskunnan keinoja hyödyntäen

helppokäyttöisiä palvelusisältöjä ja sovelluksia korvaamaan henkilökohtaisia asiointeja (internet, puhelin, sähköiset apuvälineet)

· kehittämällä palvelukokonaisuuksia kotiin toimitettavista palveluista tai asiointikäyntejä edellyttävistä palveluista

· edistämällä private-public -yhteistyötä ja sosiaalista yritystoimintaa palvelutuotannossa

TL 3, Tuen kohdistaminen

• Kunnat ja kuntayhtymät• Kansalaisjärjestöt• Kehittämisorganisaatiot• Osuuskunnat ja säätiöt


• Alueelliset ympäristökeskukset• LVM/ väyläviranomaiset• Maakunnan liitot• TE–keskusten työvoimaosastot• Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot

TL3, Rahoitusyhteenveto

EAKR Kansallinen


Toimintalinja 3 63 429 630 63 429 630 2 185 932 129 045 192 17,4

4.4. Toimintalinja 4: Tekninen apu

• 4% kokonaisrahoituksesta

Esimerkkejä tuettavasta toiminnasta: • ohjelman hallinnollisia tehtäviä hoitavan henkilöstön palkka-, matka- ja

toimistokulut • seurantakomiteoiden ja maakuntien yhteistyöryhmien kokousten

järjestämisestä aiheutuvat kustannukset • ohjelman seurantaan liittyvien tietojärjestelmien hankinta-, kehittämis- ja

ylläpitokulut• ohjelman toteuttamista edistävän koulutuksen aiheuttamat kustannukset• ohjelmaan liittyvät tutkimukset ja selvitykset• tiedotusmateriaalin tuottaminen• ohjelman valvonta ja tarkastus• ohjelman arviointi • ylimaakunnallisten hankkeiden, hankekokonaisuuksien tai

pilottihankkeiden valmisteluun liittyvät kustannukset.

5. RAHOITUSSUUNNITELMA

Julkisen rahoituksen indikatiivinen jakautuminen

5.2. RAHOITUSSUUNNITELMA TOIMINTALINJOITTAIN

Toimintalinjat EAKR Kansallinen


Toimintalinja 1 156 257 285 156 257 285 744 805 073 1 057 319 643 42,7 Toimintalinja 2 131 254 822 131 254 822 40 668 695 303 178 338 35,9 Toimintalinja 3 63 429 630 63 429 630 2 185 932 129 045 192 17,4 Toimintalinja 4 14 622 572 14 622 572 0 29 245 145 4,0

YHTEENSÄ 365 564 309 365 564 309 787 659 699 1 518 788 317 100,0

Osuus julkisesta 50,0 50,0

6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA

88

90

92

94

96

98

100

102

104

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

v.

2007

=10

0

Maakuntaohjelmien tavoite(kaikkien kehittämistoimienvaikutus)

EU-ohjelmien vaikutus(EAKR+ESR)

0-vaihtoehto, trendi

6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA

Vaikuttavuus-/ makroindikaattorit

Lähtötaso Tavoitetaso

(vuosi ) 2009 2013 TYÖPAIKAT 243 758 (2003) 249 400 252 000 YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/ 1000 as.) 4,36 (2004) 4,70 4,90 TYÖTTÖMYYSASTE 16,4 (2005) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE 57,0 (2003) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. € 11 229 (2003) 13 100 14 600 BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun 53,4 (2004) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA 47,2 % 51,0 % 53,0 % (lähtötaso v. 2000-2003 keskiarvo) T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,84 % (2003) 3,3 % 4,0 % KOULUTUSTASON KEHITYS 20,3 (2004) 24,8 % 28,5 %

6.2. Lissabonin strategian edistäminen

6.3. Lissabonin strategian toteutumisen seuraaminen

ARVIO EAKR -rahoituksen jakautumisesta menoluokittain

Menoluokka¹ (%) Menoluokka¹ (%) 01* 5,4 02* 13,1 23 2,2 03* 3,4 28* 0,6 04* 1,3 41* 1,3 05* 1,7 43* 0,3 06* 2,6 45 0,9 07* 12,7 46 1,7 08* 25,1 48 0,2 09* 1,8 53 0,2 10** 0,1 54 0,7 11* 0,6 55 0,5 12* 0,5 56 0,5 13* 3,2 57 0,5 14* 0,4 58 0,5 15* 9,1 59 0,5 16** 0,1 60 0,5 17** 2,3 85 3,2 22 1,2 86 0,8

Yhteensä 100 ¹) Listaus menoluokista liitteenä (Liite 6.) ²) Arvio *) Yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaiset tavoitteet **) Yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset tavoitteet, käytet- tävissä 8 art. 2 kohdan tarkoittamilla alueilla

Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat 85,7%

Rahoitus- muoto (%) arvio

01 90,7 % 02 6,9 % 03 2,4 % 04

Yhteensä 100,0 %

6.4. Erityisrahoituksen seuraaminen

Itä-Suomeen on osoitettu koko ohjelmakaudella 186 M€ harvaan asutukseen perustuvaa erityisrahoitusta. Tämä erityisrahoitus kohdennetaan toimintalinjoille 2 ja 3, joiden yhteenlaskettu rahoituskehys on melko tarkasti ko. erityisrahoituksen suuruinen.

7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ (1/3)

KESKUSHALLINTO

Hallinto- ja todentamisviranomainenEAKR-toimenpideohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisena toimii sisäasiainministeriö.

TarkastusviranomainenToimenpideohjelmien tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriössä valtiovarain controller –toiminnon yhteydessä.

SeurantakomiteatSeurantakomitean tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa sille ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä.

Seurantakomitean sihteeristöSihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä.


MAAKUNTATASO

Ohjelmaa toteutetaan maakuntakohtaisesti. Maakunnat sopivat keskenään ylimaakunnallisista hankkeista.

Maakunnan yhteistyöryhmäMaakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö vastaa toimenpideohjelman toteutuksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta muiden kehittämistoimien ja EU –rahoitteisten ohjelmien kanssa.

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöMaakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Sen tehtävänä on myös yhteensovitusta varten tarkastella ja seurata maakunnan alueella valmisteltavia rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä maakunnan yhteistyöryhmälle.


OHJELMATASO

Suuraluetasolla (NUTS II) Itä-Suomen ohjelman toteutusta yhteen sovittaa ohjelman seurantakomitean ja sen sihteeristö.

OhjelmasihteeristöPäivittäistä valmisteluyhteistyötä varten maakuntaliitot perustavat ohjelmasihteeristön, johon tarvittaessa kutsutaan valtion aluehallinnon ja muiden osapuolten edustajia. Nämä elimet seuraavat ohjelman etenemistä ja suuntaavat ohjelmaa sisällöllisesti.

OhjelmakoordinaattoriMaakuntien yhteisen ohjelmakoordinaattorin tehtävänä on koordinoida ohjelman toteutusta maakuntien välillä ja tuottaa analyysiä ohjelman sisällöstä, etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta seurantakomitean, sen sihteeristön ja Itä-Suomen ohjelmasihteeristön käyttöön. Käytännön hankevalmistelua tehdään maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöjen toimesta.

7.2. Hankevalintakriteerit

Yleiset hankevalintakriteeritHankkeen tulee olla:1. ohjelman mukainen, ohjelman strategiaa ja ao. toimintalinjan tavoitteita toteuttava,

maakunnallisia painopisteitä tukeva2. toteuttamiskelpoinen,3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas, toteuttajatahon tulee olla kykenevä

hankkeen toteuttamiseen4. ympäristövaikutuksiltaan arvioitu ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen5. pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava

Ohjaavat valintakriteeritHankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä7. työllisyyttä edistävä8. uutta yritystoimintaa synnyttävä, ja elinkeinoelämän sitoutumista edistävä9. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 10. tasa-arvoa tukeva11. verkostoitumista edistävä

8. VIESTINTÄ

Avoimuus ja julkisuus ovat toiminnan lähtökohdat.

Aktiivisella viestinnällä: • tehostetaan toimijoiden yhteistyötä• aktivoidaan hankeideointia• vauhditetaan hankkeiden käynnistämistä

Ohjelman toteutumisen seurannasta ja hallinnoinnista tiedotetaan.

Ohjelmaa tehdään tunnetuksi ja sen tuloksista kerrotaan konkreettisten esimerkkien ja hyvien käytäntöjen avulla.

Ohjelmalle laaditaan viestintäsuunnitelma.

Tiedotukseen osoitetaan ohjelman teknisestä avusta tarpeelliset resurssit.

Viestinnän seurannasta vastaavat ohjelman seurantakomitea ja maakuntienyhteistyöryhmät, joille raportoidaan vuosittain. Ohjelman väliarviointiin sisällytetään myös viestinnän arviointi.

LIITTEET

Liite 1. Ohjelmien valmistelu Itä-Suomen maakunnissa.

Liite 2. Aluetalouden tavoitteet ohjelmakaudella 2007-2013 Itä-Suomen maakunnissa

Liite 3. Ympäristöselostus

Liite 4. Tilastot

Liite 5. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteiden toteutuminen 2005 (2003)

Liite 6. Menoluokitus

Liite 7. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ennakkoarviointi

Liite 8. Ohjelman indikaattorimääritelmät

alueellinen kilpailukyky ja tyÖllisyys –tavoite itÄ-suomen eakr-toimenpideohjelma 2007 - 2013

Documents