Alma Manun aineisto-opas

Esipuhe

TEKSTIT Taina Lehto, Tero Suvanto, Jussi Pekkarinen TAITTO Essi Ryynänen KUVAT Eriika Ahopelto, Jukka Ri-tala, Essi Ryynänen, Jari Kuronen

Tähän oppaaseen on koottu tietoa ja vinkkejä sa-nomalehtipainossa oikein toimivan aineiston val-mistamisesta. Sanomalehtipainon haasteena ovat suuret tuotantonopeudet, huokoinen sanomaleh-tipaperi ja juoksevat painovärit. Kun nämä seikat otetaan huomioon aineistoa valmistettaessa pääs-tää laadukkaaseen lopputulokseen.

Ennen taittotyön aloittamista on tärkeää olla yh-teydessä painotaloon josta saa oikeat sivupohjakoot, oikeat asetustiedostot kuvankäsittelyyn ja värin-hallintaan sekä painokelpoisen, sanomalehtipainon asetuksilla tehdyn PDF:n tuottamiseen.Painosta neuvotaan myös aineiston oikea nimeä-minen, annetaan tunnukset aineiston lähettämistä ja näyttövedoksen tarkastamista varten sekä kaikki yhteystiedot joita tarvitaan painotyön eri vaiheissa.

Uuden asiakkaan kanssa sovitaan testisivujen lä-hettämisestä jolloin voidaan varmistaa aineiston ja yhteyksien toimiminen ennen varsinaisen painoon menevän aineiston toimittamista.

Liitteeksi painetut värikartat helpottavat painotyö-hön sopivien värien valinnassa. Väriarvot on esitet-ty sanomalehtipainatuksessa käytettävässä CMYK –muodossa.

Antoisia hetkiä painotuotteen suunnittelun parissa!

Alma Manun tuotteet

Broadsheet

400 mm x 560 mm

Tabloid

280 mm x 400 mm

Leikattu tabloid

max. 260 mm x 380mm

min. 189 mm x 260 mm

Alma Manun tuotevalikoima on monipuolinen. Aina löytyy sopiva koko olitpa tekemässä sanomalehteä, esitettä, mainoslehteä tai liitettä. Tuotekokomme ovat tabloid, broadsheet ja leikattu tabloid joka on mahdollista räätälöidä asiakkaan toivomaan kokoon.

Broadsheet ja tabloid

Taitto-ohjelman dokumenttikoko on sama kuin tuotteen lopullinen koko. Tuotteeseen on jätettävä riittävät marginaalit joiden sisään si-joitetaan kaikki painettava aineisto mukaan lukien lehden sivupäät ja sivunumerot. Tabloid –lehdessä voidaan hyödyntää sisämarginaali ja sen alueelle voidaan sijoittaa kuvia ja tekstiä. Tekstiä sijoitettaessa on huomioitava että sitä ei sijoiteta lehden selkätaitteeseen vaan siihen jätetään selkeä sanaväli.

Leikattu tabloid

Leikatussa lehdessä lehden reunat leikataan painon jälkeen puh-taaksi. Kaikki elementit jotka menevät leikkuuseen tulee sijoittaa bleedin ulkoreunaan saakka. Dokumentti luodaan taitto-ohjelmaan leikatussa koossa ja siihen lisätään 5 mm bleedit ylä- ala- ja ulko-marginaaliin. Suosittelemme 10 mm marginaaleja leikkuun jälkeen. Tekstit-, logot, sivupäät ym. aineisto jota ei leikata tulee sijoittaa marginaalien jälkeen jäävälle painopinta-alalle. Leikattuun tuottee-seen on myös mahdollista kansittaa muualla painetut kannet.

katso tarkemmat aineisto-ohjeet ja pdf-asetustiedostothttp://almamanu.fi/palvelumme/sanomalehtipaino/sivuaineistoohjeet/

via. Ne ovat täsmälleen saman-laiset sekä Macissa että PC:ssä ja toimivat molempien käyttöjärjes-telmien välillä. Julkaisun voi avata molemmissa järjestelmissä fontteja vaihtamatta.

Joissain fonteissa joita on esim. netissä va-paasti saata-villa voi olla mukana pelk-kä näyttö-fontti mutta tulostusfontti puuttuu ko-konaan. Font-ti näyttää hy-vältä taitossa

ja PDF:n- kin voi saada vielä tehtyä mutta sivu ei mene painossa välttämättä tulostuksesta läpi tai fontti rikkoontuu. Jos työssäsi on kuitenkin joitain eksoottisia font-teja ne täytyy muuttaa grafiikaksi.

Luettavuusongelmia syntyy jos nega- tai värillinen teksti sijoitetaan kuvan tai värillisen pinnan päälle.

Luettavuusongelmia syntyy jos nega- tai värillinen teksti sijoitetaan kuvan tai värillisen pinnan päälle.

Toimiva tapa sijoittaa nega- tai värillinen teksti on tehdä sen alle musta laatikko, jonka väriarvoksi valitaan 99% jolloin laatikko leikkaa alla olevan kuvan auki.

6pt negateksti

8pt negateksti

10pt negateksti12pt negateksti14pt negateksti

Tekstin tärkein ominaisuus saada viesti perille lukijaa miellyttävässä muodossa eli helppolukuisuus. Tekstin tulee olla riittävän kookasta, ei liian laihaa ja sen tu-lee erottua alustastaan riittävästi. Hyvä, tarkoitukseen sopiva kirjasinvalinta takaa hyvän lopputuloksen.

Teksti toimii painon tulostuksessa parhaiten kun se kirjoitetaan varsi-naisella kirjoitusohjelmalla, taval-lisimmin Wordilla mutta muitakin tunnettuja tekstinkäsittelyohjel-mia voi käyttää. Teksti kannattaa tallentaa RTF -muotoon joka on ohjelmaversiosta riippumattomaan tiedostomuoto. Teksti kirjoite-taan ilman muo-toiluja. Kursi-vointi, lihavointi, alleviivaukset ja tavutus tehdään taitto-ohjelmas-sa käyttäen ohjel-maan tehtyjä kappalemalleja. Sa-rakkeet merkitään tabulaattoreilla, ei sanaväleillä. Teksti muotoillaan lopulliseen muotoonsa vasta tait-to-ohjelmassa.Jos värillinen tai negateksti sijoi-tetaan kuvan tai värillisen pin-nan päälle syntyy helposti luetta-vuusongelmia. Pienikin kohdis-tusheitto painettaessa voi muuttaa tekstin vaikeasti luettavaksi. Sama ongelma voi ilmetä jos teksti on

tehty useasta väristä. Negatekstin näkyvyyttä voi parantaa tekemällä sen alle musta laatikko jonka den-siteetiksi on valittu 99% musta. Tällöin tulostusohjelma osaa avata muut värit laatikon alta. Negateks-tin pienin suositeltu pistekoko on

12 pt ja tekstityyppi puolilihava. Myös tekstiä kavennettaessa kan-nattaa pitää mielessä että liika ka-ventaminen heikentää luettavuutta.

Fontit

Oikea fonttivalinta varmistaa font-tien toimimisen työn eri vaiheissa, myös tulostettaessa. Fontteihin täytyy olla myös käyttöoikeus. Open Type fontit ovat Suositelta-

Tekstit

vinkkejä fonttiongelmiin

• sisällytä kaikki käyttämäsi fontit pdf-tiedostoon

• käytä aitoja leikkauksia. älä kur-sivoi/lihavoi pikanäppäimillä.

VäritSanomalehtipainossa päällekkäin painettavien värien yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää 240%. Tätä suu-remmat värimäärät aiheuttavat suttaantumista paino-jäljessä. Huokoinen sanomalehtipaperi ei pysty otta-maan vastaan suurempaa värimäärää ja tästä aiheutuu sotkeutumista ja värin siirtymistä sivulta toiselle.

Sanomalehtipainoissa käytetään prosessivärejä ja kaikki värit muo-dostetaan neljästä osaväristä, Cy-an = sininen, Magenta = punainen, Yellow = keltainen ja K = musta. Jos työhön on valittu väri Panto-ne -värisarjasta se tulee muuttaa prosessiväriksi ja huomioitava et-tä se ei toistu samanlaisena kuin värikartassa oleva malli. Usein Pantone –väri sisältää sano-malehtipai-non kannalta liikaa mustaa ja väristä tu-lee helposti liian tumma ja suttuinen. Tämän op-paan lopussa olevista värikartois-ta voit valita työhösi sopivat värit. Sanomalehtipainossa päällekkäin painettavien värien yhteenlas-kettu määrä ei saa ylittää 240%. Tätä suuremmat värimäärät ai-heuttavat suttaantumista paino-jäljessä. Huokoinen sanomaleh-tipaperi ei pysty ottamaan vas-taan suurempaa värimäärää ja tästä aiheutuu sotkeutumista ja värin siirtymistä sivulta toiselle. Värit painetaan järjestyksessä CMYK. Taittoa suunnitellessa on huomioitava painamisjärjes-tyksen vaikutus värisävyihin.

Taitto-ohjelman värilistalla oleva musta on päälle painava (over-print) koska sitä käytetään teks-teihin jotka halutaan painettavan päällimmäisiksi. Overprintillä tar-koitetaan värin painamista muiden värien päälle. Alma Manun sano-malehtipainon ripeillä on säädetty 100% musta painamaan muiden värien päälle koska halutaan että

teksti on aina pääl-limmäisenä eikä jää muiden värien alle. Jos esimerkiksi hin-toihin ja isoihin otsikoihin tai ku-van päälle tulevaan mustaan palkkiin halutaan musta jo-ka aukaisee alla ole-

vat värit tehdään väripalettiin 99% musta.

Kun joihinkin elementteihin tai hintoihin halutaan voimakas, syvä musta tehdään väri jossa on 100% (tai 99%) mustaa ja siihen lisätään 10-40% Cyania. Näin saadaan laa-dukas ja hyvän näköinen musta verrattuna siihen että musta tehtäi-siin voimakkaammaksi laittamalla kaikkia osavärejä päällekkäin.

haluttu tulos. palkki 99% musta.

maksimi kokonais-värimäärä

sanomalehtipainossa 240%

C10K100 C20K100 C30K100 C40K100

99% musta.

Rasteroitu

musta on

avannut pu-

naisen poh-

jan eikä pu-

nainen kuulla

läpi.

Järjestelmä-

väri (Black) /

(100% musta).

Väripohja ei

ole auennut

alta. Punainen

kuultaa läpi.

100% ”uu-

si musta”

eli luotu

uusi väri

taitto-ohjel-

maan. Toi-

mii samaan

tapaan kuin

99% musta.

8

painettu tulos. palkki 100% musta.

8 8

KuvankäsittelyVärierottelu ei ole mikään automaattinen “painetaan nappia” -toimenpide. Jo läh-tökohta tekee tilanteesta vaikean. Kuvaruudulla olevassa RGB-kuvassa värit saa-daan aikaan kolmesta perusväristä; punaisesta, vihreästä ja sinisestä. CMYK-pai-nokuvassa taas värit muodostetaan neljällä värillä: syaanilla (sinivihreällä), magentalla (sinipunaisella), keltaisella ja mustalla. RGB- ja CMYK-väriavaruudet ovat niin erilaiset, että on monia sellaisia RGB-värejä, joita ei voida toistaa lainkaan CMYK-muodossa.

Väriasetukset tulee olla kunnos-sa ja suosittelemme käytettävän RGB-profiilina AdobeRGB-profii-lia ja CMYK-profiilina Isonewspa-per26v4-profiilia.RGB-kuvien sävyt pitää säätää koh-dalleen ja RGB-muodossa on huo-mioitava se, että CMYK-profiili ei pysty toistamaan kaikkia värisävy-jä. Tämä on hyvä tarkistaa valitse-malla Photoshopin valikosta Gam-mut warning (toistoalavaroitus), jolloin väriasetusten CMYK-pro-fiilin mukaisesti sävy menee ulko-puolelle.

Kuvat suositellaan pidettävän AdobeRGB-profiilissa. Tällöin ku-vat ovat mediariippumattomia ja konvertoidaan vasta painossa CMYK-painoprofiiliin ja samal-la tehdään kuviin coldset painon edellyttämä terävöinti. Kuvareso-

luutioksi suositellaan 220 ppi. Normaalia korkeamman kuvan resoluution mahdollistaa korkea linjatiheys (60 l/cm) keskisävyis-sä. Rasterointina käytetään yh-distelmärasterointia eli kevyessä ja tummassa päässä stokastinen FM-rasterointi. Stokastisessa ras-teroinnissa pisteet ovat saman ko-koisia, mutta niiden etäisyys toisis-taan vaihtelee. Menetelmä tuottaa yleensä tarkemman jäljen kuvissa ja pystytään toistamaan pienempi rasterisävy.

Keskisävyissä perinteinen amp-litudimoduloitu rasterointi (AM) rasteripisteen koko vaihtelee sävyn mukaan ja niiden välinen etäisyys pysyy vakiona.

Käytämme työnkulussa Agfan Op-tiInk -konvertointiohjelmaa. Op-tiInkillä voidaan konvertoida RGB/

CMYK tai alivärinpoisto CMYK/CMYK.

RGB-konvertoinnissa profiloi-daan CMYK painoprofiiliin ja teh-dään kuvan terävöinti. OptiInk pystyy määrittelemään kasvon sävyihin pehmennystä, jottei lii-ka terävöinti korostuisi kasvoissa. Pystytään myös säätämään olosuh-teista riippuen terävöinnin tasoa tumman ja vaalean kontrastissa.

Väärässä profiilissa olevasta CMYK-kuvasta poistetaan puhtai-ta sävyjä lisäämällä mustaa käyttä-mällä alivärinpoisto-ominaisuutta. Kuvan LAB sävypoikkeama muu-toksessa on alle 1. Tämä paran-taa materiaalia, joka on profiloitu väärään profiiliin, jolloin liiallinen kokonaisvärimäärä ei tahraa niin voimakkaasti. Näin kuvan koko-naisvärimäärä putoaa yli 300 %:sta alle 220 %.

Viivakuvat ja grafiikka

Viivakuvat ja grafiikka tehdään grafiik-ka- tai taitto-ohjelmassa. Kuviot koos-tuvat ankkuripisteistä joiden välille ve-detään viiva ja kuvat muodostuvat vii-voista, täytöistä ja niiden väreistä. Ku-vaa voi suurentaa ja pienentää laadun kärsimättä. Vaikka painon ohjelmistot osaavat käsitellä hyvin monimutkaisia-kin bittikarttoja liian monimutkaista grafiikkaa on syytä välttää. Suositeltava resoluutio 1200 dpi.

ICC-profiili

Mitä hyötyä ICC-profiilista on? Profii-lin avulla näet RGB –kuvan kuvankäsit-telyohjelmassa sellaisena kuin se tulee näyttämään painettuna kun sinulla on käytössä oikea ICC-profiili laitat näyttö-tilaksi Working CMYK. ICC-profiili aut-taa kompensoimaan painoprosessissa tapahtuvaa pisteenkasvua pienentä-mällä pistettä. ICC-profiilia voi käyttää myös vedostamiseen ja tulostaa print-teristä riippuen sanomalehdessä paine-tun näköisiä vedoksia. Liian valkoinen paperilaatu vääristää kuitenkin värejä verrattuna painettuun lehteen.

Akromaattinen erottelu

Akromaattisella erottelulla korvataan CMY –osaväreillä muodostetut harmaa-sävyt mustalla värillä. Se on käytössä sanomalehtikuvien käsittelyssä käytet-tävässä ISOnewspaper26V4 –profiilissa.Sanomalehdessä painettavien väri-en yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää 240%. Akromaattinen erottelu vähen-tää yhteenlaskettua värin määrää ja säästää värillisiä värejä. Kun harmaita alueita korvataan mustalla muodostuu niinsanottu luurankomusta joka antaa kuvalle kontrastia ja syvyyttä. Myös pisteenkasvun vaikutus on paremmin hallittavissa.

AdobeRGB-kuva

Kuvan tummapää on oikein.

AdobeRGB-kuva

Kuvan tummapää on liian vaalea. Kuva on har-maa.

Kuvan resoluutio 72 dpi.

Kuvan resoluutio 220 dpi.AdobeRGB-kuva

Kuvan tummapää on liian tumma. Tummat sävyt ovat tukossa.

AdobeRGB-kuva

AdobeRGB-kuva

Vähäinen terävöinti aiheuttaa sameutta eikä yksityiskohdat erotu.

CMYK Isonewspaper26v5 ei terävöitetty

Väärässä CMYK-profiilissa oleva kuva aiheuttaa liiallisen paino-värimäärän tahraavuutta ja tumma sävy menee tukkoon. Liialli-nen kokonaisvärimäärä sotkee vastakkaista sivua.

CMYK Fogra27 terävöitetty

Hyvä RGB-kuva on mediariippumaton kuva, joka voidaan toistaa sanomalehdessä, aikakauslehdessä, digijulkaisussa ym. Kuvan konvertointi ja terävöinti tehdään vasta painos-sa.

Orginaali AdobeRGB-kuva

Sanomalehtipainossa on pisteenkasvu iso, joten suositellaan CMYK-kuvien suhteellisen reilua terävöintiä. Näin yksityiskoh-dat ja kontrasti erottuvat paremmin.

CMYK Isonewspaper26v5 terävöitetty kuva

Konvertointiohjelma OptiInkin etuja

• Automaattinen ja nopea värimääriensäätö PDF-si-vuille muuttamatta alkuperäistä haluttua ulkoasua.

• PDF-sivujen värimäärien hallinta niin että, ne eivät koskaan ylitä haluttuja arvoja ja soveltuvat kyseiseen painoympäristöön.

• Standardi ICC-pohjainen värinhallinta • Oikea haluttu CMYK-profiili käyttöön, vaikka se

alun perin puuttuisikin tai olisi väärä. • Vähentää inhimillisestä virheestä johtuvien

väärien profiilien vaikutusta lopputulokseen.

• OptiInk parantaa painatuksen laatua: • Tasaisempi laatu läpi eri sivujen • Pienempi set-off • Vähemmän kohdistusheittoja • Pienempi värimäärä vähentää myös ratakatkoja

ja nopeuttaa starttia

• Kääntää kaikki sivun objektit haluttuun oikeaan pro-fiilin mukaiseen väriavaruuteen, riippumatta siitä mitä ne alun perin olivat

• Mahdollistaa RGB-kuvien käytön painotöissä. • PDF-tiedostojen monikäyttöisyys • Älykkäät kuvanparannus työkalut - esimerkiksi

terävöitys ja kohinan poisto

2

10

80

40

92

20

88

60

96

10098

15

86

50

94

30

90

70

64

8Re

soluutio: 1270 x 1270

Rasteri: SUBL_H2S3_COMP_1270_150_RND

stokastinen fm-rasterointi

stokastinen fm-rasterointi

perinteinen am-rasterointi

Mitä sivuille tapahtuu tulostuksessa?Kun lehden sivut on siirretty painoon ne kulkevat tulostuspalvelukeskuksen työn-kulussa monen eri ohjelman läpi ennenkuin ne ilmestyvät näyttövedokselle asiak-kaan tarkastettaviksi.

Ensimmäisenä PitStop tarkistaa niiden painokelpoisuuden sille an-nettujen asetusten mukaan. Näitä ovat esim. fontit, kuvaresoluutio ja värit.Tarkastuksen jälkeen sivut siirty-vät Opti-Ink –ohjelmaan jossa ta-pahtuu RGB –kuvien konvertointi CMYK –muotoon ja terävöitys. Opti-Ink poistaa myös ylimääräsi-tä väriä alkuperäisiä sävyjä muut-tamatta jos aineistossa on väripin-toja joiden yhteenlaskettu määrä ylittää sanomalehden maksimivä-rimäärän 240%. Paras lopputulos saavutetaan kuitenkin kun väri-määrä on oikein jo alkuperäisessä sivuaineistossa.Tämän jälkeen sivut siirtyvät Ri-peille joissa tapahtuu tiedoston erottelu neljään osaväriin, C, M, Y

ja K. Sen jälkeen osaväreistä muo-dostetaan näyttövedos jota sekä asiakas että painossa tulostaja tar-kastelevat yhtä aikaa. Sivut näky-vät juuri siinä muodossa kuin ne ovat painettuna. Jos sivulla on esim. vahingoittunut fontti sen voi tode-ta näyttövedoksesta. Kun asiakas on hyväksynyt sivut näyttövedok-selta ne siirtyvät asemointiohjel-maan jossa tapahtuu sivuparitus. Painajat tekevät kullekin tuotteelle ajo-ohjelman ja sivut vapautetaan tulostukseen tuotantoaikataulujen mukaisesti.Tulostuksessa tulostetaan jokais-ta painoväriä kohden painopelti ja tuplatuotantona tehtäville tuot-teille kaksi peltiä. Painettava aineis-to valotetaan painolevylle laserilla jonka jälkeen levy siirtyy kehitysko-

neen kautta reunakanttaukseen ja siitä lajitteluun. Ajo-ohjelma varaa tuotteelle sen koon mukaan tarvit-tavan määrän pinnejä (lajittelua-seman hyllyjä) joihin painopellit menevät torneittain valmiiksi oi-keassa järjestyksessä. Painajat vie-vät pellit painokoneelle jossa levy-tysrobotit asettavat levyt painosy-lintereille tarkasti oikeille paikoil-

paras lopputulos saavutetaan kun

värimäärä on oikein jo alkuperäisessä sivuaineistossa.

Valmiit painolevyt pinneissä.

Painamisen laatumuuttujat ja

niiden tavoitearvotAlma Manussa painamisen laatutavoitteet ovat soveltuvin osin vähintään ISO 12647-3 standardin mukaisia. Kokonaisuudes-saan painamisessa valvottavia muuttujia ovat

4-värikohdistus, jossa tavoitteena on 0.20 mm tai parempi tarkkuus

Tahraavuus ja tuunit/sivupohjan sävytty-minen. Tavoitteena on puhdas sivu, jossa ei ole set offia (värin siirtymä), rub offia (värin hankautuminen) tai sivupohjan sä-vyttymistä. Coldset offset-painomenetel-mässä värin asettuminen tapahtuu ilman kuivaamista, joten täydellisen tahratto-muuden saavuttaminen on haasteellista.

Sävyntoistossa tavoitteena on vähin-tään standardin mukainen sävyntoisto. Sanomalehdessä on harvoin käytettä-vissä standardin mukaisia mittakenttiä prosessivärien tai niiden pisteentoiston mittaamiseen, joten sävyntoiston tarkas-tamiseen käytetään pääsääntöisesti vä-rinsäädön mittaus- ja säätöautomatiikan tuottamaa dataa.

Sivun vekittömyys ja rypyttömyys. Sivu-pinta pyritään pitämään sileänä ja vekit-tömänä. Paperi kuitenkin venyy painopro-sessissa jonkin verran, jolloin kireyserojen vaikutuksesta täydelliseen vekittömyy-teen pääseminen on haasteellista. Sivuarkkien koko ja aukeaman yli jatkuvat kuvat. Sivuarkkien koossa ja aukeaman yli jatkuvien kuvien tarkkuudessa tavoittee-na on 2 mm tarkkuus paperiradan ajo- ja sivuttaissuunnassa. Myös tämän laatu-muuttujan hallinnassa paperiradan kirey-serojen hallinta on avainasemassa. Lehden stiftaus tehdään asiakkaan tilauk-sen mukaisesti.

Koneet ja laitteet ja niiden automaatio

Alma Manun tuotantolaitos käynnistet-tiin vuonna 2013, joten konekanta on hyvin moderni. Painoyksikön rakenne on

9-sylinterin satelliittiyksikkö, joka mah-dollistaa hyvän 4-värikohdistuksen tark-kuuden. Neljän prosessivärin painatus ta-pahtuu niin lähellä toisiaan, että paperin venymistä tai leviämistä ei ehdi tapahtua . Painolevyjen asentaminen sylinterille tapahtuu roboteilla. Nopeuden ja hyvän työergonomian lisäksi tällä automatiikalla vähennetään levyn asentamisesta johtu-vaa kohdistusvirheen riskiä.Painokoneessa on värin ja veden sää-dön automatiikkaa, joka auttaa painajaa saavuttamaan tavoitteet sävyntoiston ja tahraavuuden suhteen. Kamera lukee painojälkeä, vertaa sitä aineistoon, näyt-tää painajalle poikkeamat ja korjaa niitä. Tarvittaessa painaja voi tehdä myös ma-nuaalisia säätöjä. Järjestelmän raportoin-tisovelluksen avulla sävyntoisto tuottees-ta voidaan tarkastaa myös painamisen jäl-keen. Värinsäätöautomatiikan toimivuus ja sävyntoiston tarkkuus tarkastetaan spektrofotometri mittauksilla säännölli-sesti.Paperiradan sivuttaisen ja ajosuuntaisen sekä ratakireyden säätöautomatiikan avulla sivuarkkien koko, aukeaman yli jatkuvat kuvat ja sivun vekittömyys tavoit-teiden mukaisesti on helpompi saavuttaa.Painokoneen riittävä puhtaus on oleel-lista useimpien laatutavoitteiden saavut-tamisessa. Sitä varten painokoneessa on pesuautomatiikkaa painolaitteen telas-tolle ja sylintereille. Laatuvaikutuksen li-säksi automatiikalla merkityksensä työn ergonomiaan ja ympäristövaikutuksiin. Painokoneen puhdistamisen rasittavia työvaiheita ja pesuliuottimien käyttöä on voitu vähentää.Värinsäädön raportointisovelluksen lisäk-si painokoneen ohjausjärjestelmässä on kattava raportointijärjestelmä, joka auttaa mahdollisten laatu- ja tuotantohäiriöiden selvittämisessä ja ehkäisemisessä.

Materiaalit

Painoprosessin päämateriaalit ovat pape-ri, väri, painolevyt ja kostutusvesi lisäai-neineen. Niillä on suuri merkitys tuottei-

den laatuun. Siksi konekanta on varus-tettu siten, että materiaalien tutkiminen, testaaminen ja vertaaminen tuotanto-olo-suhteissa on mahdollista. Materiaalien, koneolosuhteiden ja koneen käytön vä-liset vuorovaikutukset voivat olla moni-mutkaisia, joten edellä mainittu järjestely on hyvin tarpeellinen. Tavoite on, että kaikissa päämateriaaleissa on vähintään kaksi toimittajavaihtoehtoa. Tämä tavoite on myös käytännössä saavutettu.

Toimialavertailu

Toimialavertailun avulla verrataan omaa laatutasoa sanomalehtipainamisen huip-pulaatuun. Tässä merkittävänä asiana on ollut osallistuminen WAN IFRA:n maail-manlaajuiseen laatukilpailuun. Kahden vuoden välein tapahtuvassa kilpailussa osallistuvat painot pyrkivät painamaan selkeästi ISO 12467-3 standardin laatu-vaatimuksia parempaa laatua kolmen kuukauden kilpailujakson aikana. Ne painotalot, jotka täyttävät nämä tiukat kriteerit, saavuttavat jäsenyyden WAN IFRA:n laatuklubissa. Alma Manu on osal-listunut kilpailuun vuodesta 2010 lähtien ja saavuttanut jäsenyyden joka kerta.

Aineisto ja sen käsittely

Painoprosessissa on siis suuri määrä laa-tuun ja sen hallintaan vaikuttavia asioita. Tuotelaadun kannalta yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin mahdollisimman hyvin tehty sivuaineisto. Sivunvalmistuk-sen mahdollisuudet ja merkitys laadun kehittämisessä ja ylläpidossa ovat tieto-jenkäsittelykapasiteetin nousun ja sävyn-toiston säätöön tarkoitettujen ohjelmien kehittymisen myötä entisestään korostu-neet. Käytäntö on osoittanut työasemien ja niiden työnkulun ohjelmien optimaa-lisen käytön merkityksen suureksi. Pai-noprosessissa harvoin, jos koskaan, pa-rannetaan sivuaineistossa olevaa laatua.