akavaaka syksy 2015

Punnittuatietoa akavalaisista

Akavaaka- tilastokoosteSyksy 2015

ISSN 2342-5474 (painettu)ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö, www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen, www.tutkimustaitto.infoKuvat: Ida Pimenoff, sivut 24–25 Liisa TakalaPainopaikka: Painotalo Plus Digital OyIlmestymispäivä 23.11.2015

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuten ja liike-elämään Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaKorkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

2 Työajat ja työolotTyön arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevastiAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossaAsiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelleYli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaAsiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaAsiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiJoka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaYli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä

3 Palkat, verotus ja ostovoimaPalkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessaKorkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaTaitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaVeroprogressio kiristyy edelleen vuonna 2016Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaHyvin ansaitsevien ostovoima pienenee vuonna 2016

4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettujaSuoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen

5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on lähes 600 000

46891214161718192123

242628303234353638

4042464950515254

5658596162

6466

SISÄLLYS

3

http://www.nimio.fi

http://www.tutkimustaitto.info

Akavaaka — syksy 2015 3

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on puolivuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeakoulu-tettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten, korkeakoulutettujen ja asiantuntija- ja esi-miestyötä tekevien työajoista ja työoloista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta, verotusta ja ostovoimaa koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koske-vaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.

Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.

AKAVAAKA

Akavaaka onsaatavilla osoitteessa

www.akava.fi/akavaaka

LINKKIVINKKI

1 – Työllisyys ja työttömyys

6 Akavaaka — syksy 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kahdella pro-sentilla, toisin sanoen 9 000 henkilöllä ja oli noin 444 000 henkilöä vuonna 2014. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi sama-na ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokes-kuksen Työvoimatutkimuksen 2014 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.

Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysy-vässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2014 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä neljä prosenttia akavalaisista.

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Kuvio 1.1 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: Akavalaiset (444 000)

Kaikki

Miehet (N = 207 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 237 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä%

1

5 4

2 5

4 3

6

8

5

0 20 40 60 80 100

6

3

2

8

34

5

4

76

72

86

7

4

6

7

84

63

81

55

77

82

75

72 12

4

6

9

24

17

7

6

1

4

6

12

4

4

5

5

3

4

3

4

2

4

3

3

5

2

5

3

6

1

3

14

3

12

7

6

12

9

10 5

Akavaaka — syksy 2015 7TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkki-noille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2014 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista naisjäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli vastaavassa ryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.

Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä ja alle 35-vuoti-ailla akavalaisilla naisilla. 61 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskente-ly opintojen ohessa.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 11 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä ja muilla kuin akavalaisilla 14 prosent-tia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.


Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Kuvio 1.2 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: Koko työvoima (2 622 000)

Kaikki

Miehet (N = 1 347 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 1 275 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

%0 20 40 60 80 100

60

55

70

65

41

62

37

67

70

19 4

9

5

448

57

8

9

6

6

6

8711

13

19

31

15 10

12

3

5

4

8

16 6

9

8

14 7 14

119 911

10

2

3

16

6

27

11

9

29

17


Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2014 aineisto

Arvio määräaikaistenmäärästä 1000 henkilöäKuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014

24444

15951

281693

153

221

122012

1319724

Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat

Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat

KoulutusasteAlempi korkeakouluasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut

%10 15 20 25 30 35 400 5

1411

819

1430

10

1414

11

2415

1413

103

6

3

6

36

19

Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 11 prosenttia ja heitä oli 44 000. Määrä-aikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 30 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määrä-aikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2009 kuusi prosenttiyksikköä, 13 prosentista 19 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.

Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 11 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.

Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on kaikista akavalaisista 13 prosentilla ja valtiosek-torilla 28 prosentilla.

Määrä-aikaisissa työsuhteissa on lähes puolet enemmän naisia kuin miehiä.


Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeakoulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korke-ampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeakou-lutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä koko väestön työlli-syys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.

Yli joka kymmenes korkeakoulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2014. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeakoulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2014 se oli 74 prosenttia. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat työllisyysaste nousi 23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2014.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009 ja 2014

Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta

Koko väestö Korkeakoulutetut2014 2009 2014 2009

Työllisyysaste, % 68.2 68.2 84.0 85.9Työttömyysaste, % 8.8 8.4 5.3 4.1Työvoimanulkopuolella, % 25.2 25.6 11.3 10.4

Korkeakoulutetut 2009

Koko väestö 2009

Koko väestö 2014

Korkeakoulutetut 2014

%%

Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ikäryhmät

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0


Kuvio 1.5 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 55–59-vuotiaat

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014

KorkeakoulutetutKoko väestö%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

5963 65 66 66 65 67

86

68

85

71

88

71

88

74

89

73

88

74

90

73

88

74

85

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


Kuvio 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 60–64-vuotiaat

%KorkeakoulutetutKoko väestö

23 25 26 27 2934

37

56

39

57

41

60

39

57

39

58

42

61

42

56

45 45

6462

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02014


Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2014 korkeakoulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista viisi prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosent-tia, korkeakoulutetuista seitsemän prosenttia.

Alla oleva kuvio osoittaa, että työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.


Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus

Muu työvoimanulkopuolella

Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014 Väestö (1 000)

52.652.955.650.157.154.261.2

54.959.459.959.961.858.866.9

335.9327.5328.7317.3311.4309.0295.5

319.9342.0363.6359.5351.8339.7338.6

55–59-vuotiaat

55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

60–64-vuotiaat

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

%

Korkeakoulutetut

Muut kuin korkeakoulutetut

86 4 2

2

2

2

86 6 2

1

3

1

86 5 3

2

2

1

86 5 3

3

2

1

86 7 3

3

2

2

54

545352

5858

65 11

5

2

64 11

6

3

69 11

7

2

68 11

8

4

69 10

9

7

69 12

12

8

3332

323536

3737

68 11

10

6

52

87 4 2

1

2

2

87 5 2

1

3

2

0 5010 6020 7030 8040 90 100

6

6

19

19

4

7

19

19

4

6

16

19

4

5

17

18

6

9

17

18

4

5

16

16

4

5

15

16

2

2

36

3

2

36

2

3

37

3

3

35

2

1

27

4141

403735

3334

3

1

30

2

2

30


Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2014 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet kor-keakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkea-koulutetuista kahdeksan prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kuvio 1.8 Työlliset työnantajan mukaan 2014: Korkeakoulutetut (721 000)Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä

Kaikki

Miehet(N = 325 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 396 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

100%

0 20 40 60 80

53

73

64

46

63

56

43

30

45 6

8

5

5

1015

22

16

10

2811

12

10

15

12

8

12

14

11 38

47

40

31

17

10

6

8


Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 73 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 56 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinhar-joittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä.

Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.


Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä

Kuvio 1.9 Työlliset työnantajan mukaan 2014: Kaikki työlliset (2 383 000)

Kaikki

Miehet(N = 1 215 00)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 1 168 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä%

0 20 40 60 80 100

6 22 12

5 7 8

6 10 18

6 13 24

6 10 16

4 25 5

7 36 8

7 42 10

6 34 8

60

80

66

57

68

67

48

42

52

Joka toinen korkea-koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.


Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2014 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seu-raavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipal-veluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 42 prosenttia työllisistä akavalaisista.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka viides. Akavalaisista miehistä joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (17 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia).

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja joh-totehtävissä. Naisista 11 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 19 prosenttia kuuluu vastaavaan ammat-tiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (33 prosenttia) kuin miehillä (16 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 69 taulukosta 5.3.

TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014

Koulutus

Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Liike-elämän palvelut

Kaikki muut

Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus

Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%

0 5 10 15 20 25 30 35

Kaikki

Miehet

Naiset

444

410

7

77

7

610

8

97

8

1115

13

225

14

237

15

2917

23

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johto-tehtävissä, miehistä joka viides.


Vaikka tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on supistettu teolli-suudessa ja yliopistoissa viime vuosina, se työllistää edelleen kymme-niä tuhansia korkeakoulutettuja Suomessa (kuvio 1.11). Teollisuuden korkeakoulutettua t&k-henkilöstöä on supistettu vuodesta 2005 vuoteen 2013 mennessä 16 prosenttia. Yliopistojen t&k-henkilöstöä on saman ajanjakson aikana supistettu neljä prosenttia ja vuodesta 2010 kaksitoista prosenttia.

Akavan liittojen jäsenmäärät on esitetty sivulla 68 taulukossa 5.2. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoil-le ja ammatteihin.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2013 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä.Henkilöstömäärän mittayksikkönä käytetään tutkimustyövuotta, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua tutkimus- ja kehitystyön määrää.Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kaikki sektorit (43 553)

Muut yksityisen sektorin toimialat (9 921)Julkinen sektori (5 583)Korkeakoulut (13 024)

Teollisuus (15 027)

Kuvio 1.11 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetunhenkilöstön määrän muutos 2005–2013

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

180

170

160

150

140

130

120

110

100

90

80

180

170

160

150

140

130

120

110

100

90

80

Indeksi 2005=100

Teollisuuden t&k- henkilöstöä on vähennetty 16 prosenttia vuosina 2005–2013.

16 Akavaaka — syksy 2015

Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeakoulutettuja yrittäjiä oli 57 000 vuonna 2014. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä. Naisten osuus oli 44 prosenttia. Joka kolmas päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.

Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000.

Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Joka neljäs akavalainen yrittäjä toimii yhteiskunnallisella tai kaupallisella alalla, joka viides tekniikan tai luonnontieteiden alalla. Kolme prosent-tia on maa-, metsä- tai ympäristöalan yrittäjiä tai ammatinharjoittajia.

Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides aka-valainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä viiden viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneem-pia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjähenkisyyden ja hyvän yrityside-an puuttuminen.

Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014


9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 % 10 %

38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 % 44 %

Osuus korkea-koulutetuista

Naisten osuus

1 000 henkilöä

Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

51

80

70

60

50

40

30

20

10

0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

58 5964

69

7574

15

6054

1513

5147

1210

4839

12

17

57

Joka viides akavalainen

on harkinnut yrittäjyyttä.

TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS


Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeakoulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeakoulutet-tujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien työttömyys on kasvanut. Vuoden 2013 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja työttömiä oli 219 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,4 prosenttia ja heitä oli työttömänä 46 000.

16.6

8.7

4.5

8.28.7

4.0

Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio

Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014

Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000)

Keskiaste (106 000)

Kaikki (219 000)

Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (31 000)

Perusaste (67 000)

2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%222120191817161514131211109876543210

%


Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaAkavan tammikuussa 2015 tekemässä luottamusmiesbarometrissa kävi ilmi, että irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia. Yli 70 prosenttia yksityisen sektorin luotta-musmiesten työpaikoista on vähentänyt henkilöstöä kyselyhetkeä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Julkisella sektorilla henkilöstöä vähentäneiden työpaikkojen osuus oli yli 60 prosenttia.

Tuotannollistaloudellinen irtisanominen on yksityisellä sekto-rilla yleisin tapa vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä vähentäneistä yksityisen sektorin työpaikoista yli 80 prosenttia irtisanoi henkilöstöä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Julkisella sektorilla yleisin henkilöstön vähentämisen tapa on ns. luonnollinen poistuma, jossa työpaikalta lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Yli 80 prosentissa henkilöstä vähentäneistä julkisen sektorin työpaikoista henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen kautta. Yli 70 prosentissa vähennykset toteutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta niin, että määräaikainen työsuhde jätettiin uusimatta.

Joka toinen yksityisen sektorin luottamusmies raportoi, että tuotannollistaloudelliset irtisanomiset olivat kohdistuneet heidän edustamiinsa työntekijöihin. Julkisen sektorin luottamusmiehistä näin kertoi 14 prosenttia. Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievätkin suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä.

Irtisanomiset ja henkilöstö-

vähennykset ovat

liukuhihna-rutiinia.

Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten

Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu

Eläkkeelle siiirtyneiden tilalleei ole palkattu uusia työntekijöitä

Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus

Töitä on ulkoistettu

Muut

82

33

5174

4785

348

3132

88

Yksityisen sektorin luottamusmiehet

Julkisen sektorin luottamusmiehet

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla

Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä. He edustavat lähes 170 000 ylempää toimihenkilöä.Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015



Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan syyskuussa 2015 oli työttömä-nä noin 47 800 korkeakoulutettua, joista noin 4 600 vastavalmistu-nutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.

Vuodessa on tullut lähes

6 000 korkea-koulutettua

työtöntä lisää.

Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot


Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki

Kaikki 2014/9 2015/9 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 82 617 83 102 485 0.6

Keskiaste 135 815 149 923 14 108 10.4

Alin korkea-aste 21 027 22 376 1 349 6.4

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 22 203 25 231 3 028 13.6

Ylempi korkeakouluaste 18 477 20 965 2 488 13.5

Tutkijakoulutus 1 432 1 622 190 13.3

Korkeakoulutetut yhteensä 42 112 47 818 5 706 13.5

Kaikki työttömät yhteensä 293 980 316 828 22 848 7.8

Vastavalmistuneet 2014/9 2015/9 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 271 257 -14 -5.2

Keskiaste 11 956 14 797 2 841 23.8

Alin korkea-aste 323 352 29 9.0

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 2 558 2 797 239 9.3

Ylempi korkeakouluaste 1 466 1 702 236 16.1

Tutkijakoulutus 71 92 21 29.6

Korkeakoulutetut yhteensä 4 095 4 591 496 12.1

Kaikki työttömät yhteensä 16 731 20 077 3 346 20.0



Tuoreimmat korkeakoulutettujen

työttömyys tiedot ovat osoitteessa:

www.akava.fi/ tyottomyystilastot

LINKKIVINKKIKorkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuo-den aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutusaloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknista-loudellisilla aloilla.

Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeakoulu-tettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakoh-taiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajil-la. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.


Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)Kasvatustieteiden maist.Sosionomi, sosiaalialan AMKTohtoriKauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand.LisensiaattiLuonnontieteiden kand.LastentarhanopettajaAgronomi, maa- ja metsät. maist.Teol. koulutus (ylempi tutkinto)ArkkitehtiFarmaseuttiLääkäriHammaslääkäri

Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot

6 9494 3953 2712 9052 5762 1811 7001 3011 2031 1501 01582475647741735734330329215814012823

67879842327632141720016122415518496364524351174533330250

Syyskuu2015

Muutosvuoden aikana

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000

Työttömien määrän kasvu vuoden aikana



Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmis-sä. Korkeakoulutetuista 50–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: neljässä vuodessa 61 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut neljän vuoden aikana noin 72–105 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat 30–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Kaikkien korkeakoulutettujen työttö-mien määrä on noussut 82 prosenttia neljässä vuodessa.

Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Tämän ryhmän työttömien määrä on nous-sut 40 prosenttia kyseisellä tarkasteluvälillä. Ikäryhmässä 40–59-vuo-tiaat työttömien määrä on noussut noin neljänneksellä. Muissa ikäryhmissä nousua on ollut 50–53 prosenttia.

Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain

Työttömät ilman lomautettuja. 12 kuukauden liukuva keskiarvo.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)

Ekonomi, alempi kk

Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maist. (hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala)

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)

Lisensiaatti

Valtiot./yhteiskuntatiet/hallintot. maist.

Tradenomi

Ekonomi, ylempi kk

Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Diplomi-insinööri

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Arkkitehti

Sosionomi, sosiaalialan AMK

Tohtori

Kasvatustieteiden maist.

Oikeustieteen kand./maist.

Farmaseutti

Lastentarhanopettaja

Lääkäri

Hammaslääkäri

2014/9

2015/9

0%

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoit-tain vuosina 2014 ja 2015. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen las-kentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.

13 14 15



Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015,korkeakoulutetut, elokuu

Alle 30-vuotiaat / 8 593

40–49-vuotiaat / 10 818

50–59-vuotiaat / 9 456

60–64-vuotiaat / 4 779

30–39-vuotiaat / 16 513

2014 2015201320122011

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

Indeksi 2011/8=100

Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015,muut kuin korkeakoulutetut, elokuu

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Elokuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Elokuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Alle 30-vuotiaat / 74 210

40–49-vuotiaat / 49 85750–59-vuotiaat / 63 768

60–64-vuotiaat / 38 941

30–39-vuotiaat / 49 618

Indeksi 2011/8=100

2014 2015201320122011

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590


Korkeakoulutettujenpitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

Korkea-koulutetuista työttömistä28 prosenttia on pitkäaikais-työttömiä.

Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on selvästi enemmän.

Korkeakoulutetuista työttömistä 28 prosenttia on pitkäaikaistyöttö-miä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 15 700 heinäkuussa 2015.

Tilanne kunkin vuoden heinäkuussa. Työttömät ilman lomautettuja.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa

Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2012–2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

Työttömien lkm

Yli vuoden työttömänä olleiden lkm



Tutkijakoulutusaste

Muut kuin korkeakoulutetut

17 556

21 463

25 168

28 685

17 569

21 268

23 348

26 513

1 095

1 294

1 601

1 828

215 473

243 121

262 818

284 211

3 139

4 191

5 706

7 583

2 918

4 040

5 550

7 444

279

333

490

659

52 650

62 730

74 532

88 541%

49

43

40

37

52

45

41

38

36

32

26

26

42

38

35

33 16

17

18

17

16

19

20

20

16

17

18

18

17

18

19

18

20

19

19

16

22

25

22

18

19

18

17

14

20

19

19

15

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

18

20

23

26

17

19

24

28

25

26

31

36

24

26

28

31


2 – Työajat jatyöolot


työolot


Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akava selvitti erilaisten henkilöstöjärjestelmien yleisyyttä akavalais-ten työpaikoilla vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa. Työpaik-kojen henkilöstöjärjestelmät tukevat suunnitelmallista henkilöstöpo-litiikkaa, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työn kannustavuutta sekä edistävät pitkiä työuria ja työelämän tasa-arvoa.

Julkinen ja yksityinen sektori eroavat toisistaan työn tuloksellisuu-desta palkitsemisessa ja työn vaativuuden arvioinnissa (kuvio 2.1). Yksityisellä sektorilla 66 prosentissa akavalaisten luottamusmiesten työpaikoista on käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Julkisella sektorilla osuus on 18 prosenttia. Työn vaativuuden arviointijärjestelmä on käytössä 78 prosentissa julkisen sektorin ja 42 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista. Ikäohjelma oli käytössä 11 prosentissa julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoista.

Palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat ovat lakisääteisiä kaikilla vähintään 30 hengen työpaikoilla. Yksityisellä sektorilla lain velvoittamista työpaikoista 29 prosenttia on tehnyt palkkakartoi-tuksen ja julkisella sektorilla 27 prosenttia. Vähintään 30 hengen yksityisen sektorin työpaikoista 68 prosentilla on voimassaoleva tasa-arvosuunnitelma. Julkisella sektorilla tasa-arvosuunnitelma on 66 prosentilla työpaikoista. (kuvio 2.1)

10 20 30 40 50 60 70 80 90 1000

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Ikäohjelma

Palkkakartoitus*

Tasa-arvosuunnitelma*

Tulospalkkiojärjestelmä

Työn vaativuuden arviointijärjestelmä

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Ikäohjelma

Palkkakartoitus*

Tasa-arvosuunnitelma*

Tulospalkkiojärjestelmä

Työn vaativuuden arviointijärjestelmä%

Yksityinen sektori

Julkinen sektori

58 16

62

29

12

27

41

11

57

26

9

69

10

14 11

23

37

14

5

12

11

26

41

19

5

3

3

5

7

2

5

20

5

5

7

8

8

11

29

68

66

42

58

11

27

66

18

78

Kyllä On suunnitteilla EiEi osaa sanoa

*Mukana toimipaikat, joissa on vähintään 30 työntekijääLähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Kuvio 2.1 Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla

TYÖAJAT JA TYÖOLOT


Luottamusmiesbarometrissä selvitettiin myös mitkä ongelmat ja sopimustulkinnat työllistävät luottamusmiehiä (kuvio 2.2). Julki-sella sektorilla yleisimpiä ovat palkkaukseen liittyvät ongelmat (79 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla lomautuksiin ja irtisanomisiin (52 prosenttia) sekä matkustusaikoihin (52 prosenttia) liittyvät ongelmat. Myös työaikoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä sekä julkisella (55 prosenttia) että yksityisellä sektorilla (41 prosenttia).

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Matkustusaika

Lomautus, irtisanominen

Työajat

Ylityöt

Palkkaus

Tasavertainen / oikeudenmukainen kohtelu

Etätyö

Työaikajoustot

Kiusaaminen, häirintä, väkivalta

Lomat

Määräaikaisuus

Koulutukseen osallistuminen

Työhön paluu perhevapaiden jälkeen

Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella

Muu asia

001020304050607080 10 20 30 40 50 60 70 80

22

21

55

Julkinen sektori Yksityinen sektori

27

79

46

13

14

41

17

40

22

8

7

10

52

52

41

40

34

31

27

26

21

21

12

12

9

4

14% %

Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnat

Luottamus-miehiä työllistävät palkkaukseen, irtisanomisiin ja työaikoihin liittyvätongelmat.


28 Akavaaka — syksy 2015TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.

Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 40 työtuntia viikossaAkavalaiset tekevät keskimäärin 40,4 työtuntia viikossa (taulukko 2). Muilla palkansaajilla työviikon pituus on keskimäärin 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko (41,1 tuntia) on pidempi kuin naisten (39,6 tuntia). Yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.

Akavalaisista ammattiryhmistä pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 42,5 tuntia. Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat tekevät keskimää-rin 39-tuntista työviikkoa. Muiden alojen erityisasiantuntijoilla viikko-työajan pituus on 40,2 tuntia ja asiantuntijoilla 40,9 tuntia.

Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2014

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit

% tuntia viikossa 25 mediaani 75

Kaikki 100 40.4 38 38 42

Miehet 48 41.1 38 40 43

Naiset 52 39.6 38 38 40

Työnantaja

Yksityinen 53 41.3 38 40 43

Valtio 13 40.4 37 38 40

Kunta 35 38.7 37 38 40

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 42.5 38 40 45

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40.2 38 38 40

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 25 39.0 35 38 40

Asiantuntijat 18 40.9 38 38 42

Muut 5 39.6 38 38 40


Akavalaiset ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät ylemmät toimi-henkilöt poikkeavat muista palkansaajista ylityön ja korvauksettoman ylityön yleisyydessä (kuvio 2.3). Akavalaisista ja ylemmistä toimi-henkilöistä 24 prosenttia tekee ylitöitä, kun kaikista palkansaajista ylitöitä tekee 19 prosenttia. Ero muihin palkansaajiin selittyy korva-uksettomilla ylitöillä. Akavalaisista yhdeksän prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä kahdeksan prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä, kun kaikilla palkansaajilla osuus on kolme prosenttia. Korvauksetto-mat ylityöt ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla, jonka akavalaisista palkansaajista 10 prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä. Valtiolla osuus on yhdeksän ja kunnissa viisi prosenttia.

Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.


Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2014

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut palkansaajat

Akavalaiset palkansaajat

Miehet

Naiset

Työnantaja

Yksityinen

Kunta

Valtio

Kaikki palkansaajat

Sosioekonominen asema

Ylempi toimihenkilö

Alempi toimihenkilö

Työntekijä%

6.7

6.9

6.6

8.0

5.8

7.0

5.7

10.0

7.0

5.5

8.1

Ylityötunnit keskimäärin,tuntia / viikko

0 5 10 15 20 25 30

Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö

3 16

8 15

1 16

9 14

7 17

9 17

4 17

9 5

7 16

1 17

15

19

24

18

23

24

27

22

14

24

19

15

1

1

1

1

1

1


Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyytyöajan ulkopuolelle Akavalaiset toimivat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiesammateis-sa, joissa työn läikkyminen työajan ulkopuolelle on yleisempää kuin muissa ammateissa. Työn läikkyminen ilmenee korvauksettomien ylitöiden, iltaisin tehtävän ansiotyön, työajan ulkopuolisten yhtey-denottojen ja tuotannollisten työaikajoustojen yleisyytenä.

Akavalaisista 43 prosenttia tekee päätyöhönsä liittyviä töitä myös iltaisin (kuvio 2.4). Iltatyön tekeminen on akavalaisilla ja ylemmillä toimihenkilöillä (44 prosenttia) yleisempää kuin muilla palkansaajilla, kun vuorotyöntekijät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaik-kiaan muista kuin vuorotyötä tekevistä palkansaajista 32 prosenttia tekee iltatöitä.

Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Ylemmistä toimi-henkilöistä 37 prosenttia joustaa viikottain työajoissa.


Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät palkansaajat 2014

Säännöllisesti Silloin tällöin

Miehet

Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut kuin akavalaiset

Yksityinen

Valtio

Kunta

Ylemmät toimihenkilöt

Alemmat toimihenkilöt

Työntekijät

100 20 30 40 50 60

Akavalaiset palkansaajat

Kaikki palkansaajat

Työnantaja

%

9 23

34

19

38

31

38

36

28

34

20

13

9

9

9

9

9

9

8

10

8

9

32

43

28

47

40

48

45

36

44

28

21


Työstä johtuvat työaikajoustot ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla (kuvio 2.5). Ylemmistä toimihen-kilöistä 37 prosenttia joustaa vähintään viikoittain työajoissa työstä johtuvista syistä. Alemmilla toimihenkilöillä osuus on 26 prosenttia ja työntekijöillä 21 prosenttia. Työntekijöissä on suhteessa enemmän niitä, jotka eivät koskaan joudu joustamaan työajoissa.

Ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista myös työaikajoustojen syiden suhteen (kuvio 2.6). Ylemmillä toimihenki-löillä on muita palkansaajia tavallisempaa, että työajoissa joustetaan työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden tarpeiden vuoksi tai siksi, että työ hajautuu maantieteellisesti useammalle eri aikavyöhykkeelle. Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työteh-tävien vuoksi ja 48 prosenttia asiakkaiden tarpeiden vuoksi. Työn maantieteellisen hajautumisen vuoksi työajoissa joustaa 11 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.

Asiantuntija- ja esimiesammateissa työajan ulkopuoliset yhtey-denotot ovat yleisiä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan asiantuntija- ja esimiesammateissa toimivista ylemmistä toimihenkilöistä lähes 80 prosenttia saa työhön liittyviä yhteydenot-toja työajan ulkopuolella.

Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Lähes80 prosenttia ylemmistä toimi-henkilöistä saa työhön liittyviä yhteyden-ottoja työajan ulkopuolella.


Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2003, 2008 ja 2013

2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013

Ei koskaanHarvemmin kuin kuukausittainKuukausittainViikottainPäivittäin

2317 17 15

23 23 22

24

17 18 18

21 23 24

35

40 40 41

34 34 36

9

31

24

27

9 1221 21 19

15 14 12

30

25

26

10

8

31

27

28

9

6

22

24

35

13

6 5

21

25

38

10

5 5 5 6 67 5

%100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Kuvio 2.5 Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistä

Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat


Työtehtävien vaatimuksesta

Asiakkaiden tarpeiden vuoksi

Esimiehen vaatimuksesta

Työskentelee eri aikavyöhykkeillä

58

44

34

45

48

42

28

40

21

22

18

21

11

2

1

4



Työntekijät

Kaikki palkansaajat

0 10 20 30 40 50 60

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

Kuvio 2.6 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat

Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaTyöajan seuranta yhdistettynä joustaviin työaikajärjestelmiin edesauttaa työstä palautumista, parantaa tuottavuutta ja ehkäisee harmaata ylityötä. Työaikaa ei seurata 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä millään tavalla ja 34 prosenttia kirjaa työtuntinsa itse (kuvio 2.7). 30 prosentilla työaikaa seurataan kellokortilla tai kulunval-vonnalla. Valtion ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia on työajan seurannan ulkopuolella ja yksityisen sektorin ylemmistä toimihen-kilöistä 35 prosenttia. Työajan seurannan piirissä olevien osuus on pienin kunnissa.

Työaikapankkien yleisyydessä on eroja työnantajasektoreiden välillä (kuvio 2.8). Akavan vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa 21 prosenttia julkisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä ilmoitti, että heidän työpaikallaan oli käytössä työaikapankki. Yksityisellä sek-torilla työaikapankkeja oli 25 prosentilla työpaikoista.

Työaika-pankki on käytössä joka neljännessä yksityisen sektorin työpaikassa.


%


Kuvio 2.7 Työajan seuranta

Kellokortti/kulunvalvonta Kirjaa itse Ei seurata

Valtio

Kunta

Yksityinen sektori



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat



Työntekijät

Kaikki palkansaajat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

30

35

41

35

49

68

53

56

24

37

29

32

28

30

43

34 40

40

41

37

40

37

46

35

25

21

27

23

39

40

41

34 36

24

19

26

28

5

26

19

41

17

34

28

35

29

17

26%


Julkinen sektori

Yksityinen sektori

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

25 5

5 6

2

21 69

67

Kyllä On suunnitteilla Ei osaa sanoa Ei

Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015



Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaKaksi palkansaajaa kolmesta liikkuu työssään päätyöpaikkansa ulkopuolella ainakin osan työajastaan. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä on muita palkansaajia tyypillisempää, että työ on osittain mobiilia ja että työssä liikutaan maantieteellisesti laajemmalle alueel-la. Asiantuntijoissa ja esimiehissä on silti verrattain vähän niitä, joiden työ olisi täysin liikkuvaa.

Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia liikkuu ainakin osan työajastaan päätyöpaikkansa ulkopuolella, kun alemmilla toimihenki-löillä osuus on 62 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia (kuvio 2.9). Ylemmistä toimihenkilöistä kolme prosenttia liikkuu työssään lähes koko työajan, kun täysin mobiilia työtä tekevien osuus on työntekijöil-lä 25 prosenttia. Vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä liikkuu työs-sään jonkin verran, mutta vähemmän kuin neljäsosan työajastaan.

Liikkuvaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 56 prosenttia liikkuu eri puolella Suomea, 23 prosenttia naapurimaissa, 28 pro-senttia Euroopassa ja 15 prosenttia Euroopan ulkopuolella. Alemmilla toimihenkilöillä eri puolella Suomea liikkuvien osuus on 35 prosenttia ja työntekijöillä 37 prosenttia. Ulkomailla työnsä vuoksi liikkuvien osuudet ovat alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä verrattain pieniä.

Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia

Lähes kokoajan Puolet–3/4 työajasta Noin 1/4 työajasta Vähemmän kuin 1/4 työajasta Ei lainkaan%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02008 2013 2008 2013 2008 2013 2008 2013

2 3

1212

48

1615

49

6

8

37

40 38

36

6

10 2025

9

7

8

21

4245

23

10

109

1211

5

4

109

2022

3536

3334

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013




Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiTyön henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla, mutta silti kaksi kolmesta asiantuntija- ja esimiestyötä tekevästä ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi (kuvio 2.10). Alemmista toimihenkilöistä 49 prosenttia ja työntekijöis-tä 28 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan työ koetaan henkisesti kuormittavaksi erityisesti ihmissuhdetyössä ja työpaikoilla, joissa esiintyy ristiriitoja. Erityisen selvä yhteys henkiseen kuormit-tavuuteen on työssä koetulla kiireellä. Ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työtä kiire haittaa erittäin tai melko paljon, 87 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Muista ylemmistä toimihenkilöistä henkisesti kuormittavaa työtä teki 57 prosenttia.

Kiirekokemuksissa palkansaajaryhmien välillä ei ole suuria eroja (kuvio 2.10). Ylemmistä toimihenkilöistä 30 prosenttia kokee kiireen haittaavan työtään erittäin tai melko paljon, kun vastaava osuus on alemmilla toimihenkilöillä 27 prosenttia ja työntekijöillä 28 prosenttia.

Kaksi kolmesta ylemmästä toimi-henkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

72

33

72

30

68

31

66

30

54

32

54

31

55

32

49

27

34

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013


32 3228

32322728

50

33

51

30

52

31

48

28

Työn henkinen rasittavuus¹ Haittaava kiire työssä²

Kuvio 2.10 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire

¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta.²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon.Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013



Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaSairaana työskentely ja sairauspoissaolot ovat todennäköisempiä niillä, jotka kokevat työnsä henkisesti rasittavaksi tai joilla kiire haittaa työtä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan henkisesti rasittavaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia on ollut edeltävän vuoden aikana pois töistä oman sairauden vuoksi ja 54 prosenttia on ollut sairaana töissä. Haittaavaa kiirettä kokeneis-ta sairauspoissaoloja on 65 prosentilla ja sairaana työskentelee 61 prosenttia. Niistä, jotka eivät koe työtään henkisesti rasittavaksi tai koe haittaavaa kiirettä, sairauspoissaoloja on 54 prosentilla ja sairaa-na työskentelee 37 prosenttia.

Ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 61 prosenttia on vuoden aikana tehnyt töitä sairaana (kuvio 2.11). Saman ikäryhmän miehillä osuus on 41 prosenttia. Kaikista ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentelee 49 prosenttia.

Kaikki yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Miehet yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Naiset yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

49

50

50

46

44

41

47

41

54

61

54

51 43

39

35

40

50

47

48

48

46

43

42

44 7

7

7

8

8

10

7

9

6

4

7

6

Kyllä Ei Ei ole ollut sairaana

%

Kuvio 2.11 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä


Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla.



Sairauspoissaoloissa miesten ja naisten väliset erot eivät ole ylemmillä toimihenkilöillä yhtä suuria kuin sairaana työskentelyssä. Sairauspoissaolot ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla ja 35–50-vuoti-ailla naisilla, joista 65 prosentilla on sairauspoissaoloja (kuvio 2.12). Alle 35-vuotiaista miehistä sairauspoissaoloja on 62 prosentilla ja 35–50-vuotiaista 64 prosentilla. Pitkät, vähintään yli 10 päivän mit-taiset sairauspoissaolot ovat yleisempiä 35 vuotta täyttäneillä kuin näitä nuoremmilla.

Kuvio 2.12 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä



00 1010 20203040506070 30 40 50 60 70

63

5614

9

65

61

14

5

65

58

1310

59

50

14

98

4

41

48

89

57

64

4

9

59

62

7

853

59

Yhteensä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Miehet Naiset

%%

Oman sairauden vuoksi poistöistä edellisten 12 kk aikana

1–3 päivän sairauspoissaolot

4–9 päivän sairauspoissaolot

Vähintään 10 päivänsairauspoissaolot


Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviäTilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineistossa vain yh-deksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä luokittuu ammattinsa puolesta johtajiksi ja 90 prosenttia eri alojen erityisasiantuntijoiksi. Kuitenkin 56 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä työ sisältää tois-ten töiden johtamista ja työtehtävien jakamista muille. Esimiesteh-tävät ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin kaikilla palkan-saajilla keskimäärin (38 prosenttia). Ylemmistä toimihenkilömiehistä 60 prosentilla ja naisista 51 prosentilla työhön sisältyy toisten työn johtamista.

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt 2000-luvulla samalla, kun toiminnallisten eli ilman alaisia olevien esimiesten osuus on kasvanut (kuvio 2.13). Vuonna 1997 hallinnollista esimiestyötä tekevien osuus oli ylemmillä toimihenkilöillä 49 prosenttia ja toimin-nallista esimiestyötä tekevien osuus neljä prosenttia. Vuonna 2013 toiminnallisten esimiesten osuus oli 21 prosenttia ja hallinnollisten esimiesten osuus 35 prosenttia.

6361

64

60

4246

54

5153 54

59

56

58

48 4739

21

3

39

33

13

17

37

30

4941 42

35

21

17

134

21

1713

5

0

10

20

30

40

50

60

70

1997 19972003 20032008 20081997 2003 2008 2013 2013 2013

%


Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

Miehet Naiset Kaikki

Kuvio 2.13 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä

Esimies, omia alaisia Esimies, ei alaisia

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus kasvanut.


Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimusten aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

Aikaisempaa suuremmalla osalla palkansaajista oma esimies on nainen (kuvio 2.14). Naisten alaisina toimivien palkansaajien osuus on kasvanut erityisesti ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuu-dessa. Vuonna 1997 reilulla neljänneksellä ylemmistä toimihenkilöistä ja noin puolella alemmista toimihenkilöistä oma esimies oli nainen. Vuonna 2013 osuudet olivat ylemmillä toimihenkilöillä 37 prosenttia ja alemmilla toimihenkilöillä 57 prosenttia.

Edelleen verrattain harvalla miehellä oma esimies on nainen. Vuonna 1997 ylemmistä toimihenkilömiehistä 14 prosentilla lähiesi-mies oli nainen, kun vuonna 2013 osuus oli 19 prosenttia. Naisesi-miesten alaisuudessa työtään tekevien osuus on kasvanut erityisesti ylempien toimihenkilönaisten keskuudessa: vuonna 1997 osuus oli 38 prosenttia ja kuusi vuotta myöhemmin 55 prosenttia.

Nais-esimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.


Kuvio 2.14 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen

1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

14

38

26

15

43

28

19

48

33

19

55

37

13

62

49

17

66

54

19

71

58

21

70

57

5

56

22

7

59

23

6

60

23

10

61

25

9

56

34

11

59

36

13

63

40

15

64

41

Miehet Naiset Yhteensä


3 – Palkat, verotus ja ostovoima

42 Akavaaka — syksy 2015PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Palkat nousevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2014 keskimäärin 4 340 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 850 euroa ja naisten 3 890 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 28 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 480 euroa kuukaudessa, kun naisista 14 prosentilla ansioihin sisältyi keskimää-rin 300 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jolla 31 prosenttia akavalaisista sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 850 euroaja naisten3 890 euroa kuukaudessa.

Akavalaiset keskimäärin e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin e/kk

Sukupuoli

Miehet 4 850 3 690

Naiset 3 890 3 030

Työnantaja

Valtio 4 650 3 830

Kunta 3 920 3 030

Yksityinen 4 560 3 450

Kaikki 4 340 3 350

Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2014

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014


Lähes joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimää-rin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.

Kaikki

Miehet

Naiset

Tulospalkkiota saavien osuus, %

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2014

250

410

470

160

80

300

480

510

170

100

190

300

380

150

70

Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

0 10 20 30 40 50

1822

14

2128

14

3136

25

67

6

79

6

60 70

Kaikki

Miehet

Naiset

56

6069

Kuvio 3.2 Luontoisedut 2014 Luontoisedut saajaakohden, e/kk

130

130

160

60

40

160

170

180

40

60

90

90

120

50

60


Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Luontoisetuja saavien osuus, %

0 10 20 30 40 50

2831

26

48

42

48

3935

41

777

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.


Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 790 euroa.

Nuorimmassa ikäryhmässä akavalaisten keskimääräiset palkat oli-vat valtiolla pari sataa euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enem-män kuin valtiolla. Vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektorei-den välinen palkkaero on sata euroa valtion hyväksi. Tämän selittää osittain se, että Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastosta puuttuvat yksityisen sektorin ylimmän johdon palkkatiedot. Kunnissa työsken-televien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmis-sä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa.

Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 350 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot ovat. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selit-tävät osittain palkkaeroja.

Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2014 vähintään 3 860 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 610 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.

Akavalaiset

Kaikki palkansaajat

e / kk1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500

Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014

3 750 mediaanidesiili 10

2 610

desiili 102 090

desiili 904 910

desiili 906 340

2 850 mediaani

3 860 mediaani

2 950 mediaani



Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014


Euroa/kk Euroa/kk

Kuvio 3.5 Palkansaajien kokonaisansiotkoulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014 Henkilöiden määrä

tilastoissa (1 000)


Kaikki

Miehet

Naiset

Kaikki yhteensä

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste



Tutkijakoulutusaste

e / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000


1 378

141

578

193

231

214

22

702

53

264

128

128

120

10

676

88

313

65

103

94

12

3 3503 690

3 030

2 8003 000

2 460

2 8603 150

2 510

3 410

3 070

3 5004 070

3 050

4 6205 190

4 170

5 5005 860

5 180

4 080

25–35 35–44 45–54Ikäryhmät

55–64

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

Kaikki

Valtio

Yksityinen

Kunta



Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2014

Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014

Indeksi 2006 = 100

KorkeakoulutetutKaikki palkansaajat

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

128126124122120118116114112110108106104102100

128126124122120118116114112110108106104102100

Vuodesta 2006 vuoteen 2014 kaikkien kokoaikaisten palkansaaji-en ansiot ovat nousseet noin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeakoulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen Palkkaraken-netilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat seitsemän vuoden aikana 25,7 prosenttia, korkeakoulutettujen 19,7 prosenttia.

Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakenne-tilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.

Korkea-koulutetut ovat jääneet ansio-kehityksessä jälkeen.

Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat eurooppalaista keskitasoa.

Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaKuviossa 3.7 on esitetty korkeakoulutettujen palkansaajien keski-määräisiä bruttopalkkoja eräissä Euroopan maissa vuonna 2012. Kor-keakoulutetut palkansaajat tarkoittavat tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kansainvälisen ISCED-luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti suorittaneet kolmannen asteen koulutuksen. Suomessa tällaiset henkilöt ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Keskimääräisten bruttopalkkojen tiedot perustuvat Euros-tatin tulonjakotilastoja hyödyntäviin Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelmiin. Kuviossa 3.8 on esitetty korkeakoulutettujen keskipalkat ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjaus on laskettu Euroopan ko-mission AMECO-tietokannan ostovoimapariteetti- ja valuuttakurssi-lukujen perusteella siten, että eri maiden hintatasoja verrataan euron ostovoimaan Suomessa.


Akavaaka — syksy 2015 47PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Sveitsi

Luxemburg

Alankomaat

Itävalta

Irlanti

Norja

Saksa

Tanska

Belgia

Iso-Britannia

Suomi

Ruotsi

Italia

Ranska

Espanja

Portugali

Kreikka

Viro

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk

7 030

6 350

5 380

4 930

4 870

4 710

4 590

4 560

4 340

4 060

3 860

3 500

3 490

3 340

3 220

2 760

2 380

1 830

Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk

Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma

Sveitsi

Luxemburg

Norja

Tanska

Alankomaat

Itävalta

Irlanti

Belgia

Saksa

Suomi

Ruotsi

Iso-Britannia

Ranska

Italia

Espanja

Portugali

Kreikka

Viro

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk

8 870

6 210

6 310

5 110

4 870

4 500

4 430

3 980

3 930

3 860

3 860

3 790

3 110

2 910

2 420

1 820

1 760

1 070

Bruttopalkka, euroa/kk

Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)


Sveitsi

Itävalta

Luxemburg

Saksa

Portugali

Iso-Britannia

Irlanti

Espanja

Norja

Suomi

Alankomaat

Italia

Ranska

Belgia

Tanska

Ruotsi

Kreikka

Viro

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

179

146

112

108

95

69

64

57

54

52

50

49

48

46

45

40

38

37

Palkkojen prosentuaalinen ero

Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2012

Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma

Suomessa korkeakoulutettujen nimelliset keskipalkat edustavat eurooppalaista keskitasoa ollen melko samansuuruiset Iso-Britanni-an, Ruotsin, Saksan ja Belgian korkeakoulutettujen kanssa. Suhteel-lisen korkean hintatason vuoksi Suomen sijoitus palkkavertailussa putoaa hieman ostovoimakorjauksen myötä. Suomeen verrattuna Saksassa korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut palkat ovat selke-ästi nimellispalkkoja paremmat. Myös Iso-Britanniassa ja Belgiassa korkeakoulutettujen palkat kasvavat ostovoimakorjauksen myötä. Sen sijaan Suomea korkeamman hintatason omaavassa Ruotsissa keskipalkat laskevat ostovoimakorjauksen seurauksena.

Kuviossa 3.9 on laskettu korkeakoulutettujen ja matalasti koulu-tettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero. Matalasti koulutetuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet enintään perusasteen tutkinnon. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla. Koulutuksen tuomassa palkkalisässä Suomi edustaa tarkasteltavien maiden keskitasoa. Ruotsissa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 40 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla, mikä on tarkasteltavien maiden alhaisimpia suhdeluku-ja. Saksassa koulutuksen tuoma 108 prosentin palkkalisä on puoles-taan Euroopan korkeimmasta päästä yhdessä Sveitsin, Itävallan ja Luxemburgin kanssa.

Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla.



Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosi-donnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Myös vanhempainpäiväraha on pää-sääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen.

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.

Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 340 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 61 prosenttia eli noin 2 630 euroa kuukaudessa.

Maan hallitus esittää muutettavaksi sairausvakuutuslain mukai-sen sairauspäivärahan määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta vuoden 2016 alusta. Kuviosta 3.10 käy ilmi, kuinka uudistus vaikuttaa eri tulotasoilla. Akavalaisen keskituloilla menetys olisi noin 160 euroa kuukaudessa verrattuna vuoden 2015 sairauspäivärahaan.

Lähde: Akavan laskelma

Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

0

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000

Keskivertoakavalainen

Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

Sairauspäiväraha 2016, esitys

Ansiopäiväraha 2015 (työttömyyspäiväraha)

Sairauspäiväraha 2015

Lakimuutos vie sairaalta tai vanhempain-vapaalla olevalta akavalaiselta 160 euroa kuukaudessa.



Veroprogressio kiristyy edelleenvuonna 2016 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet.

Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2016 verotuksen mukaan jo 2 250 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta liki 46 prosenttia. Rajaveroaste ylittää 50 prosent-tia 3 600 euron kuukausipalkalla ja 60 prosenttia, kun kuukausipalk-ka on vähintään 6 325 euroa.

Suurena pidettyjen palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisää-mällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa raja alennettiin 90 000 euroon ja vuonna 2016 tätä veroluokkaa aiotaan laajentaa koskemaan niitä, joiden verotettava ansiotulo on yli 72 300 euroa vuodessa. Tämä niin sa-nottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan yli 60 prosenttiin 6 325–7 500 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. Rajavero-astetta nostavat yli 60 prosentin myös työttömyysvakuutusmaksun nousu sekä se, että näillä ansiotasoilla työtulovähennys pienenee ensi vuonna entistä jyrkemmin palkan kasvaessa. Tätä korkeammilla ansioilla rajaveroaste on 58–59 prosenttia vuonna 2016.

Kuvion 3.11 laskelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat vero-muutokset ja niin sanotut "viranomaisvähennykset" (esim. työtulovä-hennys ja eläkemaksujen vähennyskelpoisuus) sekä käytetty vuoden 2015 kunnallisveron keskimääräistä tuloveroprosenttia.

Korkein rajaveroaste ylittää60 prosenttia vuonna 2016.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat

5 000 6 000 7 000 8 000

Rajavero 2015Rajavero 2016

Tulovero 2016Tulovero 2015

9 000 10 000 11 000

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton

Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016 (arvio)

4 000

% %

1 0000 2 000 3 000

Rajavero

Tulovero

Verojen osuus tulojenlisäyksestä

Verojen osuus tuloista



Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuistaTilastokeskuksen vuoden 2013 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 45 prosenttia valtion ansiotuloverosta.

Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 54 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2013. Vastaavasti 43 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.

Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013

Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013

Akavalaiset Muut palkansaajat

Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)

Palkkasumma (69,3 mrd. e)

Verot ja maksut (21,5 mrd. e)

Verolajeittain

Valtion ansiotulovero (4,04 mrd. e)

Kunnallisvero (10,9 mrd. e)

Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,1 mrd. e) %

0 20 40 60 80 100

77

70

67

55

30

33

45

31

30 70

69

23

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.



Keskituloisen verotus on SuomessaankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain keskitasoa, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on jo yli eurooppalaisen keskitason ja keski-palkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.

Kuviossa 3.13 vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkan-saajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaika-työssä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään31 000 ja puolet vähintään 50 300 (mediaani) euroa vuodessa. Vii-dellä prosentilla ansiot ylittävät 109 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31,5 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana.Yhden hengen talous.Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma

Vuosiansio 2015, euroa

Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015

Suomi

Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

14

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000

% %

5

Akavalaisten jakauma:

Kaikkien palkansaajien jakauma:

5

23.9

24.4

29.6

31.6 34.7

38.0

47.8

42.1

25

25

50

50

75

75 95

95



Yhden hengen talous, vuositulo 64 300 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015

Belgia

Italia

Saksa

Itävalta

Suomi

Tanska

Alankomaat

Ranska

Ruotsi

Espanja

Norja

USA

Australia

Japani

Britannia

Viro

Sveitsi%

50454035302520151050

Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015

46.6

43.3

42.7

39.4

38.0

37.7

36.7

35.4

33.4

31.6

28.7

27.3

25.9

25.8

25.7

20.7

15.6

Kuviossa 3.14 on esitetty 5 140 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2015. Suomessa palkan-saaja maksoi 5 140 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 38 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tulove-roaste oli 33,4 prosenttia ja Saksassa 42,7 prosenttia.

Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 15,6 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,6 prosenttia.



*) Palkka vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat

Yhden hengen kotitaloudet

Bruttopalkan muutos, %

Bruttopalkan muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkan muutos, %

Nettopalkan muutos, e/kk

Kotitalouskohtaiset inflaatiot

Lastenhoitaja 1.4 33 -0.3 1.8 33 1.1

Farmaseutti 1.2 39 -0.1 1.4 31 1.2

Valtiotieteilijä 1.1 46 0.0 1.0 27 0.8

Diplomi-insinööri 1.1 73 0.2 0.6 24 0.9


Hyvin ansaitsevien ostovoima pienenee vuonna 2016 Kuviossa 3.15 on esitetty ansiotulojen, tulonsiirtojen, veroluonteis-ten maksujen ja hintojen muutosten vaikutukset erilaisten yhden hengen kotitalouksien ostovoimaan vuosina 2015–2016. Kuvios-sa 3.16 on esitetty vastaavat vaikutukset erilaisille perheille, jotka koostuvat kahdesta aikuisesta palkansaajasta ja kahdesta lapsesta. Kaikissa perheissä lapset ovat alle 17-vuotiaita ja kussakin perheessä nuorempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa. Lastenhoitajan ja far-maseutin kotitaloudet asuvat vuokralla ja muut kotitaloudet asuvat omistusasunnoissa. Omistusasujilla on lisäksi asuntolainaa. Kaikkien kotitalouksien aikuiset henkilöt edustavat tulojensa osalta ammattin-sa mukaisia tyypillisiä palkansaajia. ”Ahkerat”-perheen palkansaajat toimivat työntekijäammateissa. Muiden perheiden palkansaajat toimivat eri tulotasojen toimihenkilöammateissa.

Bruttopalkat kasvavat vuonna 2016 sopimuskorotuksen mukaises-ti 0,43 prosenttia tai vähintään 16 euroa. Lisäksi palkansaajien brut-topalkat kasvavat valtiovarainministeriön palkkaliukumaennusteen mukaisesti 0,7 prosenttia. Prosentuaaliset palkankorotukset pienene-vät palkkatason noustessa aina noin 3 700 euron kuukausipalkkaan asti. Akavan esimerkkiperhelaskelmissa bruttopalkat kasvavatkin suhteellisesti eniten pienempituloisilla kotitalouksilla ja vastaavasti vähiten suurempituloisilla kotitalouksilla.

0 2-22 4-20 6-18 8-16 10-14 12-12 14-10 16-8 18-6 20-4 22-2

Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)

Farmaseutti (3 000 e/kk*)

Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)

Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*)

12

6

4

-11

Ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk

Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2015–2016: Yhden hengen taloudet

Pienempi-tuloiset hyötyvät työtulo-vähennyksestäeniten.

Muutos, %

0.7

0.3

0.2

-0.3


0 2-22 4-20 6-18 8-16 10-14 12-12 14-10 16-8 18-6 20-4 22-2

Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)

Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)

Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)

Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*)

20

15

3

-18

Perheen ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk

Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2015–2016: Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset

*) Puolisoiden palkat vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat

Perheet, 2 lasta Bruttopalkkojen muutos, %

Bruttopalkkojen muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkkojen muutos, %

Nettopalkkojen muutos, e/kk

Kotitalouskohtaisetinflaatio

Ahkerat 1.3 71 -0.1 1.4 55 0.9

Kasvattajat 1.3 76 0.0 1.2 53 0.9

Keksijät 1.2 93 0.1 0.9 50 0.9

Taitajat 1.1 134 0.3 0.6 46 0.9

Työtulovähennykseen tulee vuonna 2016 tuntuva korotus, joka kohdistuu erityisesti pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Esimerkki-laskelmien kotitalouksista pienempituloiset hyötyvät eniten työtulo-vähennyksestä. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienenemi-nen 65 prosentista 55 prosenttiin kasvattaa hieman omistusasujien verotusta. Kaikilla palkansaajilla työttömyysvakuutusmaksut nouse-vat merkittävästi vuonna 2016, kun työttömyysvakuutusmaksu nou-see 0,5 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan verot ja veronluontaiset maksut kehittyvät maltillisesti vuonna 2016, ja osalla kotitalouksista veroaste jopa laskee.

Suhteellisesti suurempien palkankorotusten ja maltillisesti kehitty-vän verotuksen vuoksi nettotulot kasvavat eniten pienempituloisilla kotitalouksilla. Kullekin kotitaloudelle on laskettu omat inflaatioluvut, joissa erityisesti kotitalouden asumismuodolla on suuri merkitys.

Vuokra-asumisen odotetaan kallistuvan omistusasumista enem-män vuonna 2016, mikä osaltaan näkyy kotitalouksien erilaisissa inflaatioluvuissa. Vuokralla asuvilla esimerkkikotitalouksilla inflaatio on 1,1–1,2 prosenttia vuonna 2016, kun vastaavasti omistusasujilla inflaatio on 0,8–0,9 prosenttia. Inflaatiokorjauksen jälkeen kotitalo-uksien ostovoiman kehitys on nettopalkkojen kehitystä maltillisempi. Suhteellisen suurituloisten diplomi-insinöörin ja ”taitajien” kotitalouk-sien ostovoima jopa laskee hieman vuonna 2016.


Muutos, %

0.5

0.3

0.1

-0.2

4 – Koulutus

58 Akavaaka — syksy 2015KOULUTUS

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

%%Tutkijakoulutusaste



Alin korkea-aste

Keskiaste

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

01975 1985 1995 2000 2005 2010 2014

Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014

Neljännes aikuisväestöstäon korkeakoulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2014 korkeakoulutettuja oli 27 prosenttia. Vaikka aikuisväestö on ny-kyisin koulutetumpaa, 17 prosentilla ei ole edelleenkään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

30

50

40

29

4244

1724

0.3

15

5

38

34

0.6

6

17

6

40

29

0.7

8

16

9

42

24

0.9

9

13

12

44

20

1.0

11

12

14

44

17

1.2

12

11

5

30

50

4

7

4

20

66

0.23

Akavaaka — syksy 2015 59KOULUTUS

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 yliopis-toissa oli 27 000 uutta opiskelijaa. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 500 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 000 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 700 opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uusia opiskelijoita oli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Am-mattikorkeakouluissa aloitti 38 600 uutta opiskelijaa syksyllä 2014. Kolme neljästä uudesta opiskelijasta oli ammattikorkeakoulututkin-toon johtavassa nuorten koulutuksessa, 17 prosenttia aikuiskoulutuk-sessa ja yhdeksän prosenttia aloitti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa jaammattikorkeakouluissa 2009–2014

10

20

30

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ammattikorkeakoulut

¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot

1 000 henkilöä

Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut

Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulu-tutkintoa.

Yliopistot

10

20

30

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

1 000 henkilöä

20.223.8

20.2

29.1

20.3

28.5 26.029.4

¹

26.330.3

27.031.2

38.2

21.0

39.5

21.9

38.8

22.9

38.3

23.9

37.5

24.8

38.6

25.0


Uudetopiskelijat

Osuus, %Suoritetut tutkinnot

Osuus, %

Yliopistot/koulutusaste

Alempi korkeakoulututkinto 17 538 65.0 13 640 43.8

Ylempi korkeakoulututkinto 7 033 26.1 14 920 47.9

Lääkärien erikoistumiskoulutus 668 2.5 580 1.9

Lisensiaatintutkinto 108 0.4 155 0.5

Tohtorintutkinto 1 651 6.1 1 869 6.0

Yliopistot yhteensä 26 998 100 31 164 100

Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi

Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 28 548 74.0 18 685 74.7

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 564 17.0 4 202 16.8

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 462 9.0 2 115 8.5

Ammattikorkeakoulut yhteensä 38 574 100 25 002 100

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 65 572 56 166

Taulukko 4.1 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissaja ammattikorkeakouluissa 2014

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Yliopistoissa suoritettiin 14 900 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 600 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2014. Tohtoreita val-mistui 1 900. Kaikkiaan vuonna 2014 yliopistoissa suoritettiin yhteen-sä 31 200 tutkintoa, 800 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna.

Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2014 suoritettiin 25 000 tutkintoa, joka on noin 200 tutkintoa enemmän kuin edellisenä vuotena. Ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2014 suoritettiin 2 100 ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa.

Vuonna 2014 valmistui1 900 uutta tohtoria.


Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 Koulutustilaston mukaan 61 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 29 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.


Ylempikorkeakoulututkinto

Koulutusalat yhteensä

Humanistinen ja kasvatusala

Kulttuuriala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnontieteiden ala

Alempi tai ylempikorkeakoulututkinto

20100 4030 60 7050

Kuvio 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013

%

5122

6124

6026

5929

5616

5425

4118

3515

3312


Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2013. Heitä oli yhteensä noin 300 000. Lähes 60 prosenttia kor-keakouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla yliopisto-opiskelijoita lukuunottamatta.

Koulutusalat yhteensä

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Humanistinen ja kasvatusala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Kulttuuriala

Luonnontieteiden ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala%

20100 4030 6050 8070

Kuvio 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013


Kuvio 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013


Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 576 600)

Lukiokoulutus (45 200)

Ammatillinen koulutus (225 500)

Ammattikorkeakoulutus (138 800)

Yliopistokoulutus (167 200)

20100 4030 6050%

Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat koulutukseen miehiä useammin ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.

44

66

52

48

47

40

31

29

26

52

27

50

56

58


Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.

Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta

Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta

Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta

Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta

Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen

Muuta koulutusta

En osaa sanoa

8

79

4

3

2

2

3%

200 40 60 80 100

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Kuvio 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana

Kuvio 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013

*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*

Kaikki

MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen

0

Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää

%20

7768

5853

41

45

48

4751

3924

2118

21

7

2522

26

2012

44

66

3917

212531

1343

11

13

1624

34

47

31

3428

38

5242

4821

212127

37

32

40 60 80 100

4.8

4.74.9

5.34.84.6

4.75.44.74.64.04.87.0

5.15.24.3

5 – Perustiedotakavalaisista

66 Akavaaka — syksy 2015PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeakoulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 589 000 jäsentä vuoden 2015 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuu-luvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 111 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonaisjä-senmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias.

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Opiskelijajäsenet 101 400 102 000 105 600 109 800 109 600 111 300

Alle 30-vuotias työvoima 38 600 40 400 36 700 33 600 39 700 38 600

”Nuoret” yhteensä 140 000 142 300 142 200 143 400 149 300 149 800

”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26% 26% 25% 25% 26% 25%

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015


Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015

600

500

400

300

200

100

375 391 409 424 436 448 461486 498

537 547 553 566 580 585

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 2014 20150

1 000 jäsentä

Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.

589

Akavaaka — syksy 2015 67PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 58 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja kuusi prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista.

Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,4 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 340 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 5.3 ”Perustie-toa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014” sivulla 69.

SAK (1 008 040) STTK (549 476)STTK + TVK Akava (588 865)

Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015

Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenetLähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)

200 40 60 80 100%

1970

1980

1990

2000

2010

2015

18

70

64

57

51

47

47 26

28

31

10

5

1429

26

26

25

27

931

1 624

1 879

2 092

2 204

2 146


Agronomiliitto 5 937

Akavan Erityisalat 28 476

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 770

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 905

Driftingenjörsförbundet i Finland 3 238

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 193

Insinööriliitto IL 70 838

Kirkon Akateemiset AKI 5 817

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 169

KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 053

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 940

Metsänhoitajaliitto 2 599

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26 899

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 033

Professoriliitto 2 437

Päällystöliitto 4 050

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 622

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 341

Suomen Ekonomit 51 465

Suomen Eläinlääkäriliitto 2 596

Suomen Farmasialiitto 7 794

Suomen Hammaslääkäriliitto 7 049

Suomen Lakimiesliitto 16 138

Suomen Lääkäriliitto 24 993

Suomen Psykologiliitto 6 817

Suomen Puheterapeuttiliitto 1 505

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 414

Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 792

Tekniikan akateemiset TEK 72 353

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 209

Tieteentekijöiden liitto 6 891

Tradenomiliitto TRAL 29 549

Upseeriliitto 6 106

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 12 157

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 720

Yhteensä 588 865

Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015


PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA


Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (48 %) Naiset (52 %)

Kokoaikatyö 86 % 88 % 84 %

Osa-aikatyö 6 % 3 % 9 %

Yrittäjä 4 % 4 % 3 %

Työtön 5 % 5 % 4 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 % 19 % 11 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 % 44 % 31 %

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 25 % 16 % 33 %

Asiantuntijat 18 % 16 % 19 %

Muut tehtävät 5 % 5 % 6 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 9 % 9 % 9 %

30–39-vuotiaat 27 % 29 % 28 %

40–49-vuotiaat 27 % 28 % 27 %

50–59-vuotiaat 26 % 25 % 26 %

Yli 59-vuotiaat 11 % 8 % 9 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Keski-ikä 43 vuotta 43 vuotta 43 vuotta

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 84 % 82 % 87 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat 33 % 32 % 33 %

Alle 18-vuotiaan lapsen vanhempia 46 % 48 % 44 %

Määräaikainen palvelussuhde* 11 % 8 % 14 %

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 9.3 9.4 9.3

Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), e/kk* 4 340 4 850 3 890

Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 28 % 14 %

Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk* 410 480 300

Luontoisetujen saajien osuus* 48 % 56 % 42 %

Luontoisedut saajaa kohden, e/kk* 130 170 90

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 40.4 41.1 39.6

Ylitöitä tehneiden osuus* 24 % 23 % 24 %

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*

10 % 13 % 7 %

Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014: miehet ja naiset

*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluviaLähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja Palkkarakennetilasto 2014; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA


Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja

Akavan jäsenliitotAkavan luottamusmiesbarometri 2015Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 298Tilastokeskuksen KoulutustilastotTilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2014Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2014Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2015

Kuvio- ja taulukkoluetteloTyövoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: Akavalaiset (444 000)Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: Koko työvoima (2 622 000)Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 55–59-vuotiaatIkääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 60–64-vuotiaat55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014Työlliset työnantajan mukaan 2014: Korkeakoulutetut (721 000)Työlliset työnantajan mukaan 2014: Kaikki työlliset (2 383 000)Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2013Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoillaTyöttömät koulutusasteittain, kaikkiTyöttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneetTyöttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnotTyöttömien osuus työvoimasta tutkinnottainTyöttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015, korkeakoulutetut, elokuuTyöttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015, muut kuin korkeakoulutetut, elokuuTyöttömyyden kesto 2012–2015Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaAkavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnatAkavalaisten viikkotyöaika 2014Ylityötä tekevät palkansaajat 2014Iltaisin töitä tekevät palkansajat 2014Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistäTyöajoissa eri syistä joustavat palkansaajatTyöajan seurantaTyöaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaLiikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takiaTyön henkinen rasittavuus ja haittaava kiireSairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöilläEripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöilläEsimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssäKokonaisansiot 2014Tulospalkkiot 2014Luontoisedut 2014Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakinEuroopan maissa 2012Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kkPalkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016 (arvio)Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015Ostovoiman muutoksia 2015–2016: yhden hengen taloudetOstovoiman muutoksia 2015–2016: perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009–2014Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikanaAkavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014: miehet ja naiset

..........................................................................................................................

.........................................................................................................................................................................................................................

.................................................................................................................................................................................

..................................................................................................................................................................................................................

.................................................................................................................................

........................................................................................................................................................................

.........................................................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................................................................

..............................................................................................................................................................

.................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................

......................................................................................................................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................................................................................

.............................................................................................................................................................................................................................................................

...................................................................................................................................................................................

............................................................................................................................................................

....................................................................................................................................................................

...............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................

...................................................................................................................................................................

...........................................................................................................................................................................

...............................................................................................................

...........................................................................................................................................................................

.............................................................................................................................................

..........................................................................................................................

.........................................................................................................................................

............................................................................................................................

.....................................................................................

.......................................................................................

......................................................................................................................

..............................................................................................................................................................................................................

......................................................................................................................................................................................................

...............................................................

6789

10101112131415161718191920212222232627282930313233333435363738424343444545464747

484950515253545558596061626263636666676869

Kuvio 1.1Kuvio 1.2Kuvio 1.3Kuvio 1.4Kuvio 1.5Kuvio 1.6Kuvio 1.7Kuvio 1.8Kuvio 1.9Kuvio 1.11Kuvio 1.12Kuvio 1.13Kuvio 1.14Taulukko 1.1Taulukko 1.2Kuvio 1.15Kuvio 1.16Kuvio 1.17Kuvio 1.18Kuvio 1.19Kuvio 2.1Kuvio 2.2Taulukko 2.1Kuvio 2.3Kuvio 2.4Kuvio 2.5Kuvio 2.6Kuvio 2.7Kuvio 2.8Kuvio 2.9Kuvio 2.10Kuvio 2.11Kuvio 2.12Kuvio 2.13Kuvio 2.14Taulukko 1.1Kuvio 3.1Kuvio 3.2Kuvio 3.3Kuvio 3.4Kuvio 3.5Kuvio 3.6Kuvio 3.7Kuvio 3.8Kuvio 3.9

Kuvio 3.10Kuvio 3.11Kuvio 3.12Kuvio 3.13Kuvio 3.14Kuvio 3.15Kuvio 3.16Kuvio 4.1Kuvio 4.2Taulukko 4.1Kuvio 4.3Kuvio 4.4Kuvio 4.5Kuvio 4.6Kuvio 4.7Kuvio 5.1Taulukko 5.1Kuvio 5.2Taulukko 5.2Taulukko 5.3

www.akava.fi/akavaaka

akavaaka syksy 2015

Documents