aikuisten lops2015: mikä keskeistä? (karkun opisto 24.2.2016)

LOPS2016

TOIMINTAKULTTUURITEEMAOPINNOTARVIOINTI

24.2.2016Aki Luostarinen ja

Iida-Maria PeltomaaKARKUN EVANKELINEN OPISTO

http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/

MATERIAALI: bit.ly/aikuislops

Seuraa Twitterissä:

@opshautomot @akiluos @IidaPeltomaa

OPS-hautomot lukio -hankkeen rahoittaa Opetushallitus. Hanketta koordinoi Otavan Opisto ja sen toteutuksesta vastaavat Otavan Opisto ja AIKOPA.

Hanke tarjoaa opetussuunnitelmaprosessien tukea OPSin yleisten osien teemojen käsittelyyn sekä yksittäisille lukioille ja kunta- ja seutu- alueille että valtakunnallisesti avoimissa teemahautomoissa.

Tutustu:www.oppiminen.fi

@opshautomot#opshautomot

#lops2016

Oppimisen tulevaisuus

-ryhmä

http://www.oppiminen.fi

http://www.oppiminen.fi

ILTAPÄIVÄN AIKATAULU

12.30-12.45 Esittäytymiset ja teemoihin orientoiva harjoitus12.45-13.15 Keskusteleva alustus:

- toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö- aihekokonaisuudet- teemaopinnot

13.15-13.50 Teemaopintokurssin suunnittelua

13.50-14.10 kahvit

14.10-14.30 suunnittelu jatkuu...14.30-15.00 Keskusteleva alustus: monipuolistuva arviointi15.00-15.30 Totta vai tavoitetta > tavoitteista konkretiaan15.30-16.00 Kuinka ainekohtaiseen työhon? Kainuun malli

AJATUKSET ILTAPÄIVÄN TEEMOIHIN1. Saat paperin, jonka alkuun kirjatusta lauseesta jatkat kirjoittamista, kun saat äänimerkin.

2. Harjoituksen aikana kynän tulee olla koko ajan olla liikkeessä, eli kaikki ajatukset kirjoitetaan itseä sensuroimatta.

3. Älä korjaa virheitä tai suunnittele tekstiä, vaan anna ajatuksen liikkua vapaasti.

4. Kirjoita keskeytyksettä niin kauan kuin saat luvan lopettaa.

5. Lue oma tekstisi uudelleen läpi: Mistä kouluun ja oppimiseen liittyvistä asioista kirjoitit? Poimi 2-4 toivetta tai ajatusta, joita sinulla on tulevan koulun suhteen.

Lisää kännykällä, tabletilla tai koneella yhteen virkkeeseen tiivistetty muoto toiveistasi Google-lomakkeella.

AJATUKSET ILTAPÄIVÄN TEEMOIHIN

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.

aLOPS 2015, s. 4

Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto

MITÄ MIELESTÄSI TARKOITTAA LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS

TÄNÄ PÄIVÄNÄ?


Opiskelijalla on mahdollisuus 1. kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi,2. hankkia muuttuvan toimintaympäristön

edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä 3. kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.

Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen

toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.aLOPS 2015, s. 17


+OPS-ASIAKIRJAN KIRJOITTAMISTA

JATKUVAA LUKION KEHITTÄMISTÄ

Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto

PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN 3.3. Toimintakulttuuri: Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. (s. 8)

3.4. Opintojen rakenne: Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja, ja niiden lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja. [-] Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään opetussuunnitelmassa. (s. 10)

4.1. Ohjaus: Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä (s. 12)

4.2. Oppimisen ja opiskelun tuki: Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan sekä miten tuki suunnitellaan ja järjestetään. (s. 13)

4.3. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä: Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. (s. 14)

5.2. Aihekokonaisuudet: [valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi] koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. (s. 18)

PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN 6.2. Kurssisuoritusten arviointi: Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. (s. 197)

6.2.1. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät: Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. (s. 198)

6.2.2. Itsenäisesti suoritettu kurssi: Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista. (s. 198)

6.2.4. Opinnoissa edistyminen: Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin [hylätyn kurssi] uusimisen tavoista. Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. (s. 199-200)

6.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi: Paikallisten syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. (s. 202)

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu_oppilaitoksissa

LISÄKSI LAADITAAN

TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee laatia toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma eli toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi jokaisella oppilaitoksella – jos se on vähintään 30 hengen työpaikka – tulee olla myös henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu tukee osaltaan opetuksen ja työyhteisön kehittämistä.





Lukion opetussuunnitelmatyö ja toimintakulttuurin kehittäminen vaativat osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua,

yhteistä aikaa ja tämän ajan käyttämistä mielekkäällä tavalla.

Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa.

aLOPS 2015, s. 8

Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto

Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta rakentava keskustelukulttuuri.

aLOPS 2015, s. 8


TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TEEMAT

Oppiva yhteisöAikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.

Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. [-] kaikkien opiskelijoiden osallisuutta [edistetään] luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuusOppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. [-] Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. [-] Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta.

aLOPS 2015, s. 8-9

Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.

Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

aLOPS 2015, s. 8

POHDITTAVAKSI

Miten meidän toimintakulttuurissamme näkyy konkreettisesti

avoin keskustelu ja pegagoginen johtaminenyhteisöllisyys ja yksilöllisyysopiskelijalähtöisyysmyönteinen asenneyhteistyö muun yhteiskunnan kanssadigitalisaatioverkostoituminenglobalisaatio

Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy. Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.

Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuun-nitelmassa.



KOKO KOULU OHJAAOhjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. [-] Aineenopettaja

ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-

opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. [-] Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija.

Linda Saukko-Rauta, CC BY NC NDhttps://saukkorauta.wordpress.com/2015/09/13/konsulentt-konsultti-karmesaho-maarittelee-digiloikan/

YHTÄÄLTÄ Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään

ymmärrystään tietoja viestintäteknolo- giasta sekä käyttämään sitä tarkoituksen-

mukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

TOISAALTA Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota.

EI PELKKÄÄ DIGILOIKKAA

aLOPS 2015, s. 17 aLOPS 2015, s. 7

Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.

aLOPS 2015, s. 7

Aihekokonaisuudet ovat

yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutus- ja sivistyshaasteita

ajankohtaisia arvokannanottoja

oppiainerajat ylittäviä teemoja

laaja-alaisia osaamisalueita

Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

aLOPS 2015, s. 18

TEEMAOPINNOT

Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista:● aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä ● hyvinvointi ja turvallisuus ● kestävä elämäntapa ja globaali vastuu ● kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ● monilukutaito ja mediat ● teknologia ja yhteiskunta.

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.

Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen.

aLOPS 2015, s. 196

TEEMAOPINNOT

Teemaopintojen tavoitteena (1/2) on, että opiskelija

- rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

- hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

- hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja

TEEMAOPINNOT

Teemaopintojen tavoitteena (2/2) on, että opiskelija

- hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta

- soveltaa osaamistaan ja kehittää tietoja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa

- työskentelee tavoitteellisesti ja osaa tehdä yhteistyötä.

TEEMAOPINNOT

Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet.

Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen.

aLOPS 2015, s. 6-7

TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.

TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTITeemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.

Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.



Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.




Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.




Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.

Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

ORIENTOITUMINEN- aivoriihi tms.-

KOHTI TAVOITETTA- työskentely-

TYÖN TULOKSET- tuotosesittelyt-

Kuva: Jacob Bøtter CC BY 2.0 https://flic.kr/p/5pQ2v

Picture: Capture Queen CC BY 2.0 https://flic.kr/p/mpZCv

Kuva: Eduardo Merille CC BY 2.0 https://flic.kr/p/8ftxEm

https://flic.kr/p/5pQ2v




https://flic.kr/p/mpZCv

https://flic.kr/p/mpZCv

https://flic.kr/p/8ftxEm



TEEMAOPINNOT

Teemaopinnot nuorten lukiokoulutuksessa, opetusneuvos Tiina Tähkä vastaa: https://youtu.be/bj4zA6DSkxg

https://youtu.be/bj4zA6DSkxg

https://youtu.be/bj4zA6DSkxg

SUUNNITTELEMAAN!TO1 Tutkiva työskentely

1. VAIHE:

Tutustukaa aLOPS-perusteiden kuvaukseen teemaopinnoista ja TO1-kurssin kuvaukseen. Alkakaa ideoida vapaasti ja mahdollisimman monipuolisesti:

● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?

● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?

● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?


2. VAIHE:

Vaihtakaa ryhmää ja tutustukaa edellisen ryhmän aloittamaan suunnitelmaan. Täydentäkää ja tarjotkaa lisäideoita ja jatkakaa kurssin suunnittelua:

● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?

● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?

● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?

KAHVILLE 13.50-14.10


3. VAIHE:

Palatkaa omaan ryhmäänne ja tutustukaa ideoihin ja täydennyksiin, joita toiselta ryhmältä on tullut. Määritelkää lisäksi:

● Mitä kurssin aikana arvioidaan ja miten? Mikä on itse- ja vertaisarvioinnin rooli kurssin aikana?

● Miten jatkuvaa palautetta, arviointia ja ohjausta toteutetaan?● Miten tuotokset esitellään?

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.

Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.

(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 ja § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

ARVIOINTI

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan.

Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta.

Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.

(aLOPS 2015, 197)

ARVIOINTI

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä.

Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle.

Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

(aLOPS 2015, 197)

ARVIOINTI

Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.

(aLOPS 2015, s. 6)

ARVIOINTI

POHDITTAVAKSI

Mitä arviointi on ja miksi lukiossa ylipäänsä arvioidaan? Tukevatko

nykyiset arviointikäytänteet arvioinnin tavoitteita?

Kuva: Juho Matilainen | OPS-hautomot-

“Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja

voi sakottaa siitä.”Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas (peruskoulussa)

Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa.(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).

Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)

http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/

Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?




MILLAISEEN TOIMINTAAN ARVIOINTI- KÄYTÄNTEET MEITÄ OHJAAVAT?

NAPPAANUORIHYVÄNTEOSSA!VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTAKEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN PIILOTTELUA.

TOTTA VAI TAVOITETTA?

Käy läpi OPS2016-lainaukset. Mitkä asiat ovat työssäsi jo totta, mitkä vielä enemmän tavoitteen tasolla?

Keskustelkaa pareittain ja kirjatkaa perusteluja muistiin.

TAVOITTEESTA TODEKSIJotta tavoitteet muuntuvat lukiotyön arjessa todeksi ja toiminnaksi, millainen ajattelu ja asenteet, rutiinit ja toimintatavat, rakenteet yms. meidän tulee

LOPETTAA

JATKAA JA EDELLEEN KEHITTÄÄ

ALOITTAA KOKONAAN UUTENA

AINEKOHTAINEN TYÖKAINUUN MALLIA MUKAILLEN

Kaisa Ottavainen-NurkkalaOPS-hautomot lukion Kainuun

koordinaattori, AIKOPA

Ainekohtaisesti vastataan mm. seuraaviin yleisen osan kysymyksiin aineen tai aineryhmän näkökulmasta:

Tutustukaa LOPS-perusteiden lukuihin 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät ja 5.2 Opetuksen yleiset tavoitteet: Miten tuette oppiaineissanne opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta? Millä tavoilla edistätte itseohjautuvuutta ja tavoitteellista työskentelyä? Millaisia menetelmiä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä käytätte ja mitä voisitte jatkossa käyttää? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa ja miten voitte hyödyntää tietoja viestintätekniikka?

Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mitä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat teidän mielestä tarkoittavat? Millä tavoilla ne näkyvät käytännössä lukion arjessa opiskelijalle? opettajalle? rehtorille? huoltajille? yhteistyökumppaneille? Kuinka edistätte niiden toteutumista?

Tutustukaa opetussuunnitelman perusteiden lukuun 6. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja monipuolista ja sen tulee edistää opiskelijan oppimista: Mikä muuttuu arvioinnissa? Joko kaikki opetussuunnitelmaan kirjattu toteutuu oppimisessa ja opetuksessa? Jos ei toteudu, mitä tulee tehdä? Millaisia hyviä kokemuksia teillä on erilaisista arviointitavoista? Mitä uusia tapoja voisi ottaa käyttöön?




Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden oppiaineiden kuvauksiin kirjataan:

1. Oppiaineen nimi

2. Oppiaineen kuvaus

3. Oppiaineen tavoitteet

4. Arviointi oppiaineessa

5. Aihekokonaisuuksien ilmeneminen oppiaineessa

6. Yhteistyö muiden oppaineiden ja keskeisten yhteistyötahojen kanssa

7. Paikallisuuden näkyminen oppiaineen opetuksessa

8. Opiskelijalähtöisyyden näkyminen oppiaineessa

9. Kurssien suoritusjärjestys




Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden kurssikohtaisiin kuvauksiin kirjataan:

1. Kurssin lyhenne ja nimi – pakollinen, valtakunnallinen syventävä, soveltava

2. Tavoitteet

3. Kurssin lyhyt kuvaus

4. Kurssin keskeiset sisällöt

5. Kurssin arviointi (jos mainittavaa)

6. Kurssin suoritustapa

7. Edeltävät vaadittavat opinnot

8. Muuta erityistä huomioitavaa (materiaalit tms.)




Yhteisten kokonaisuuksien etsimiseen voi käyttää myös eri oppiaineiden kurssien taulukointia aihekokonaisuuksiin:

NEGATIIVINEN AIVORIIHI

TAVOITETyöskentelyn tavoitteena on purkaa ennakko-oletuksia, epäilyksiä ja pelkoja siitä, millaisia sudenkuoppia kouluyhteisö saattaa kohdata, kun toimintakulttuuria kehitetään, ainerajat ylittävää oppimista tuodaan enemmän mukaan kouluihin ja arviointia monipuolistetaan.

1. Listatkaa yhdessä, mikä kaikki voi mennä pieleen? Millä kaikilla tavoin voidaan epäonnistua? Miten oppiminen voi epäonnistua?

2. Käyttäkää listattuja uhkakuvia ja epäilyksiä virikkeenä ratkaisuideoinnille. Pitäkää nyt siis uusi aivoriihi, jossa keksitte konkreettisia ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin.

ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI

Aki Luostarinen Iida-Maria [email protected] 311 7255akiluos

[email protected] 360 3773IidaPeltomaaIida-Maria PeltomaaAki Luostarinen

bit.ly/hautomopalaute

aikuisten lops2015: mikä keskeistä? (karkun opisto 24.2.2016)

Education