AHOT KORKEAKOULUISSA

KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE

29.3.2012Sisko Mällinen FT/ TAMKprojektipäällikkö

Ammatillisen uudistumisen konsepti(Aktanttimalli, Greimas 1980)

HANKKEEN OSALLISTUJAT

UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA

TYÖELÄMÄN MUUTOKSET,OSAAMISTARPEET

OSAAMISTAVOITTEET

TUTKIMUSTIETOA,KOLLEGIAALISTA DIALOGIA,KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA

JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET

YHTEINEN AIKA AJANPUUTE,TOTTUMATTOMUUS WIKITYÖSKENTELYYN

Porina aiheesta parin kanssa, 3 minuuttia

Hankepäivässä 31.1.2012 pohdimme:

• Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät eri aloilla?

• Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat?

• Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii?

• -> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.

Yhteinen ymmärrys vaatii aitoa dialogia

• Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja ryhmässä.

• Mutta se on enemmän kuin ryhmäkeskustelu.• Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja ajatuksia.• Mutta se ei koostu monologeista, joissa

perustellaan väitteitä.• (Aarnio & Enqvist 2004)

Dialogi rakentuu erilaisista näkemyksistä

• Dialogi on tavoitteellista uuden, yhteisen ymmärryksen etsimistä (1+1+1+1 = 5).

• Sille on ominaista ajatusten keskeneräisyys.• Puolivalmiita ideoita arvioidaan ja kehitellään

yhdessä.• Se vaatii taitoa kuunnella ja yrittää ymmärtää.• Siihen kuuluu myös kriittinen omien ja muiden

käsitysten tarkastelu.

Dialogi vaatii turvallisen, sallivan ilmapiirin.

• Burbules (1993)kuvaa dialogin edellytyksiä: -huolehtiminen, luottamus, kunnioitus, arvostus, kiintymys, toivo

• Dialogi vaikuttaa myös tunnetasolla.• Dialogin tappaa varmimmin se, joka jo ”tietää

kaiken”.• Lopputulos on kaikille uusi ja merkityksellinen.

Dialogia kasvotusten ja verkossa

• Me pyrimme dialogiseen vuorovaikutukseen alakohtaisissa kieli- ja viestintäryhmissä.

• Ja jatkamme sitä Moodlen wikissä ja keskustelualueilla.

Kokemusten jakamista pikkuryhmissä, 7 minuuttia

Yhteenveto tavoitekuvausten periaatteista

• Lähtökohtana: työelämä, hyväksiluvut, ahotointi• Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat, opettajat• -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli• -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa• -> vain ammattialan keskeisin osaaminen• -> 5-6 tavoitetta + napakat arviointikriteerit• -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset

• Kuvataan osaaminen tasoilla 1, 3 ja 5• + yleiset kielitaitoon liittyvät arviointikriteerit:

sanasto, rakenteet, ääntäminen…?• Viestinnässä on yleiset osaamistasot 1-5• Ruotsissa on yleiset arviointikriteerit 1-5• Englannissa on vain taitotasojen kriteeristö • -> määriteltävä 1,3,5: sanasto, rakenteet,

ääntäminen… ?

Esimerkki viestinnästä

• Suvi –työryhmän osaamistaso 1: Opiskelija laatii viestejä annettujen ohjeiden ja mallin mukaan.

• Alakohtainen osaaminen vastaa kysymykseen: Mitä viestejä? Liikekirjeen?

Esimerkki - Huom.: keskeneräinen

Terveyshaastattelu:Hyväksytty osaaminen (=1)

- osaa kysyä potilaalta tämän nykyiseen ja aiempaan terveydentilaan liittyviä välttämättömiä tietoja hoidon tai jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi.

• Käyttää rakenteita suhteellisen hyvin. Virheet eivät aiheuta väärinkäsityksiä.

• Hallitsee laajahkon terveysalan sanaston. Sanavalinnoissa tapahtuvat virheet eivät estä viestin perille menoa.

• Ääntää selvästi ja luontevasti. Epätarkkuudet eivät aiheuta väärinymmärryksiä.

• Hyvä osaaminen (=3)- pystyy selvittämään potilaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tarkoituksenmukaisin ja vaihtelevien kysymyksin haastattelutilanteessa. - pystyy tekemään tarkentavia lisäkysymyksiä sopeuttaen samalla kielenkäyttönsä tilanteeseen sopivaksi

• Käyttää rakenteita hyvin. Osaa itse korjata satunnaiset virheet.• Hallitsee hyvin terveysalan keskeisen sanaston ja melko hyvin

erityisalansa sanastoa. Osaa käyttää kiertoilmaisuja.• Ääntää luontevasti ja käyttää lähes luontevaa lauserytmiä. Kiinnittää

huomiota myös intonaatioon.

Jatkuu kielikohtaisissa ryhmissä