agenda 2030 suomessa - alustavia tuloksia avain2030-hankkeesta
TRANSCRIPT
Agenda2030 gap-analyysiAvain2030 –hankkeen alustavat tulokset
29.4. pidetyistä työpajoista
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeliSitra, Helsinki
11.5.2016 I Jari Lyytimäki (SYKE), Satu Lähteenoja (Demos Helsinki)
Mitkä ovat kestävän kehityksen laajan paketin prioriteetit kansallisessa toimeenpanossa?
• Työpajan tavoitteena oli kertoa selvitystyön alustavista tuloksista ja kuulla sidosryhmien näkemyksiä
• Sidosryhmätyöpajassa osallistujia oli 30, asiantuntijatyöpajassa 7
• Kysely Screen.io -alustalla: Suomen vahvuudet ja heikkoudet päätavoitteiden toteuttamisessa
• Laadulliset perustelut alustalle kirjoitettuna & yleiskeskustelu
• Ryhmäkeskustelut kolmesta kriittisimmäksi arvioidusta päätavoitteista: syyt ja keinot
• Asiantuntijaryhmän paneelikeskustelu sidosryhmien näkemysten pohjalta
Sidosryhmäseminaari ja asiantuntijatyöpaja 29.4.2016
• Osallistujia pyydettiin arvioimaan kutakin päätavoitetta asteikolla 1-5:• 1= Suomella on suuria haasteita tavoitteen toteuttamisessa
5= Suomi on maailman edelläkävijä tavoitteen toteuttamisessa
• Suomen menestystä pidettiin vähintään kohtuullisen hyvänä kaikissa päätavoitteissa
• Onko siis kaikki aika hyvin?
Päätavoitteiden priorisointi pääosin vastasi aiempien kansainvälisten vertailujen ydinviestejä
03.05.2023 Alatunnisteteksti 6
• Laadullisissa arvioissa selkeitä parannustarpeita kaikkien päätavoitteiden toteuttamiseen
• Ympäristö- ja luonnonvarakysymysten sekä työllisyyden ja talouden hoito kriittisimpiä aihepiirejä
• Koulutus ja osaaminen sekä yhteiskunnan vakaus ja toimivat infrastruktuurit suurimpia vahvuuksia
• Ponneton politiikka, urautuneet toimintamallit ja leikkaukset vahvuusalueilla suurimpia huolenaiheita
…mutta hyvinvoinnin perusta on vankka
Kaikki ei ole hyvin…
Maailman paras lukutaito (The World’s Most Literate Nations-vertailu)
OECD-maiden kärkeä koulutuksessa: Better Life Index Education - 1. sija
Toistaiseksi hyvä menestys PISA-vertailuissa
Toiseksi tasa-arvoisin maailman maa lapsille (UNICEF: Fairness for Children –vertailu)
Sukupuolesta riippumattomat tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella.
Julkisin varoin kustannettu, opiskelijalle maksuton koulutus.
Kattava esiopetus, toimiva peruskoulutus, opettajien ammattitaito
Koulutusta koskevat säädökset ja ohjaus sekä tiedon ja osaamisen arvostus
Hyvän menestyksen ylläpito vaatii mittavia panostuksia myös jatkossa.
Koulutusjärjestelmän pitää olla joustava, tukea elinikäistä oppimista ja muutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Koulutustason 'periytymistä‘ vähennettävä ja maahanmuuttajat integroitava paremmin yhteiskuntaan.
Suomi on maailman vakain valtio (Fragile State Index -vertailu)
Toimiva hallinto ja demokratia (Sustainable governance indicators: 5. sija)
Vähäinen korruptio (Transparency international, 2. sija)
Avoin yhteiskunta (Open data, 5. sija)
Instituutioiden vakaus, lakien ja määräysten kunnioitus, viranomaisten rehellisyys
Yritystoiminnan vastuullisuus
Konsensuspohjainen päätöksenteko, riittävä läpinäkyvyys ja demokraattisuus.
Yhteiskunnallinen tasa-arvo, matalat hierarkiat
Ennaltaehkäistään nykyistä pontevammin eriarvoistumista ja syrjäytymistä.
Uudistetaan yhteiskunnan rakenteita ja sääntelyä vastaamaan globalisaation haasteisiin
Tehdään julkisista hankinnoista yhteiskunnan vastuullisten valintojen suunnannäyttäjä
Korkea työttömyys (9,4 % 2/2016)
Kilpailukyvyn hiipuminen (Global Competitiveness Index: 8. sija; Global Entrepreneurship Index 18. sija)
Taloudellinen hyvinvointi maailman kärkeä, mutta kehitys heikentynyt (Legatum prosperity index; 12. sija)
Suomi ei ole pysynyt mukana työn muutoksessa.
Uudenlaisen työn tekemisen muodoille ja kestävälle kulutukselle on rakenteellisia esteitä.
Aiempien vahvuusalojen rapistuminen ja vanhoja rakenteita ylläpitävä ohjaus
Innovaatioiden riittämätön jalostaminen erityisesti aloittelevien yritysten kautta
Tehdään työlainsäädännöllisiä muutoksia, joilla työmarkkinoiden ketteryyttä lisätään.
Panostetaan uusiutuvaan energiaan ja muihin nouseviin aloihin
Arvioidaan toimenpiteitä monipuolisesti,
Huomioidaan talouskasvun ja ympäristöhaittojen irtikytkentä
Hidas ja riittämätön ilmastopolitiikka.
Raskas teollisuus, pohjoinen sijainti ja pitkät etäisyydet, suuret päästöt.
Suuri energian ja materiaalien kulutus.
Kierrätyksessä ja resurssituottavuudessa paljon parannettavaa.
Kasvihuonekaasujen päästöt laskeneet, mutta tavoitteet koventuvat nopeasti
Luonnonvarojen suuri käyttö(Ekologinen jalanjälki maailman 15. suurin)
Paljon parannettavaa uusiutuvassa energiassa(RECAI-vertailu, 36. sija)
Silti maailman paras ympäristökysymysten hoidossa (Environmental performance index)
Siirtyminen uusiutuviin hajautettuihin energiamuotoihin
Talouden ja teollisuuden rakennemuutos: vähähiiliset korkean jalostusarvon tuotteet ja erityisesti palvelut
Ilmastotavoitteet uudistamaan liikenne- ja rakentamispolitiikkaa
• Vastaavatko tulokset ennakko-oletuksianne Suomen prioriteeteistä? Tulisiko rajata tarkemmin tai ottaa kaikki haltuun kerralla?
• Mitkä ovat tärkeimmät keinot jalkauttaa 2030-prioriteettitavoitteet Suomessa? Millainen rooli indikaattoreille?
• Millainen tieto on hyödyllisintä Agenda2030:n toteuttamiselle jatkossa?
Keskustelua
