afrikan tähti - pelilaudan kääntöpuoli

ndash pelilaudankaumlaumlntoumlpuoli

Helinauml Rautavaaran museo Katja Uusihakala


Afrikan Taumlhti ndash pelilaudan kaumlaumlntoumlpuoli ndashnaumlyttely on toteutettu ulkoministerioumln tiedotustuella

Teksti Katja Uusihakala (toim Ilona Niinikangas)Ulkoasu ja taitto Hanna SiiraPainotyouml Erweko Painotuote Helsinki 2007

ISBN 978-951-98493-1-7

Afrikan Taumlhti ndashnaumlyttely on toteutettu ulkoministerioumln tuella

ESIPUHE 4

CAIRO 6Kairo Muinaisen Egyptin kulttuuri 6 Kirjoitustaito 7 Tutankhamonin hauta 8

CAPE GUARDAFUI 10Paimentolaisia ja kameleita 10 Pakoon maailmalle 12 Somalialainen klaanijaumlrjestelmauml 12

KILIMANJARO 14Afrikan korkein vuori 14

DARFUR 16Darfurin kriisi 16 Etelaumln ja pohjoisen ristiriidat 17 Mistauml Darfurin konfliktissa on kysymys 17

ADDIS ABEBA 20Kahvin juurilla 20

LAKE VICTORIA 24Victoriajaumlrvi Tutkimusmatkailijat Niilin laumlhteellauml 24 Niilinahven 25

DAR ES SALAM 26Rannikon swahilikaupungit 26

MADAGASKAR 28Sormielaumlinten saari 28 Myytti ihmisen synnystauml 29

CAPE TOWN 30Kapkaupunki Afrikan taumlhti loumlytyy 30 Timanttikuume 31 Siirtomaavaltojen taistelu Afrikasta 34

WHALEFISH BAY 38Suomalaiset laumlhetystyoumlntekijaumlt Ambomaalla 38 Selma Martta Toivo ja Vaino 40

GOLD COAST 42Kultarannikko Kultaa ja orjia 42 Orjakauppaa Atlantin yli 43 TIMBUKTU 44Saharan kauppareitit 44 Tarunhohtoinen imperiumi 44 Aikalaiskuvausta Timbuktusta vuodelta 1510 45 CANARY ISLANDS 46Kanarian saaret ndash autuaitten asuinpaikka 46 Keihaumlsmatkat 47 Toisenlaiset merimatkat 48

LAumlHTEET 49

Sisaumlllys

Milloin viimeksi pelasit Afrikan Taumlhteauml Laumlhdetkouml matkaan Kairon pyramideilta Niili-jokea seuraillen vai aloitatko mieluiten Tangerista ylvaumlaumln moskeijan ja neliskulmaisen minareetin juurelta Riennaumltkouml suorinta tietauml Kapkaupunkiin vai jaumlaumltkouml etsimaumlaumln topaaseja smaragdeja rubiineja ja Afrikan taumlhteauml

Afrikan kartta ja sen paikannimet ovat tulleet monille tutuiksi pelilaudan kautta Tuttuus voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa Taumlmauml julkaisu kertoo

pysaumlhdyspaikkojen kautta Afrikan historiasta ja nykypaumlivaumlstauml Punaisten pahviympyroumliden takana on muutakin kuin rosvoja hevosenkenkiauml

timantteja ja tyhjaumlauml

Sekauml Helinauml Rautavaaran museon tuottama Afrikan Taumlhti ndash pelilaudan kaumlaumlntoumlpuoli ndashnaumlyttely ettauml taumlmauml julkaisu toistavat pelin ajatusta

Tarkoituksena on kulkea Afrikan halki ja loumlytaumlauml aarre Taumlmaumln kirjan teksteissauml tarkastellaan ihmisten esineiden aatteiden ja ideoiden liikkeitauml kohtaamisia ja vuorovaikutusta Kirjoituksissa kerrotaan myoumls etsimisestauml ja loumlytaumlmisestauml Historiallisissa tarinoissa etsitaumlaumln niin korkeinta vuorta jokien alkulaumlhdettauml kultaa kuin esi-isien ja jumalten suojelusta

Julkaisussa tarkastellaan myoumls Afrikka-kuvaa Kartat kuten Afrikan taumlhden pelilauta toimivat aina maailmakuvan muokkaajina Vielauml 1800-luvun puolivaumllissauml Afrikan mantereen sisaumlosat olivat suurimmalle osalle

Ohjeita kouluihin ja koteihin

Taumlmauml tyoumlkirja toimii Afrikan Taumlhti ndashpelin kanssa opetuspakettina Julkaisu on suunniteltu 1ndash9-luokkalaisille ja se sopii kaumlytettaumlvaumlksi erityisesti yhteiskuntaopin historian uskonnon biologian ja maantiedon tunneilla Tekstit on kirjoitettu opettajille Tarinat toimivat parhaiten kun ne kertoo suullisesti

Kappaleiden lopussa on tehtaumlviauml jotka on jaoteltu ikaumlryhmittaumlin Punaiset rubiinin kuvilla merkityt tehtaumlvaumlt soveltuvat parhaiten 1ndash4-luokkalaisille vihreaumlt smaragdilla merkityt 5ndash6-luokkalaisille ja keltaiset topaasilla merkityt 7ndash8-luokkalaisille

Julkaisun lisaumlksi Helinauml Rautavaaran museo tuottaa erityisesti koululaisille suunnatun verkkonaumlyttelyn jossa syvennetaumlaumln ja elaumlvoumlitetaumlaumln naumlyttelyn teemoja Naumlyttelyn keskeinen osa on Helinauml Rautavaaran useilla Afrikan matkoillaan keraumlaumlmauml kuva- aumlaumlni- ja videomateriaali Verkkonaumlyttelyssauml kaumlsitellaumlaumln erityisesti laumlnsiafrikkalaista kulttuuriperintoumlauml kuten Ghanan kultaa puhuvia rumpuja esi-isien asemaa afrikkalaisessa maailmankuvassa sekauml orjakaupan vaikutusta Brasiliassa ja muualla Latinalaisessa Amerikassa

Verkkonaumlyttelyyn paumlaumlsee Helinauml Rautavaaran museon sivuilta wwwhelinamuseofi


eurooppalaisia tuntemattomia Taumlllaiset alueet esitettiin kartoissa usein tyhjinauml valkoisina alueina tai ne kuvitettiin elaumlimillauml

Kari Mannerlan ideoima vuonna 1951 julkaistu Afrikan Taumlhti -peli on omalta osaltaan muokannut suomalaisten kuvaa Afrikasta Pelissauml naumlkyy aikakautensa populaarikulttuurin ndash seikkailukirjojen ja elokuvien ndash luomat mielikuvat rdquotuntemattomasta villistauml ja luonnontilaisesta maanosastardquo

Taumlmauml julkaisu kertoo miten monin eri tavoin Afrikka on ollut yhteydessauml muuhun maailmaan ja kuinka monia sivilisaatioita karttojen tyhjaumlt valkoiset alueet ovat kaumltkeneet taakseen

Heitauml noppaa ja laumlhde matkaan Toivottavasti taumlmauml julkaisu tuo pelimatkallesi uusia ulottuvuuksia

Helsingissauml syyskuun 10 paumlivaumlnauml 2007

Katja UusihakalaSosiaaliantropologi afrikanisti

Tehtaumlvaumlt

Rubiini1ndash 4 -luokkalaisille

Smaragdi5ndash6 -luokkalaisille

Topaasi7ndash8 -luokkalaisille

4 5

Muinaiset egyptilaumliset loivat yli 5 000 vuotta sit-ten eraumlaumln maailman merkittaumlvimmistauml sivilisaati-oista joka saumlilyi suhteellisen muuttumattomana laumlhes 3 000 vuotta Egyptilaumlisten kirjoitustaito taide ja arkkitehtuuri ndash erityisesti massiiviset py-ramidit temppelit ja sfinksit ndash ovat kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta vuosisatojen ajan ja afrikkalaisista kulttuureista muinainen Egypti lie-nee tunnetuin Egyptilaumlisen sivilisaation voidaan katsoa rakentuneen Niili-joen suomalle yltaumlkyl-laumlisyydelle Asutus oli keskittynyt valtaosin Niilin kapeille rantakaistaleille joita vuosittaiset tulvat ravitsivat hedelmaumlllisellauml lietteellaumlaumln Rantojen viljava rdquomusta maardquo tuotti kaksi satoa vuodessa ja mahdollisti vaumlestoumln ja kaupunkien kasvun

Kairo Muinaisen

Egyptin kulttuuri Kirjoitustaito

Kirjoitustaidon keksiminen merkitsi valtavaa harppaus-ta ihmiskunnan historiassa Muinaisen Egyptin kuva-merkkeihin perustuvaa kirjoitusjaumlrjestelmaumlauml pidetaumlaumln maailman vanhimpana Egyptilaumliset liittivaumlt kirjoittami-sen ibis-paumliseen Thoth-jumalaan jota pidettiin jumal-ten viestinviejaumlnauml ja kirjurina oppimisen ja kirjoittami-sen jumalana Kirjoitusmerkkejauml kutsuttiinkin rdquojumalan sanoiksirdquo

Kreikkalaiset saumlilyttivaumlt taumlmaumln merkityksen antaessaan kirjoitusjaumlrjestelmaumllle nimen hieroglyfit hieros merkit-see pyhaumlauml ja glyphen kaivertamista Hieroglyfejauml kaumlytet-tiin laumlhes 3 500 vuoden ajan Uskonnollisia ja historial-lisia tekstejauml kirjoitettiin hieroglyfein kiviseinille ja pat-saisiin Koska niitauml ei voinut kirjoittaa kovin nopeasti egyptilaumliset kehittivaumlt kursiivihieroglyfikirjoituksen jota kutsutaan hieraattiseksi kirjoitukseksi Sitauml kirjoitettiin papyruksille ohuilla ruokokynillauml tai siveltimillauml ja kaumly-tettiin oikeuteen ja talouteen liittyvissauml teksteissauml sekauml kouluissa ja kaunokirjallisuudessa Myoumlhemmin hieraat-tisesta kirjoituksesta kehittyi vielauml demoottinen kirjoi-tus jolla hallinnolliset ja juridiset asiakirjat kirjoitettiin

Kaupunkikuva Kairosta Kairo sijaitsee Niilin varrella raquoPohjois-Egyptissauml Egyptin kaupungit kasvoivat Niilin hedelmaumlllisille rannoille Kuva Postikortti Museovirasto

6 7

TehtaumlvaumltTee pyramidi valitsemastasi kaumlytoumlssauml olevasta materiaalista (esim paperista)

Testaa tietosi Egyptistauml ja Kairostahttpoppiminenylefiartikkeliid=2918

Tutustu naumlihinHieroglyfikonewwweyelidcouke-namehtmTietopaketti Saharan elaumlimistauml mukana myoumls aumlaumlnetwwwpbsorgwnetafricaexploresaharasahara_animals_lohtml

Lisaumlauml aiheestawwwcivilizationcacivilegyptegyptehtmlmenu(kanadalainen Egypti-sivusto paljon virtuaalista materiaalia)wwwmythomeorgegyptianhtml(egyptilaumlisiauml jumalia) wwwmakupalatfiCategoriesaspxclassID=ff686116-222f-4024-b6df-d83ff3b93b57

(runsaasti muinaista Egyptiauml koskevia linkkejauml)

oli noussut valtaistuimelle vain yhdeksaumlnvuotiaana ja haumln kuoli kymmenen vuotta myoumlhemmin vuonna 1323 eKr

Tutankhamonin haudan loumlysi brittilaumlinen arkeologi Howard Carter vuonna 1922 Taumltauml pidetaumlaumln ehkauml taumlr-keimpaumlnauml arkeologisena loumlytoumlnauml maailmassa Paumlivaumlkir-jassaan Carter kuvasi loumlytoumlauml seuraavasti

rdquoEdessaumlmme paljastui uskomaton aarteiden kokoelma kaksi kummallista eebenpuun mustaa kuninkaan kuvaa ja kullattu virkasauva haumlaumlmoumlttivaumlt pimeaumlssauml omituisen muotoisia kullattuja sohvia (leijonanmuotoinen Hathor-lehmaumljumalattaren muotoinen sekauml manalan pedon muo-toinen) upeasti maalattuja ornamentein ja upotuksin koristeltuja arkkuja kukkia alabasterivaaseja kummal-lisia mustia lippaita joiden sisaumlltauml tyoumlntyi esiin kullattu kaumlaumlrme hienosti kaiverrettuja tuoleja kultaupotuksin ko-risteltu valtaistuin ja viimein yloumlsalaisin kaumlaumlnnettyjen so-tavaunujen kultaisten osien seasta haumlaumlmoumltti mallinukkerdquo (Howard Carterin paumlivaumlkirja 26 ndash 27111922)

Tutankhamonin hautaMuinaisegyptilaumlisen rakennustaidon kuuluisimpia mo-numentteja ovat kuninkaiden eli faraoiden haudoiksi rakennetut pyramidit joista ensimmaumliset rakennettiin noin 2650 eKr Faraota pidettiin ihmisten keskuuteen astuneena jumalana jonka tehtaumlvaumlnauml oli huolehtia maallisen yhteiskunnan ja yliluonnollisten voimien suhteiden tasapainosta Tietomme muinaisen Egyptin kulttuurista perustuvat pitkaumllti naumlissauml hautakammiossa saumlilyneisiin teksteihin maalauksiin ja esineisiin

Mahtavat pyramidit ja niiden sisaumlltaumlmaumlt rikkaudet ovat houkutelleet haudanryoumlstaumljiauml vuosituhansien ajan Hautojen oviaukkojen ylaumlpuolelle saatettiin kirjoittaa varoitus haudanhaumlpaumlisijoumlille rdquoJoka epaumlpuhtain aikein tunkeutuu taumlhaumln minun hautaani tai vahingoittaa sen kulttiveistoksia - haumlnet minauml sieppaan kuin taivaan linnun Minauml tulen todistamaan haumlntauml vastaan Ikui-suuden herran (Osiriksen) valtaistuimen aumlaumlrellaumlrdquo Va-roituksista huolimatta ryoumlstaumljaumlt eivaumlt voineet vastustaa hautojen rikkauksia Tunnetuin kohtuullisen hyvin ryoumlstaumljien jaumlljiltauml saumlilynyt hauta on Farao Tutankha-monin hauta Kuninkaiden laaksossa jonne Egyptin kuninkaat ja kuningattaret haudattiin vuosina 1500ndash1070 eKr Sitauml pidetaumlaumln maailman suurenmoisimpana hautausmaana Farao Tutankhamon rdquopoikakuningasrdquo

Loumlydoumln suurenmoisuus aiheutti valtavan mediasensaation Sitauml lisaumlsi Lordi Carnarvon kuolema joka todennaumlkoumlisesti johtui tulehtuneen hyttysen piston aiheuttamasta verenmyrkytyksestauml viisi kuukautta haudan loumlytaumlmisen jaumllkeen Carnarvon kuoleman hetkellauml kaikki Kairon valot sammuivat Myoumls Howard Carterin kanarialintu joutui samoihin aikoihin kobran kitaan Carterin hankit-tua linnun eraumls haumlnen palvelijoistaan totesi rdquoTuo kultainen lintu tuo onnea Taumlnauml vuonna loumlydaumlmme kultaa taumlynnauml olevan haudanrdquo Viikkoa myoumlhemmin Tutankha-monin hauta loumlytyi Linnun kuolema oli kuitenkin huono enne Vuoteen 1929 mennessauml yksitoista ihmistauml jotka olivat olleet tekemisissauml Tutankhamonin hautaloumlydoumln kanssa oli kuollut ennenaikaisesti tai epaumltavallisissa olosuhteissa Alettiin huhuta ettauml Tutankhamon janosi kostoa hautansa haumlpaumlisijoumlille joiden paumlaumllle haumln oli asettanut muumion kirouksen

Vaikka tarina muumion kirouksesta elaumlauml voimakkaana populaarikulttuurissa on todennaumlkoumlistauml ettauml ennenaikaiset kuolemat johtuivat muumiossa ja hautakam-mion poumllyssauml elaumlneistauml homesienten itioumlistauml jotka joutuivat kammiota tutkivien ihmisten hengitysteihin

Kuva raquo Alli Pitkaumlnen 1954 Museovirasto

8 9

Somaliassa karjankasvat-tajat elaumlvaumlt yleensauml kuivilla vaikeasti viljeltaumlvillauml alueilla Paimentolaiset arvostavat kameleita joita ylistetaumlaumln maan rikkaassa suullisessa perinteessauml

Paimentolaiset arvelevat ettauml heidaumln kulttuurin-sa on saumlilynyt vaikeissa olosuhteissa kamelin ansiosta Kameli sietaumlauml hyvin kuumaa ja pystyy olemaan juomatta jopa kuukauden Se syouml autiomaan kasveja jotka eivaumlt kel-paa muille kotielaumlimille Kameli saattaa lypsaumlauml jopa kaksitoista litraa paumlivaumlssauml ja sen vitamiinipitoinen maito on paimento-laisten taumlrkein ravintoaine Kamelin villasta ja vuodista valmistetaan vaatteita peitteitauml ja mattoja ja sen lantaa kaumlytetaumlaumln poltto-aineena Kameli on myoumls taumlrkein varalli-suuden mittari Se on paumlaumloma ja maksuvaumlline solmittaessa ja yllaumlpidettaumlessauml taumlrkeitauml sosiaali-sia suhteita Ei olekaan siis ihme ettauml kamelia pidetaumlaumln kansallisena symbolina

Paimento-laisia ja

kameleita

Kamelien taumlrkeys ilmenee myoumls somalin kielessauml jossa on kymmeniauml erityyppisiauml kameleita kuvaavia sanoja Esimerkiksi

abeer ameer rdquokamelinaaras joka ei ole vielauml synnyttaumlnytrdquoawr rdquokameliuros jota kaumlytetaumlaumln kantamiseenrdquoawradhale rdquokameli joka synnyttaumlauml aina urosvasanrdquobaatir rdquovanhempi naaras joka ei ole synnyttaumlnytrdquocaggabbarruur rdquoleijonanpentu nuori kamelirdquocashatab rdquokamelinaaras joka on lakannut antamasta maitoa tai joka ei tullut raskaaksi silloin kun sen pitirdquo duq rdquovanha kamelinaaras vanha nainenrdquodhaan rdquovesiastioita kantava kamelirdquoguarruud rdquovanhat kameliurokset vanhuksetrdquogeel rdquokamelirdquogool rdquolihava kamelirdquogurgurshaa rdquorauhallinen saumlvyisauml kameli jonka kuormaan voi lastata helposti saumlrkyviauml esineitaumlrdquoirmaan rdquolypsykamelitrdquomandhoorey rdquojohtaja ndash lauman paras kamelirdquoqoorqab rdquokastroimaton urosrdquotulud rdquoihmisen yksi ja ainut kamelirdquoxagjir rdquolypsaumlvauml kameli jota lypsetaumlaumln osittain (kahdesta utareesta lypsetaumlaumln maitoa ihmisten kulutukseen kahta imee sen vasa)

Kameleita Afrikan sarvessa raquoKuva Hannu Pesonen 1992

10 11

Pakoon maailmalleMaan etelaumlosassa sijaitseva Britannian hallitsema Soma-limaa sekauml Italian hallitsema pohjoinen Somalimaa itse-naumlistyivaumlt ja yhdistyivaumlt Somalian tasavallaksi vuonna 1960 Itsenaumlistauml Somaliaa koettelivat rajakiistat sodat Keniaa ja Etiopiaa vastaan sekauml kuivuudet ja naumllaumlnhaumltauml Vuonna 1969 kenraali Mohammed Siyad Barre kaappasi vallan ja hallitsi itsevaltiaana seuraavat kaksikymmentauml vuotta

Siyad Barren rdquotieteellisen sosialisminrdquo tavoitteena oli yhtenaumlistaumlauml kansakunta haumlvittaumlmaumlllauml vanha klaanijaumlrjes-telmauml vaikka klaaniuskollisuus vaikutti vahvasti myoumls Barren omassa hallinnossa Barre syoumlstiin vallasta 1991 ja sisaumlllissota tuhosi Afrikan ainoana varsinaisena kan-sallisvaltiona pidetyn Somalian valtiojaumlrjestelmaumln

Poliittinen kaaos johti naumllaumlnhaumltaumlaumln mittavaan maan si-saumliseen pakolaisuuteen ja yli miljoonan somalin joukko-pakoon maasta Valtaosa laumlhti naapurimaihin Keniaan Etiopiaan Djiboutiin ja Jemeniin Ensimmaumliset somali-pakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1990 Viimeisen viidentoista vuoden aikana pakolaisina saapuneista somaleista on muodostunut suurin afrikkalaistaustainen ryhmauml Suomessa Vuoden 2006 lopussa Suomessa asui 8 990 somalia aumlidinkielenaumlaumln puhuvaa ihmistauml

SomalialainenklaanijaumlrjestelmaumlAfrikkalaisissa kulttuureissa on hyvin yleistauml ettauml suku-laisuus lasketaan vain joko isaumln tai aumlidin puolelta Soma-liassa sukulaisuus maumlaumlraumlytyy patrilineaalisen polveutumi-sen mukaan toisin sanoen lapset kuuluvat aina isaumlnsauml linjasukuun Patrilineaalinen polveutuminen heijastuu esimerkiksi somalialaisessa nimenantotavassa Lapselle annetaan kolme nimeauml ensimmaumlinen on haumlnen oma nimensauml toinen on isaumln nimi ja kolmas puolestaan isoisaumln nimi Lapsen aumliti kuuluu eri sukuun kuin lapsi eli oman isaumlnsauml linjasukuun Linjasuvut puolestaan muodostavat klaaneja jotka laskevat polveutuvansa yhteisestauml esi-isaumlstauml Somalit katsovat polveutuvansa kahdesta esi-isaumlstauml Sabista ja Samaalesta

Somaliassa on kuusi suurta klaaniperhettauml ndash Darood Isaaq Dir Hawiye Digil ja Rahan-weyn ndash joista jokainen jakautuu klaaneiksi ja alaklaaneiksi Darood Isaaq Dir ja Hawie ovat klaaniperheitauml jotka harjoittavat karjan-hoitoa Digil ja Rahanweyn puolestaan ovat maanviljelijoumlitauml Maaoikeudet ndash laidunmaat ja vesilaumlhteet ndash ovat kuuluneet klaaneille siten ettauml kukin klaani on perinteisesti liitetty tiet-tyyn alueeseen Sitoutuminen linjasukuihin ja klaaneihin on ollut poliittisesti ja tunnepi-toisesti paljon taumlrkeaumlmpaumlauml kuin sitoutuminen valtiontason auktoriteetteihin Samanaikaises-ti klaanit ja linjasuvut ovat kilpailleet keske-naumlaumln ja ajautuneet toisinaan konflikteihin

Klaaniperheeseen voi kuulua yli kaksikym-mentauml sukupolvea ja useita satojatuhansia ihmisiauml Klaaniin kuuluminen merkitsee elin-ikaumlistauml syntymaumln kautta saatua jaumlsenyyttauml Samaan klaaniin kuuluvat ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan uskollisuutta ja luottamusta heidaumln velvollisuutensa on auttaa toinen tois-taan Perinteisesti esimerkiksi avioliito ei ole ollut vain kahden yksiloumln vaumllinen liitto vaan kyse on ollut kahden eri linjasuvun vaumllisestauml liittoutumisesta ja sopimuksesta Avioitumi-sen yhteydessauml sukujen vaumllistauml sidettauml juhlis-tetaan seremonioin ja lahjoin

TehtaumlvaumltMitauml kaikkia rdquotuotteitardquo kamelista saadaan Piirrauml kuva kamelista

Kerro paimentolaisesta elaumlmaumlntyylistaumlwwwoppiminenylefiartikkeliid=5281wwwkoorfidoctasanko_joki_kaupunkipdf

Georg Ots kuljetti somalipakolaisia Tallinnasta raquoHelsingin Etelaumlsatamaan 4 helmikuuta 1991 Kuva Markku Ulander Lehtikuva Oy

Pakolaisleiri Baidoassa Keski-Somaliassa jossa raquonaumllaumlnhaumltauml oli pahimmillaan sisaumlllissodan riehuessa 1990ndashluvun alussaKuva teksteineen Hannu Pesonen 1992

Taisteluita ja naumllkaumlauml paenneet somalit raquoodottavat avustusruoan jakoa pakolaisleirillauml BaidoassaKuva teksteineen Hannu Pesonen 1992

12 13

Kilimanjaroon liittyy runsaasti myyttejauml ja legendoja Vuori sijaitsee aivan Kenian ja Tansanian rajalla ja sen kohdalla muuten laumlhes suora rajaviiva tekee mutkan Kun eurooppalaiset siirtomaavallat jakoivat Afrikkaa Berliinin konferenssissa 1884ndash1885 nykyinen Kenia tuli osaksi brittilaumlistauml Itauml-Afrikkaa ja Saksa sai etupii-riinsauml Tansanian mantereenpuoleisen alueen Hyvin tunnetun tarinan mukaan Kilimanjaro olisi alun perin kuulunut brittilaumliseen Itauml-Afrikkaan Ison-Britannian kuningatar Viktoria olisi kuitenkin antanut Kiliman-jaron tyttaumlrenpojalleen Saksan keisari Vilhelm IIlle syntymaumlpaumlivaumllahjaksi koska Viktorialla oli Keniassa jo yksi lumihuippuinen vuori (Kenia 5 199m) ja koska Vilhelmin sanottiin pitaumlvaumln rdquokaikesta mikauml on suurta ja korkeaardquo Vaikka kertomuksen todenperaumlisyys on-kin kyseenalainen ndash kun vuoren kohtalosta paumlaumltettiin 1886 Saksan keisarina oli Vilhelm IIn isoisauml ndash taumltauml tarinaa kaumlytetaumlaumln usein esimerkkinauml eurooppalaisten siirtomaavaltojen mielivaltaisesta tavasta piirtaumlauml raja-viivoja kabineteissaan ja ottaa alueita haltuunsa

Myoumls Kilimanjaron rinteillauml elaumlvillauml chaggoilla on lu-kuisia vuoreen liittyviauml tarinoita Monet myytit kerto-vat siitauml miksi vuoren kaksi korkeinta huippua Kibo ja Mawenzi ovat niin erinaumlkoumlisiauml Toinen on laakea sileauml ja tasainen toinen rosoinen ja karhea

Vaikka Kilimanjaro sijait-see vain noin 300 kilomet-riauml paumlivaumlntasaajan etelaumlpuo-lella sen huippu on lumen ja jaumlaumltikoumln peitossa ympaumlri vuoden Siellauml on neljauml viidesosaa koko Afrikan mantereen pysyvaumlstauml lumi- ja jaumlaumlpeitteestauml

Kilimanjarosta on tullut eraumls maailmanlaajuisen il-mastonmuutoksen vertauskuvista Viimeisen sadan vuoden aikana Kilimanjaro on menettaumlnyt runsaat 70 prosenttia jaumlaumlpeitteestaumlaumln On ennustettu ettauml ilmas-ton laumlmpeneminen ja metsaumlhakkuut johtavat jaumlaumltikoumln lopulliseen sulamiseen vuoteen 2020 mennessauml Jaumlauml-tikoumln katoamisen myoumltauml myoumls sen yllaumlpitaumlmaumlt vesi-varastot kuivuvat millauml on kauaskantoisia seurauksia ympaumlroumlivaumln alueen ekologiseen tasapainoon ja maan-viljelykseen

Afrikan korkein

vuori

TehtaumlvaumltPiirrauml vuoristo ja sinne vuorten elaumlimiauml

Mikauml aiheuttaa ilmaston laumlmpenemistauml ja miksi se on haitallistawwwykliittofiosoitemaapalloarktinenaluemuutos2html

Kilimandsaron toiseksi kor- raquokein huippu Mawenzi (5385) naumlhtynauml Kibon kraatterinreu-nan korkeimmalta kaumlrjeltauml Kaiser Wilhelm Spitzeltauml Sadekauden pilvimeri ulottuu taivaanrantaan peittaumlen naumlky-vistauml Tanganjikan savannitKuva ja teksti Rauno Pankola Mu-seovirasto Julkaistu Pankolan kirjassa Afrikan Safari Jyvaumlskylauml 1961

14 15

Vuodesta 2003 jatkunut ja asteittain laajentunut aseellinen konflikti Sudanin laumlntisimmaumlssauml maakunnassa Darfurissa on johtanut eraumlaumlseen maailman vakavimmista humanitaarisista kriiseistauml Konfliktin osapuolina ovat kapinallisryhmaumlt Darfu-rissa sekauml Sudanin hallitus ja sen tukemat puolisotilaalliset jan-jaweed-joukot Arvioidaan ettauml konfliktin aikana jopa 200 000 ihmistauml on saanut surmansa ja noin kaksi miljoonaa on joutu-nut jaumlttaumlmaumlaumln kotinsa YKn Maailmane elintarvikeohjelman (WFP) arvioiden mukaan 35 miljoonaa ihmistauml on ruoka-avun tarpeessa Kansainvaumllisestauml painostuksesta neuvotteluyrityksis-tauml ja Afrikan unionin rauhanturvajoukkojen laumlsnaumlolosta huoli-matta hyoumlkkaumlykset siviileitauml kohtaan jatkuvat ja kriisi tuntuu yhauml syvenevaumln

Darfurinkriisi

furr-aD

Etelaumln ja pohjoisen ristiriidatSudan on pinta-alaltaan Afrikan suurin maa noin 75 kertaa Suomen kokoinen Sen vajaan 40 miljoonan ihmisen vaumlestoumlstauml 70 prosenttia on sunni-muslimeja 5 prosenttia kristittyjauml ja 25 prosenttia perinteisten afrikkalaisten uskontojen harjoittajia Ei-muslimit asu-vat valtaosin maan etelaumlosassa

Vuonna 1898 Sudan julistettiin Ison-Britannian ja Egyptin kondominaatiksi eli yhteishallintoalueeksi Siirtomaa-aikana maan etelaumlistauml ja pohjoista osaa hallittiin erikseen ja poliittinen valta oli pohjoisen eliitin kaumlsissauml Sudan itsenaumlistyi vuonna 1956 Niin siirtomaakaudella kuin Sudanin itsenaumlisyyden aika-nakin Khartumin (Sudanin paumlaumlkaupunki) hallitukset ovat laiminlyoumlneet maan etelaumlistauml sekauml laumlntistauml Dar-furin aluetta Alueiden infrastruktuurin koulutuk-sen ja talouden kehittaumlmiseen ei juuri ole investoitu Itsenaumlisyyden aikaa on leimannut pohjoisen ja etelaumln vaumllinen sisaumlllissota joka taukosi muutamaksi vuodeksi 1970-luvulla mutta kaumlynnistyi uudelleen vuonna 1983 Tuolloin maan hallintoa uudistettiin ja etelauml menetti itsehallintoaan minkauml lisaumlksi hallitus asetti koko maassa voimaan sharian islamilaisen lain

Etelaumln kapinallisryhmaumlt perustivat Sudanin kansan vapautusliikkeenarmeijan (SPLMA) Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana sisaumlllissodassa ja nauml-laumlnhaumldaumlssauml kuoli arviolta kaksi miljoonaa ihmistauml ja

neljauml miljoonaa ihmistauml jaumli kodittomiksi SPLMA ja Sudanin hallitus solmivat rauhansopimuksen tammi-kuussa 2005 Rauhansopimuksessa taattiin ettauml maan etelaumlosa on oikeutettu saamaan osuuden alueen oumlljy-varoista ettauml sharia-laki paumltee vain maan muslimival-taisissa pohjoisosissa ja ettauml vuonna 2011 jaumlrjestetaumlaumln kansanaumlaumlnestys etelaumln itsehallinnosta

Mistauml Darfurin konfliktissa on kysymysVuosikymmeniauml kyteneet ristiriidat Darfurissa lei-mahtivat avoimiksi yhteenotoiksi vuonna 2003 Dar-furin kriisi esitetaumlaumln usein etnisenauml tai uskonnollisena konfliktina arabien ja mustien afrikkalaisten vaumllisenauml taisteluna mutta tilanne on monimutkaisempi Dar-furia voidaan kuvata etniseksi mosaiikiksi Alueella elaumlauml noin 30 eri etnistauml ryhmaumlauml joiden rajat ovat usein epaumlselviauml Darfurissa on hyvin ilmeistauml etteivaumlt etniset identiteetit ole synnynnaumlisiauml ja pysyviauml vaan yhteisoumlllisesti rakennettuja ja muuttuvia Avioliittoja ja muita liittolaissuhteita on solmittu ryhmien vaumllillauml jolloin yhdellauml ihmisellauml voi olla monia erilaisia etni-siauml identiteettejauml ja uskollisuussuhteita Laumlhestulkoon kaikilla darfurilaisilla on sekauml arabi- ettauml afrikkalaissu-kujuuria ja melkein kaikki ovat muslimeita Poliittiset ja perinteiset johtajat ovat kuitenkin kaumlyttaumlneet etni-siauml rajoja taitavasti hyvaumlkseen pannakseen tukijoukko-ja liikekannalle

16 17

Toisaalta Darfurin kriisin on katsottu kumpua-van ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamasta resurssikilpailusta YKn paumlaumlsihteeri Ban Ki-Moonin mukaan ilmastonmuutoksesta aiheu-tuvaa aavikoitumista joka on johtanut yhauml voimistuvaan kiistelyyn maa- ja vesioikeuksis-ta voidaan pitaumlauml Darfurin kriisin ensisijaisena syynauml Viljelijaumlt ja karjaa kasvattavat paimen-tolaiset ovat kilpailleet niukoista luonnon-varoista vuosikymmenten ajan Perinteisesti maatalous perustui hakura-maaoikeusjaumlrjes-telmaumllle Sulttaani luovutti heimopaumlaumlllikoumlille hakura-oikeuden jonka perusteella paumlaumlllikkouml saattoi keraumltauml veroja alueen asukkailta Pai-mentolaisille puolestaan oli taattu laidunoi-keudet lukuun ottamatta pohjoisen kamelin-kasvattajia joilla oli ainoastaan oikeus kulkea alueiden laumlpi Mutta 1980-luvun alun ankara kuivuus ja naumllaumlnhaumltauml koettelivat niin viljelijoumli-tauml kuin paimentolaisiakin Darfurin pohjois-osien aavikoituminen voimistui ja paimen-tolaiset alkoivat muuttaa etelaumlaumln Kiihtyvaumln muuttoliikkeen seurauksena viljelijaumlt ryhtyivaumlt estaumlmaumlaumln paimentolaisten laumlpikulkua niukoille vesilaumlhteille Aikaisemmin vastaavat konfliktit oli selvitetty neuvotteluin mutta Sudanin hal-lituksen toimet olivat heikentaumlneet perinteistauml sosiaalista rakennetta ja valtasuhteita minkauml lisaumlksi alueelle alkoi virrata aseita

Paimentolaiset tarttuivat aseisiin joita Libya 1980-luvun alussa toimitti alueelle edistaumlaumlk-seen arabinationalistista politiikkaansa Libyan presidentti Muammar Gaddafin ja Sudanin presidentti Omar al Bashirin poliittisessa pro-pagandassa paimentolaisten ja viljelijoumliden vaumllinen konflikti esitettiin arabien ja afrikka-laisten vaumllisenauml vastakkainasetteluna Sudanin sotilashallitus tukeutui niihin Darfurin etni-siin ryhmiin jotka voimakkaimmin identifioi-vat itsensauml arabeiksi ja kukisti erityisesti fur- ja zaghawa-ryhmien yritykset taata Darfurille enemmaumln taloudellisen kehityksen mahdolli-suuksia ja itsehallintoa

Parikymmentauml vuotta kestaumlneet satunnaiset yhteenotot saavuttivat huippunsa vuonna 2003 kun darfurilainen vapautusliike SLMA (Sudan Liberation MovemementArmy) iski armeijan tukikohtaan El Fashirissa Darfurin paumlaumlkaupungissa SLMA sekauml toinen kapinal-lisliike JEM (Justice and Equality Movement) ilmoittivat julkisesti ettauml kyse on poliittises-ta Khartumin hallitusta vastaan suunnatusta kapinasta Sudanin hallitus vastasi hyoumlkkauml-ykseen taktiikalla jota se oli vuosikymmenet kaumlyttaumlnyt etelaumln ja pohjoisen vaumllisessauml sisaumlllis-sodassa ndash ilmapommituksilla sekauml kaumlyttaumlmaumll-lauml hyvaumlkseen aseistettujen paimentolaisten janjaweed-joukkoja Sekauml armeijan ettauml janja-weed-joukkojen hyoumlkkaumlykset kohdistuivat si-viilivaumlestoumloumln Noin 25 miljoonaa ihmistauml on joutunut jaumlttaumlmaumlaumln kotinsa ja muuttamaan pakolaisleireille tai naapurimaahan Tšadiin Pakolaiset kertovat kuinka kyliauml on silmittouml-maumlsti tuhottu ja poltettu ja kuinka ihmisiauml on mielivaltaisesti joukkomurhattu ja ndashraiskattu

Tehtaumlvaumlt Piirrauml Afrikan kartta ja sijoita sinne Sudan

Millaiset syyt ovat johtaneet Sudanin sisaumlllissotaan

Tutustu taumlhaumlnKartta tuhotuista kylistaumlwwwreliefwebintrwRWBNSFdb900SIDLPAA-73-NNWDOpenDocument

Esitteetvuosikertomukset

yritysjulkaisut

Erweko Painotuote OyValuraudantie 20 00700 Helsinki

Puhelin (09) 731 0230 Faksi (09) 7310 2323wwwerwekofi

Ihmiset kuolevat naumllkaumlaumln kun heidaumln karjansa on teurastettu viljelykset tuhottu ja juomavesi on saastunutta

Sudanin hallitus ja toinen ryhmauml hajautunees-ta SLMAsta solmi rauhansopimuksen touko-kuussa 2005 JEM ja SLMAn toinen ryhmauml pitaumlvaumlt sopimusta riittaumlmaumlttoumlmaumlnauml Sotatoimet Darfurissa jatkuvat edelleen

Yhdysvallat on asettanut Sudanin kauppa-saartoon jo vuonna 1997 mutta se ei ole riittaumlnyt vaumlkivaltaisuuksien lopettamiseksi YKn turvallisuusneuvostoa on painostettu asettamaan Sudanille taloudellisia sanktioita mutta turvallisuusneuvoston pysyvauml jaumlsen Kii-na on vastustanut taumltauml Kiina toimii avoimesti Sudanin oumlljykentillauml Se omistaa 40 prosenttia Sudanin oumlljyteollisuudesta ja on maan taumlrkein

Ilmoitus

kauppakumppani Vuonna 2006 noin kaksi kolmasosaa Sudanin oumlljystauml vietiin Kiinaan Kiina osallistuu myoumls merkittaumlvaumlsti Sudanin infrastruktuurin ja teollisuuden kehittaumlmi-seen Lisaumlksi Kiina on Sudanin taumlrkein aseiden toimittaja ndash Darfurissa soditaan valtaosin kii-nalaisilla aseilla

18 19

Kahvinjuonti lienee saanut alkunsa noin 1200 vuotta sitten Etiopiasta Taru kertoo

Etiopian Kaffan alueella elaumlneestauml Kaldi-nimisestauml paimenesta joka huomasi vuohiensa piristyvaumln ja alka-van tanssahdella kun ne olivat syoumlneet eraumlaumln pensaan marjoja Kaldi maisteli marjoja itsekin Haumlnen vaimonsa haumlmmaumlstyi kun yleensauml niin uupunut mies saapui pir-teaumlnauml kotiin Vaimo vaati Kaldia kertomaan ihmeellises-tauml havainnostaan laumlheisen luostarin munkeille Luosta-rin apotti ei innostunut loumlydoumlstauml vaan kutsui paimenen tuomia marjoja rdquopaholaisen tyoumlksirdquo ja viskasi ne tuleen Pian huone taumlyttyi herkullisesta tuoksusta ja apotti poi-mi paahtuneet marjat hiilloksesta ja laittoi ne veteen Haumln kutsui luostarin vaumlkeauml maistamaan naumlin syntynyttauml eliksiiriauml Virkistaumlvauml keitos julistettiin ihmeeksi ja juoma auttoi munkkeja pysymaumlaumln hereillauml rukousten aikana

Kahvin juurilla

Perinteisen etiopialaisen kahvin valmistusta Lali- raquobelassa Pavut paahdetaan hiilitulella murskataan ja keitetaumlaumln pannussa Kuva teksteineen Hannu Pesonen 2000

Etiopiassa kahvipensaan marjat jauhettiin sekoitettiin elaumlinrasvaan ja muotoiltiin rdquokahvipalloiksirdquo joita pai-mentolaiset ja soturit kaumlyttivaumlt ravintona vaelluksillaan ja sotaretkillaumlaumln Arvellaan ettauml kahvipensaita alettiin viedauml Etiopiasta Arabian niemimaalle noin tuhat vuot-ta sitten Sana kahvi juontaakin juurensa arabian sa-nasta qahwa (lyhennys sanasta qahwat al-bun ndash pavun viini)

Arabian niemimaalta kahvi levisi Turkin kautta Eu-rooppaan Eurooppalaiset siirtomaavallat perustivat kahviplantaaseja trooppisiin alusmaihinsa Jaavalta Bra-siliaan ja mursivat arabien kahvimonopolin

Kahvin viljely plantaaseilla on esimerkki siitauml kuinka maailmanlaajuisessa kapitalismissa tietyistauml alueista tuli raaka-aineiden tuottajia ja toisista niiden jalosta-jia Alueet erikoistuivat tiettyihin tuotteisiin kuten viljaan puuvillaan sokeriin teehen kaakaoon tai kahviin Plantaasiviljely on tyoumlvoimavaltaista ja esi-merkiksi puuvillaa tuotettiin laajalti orjatyoumlvoimalla

20 21

Pientuottajat kuten esimerkiksi kahvin viljelijaumlt puoles-taan tulivat riippuvaisiksi yhden rahakasvin tuotannos-ta Taumlmauml siirtomaa-aikana syntynyt epaumltasa-arvo naumlkyy edelleen kansainvaumllisessauml kaupassa Monet Afrikan maat ovat riippuvaisia yhden tai kahden rahakasvin viljelystauml Esimerkiksi Burundi saa kahvista noin 80 prosenttia Etio-pia 54 ja Uganda 34 prosenttia vientituloistaan Kahvin kansainvaumllisen markkinahinnan romahtamisella olisi tu-hoisia seurauksia naumliden maiden talouteen ja yksittaumlisten viljelijoumliden elaumlmaumlaumln

TehtaumlvaumltMistauml kahvia saadaan

Pavusta kahvikuppiin reilusti mitauml tarkoittaa reilun kau-pan kahvi

wwwreilukauppafiindexphp48 wwwmaailmankaupatfilehtiarkistoEXTRA025htm

1

2

3

4

Kuva raquo Paulig Oy

Kuvasarja kahvinpoiminnasta tansanialaisella pientilalla Tarakeassa Kilimanjaron rinteellauml laumlhellauml Moshia 1 Kypsiauml kahvimarjoja2 Pientilallinen Gideon Onesfori poimimassa satoa3 Kahvipavuista poistetaan kuoret kuorimamyllyssauml4 Kuorittuja ja ilmakuivattuja papuja matkalla paahtimoonKuvat teksteineen Hannu Pesonen 1997

22 23

1800-luvun puolivaumllissauml eurooppalaiset tutkimusmatkai-lijat etsivaumlt kiihkeaumlsti Niilin laumlhdettauml Eurooppalaisilla oli siihen aikaan vain vaumlhaumln tietoa Afrikan mantereen sisaumlosista Kauppaa oli kaumlyty laumlhinnauml rannikkoseuduilla mistauml oltiin ostettu kultaa norsunluuta mausteita ja orjia Vuonna 1856 John Hanning Speke (1827ndash1864) ja Richard Francis Burton (1821ndash1890) matkasivat Itauml-Afrikkaan Britannian kuninkaallisen maantieteellisen seuran rahoittamina Heidaumln tavoitteenaan oli loumlytaumlauml sisaumlmaassa sijaitseva suuri jaumlrvi joka mahdollisesti osoit-tautuisi kauan etsityksi Niilin laumlhteeksi

Speke oli Britannian Intian armeijan upseeri ja Burtonia kuvaillaan varsin monipuoliseksi mieheksi Haumln oli rdquotut-kimusmatkailija kaumlaumlntaumljauml kirjailija sotilas orientalisti etnologi kielitieteilijauml runoilija hypnotisoija miekkai-lija ja diplomaattirdquo Miehet loumlysivaumltkin ensimmaumlisinauml eurooppalaisina Tanganjikajaumlrven Matka oli kuitenkin ollut rasittava ja molemmat miehet olivat kaumlrsineet erilaisista trooppisista sairauksista joten jaumlrvi jaumli vaille perinpohjaista tutkimusta Speke ja Burton kuulivat hu-huttavan myoumls toisesta suuresta jaumlrvestauml jonne Speke suuntasi yksin sillauml Burton oli liian sairas jatkaakseen matkaa Speke nimesi loumlytaumlmaumlnsauml jaumlrven kuningattaren-sa mukaan Victoria Nyanzaksi eli Victoriajaumlrveksi

Victoriajaumlrvi Tutkimus-matkailijat

Niilin laumlhteellauml

LakeVictoria

Speke palasi Eurooppaan Burtonin jaumlaumldessauml toipumaan sairauksistaan Sansibarille Haumln piti esitelmaumln Kunin-kaallisessa maantieteellisessauml seurassa ja todisti Niilin laumlhteen sijaitsevan Victoriajaumlrvessauml Burton kimmastui sillauml he olivat sopineet pitaumlvaumlnsauml esitelmaumln yhdessauml ja haumln uskoi Tanganjikajaumlrven olevan joen alkulaumlhde Riidan jaumllkeen Speke laumlhti yksin toiselle matkalleen vuonna 1859 Haumln vakuuttui siitauml ettauml Niili todella sai alkunsa Victoriajaumlrvestauml Uskomus osoittautui myouml-hemmin todeksi Speken ja Burtonin oli maumlaumlrauml julkises-ti vaumlitellauml aiheesta Kuninkaallisessa maantieteellisessauml seurassa syyskuun 16 paumlivaumlnauml vuonna 1864 mutta Speke kuoli edellisenauml paumlivaumlnauml On epaumlselvaumlauml ampuiko haumln itseaumlaumln vahingossa metsaumlstysretkellauml vai tekikouml haumln itsemurhan

Niilinahven1950-luvulla Victoriajaumlrveen istutettiin kokeeksi niili-nahventa alueen kalastusteollisuuden tehostamiseksi Jopa parisataakiloiseksi ja kaksimetriseksi kasvava kala menestyi yli odotusten Niilinahven on kuitenkin jaumlr-kyttaumlnyt jaumlrven ekologista tasapainoa syoumlmaumlllauml suuren osan jaumlrven alkuperaumlisistauml 400 kalalajista sukupuuton partaalle Pienten kalojen haumlviaumlminen on muuttanut jaumlrven happitasapainoa

Niilinahventa kalastetaan Euroopan markkinoille ja paikallisille ihmisille se on saavuttamaton herkku Tan-sania on niilinahvenen merkittaumlvin viejaumlmaa Sille Vic-toriajaumlrven kalastusteollisuudessa on kyse miljoonien dollarien vuosittaisesta liiketoiminnasta

Victoriajaumlrvi on maailman suurin trooppinen jaumlrvi Sen ympaumlrysmitta on 3 440 kilometriauml ja syvyys 84 metriauml Jaumlrvi sijaitsee 1 130 metrin korkeudessa merenpinnasta Kenian Tansanian ja Ugandan alueilla Suurin osa rannikon asukkaista kuuluu bantukansoihin Victoria-jaumlrven seutu on yksi Afrikan tiheimmin asutuista alueis-ta Siellauml elaumlauml useita miljoonia ihmisiauml

TehtaumlvaumltPiirrauml niilinahvenwwwsarkanniemifiimg_ladatuta_niilinahven_3jpg

Mistauml jaumlrven nimi on tullut ja millauml muulla nimellauml sitauml kutsutaan

Tutustu taumlhaumlnbullDarwinrsquos Nightmare (dokumentti 2004) Ohjaus Hubert Sauper RanskaItaumlvaltaBelgia 107 min) wwwdarwinsnightmarecomindexhtmbullArvioita elokuvasta wwwdarwinsnightmarecomreviewshtm

Viktoriajaumlrven kalastajia Karungussa Keniassa raquolaumlhellauml Tansanian rajaaKuva Hannu Pesonen 2005

24 25

Swahilit ovat bantukielinen kansa joka elaumlauml ka-pealla rantavyoumlhykkeellauml Somalian Kenian ja Tansanian alueilla on runsaasti arabiankielisiauml lainasanoja Swahilia puhuu noin 50 miljoonaa ihmistauml Swahili on Tansanian ja Kenian virallinen kieli minkauml lisaumlksi sitauml puhutaan Ugandassa ja itaumlisessauml Zairessa sekauml jonkin verran myoumls Ruan-dassa ja Burundissa

Rannikon swahili-

kaupungit

Itauml-Afrikan kapeaa rannikkokaistaletta Somaliasta Mosambikiin taumlplittaumlauml swahilikaupunkien ketju Osa kaupungeista on raunioituneita mutta toiset kuten Lamu Mombasa ja Sansibar ovat edelleen hyvin elin-voimaisia Intian valtameren merivirrat ja saumlaumlnnoumll-lisesti suuntaansa vaihtavat tuulet ovat vaikuttaneet merikaupan kehittymiseen Itauml-Afrikan rannikolla Koillismonsuuni puhaltaa marraskuusta maaliskuu-hun ja kuljettaa Itauml-Afrikan satamiin laivoja Arabian niemimaalta Intiasta ja Kaakkois-Aasiasta Huhti-kuussa tuulet kaumlaumlntyvaumlt lounaaseen ja laivat paumlaumlsevaumlt paluumatkalle

Kaupankaumlynnin myoumltauml Itauml-Afrikan rannikolle kehit-tyi kosmopoliittinen kulttuuri Arabian kieli ja islam yhdistivaumlt alueen valtameren takaisiin kaupunkeihin kun taas bantukieli ja -kulttuuri liittivaumlt rannikon kaupungit sisaumlmaahan Rannikolle saapui siirtolaisia Arabian niemimaalta ja Persiasta ja alueelle kehittyi omaleimainen swahiliarkkitehtuuri Sisaumlmaan pyouml-reistauml savimajoista poiketen kaupunkien tasakattoiset

Dar es Salam

paikoin monikerroksiset rakennukset valmistettiin korallikivestauml Ylaumlluokan swahilitalot rakennettiin sisaumlpihan ympaumlrille niiden ulkoseinaumlt rapat-tiin ja niissauml oli sisaumlvessat ja pesual-taat Rakennusten ovet koristeltiin taidokkaasti ja 1400-luvulta laumlhtien talojen koristelussa alettiin kaumlyttaumlauml myoumls kiinalaista ja persialaista pos-liinia

Poliittisesti itsenaumliset rannikko-kaupungit kilpailivat keskenaumlaumln kaupan hallinnasta Persianlahdelta tuotiin keramiikkaa lasi- ja rauta-esineitauml viiniauml ja vehnaumlauml Kiinasta posliinia ja lasihelmiauml ja Intiasta puuvillaa ja silkkiauml Kulta ja orjat muodostuivat taumlrkeiksi vientituotteiksi Kultaa hankittiin Keski-Afrikan sisaumlosista josta se Sofalan (nykyisessauml Mosambikissa) sataman kautta kuljetettiin Itauml-Afrikan rannikkoa pitkin Arabiaan ja Intiaan Orjista oli myoumls kysyntaumlauml sillauml isla-milaisessa maailmassa orjuuttaminen oli kiellettyauml ja orjat hankittiin alueen ulkopuolelta

TehtaumlvaumltMistauml posliini on kotoisin

Keitauml ovat bantut

John Wesleyn teos Thought Upon Sla-very (1774) ja Adam Smithin kirja The Wealth of Nations (1776) kaumlynnistivaumlt orjakaupan vastaisen liikkeen Isossa-Bri-tanniassa Kesti kuitenkin yli vuosisadan ennen kuin orjakaupasta tuli kokonaan laitonta Sansibarin orjamarkkinat lak-kautettiin 1873

Rannikkokaupunkeihin saapui raquosiirtolaisia Arabian niemimaal-ta ja Persiasta Alueelle kehittyi omaleimainen swahiliarkkitehtuuri Kaupunkien talot rakennettiin ko-rallikivestauml ja niiden ovet kaiverret-tiin taidokkain koristeinKuva Rauno Pankola Museovirasto

Eraumls tunnetuimmista orjakauppiaista oli raquoTippu Tip (n 1840-1905) oikealta nimel-taumlaumln Hamed bin Mohammed bin Juma bin Rajab el Murjebi Haumln syntyi sansibarilaiseen kauppiassukuun ja ryhtyi 18-vuotiaana orja- ja norsunluukauppiaaksi Tippu Tip valloitti laa-joja alueita ja loi valtavan kauppaimperiumin Kongojoen ylaumljuoksun ja rannikon Bagamoyon vaumllille josta orjat kuljetettiin Sansibarin mark-kinoille myytaumlvaumlksi Sansibarin orjamarkkinat lakkautettiin vasta vuonna 1873

26 27

Myytti ihmisen synnystauml Rasoalavavolon koti oli veden alla Haumln oli kaunis pitkauml-

hiuksinen nainen ja siksi haumlntauml kutsutaankin Rasoalavavoloksi pitkaumlhiuksiseksi Jotkut sanovat ettauml haumln oli vazimba yksi Ma-

dagaskarin alkuperaumlisistauml asukkaista toisten mukaan haumln kuului eraumlaumlseen kuningassukuun

Rasoavolovoloina meni kerran tapaamaan Rasoalavavoloa ja pyysi las-ta Haumln antoi Rasoalavavololle kaksi hopeista sormusta ja kaksi sileaumlauml pyoumlreaumlauml kiveauml Kivet muuttuivat kahdeksi poikalapseksi Kun veljekset varttuivat he menivaumlt tapaamaan Rasoalavavoloa veden alle antaak-seen haumlnelle korallihelminauhan Rasoalavavolo kuitenkin nukkui heidaumln saapuessaan eikauml puhunut heille mitaumlaumln

Magadaskarilaiset uskovat ettauml naumlistauml veljeksistauml tuli kaikki-en saarten asukkaiden esi-isiauml

Ajanlaskumme ensimmaumlisinauml vuosisatoina joukko kaak-koisaasialaisia merenkulkijoita purjehti katamaraaneillaan tuhansia kilometrejauml ja asutti Madagaskarin maailman neljaumlnneksi suurimman saaren Merenkulkijat toivat Kaakkois-Aasiasta mukanaan muun muassa banaanin ja kookospalmun jotka levisivaumlt arabi- ja swahilikauppiai-den merimatkojen myoumltauml Afrikkaan

TehtaumlvaumltMitauml uhanalaisia elaumlimiauml tiedaumltwwwwwffiymparistouhanalaiset_lajit

Tutkikaa eri kansojen mytologioitawwwjuplinnetmyytitindexphppage=jumalatarustot

Madagaskar irtosi Afrikan mantereesta noin 160 miljoonaa vuotta sitten eikauml siellauml tiedetauml olleen ihmisasutusta ennen indonesialaisten purjehtijoiden saapumis-ta Miljoonien vuosien eristyksen vuoksi saaren luonto onkin taumlysin ainutlaatuinen

Madagaskarilla on saumlilynyt useita harvinaisia kasvi- ja elaumlinlajeja Arvellaan ettauml saaren 12 000 kasvilajista noin 10 000 kasvaa luonnonvarai-sina vain Madagaskarilla Kaikki saaren makimai-sista puoliapinalajeista (makit pikkumakit indrit ja sormielaumlimet) ovat kotoperaumlisiauml ja uhanalaisia Niitauml uhkaavat metsaumlhakkuut ja metsaumlstys Monet Madagaskarin elaumlinlajeista kuten elefanttilintu kaumlaumlpioumlvirtahepo ja jaumlttilaumliskilpikonna ovat kuolleet sukupuuttoon Eurooppalaiset matkailijat pitivaumlt monia madagaska-rilaisten kuvaamia otuksia taruolentoina Esimerkiksi sormielaumlintauml eriskummallista youmlelaumlintauml jolla on rdquomajavan hampaat lepakon korvat ja ketun haumlntaumlrdquo pidettiin kuviteltuna ennen kuin eurooppalaiset nauml-kivaumlt ne omin silmin

Sormi-elaumlinten

saari

28 29

Eraumlaumlnauml myoumlhaumlisenauml iltapaumlivaumlnauml vuonna 1905 Frede-rick Wells etelaumlafrikkalaisen Premier Mine ndashkaivok-sen esimies huomasi hohtavan kiven josta heijas-tuivat laskevan auringon viimeiset saumlteet Uteliaana haumln pysaumlhtyi katsomaan tarkemmin Haumln oli viiden ja puolen metrin syvyydessauml ja loistava kivi oli kiin-nittyneenauml jyrkkaumlaumln seinaumlmaumlaumln haumlnen ylaumlpuolellaan Wells irrotti kappaleen ja arveli sen olevan lasia

Tutkimukset osoittivat ettauml Wells oli loumlytaumlnyt maa-ilman suurimman timantin Taumlmauml 3 106 karaatin

painoinen timantti nimettiin Cullinaniksi kai-voksen perustajan Sir Thomas Cullinanin

mukaan joka juuri tuona paumlivaumlnauml oli vierai-lulla kaivoksella Timantti myytiin Trans-vaalin valtiolle joka puolestaan lahjoitti

sen Ison-Britannian hallitsijalle Edward VIIlle taumlmaumln syntymaumlpaumlivaumlnauml

Wellsin loumlytaumlmaumlstauml valtavasta raakatimantista leikattiin yhdeksaumln suurta timanttia jotka ovat

Britannian kuningasperheen omaisuutta Varsi-nainen Afrikan taumlhti (The Cullinan I tai The Great

African Star) painaa 53220 karaattia ja koristaa ny-kyisin Britannian hallitsijan valtikkaa Cullinan II on samasta raakatimantista leikattu 31740 karaatin ti-mantti joka puolestaan hohtaa hallitsijan kruunussa

Kap-kaupunki

Afrikan taumlhti loumlytyy

TimanttikuumeEtelaumlisessauml Afrikassa oli ollut kaivostoimintaa jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa Nykyaumlaumln Etelauml-Afrikka on yksi maailman suurimmista mi-neraalien tuottajista Kulta ja timantit ovat maan taumlrkeimpiauml vientituotteita Etelauml-Afrikka tuottaa myoumls kromia kivihiiltauml platinaa rautamalmia nikkeliauml fosfaattia ja maakaasua

Etelauml-Afrikan modernin historian lasketaan usein kaumlynnistyneen kaupallisen timantti- ja kulta-kaivostoiminnan myoumltauml Vuonna 1866 Erasmus Jacobs 15-vuotias paimenpoika loumlysi pienen kiiltaumlvaumln kiven Oranjejoen rantapenkereeltauml lauml-hellauml Hopetownia Kivi osoittautui 2125 karaatin timantiksi jolle annettiin nimeksi Eureka Muuta-maa vuotta myoumlhemmin Colesberg Kopjen rinteil-tauml loumlydettiin neljauml kertaa suurempi kivi ja loumlytouml kaumlynnisti valtavan timanttikuumeen Tuhansit-tain timantinetsijoumlitauml vaelsi alueelle ja syntynyt timanttikaivoskaupunki nimettiin Kimberleyksi Kimberleystauml kehittyi muutamassa vuodessa mo-derni teollisuuskaupunki jossa jo vuonna 1871 oli 50 000 asukasta

Maailman suurin timantti loumlytyi etelaumlafrikkalai- raquosesta Preamier Mine ndashkaivoksesta tammikuussa vuonna 1905 Timantti painoi 3 10675 karaattia (62135 grammaa) Kuvassa kaivoksen esimies Frederick Wells kaumldessaumlaumln raakatimantti joka ni-mettiin kaivoksen perustajan mukaan Cullinaniksi Kuva CorbisSuomen kuvatoimisto Oy

30 31

Vuosisatojen ajan timantteja oli loumlydetty vain Intiasta ja Brasiliasta Timantit olivat niin harvinaisia ettauml jopa kuninkaallisten ja aatelisten oli vaikea paumlaumlstauml niihin kaumlsiksi Kimberleyn loumlydoumlt moninkertaistivat timant-tien tarjonnan ja pelaumlttiin ettauml korutimanttien arvo romahtaisi Vuonna 1880 Cecil Rhodes perusti De Beers kaivosyhtioumln joka pian hallitsi kartellinsa myoumltauml maa-ilman timanttikauppaa Yhtiouml tuottaa edelleen noin 40 prosenttia maailman raakatimanteista

Lord Randolph Churchill (Winston Churchillin isauml) kirjoittaa vaikutelmistaan Kimberleyssauml 1891

rdquoHerra Gardner Williams kaivosinsinoumloumlri joka tyoumlskentelee kaivoksen toimitusjohtajana kuljetti minua ystaumlvaumlllisesti ympaumlri kaivoksia ja selosti toimintaa yksityiskohtaisesti De Beersin ja Kimberleyn kaivokset ovat varmaan kaksi suurin-ta reikaumlauml jotka ihminen on ahneuksissaan ikinauml kaivanut maahan edellisen pinta-ala on 53 hehtaaria ja sen syvyys 135 metriauml jaumllkimmaumlinen on vielauml suurempirdquo

Yhtiouml kaumlrsii vuosittain huomattavia tappioita arviolta 10ndash15 prosenttia tuotosta koska timantteja varastetaan kaivoksista Jotta taumlmauml tappio torjuttaisiin on ryhdytty poikkeuksellisiin toimenpiteisiin Alkuasukkaat palkataan kolmeksi kuukaudeksi minkauml ajaksi heidaumlt sijoitetaan ai-datulle asuinalueelle jota kiertaumlauml korkea muuri Palattuaan paumlivaumln tyoumlstauml heidaumln on riisuuduttava ilki alasti ja ripustet-tava vaatteensa vajassa oleviin naulakoihin Alastomina he siirtyvaumlt tutkimushuoneeseen jossa heidaumln suunsa hiuksen-sa varpaansa kainalonsa ja jokrsquoikinen kohta heidaumln kehos-taan tutkitaan huolellisesti Valkoiset miehet eivaumlt koskaan alistuisi moiseen mutta hilpeaumln tyynesti alkuasukas kestaumlauml noumlyryytyksen ajatellen vain ansaitsemaansa hyvaumlauml palkkaa

Kenilworth-niminen mallikylauml kaivosten laumlheisyydessauml tar-joaa erinomaisen miellyttaumlviauml ja terveellisiauml asuntoja useille eurooppalaisille tyoumlntekijoumlille Taloja reunustavat puutarhat joihin on istutettu eukalyptuksia sypressejauml havupuita tammia ja erilaisia hedelmaumlpuita Sinne on rakennettu erittaumlin mainio klubirakennus jossa on messin ja keittioumln lisaumlksi lukusali sanoma- ja aikakauslehtineen (hellip) Klubilla on myoumls biljardihuone jossa on kaksi johtajien lahjoittamaa hyvaumlauml poumlytaumlauml Suurta urheilukenttaumlauml rakennetaan parhail-laan Aidatulla alueella jonne alkuasukkaat on suljettu on kauppa josta he voivat halvalla ostaa kaiken tarvitsemansa Vesi ja polttopuut ovat ilmaisia ja alueella on myoumls suuri uima-allas mutta en saanut selville hyoumldyntaumlvaumltkouml alku-asukkaat sitauml juurikaan Kaikista sairastuneista alkuasuk-kaista huolehditaan alueella sijaitsevassa sairaalassa jonka hoito on ilmaista (hellip) rdquo (Churchill Randolph 1892 Men Mines and Animals in South Afri-ca)

Siirtotyoumllaumlisyys liittyy erottamattomasti Etelauml-Afrikan kaivosteollisuuteen ja rotuerottelupolitiikkaan Timant-ti- ja kultakaivosyhtioumlt palkkasivat tyoumlvoimaa kaikkialta etelaumlisestauml Afrikasta ja tyoumlsopimukset tehtiin aina maumlauml-raumlajaksi Naumlin estettiin mustien tyoumllaumlisten jaumlrjestaumlyty-mistauml hidastettiin heidaumln asettumistaan valkoisten kau-punkeihin ja taattiin valkoisille parhaat tyoumlpaikat Siir-totyoumlpolitiikan seurauksena kaivostyoumllaumlisten kotiseudut koumlyhtyivaumlt Niistauml tuli kaumlytaumlnnoumlssauml kehittyvaumln valkoisen talouden tyoumlvoimavarastoja

Mustia kiinalaisia ja valkoisia tyoumlntekijoumlitauml kultakaivoksessa raquoEtelauml-Afrikassa Kuva Frank and Frances Carpenter Collection Library of Congress Washington Kuva vuosilta 1890-1923

32 33

Siirtomaavaltojen taistelu Afrikasta

Cecil John Rhodes (1853ndash1902) oli britti-syntyinen papinpoika joka laumlhetettiin 17-vuotiaana Etelauml-Afrikkaan veljensauml luo koska subtrooppisen ilmaston arveltiin vahvistavan haumlnen heikkoa terveyt-taumlaumln Veljekset koettivat aluksi on-neaan puuvillan viljelijoumlinauml mutta tempautuivat pian mukaan timantti-kuumeeseen Alle 30-vuotiaana Rho-des oli multimiljonaumlaumlri ja haumln halusi laajentaa vaikutusvaltaansa politiikkaan Haumlnestauml tuli Kapmaan paumlaumlministeri 37-vuotiaana Timanttien lisaumlksi Rhodes unelmoi britti-imperiumin aseman vakiinnuttamisesta Afrikan mantereella Haumln tavoitteli katkea-matonta junaradan yhdistaumlmaumlauml linjaa Kap-kaupungista Kairoon

Cecil Rhodesissa henkiloumlityy eraumlaumlllauml tavalla koko kolonialismi Ensinnaumlkin kolonialis-missa oli kyse taloudellisen voiton tavoitte-lusta Eurooppalaiset suurvallat teollistuivat vauhdilla ja niiden tehtaisiin tarvittiin raaka-aineita Valloitettujen alueiden toivot-tiin myoumls tuovan uusia markkina-alueita eu-rooppalaisten jalostamille tuotteille Toisaalta eurooppalaiset kansallisvaltiot erityisesti Iso-Britannia Ranska ja Saksa kaumlvivaumlt kamp-pailua maailmanpoliittisesta valta-asemasta Rhodes unelmoi voivansa rdquomaalata koko Af-rikan punaiseksirdquo (Kartoissa kaumlytettiin usein punaista vaumlriauml kuvaamaan Britannialle kuu-luvia alueita) Kolmanneksi kolonialistisen laajentumisen taustalla oli pyrkimys saattaa koko maailma kristillisen sivilisaation piiriin Rhodesin pohdinnat heijastavat aikakauden eurooppalaisia rodullisia ylemmyydentun-toja valistuksen ja sivistyksen levittaumlminen rdquosivistymaumlttoumlmien pakanoidenrdquo keskuuteen naumlhtiin kansakunnan velvollisuutena

1880-luvun ja ensimmaumlisen maailmansodan vaumllisenauml aikana Afrikka jaettiin eurooppalaisten suurvaltojen kesken Siirryttiin epaumlvirallisesta imperialismista suoraan hallin-toon 1880-luvun alussa eurooppalaiset valtiot hallitsivat vain noin kymmentauml prosenttia Afrikan mantereesta Ranska hallitsi Algeriaa Iso-Britannia Kapmaata ja Portugali Angolaa ja Mosambikia Vuonna 1884 Saksan keisarikun-nan ensimmaumlinen kansleri Otto von Bismarck jaumlrjesti Berliinissauml kansainvaumllisen kongressin jossa sovittiin Afrikan jaosta Kongressin tarkoituksena oli sovitella eurooppalaisten valtioiden vaumllisiauml kiistoja joista taumlrkeimmaumlt koskivat Kongo-joen kaupan kontrollia ja Sue-zin kanavan hallintaa minkauml Iso-Britannia oli ominut vuonna 1882

ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA

Kuningatar Elisabeth II kruunajaispaumlivaumlnaumlaumln raquo621952

Cullinan I eli Afrikan taumlhti kuuluu Englannin kruununjalokiviin Se leikattiin suurimmasta maanpaumlaumlltauml koskaan loumlydetystauml raakatimantis-ta Timantti koristaa hallitsijan valtikkaaKuva CorbisSuomen kuvatoimisto Oy34 35

Neuvotteluiden tuloksena Belgian kuningas Leopold II sai omistusoikeuden Kongoon Siitauml tehtiin kuitenkin vapaakauppa-alue ja muillekin maille taattiin oikeus kaumlydauml kauppaa sen alueella Ison-Britannian oikeus Egyptin hallintaan vahvistettiin Vain Saksan Itauml-Afrik-ka katkaisi brittien yhtenaumlisen linjan Egyptistauml Etelauml-Afrikkaan Portugali tavoitteli tuloksettomasti Angolan ja Mosambikin yhdistaumlmistauml ja Ranska puolestaan pyrki saamaan haltuunsa katkeamattoman vyoumlhyk-keen Atlantilta Punaiselle merelle Senegalista Sahelin alueen poikki Afrikan sarveen Vuosien 1885 ja 1914

vaumllillauml Iso-Britannia otti alamaisuuteensa 30 prosent-tia Afrikan vaumlestoumlstauml Ranska 15 prosenttia Saksa 9

prosenttia ja Belgia yhden prosentin

Eurooppalaiset suurvallat hallitsivat siirtomaitaan eri tavoin Ranskalaiset saksalaiset belgialaiset

ja portugalilaiset kaumlyttivaumlt suoraa hallintomallia Hallinto oli keskitettyauml ja siirtomaiden kansalaiset

pyrittiin sulauttamaan osaksi emaumlmaata Suora hallin-to perustui rdquohajota ja hallitserdquo -strategialle joka pyrki heikentaumlmaumlaumln paikallisia vallan verkostoja ja instituu-tioita Britit puolestaan hallitsivat haltuunsa ottamia alueita epaumlsuoran mallin mukaan Taumlmauml tarkoitti ettauml paikalliset kuninkaat ja paumlaumlllikoumlt toimivat osana hallin-toa Jaumlrjestelmauml perustui ajatukselle ettauml kansat olivat poliittisesti jaumlrjestaumlytyneet heimoiksi joita johtivat paumlaumlllikoumlt Esikoloniaalisessa Afrikassa yhteiskunnat olivat kuitenkin jaumlrjestyneet monin eri tavoin Hyvin hierarkkisten ja keskitettyjen valtioiden ohella maan-osassa oli rdquovaltiottomia yhteiskuntiardquo joissa valta ei ollut keskittynyt paumlaumlllikoumlille tai kuninkaille Naumlin ollen epaumlsuora hallinto rakensi ja vahvisti heimojen vaumllisiauml rajoja ja keskitti valtaa osin keinotekoisesti

TehtaumlvaumltMikauml on Afrikan taumlhti

Lue Randolph Churchillin kirjoitus kaivoksesta ja keskus-tele parisi kanssa siitauml mitauml ajatuksia se teissauml heraumlttaumlauml Miten kolonialistit suhtautuivat alkuperaumlisvaumlestoumloumln

Ilmoitus

36 37

Matka Helsingistauml Ambomaalle kesti laumlhes kaksi vuotta Ensimmaumliset suomalaiset laumlhetystyoumlnte-kijaumlt aloittivat matkansa Helsingistauml juhannus-aattona 1868 Purjelaiva Cape City aloitti pitkaumln merimatkansa Portsmouthin satamasta kohti Hy-vaumlntoivonniemeauml marraskuussa 1868 Mukana oli yhdeksaumln Suomen suuriruhtinaskunnasta kotoi-sin olevaa suomalaista kuusi laumlhetyssaarnaajaa ndash heidaumln joukossaan Martti Rautanen Inkerinmaal-ta ja Pietari Kurvinen Raja-Karjalasta ndash sekauml kolme kaumlsityoumllaumlistauml Cape City ankkuroitui aamuyoumlllauml 30 joulukuuta Kapkaupungin satamaan Laumlhetys-tyoumlntekijaumlt asettuivat Kapmaahan joksikin aikaa opiskelemaan hereron kieltauml Lopulta matka jat-kui laivalla Walefish Bayhin josta viimein saavut-tiin Ovamboon (Ambomaalle) haumlrkaumlvankkureilla

Suomalaiset laumlhetys-

tyoumlntekijaumlt Ambomaalla

Whalefish

Bay

rdquoMatkanteko oli verkkaista vaumlltettiin ajamista paumlivaumln kuumimpina tunteina Rautasella oli kello ja haumlnen tehtauml-vaumlnaumlaumln oli aamuisin heraumlttaumlauml karavaani torvenpuhalluk-sella [Englantilainen metsaumlstaumljauml Frederick Green johdatti joukkoa] Green kulki useimmiten edellauml ja etsi vanhojen vaunujen jaumllkiauml Tavaksi tuli ettauml Kurvinen ja Rautanen kulkivat haumlnen kanssaan lapio ja kirves kaumldessauml ja rai-vasivat vaunuille tietauml Pyhaumlpaumlivaumlt levaumlttiin ja pidettiin hereronkielinen jumalanpalvelus jossa Kurvinen saarnasi Seudut olivat asumattomia Bushmannejakin tavattiin vain kerran Heinaumlkuun 3 paumlivaumlnauml matkuetta vastaan tuli muutamia ambolaisia jotka olivat matkalla hakemaan kuparia etelaumlmpaumlnauml olevista kaivoksista Heinaumlkuun 8 paumlivaumlnauml tultiin Ondongan heimoalueen ensimmaumlisille asumuksille ja 9 paumlivaumln iltana paumlaumlstiin Omandongoon jossa oli pieni Joseph Grendonin ruotsalaisen kauppias Anderssonin apulaisen rakentama talo joka oli luovutettu suomalaisille ensiasunnoksi Siitauml oli Ondongan kunin-kaan Shikongo Kalulunpojan hoville neljaumlnnestunnin mat-ka Seuraavana paumlivaumlnauml Shikongo tuli matkalaisten luo ja heidaumlt esiteltiin haumlnellerdquo (Peltola Matti Martti Rautanen ndash mies ja kaksi isaumlnmaata)

1

2

3

4

1 Suomen Laumlhetysseuran apulaisjohtaja Hannu Haahti teki tarkastusmatkan Ambomaalle Suo-men Laumlhetysseuran kohteeseen vuosina 1911-12 Kuvasarja kertoo Haahdin ja muun ryhmaumln matkasta Kuvat Hannu Haahti Laumlhetysmuseon kuva-arkisto Suomen LaumlheysseuraNaisia laivan kannella 14 toukokuuta 1911 Kuvassa Suomen Laumlhetysseuran naistyoumlntekijaumlt Vasemmalla naislaumlhetyskoulun johtajatar Lydia Kivivaara sairaanhoitajat Karin Hirn ja Ida Aringlan-der sekauml opettajat Suoma Hirvonen Hilma Kupila ja Maija Lehtovaara

2 Swakopmundissa laiva ei paumlaumlssyt rantaan vaan ankkuroitui ulommas Ihmiset ja tavarat kuljetettiin maihin suurilla proomuilla Lydia Kivivaara ja Karin Hirn haumlnen sylissaumlaumln lasketaan Admiralilta proomuun pienessauml lavalle kiinnite-tyssauml korituolissa 25 toukokuuta 1911

3 Matkantekoa Karibibista Ambomaalle 10 kesaumlkuuta 1911 Ensimmaumlinen levaumlhdyspaikka Karibibin jaumllkeen Mies vetaumlauml pitkaumln haumlrkaumlparijo-non ensimmaumlistauml paria

4 Matkalaisia aamiaisella Kuvassa mm Martti Rautanen joka liittyi seurueeseen vaimonsa ja tyttaumlrensauml kanssa Karibibissa 24 kesaumlkuuta 1911

38 39

Ambomaalla nykyisen Namibian pohjoisella maakun-nalla on erityinen merkitys suomalaisille Alue on ollut suomalaisen laumlhetystyoumln ensisijainen kohde Afrikassa ja laumlhetystyoumlntekijaumlt ovat vaumllittaumlneet suomalaisille tie-toa Ambomaasta vuodesta 1870 jolloin ensimmaumliset Suomen Laumlhetysseuran laumlhetystyoumlntekijaumlt saapuivat alueelle

Vuoden 1883 lopussa Ambomaan kristilliseen seura-kuntaan kuului 16 henkeauml Seuraavina vuosikymme-ninauml tyouml laajeni nopeasti ja vuonna 1930 kastettuja oli jo yli 23 000 Varsinaisen seurakuntatyoumln lisaumlksi laumlhetyssaarnaajat keskittyivaumlt ndongan kirjakielen ke-hittaumlmiseen Ensimmaumlinen ndongankielinen aapinen julkaistiin vuonna 1877 ja Martti Rautanen kaumlaumlnsi ndongaksi Uuden testamentin sekauml laumlhes koko Vanhan testamentin

Selma Martta Toivo ja VainoEnsimmaumliset kasteet Ambomaalla toimitettiin vuonna 1883 Ondongan kuningas Kambonde III kAngula sai kristillisen kasteen vuonna 1912 ja haumln valitsi nimek-seen Eino Johannes Naumlin haumlnestauml tuli kastepappinsa Juho Wehasen pojan kaima Kastettujen maumlaumlraumln kas-vaessa uudet nimet yleistyivaumlt Ambomaalla Raama-tullisista ja eurooppalaisista ndash erityisesti suomalaisista ndash nimistauml tuli suosittuja vaikka useat suomalaiset laumlhetystyoumlntekijaumlt kehottivat kastettuja saumlilyttaumlmaumlaumln omakieliset nimensauml Uusien nimien voidaan ajatella symboloivan elaumlmaumlnmuutosta Vaumlhitellen nimimuoti vaikutti niin ettauml omakieliset nimet alkoivat kuulostaa vanhanaikaisilta Nimien suosiota selittaumlauml myoumls ambo-laiseen nimenantoon perinteisesti liittyvauml kaimasuhde Lapsesta tehtiin laumlheisen ja kunnioitetun ihmisen kai-ma johon haumlnet samastettiin

1900-luvun aikana suosituimpia naisten nimiauml Am-bomaalla ovat olleet Selma Maria Martta Hilma Ester Aina Johanna Loide Helena ja Anna Naisten suosituimman etunimen Selman esikuvana lienee alun perin ollut Ambomaan ensimmaumlinen laumlaumlkaumlri Selma Rainio joka tyoumlskenteli alueella vuosina 1908ndash1939

Miesten suosituimmat nimet ovat valtaosin raamatul-lisia Johannes Petrus Andreas Paulus David Tomas Mateus Erastus Simon ja Filemon Yleisimpiauml suo-malaisperaumlisiauml miesten nimiauml ovat olleet Toivo Vaino (Vaumlinouml) MartinMartti Eino ja Vilho Sekauml naisten ettauml miesten toiset etunimet ovat paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti omakie-lisiauml Elinvoimaisen kaimajaumlrjestelmaumln vuoksi nimistoumlssauml ei vuosisadan aikana ole ta-pahtunut merkittaumlviauml muutoksia

TehtaumlvaumltPiirrauml kuva laumlhetystyoumlntekijoumliden matkasta Ambomaalle

Missauml maissa Suomen Laumlhetysseuralla on nykyaumlaumln tyoumlntekijoumlitauml Mikauml on laumlhetystyoumln ja kehitysyhteistyoumln ero (Tutustu seuraaviin laumlhteisiin wwwmissionfi wwwglobalfinlandfi ja wwwkepafi)

Ondongan ensimmaumlinen kasteen ottanut kuningas Kambonde raquoIII kAngula kastenimeltaumlaumln Eino Johannes Ambomaa Ondonga n 1910 Kuva August Pettinen Laumlhetysmuseon kuva-arkisto Suomen Laumlhetysseura

Kuvassa Maria Wehanen paikallisen kuninkaan Kambonde raquoIII kAngulan ja haumlnen vaimonsa kanssa Kuningas otti kas-teessa nimen Eino Johannes Wehasten vastasyntyneen pojan mukaan Ambomaa Ondonga Ontananga n 1910-1920 Kuva Maria Wehanen Laumlhetysmuseon kuva-arkisto Suomen Laumlhetysseura

40 41

GoldCoastNykyisen Ghanan alueen kultarikkaudet vaikuttivat

merkittaumlvaumlsti siihen ettauml alueelle kehittyi varhain useita voimakkaita valtioita Akan-kansaan kuuluvat kauppiaat kaumlvivaumlt kultakauppaa muun muassa poh-joisnigerialaisten hausakaupunkien sekauml 1400-luvun loppupuolelta laumlhtien myoumls eurooppalaisten kanssa Vuonna 1482 portugalilaiset rakensivat nykyisen Gha-nan rannikolle Elminan linnoituksen Guineanlahden ensimmaumlisen kauppa-aseman jonka myoumltauml rannikkoa alettiin kutsua Kultarannikoksi 1500-luvun alkupuo-lella akan-kauppiaat ostivat kullallaan orjia portugali-laisilta Akanit kaumlyttivaumlt orjatyoumlvoimaa kultakaivoksilla ja maanviljelyksessauml jota varten orjat raivasivat suuria metsaumlalueita viljelysmaaksi

Akan-valtioista merkittaumlvin oli Asanten kuningaskun-ta joka kukoistuskaudellaan 1700ndash1800-luvuilla hallit-si laumlhes koko nykyisen Ghanan aluetta Vaikka Asanten kuningaskunta kukistuikin vuonna 1901 Ison-Britanni-an alistaessa sen siirtomaavaltaansa kuninkuus ja paumlaumll-likkyys ovat edelleen elinvoimaisia

Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia

Orjakauppaa Atlantin yliAtlantin ylittaumlvauml orjakauppa kiihtyi 1600-luvulle tul-taessa Ghanan rannikolla sijaitseva Elminan linnoi-tus tuli surullisenkuuluisaksi yhtenauml Atlantin orjakau-pan merkittaumlvimmistauml markkinapaikoista Paikalliset afrikkalaiset paumlaumlllikoumlt ja kuninkaat kokosivat sinne orjia myydaumlkseen naumlmauml portugalilaisille ja sittemmin hollantilaisille englantilaisille ranskalaisille ja jopa ruotsalaisille ja tanskalaisille orjakauppiaille Kauppi-aat toimittivat orjat sokeriruoko- ja puuvillaviljelmil-leen valtameren takaisille siirtomaa-alueilleen

Orjakaupasta muodostui niin kutsuttu kolmiokauppa Eurooppalaiset kauppiaat ostivat afrikkalaisilta ku-ninkailta ja paumlaumlllikoumliltauml orjia kankailla lasihelmillauml alkoholilla hevosilla ja aseilla Orjat kuljetettiin Etelauml-Amerikan ja Karibian alueelle missauml heidaumlt myytiin tyoumlvoimaksi plantaaseille ja kaivoksiin Palkaksi orjis-ta kauppiaat saivat orjatyoumlvoiman tuotteita ndash sokeria puuvillaa melassia tupakkaa ja rommia ndash myytaumlvaumlksi kalliilla hinnalla eurooppalaisille Viikkoja kestaumlvien merimatkojen ajaksi orjat teljettiin usein ahtaisiin tiloihin laivan alakansille Mahdollisesti jopa joka kuudes orja menehtyi Atlantin ylityksen aikana Arvellaan ettauml 1500ndash1800-lukujen vaumllisenauml aikana Afrikasta vietiin Pohjois- ja Etelauml-Amerikkaan noin 12 miljoonaa orjaa

TehtaumlvaumltKirjoita satu kultaisesta valtaistuimesta

Mitauml tarkoittaa kolmiokauppa Afrikan Latinalaisen Amerikan ja Euroopan vaumllillauml

gt Akan-valtioista merkittaumlvin oli Asanten kuningaskunta joka kukoistuskaudellaan 1700ndash1800-luvulla hallitsi laumlhes koko nykyisen Ghanan aluetta 1600-luvun puo-livaumllissauml Denkyira-valtio pyrki sotaisasti saamaan yksinoikeuden kultakauppaan Ku-kistaakseen Denkyiran asantejen klaanipaumlaumll-likoumlt pitivaumlt yhteisen kokoukseen Kerrotaan ettauml kokouksen aikana taivaasta leijaili kultainen valtaistuin joka laskeutui klaanipaumlaumlllikkouml Osei Tutun syllin Val-taistuimesta tuli uuden asanteliiton yh-tenaumlisyyden ja voiman symboli Paumlaumlllikoumlt vannoivat uskollisuutta valtaistuimelle ja Osei Tutulle asantevaltion kuninkaana Uusi kuningaskunta valloitti pian Denkyiran sekauml muut ympaumlroumlivaumlt akan-paumlaumlllikkoumlkunnat Asan-ten kuningaskunta hallitsi aluetta seuraavat 200 vuotta Kultaista valtaistuinta pidetaumlaumln edelleen pyhaumlnauml se ei saa koskettaa maata eikauml sen paumlaumlllauml saa kukaan ndash edes kuningas ndash istua

Krobojen paumlaumlllikkouml Nene Azzu Mate raquokantotuolissaan Paumlaumlllikkouml tuodaan juhlaan viimeisenauml Haumlnet kannetaan juhlapaikan ympaumlri kolmesti ja ase-tetaan kunniapaikalle Paumlivaumlnvarjot ovat kaikkein naumlkyvimpiauml symboleja jotka kertovat paumlaumlllikoumliden asemas-ta Juhlakulkueissa paumlivaumlnvarjoja ldquotanssitetaanrdquo liikuttamalla niitauml yloumls ja alas rumpujen tahtiin Paumlivaumlnvar-jot luovat viilentaumlvaumln tuulenvireen paumlaumlllikoumln laumlheisyyteen Taumlmauml viileys on olennainen osa paumlaumlllikoumln henkistauml ja kosmologista olemustaKuva Helinauml Rautavaara Ghana 1986 Helinauml Rautavaaran museo

42 43

Tim-

buktuTimbuktu tunnetaan sanonnoissa vertauskuvallisena paik-kana joka sijaitsee kaukana tunnetun maailman ja omien kokemusten aumlaumlrilaidalla Todellisuudessa Timbuktu sijaitsee nykyisessauml Malissa Niger-joen mutkassa Saharan autiomaan reunalla Timbuktu oli aikoinaan Malin imperiumin kuului-sa kaupan ja oppineisuuden keskus

Saharan poikki kulki kauppareittejauml jo ainakin 2 500 vuot-ta sitten Kun kamelien kaumlyttouml karavaanireiteillauml yleistyi ajanlaskumme toisella vuosisadalla matkat hiekkaeraumlmaan halki helpottuivat Kamelit kestivaumlt veden puutetta haumlrkiauml tai hevosia paremmin eivaumltkauml niiden leveaumlt kaviot uponneet hiekkaan yhtauml helposti

Kaukokauppa autiomaan poikki voimistui islamin levittyauml Pohjois-Afrikkaan 700-luvulla Taumlrkeimmaumlt vaihdettavat tuotteet olivat kulta ja suola Kullan lisaumlksi karavaanikauppi-aat veivaumlt pohjoiseen norsunluuta strutsinsulkia kola-paumlh-kinoumlitauml vuotia ja orjia Vilkkaan kaupankaumlynnin seuraukse-na perustettiin kauppa-asemia Saharan etelaumlpuoleiselle Sahe-lin alueelle Markkinapaikoista kehittyi suuria kaupunkeja joista jotkut laajenivat kokonaisiksi imperiumeiksi Kulta- ja suolakauppa yhdisti jo hyvin varhain Saharan etelaumlpuoleiset imperiumit kuten muinaisen Ghanan Malin ja Songhain kaukaisiin maihin

Tarunhohtoinen imperiumiMansa Musan hallintokaudella (n 1312ndash1337) Malin im-periumi nousi kukoistukseensa Valtio levittaumlytyi Saharan ja Guineanlahden metsaumlisen vyoumlhykkeen vaumllille ja ulottui Atlantin rannikolta Niameyhin eli nykyiseen Nigeriaan asti Mali hallitsi sekauml etelaumlisiauml kultakaupan reittejauml ettauml pohjoi-sempia suola-alueita Islam oli levinnyt maahan jo ennen Mansa Musan valtaantuloa mutta Musa vakiinnutti valta-kuntaansa islamilaisen hallinto- ja oikeusjaumlrjestelmaumln Man-sa Musan kuuluisa pyhiinvaellusmatka Mekkaan (1324) teki Malin imperiumista tunnetun ja arvossapidetyn kautta koko islamilaisen maailman

Saharan kauppareitit

TehtaumlvaumltMissauml Saharan autiomaa sijaitseewwwfiwikipediaorgwikiSahara

Pelatkaa Maailmanperintoumloumln liittyvauml roolileikki

wwwophfikulttuuri-ikkunamaail-manperintoindexhtml

Musa aloitti pyhiinvaellusmatkansa vuonna 1324 Ker-rotaan ettauml kuningasta seurasi matkalla jopa 60 000 ihmisen joukko palvelijoita hovimiehiauml kantajia sotilaita kauppiaita ja oppineita miehiauml Karavaanin 80 kamelia kantoi kukin lastinaan 150 kiloa kultaa Missauml karavaani pysaumlhtyikin Musa ndash islamin oppien mukaisesti ndash lahjoitti kultaa koumlyhille Tarinoiden mu-kaan jokaisena perjantaina matkansa aikana kuningas lahjoitti niin paljon kultaa ettauml kulloiseenkin pysaumlh-dyspaikkaan voitiin rakentaa moskeija

Aikalaiskuvausta Timbuktusta vuodelta 1510Leo Africanus (El Hasan ben Muhammed el-Wazzan-ez-Zayyati) syntyi Granadassa vuonna 1485 ja opiskeli Fezissauml Marokossa Nuorena miehenauml haumln joutui kris-tittyjen merirosvojen kaappaamaksi ja haumlnet kuljetet-tiin orjana Paavi Leo Xlle Paavi kastoi haumlnet vapautti orjuudesta ja laumlhetti taumlmaumln tekemaumlaumln yksityiskohtaisen selvityksen Afrikasta Vuonna 1510 Leo Africanus saa-

puu Timbuktuun joka tuolloin kuului Songhain valta-kuntaan

rdquoTimbuktun talot ovat olkikattoisia savimajoja Kaupun-gin keskellauml on kivirakenteinen muurattu temppeli jonka on rakentanut Granata-niminen arkkitehti Sama arkki-tehti on rakentanut myoumls suuren palatsin jossa kuningas asuu Kaumlsityoumllaumlisten kauppiaiden ja puuvillakankaanku-tojien kauppoja on lukematon maumlaumlrauml Berberikauppiaat tuovat kankaita Euroopasta Timbuktuun Kaupungin nai-silla on tapana kulkea kasvot hunnutettuina lukuun otta-matta orjia jotka hoitavat kaiken ruoan myymisen Asuk-kaat ovat hyvin rikkaita erityisesti kaupunkiin asettuneet ulkomaalaiset jopa siinauml maumlaumlrin ettauml nykyinen kuningas on antanut kaksi tytaumlrtaumlaumln vaimoiksi kauppiaille naumliden varallisuuden vuoksi Timbuktussa on useita puhdasvetisiauml kaivoja minkauml lisaumlksi Niger-joen tulviessa kanaalit kul-jettavat vettauml kaupunkiin Viljaa ja karjaa on yllin kyllin niin ettauml maidon ja voin kulutus on huomattavaa Mutta suolaa on niukasti koska sitauml kuljetetaan taumlnne Taghazas-ta joka on 800 kilometrin paumlaumlssaumlrdquo(Africanus Leo 1526 The Description of Africa)

Abraham Cresquesin vuonna 1375 laatima raquoCatalan Atlas ndash maailmankartta koostui kuu-desta taitettavasta puupaneelista Kartta kuvasi tarkkaan sen aikaista maailmaa ja sen laumlhteenauml oli kaumlytetty mm Marco Polon matkoja Kuvassa on yksityiskohta yhdestauml paneelistaKuva Ranskan kansalliskirjasto (Bibliotheacuteque Nationale de France) Pariisi

4544

Canary

IslandsKanarian saaret ndash

autuaitten asuinpaikka

Antiikin aikoina kerrottiin tarinoita kaukaisista saarista joissa vallitsi ikuinen onnen tila Ka-narian saarten arveltiin olevan taumlmauml myyttinen onnela ja saaret tunnettiinkin Autuaitten tai On-nellisten saarina Ajanlaskumme ensimmaumlisinauml vuosikymmeninauml roomalainen luonnontieteilijauml Plinius vanhempi kuvasi Luonnonhistoriassaan Kanarian saaria ja vakiinnutti niiden nykyisen nimen joka viittasi saarilla elaumlneisiin villikoiriin (lat canis) Pliniuksen varhainen kuvaa saaria Mauritanian kuninkaalta Juba IIlta saatujen tie-tojen perusteella

rdquoJotkut olettavat ettauml Mauritanian saarten taka-na sijaitsevat Autuuden saaret Juba on saanut selville ettauml naumlmauml saaret sijaitsevat 625 meri-mailin paumlaumlssauml Purppurasaarista Ensimmaumlisen saaren nimi on Ombrios (El Hierro) eikauml siellauml ole merkkejauml rakennuksista mutta siellauml on vuor-ten ympaumlroumlimauml lampi ja puita joista voidaan saada vettauml mustista saadaan kitkeraumlauml nestettauml ja kirkkaamman vaumlrisistauml saadaan mehua jota on miellyttaumlvauml juoda toinen saari on nimeltaumlaumln Junonia ja siellauml on yhdestauml ainoasta kivilohka-reesta rakennettu temppeli ja ettauml laumlhistoumlllauml on pienempi samanniminen saari ja sitten Capraria joka kuhisee suuria liskoja ja ettauml naumliltauml saarilta naumlkee Ningurian joka on pilviverhossa ja ni-metty pysyvaumln lumen mukaan ja sen vieressauml Kanaria (Gran Canaria) joka on nimetty siellauml elaumlvien valtavien koirien mukaan (joista Juba toi mukanaan kaksi) Haumln sanoi ettauml taumlllauml saarella on jaumllkiauml rakennuksista ja vaikka kaikilla saarilla on ylenpalttisesti hedelmiauml ja kaikenlaisia lintuja Kanarialla on myoumls taatelipalmuja ja havupuita ja taumlmaumln lisaumlksi hunajaa on runsaasti ja joissa kasvaa papyrusruokoa ja elaumlauml monneja ja naumlitauml saaria kiusaavat hirvioumlmaumlisten otusten maumltaumlnevaumlt ruhot joita jatkuvasti ajautuu mereltauml rantaanrdquo

KeihaumlsmatkatVielauml 1950-luvulla ulkomaanmatkailu oli suurimmalle osalle suomalaisista saavuttamaton unelma 1960-luvulla tilanne muuttui merkittaumlvaumlsti Talous kasvoi nopeasti palkallinen loma-aika lisaumlaumlntyi ja lentomat-kojen hinnat halpenivat lentokonetekniikan kehityk-sen ja oumlljyn edullisen hinnan vuoksi Niinpauml 1960-luvun loppupuolella aloitettujen seuramatkojen myoumltauml rdquoetelaumlrdquo tuli myoumls tavallisen kansan ulottuville Kun matkailuun oli aiemmin liittynyt korostetusti oppimi-sen tutkimisen ja valistumisen ajatus etelaumlnmatkojen tavoitteena oli irrottautuminen arjesta ja lepo aurin-gossa Kanarian saaret ovat monille suomalaisille laumlhin kosketus Afrikkaan vaikka ne kuuluvatkin Espanjan valtioon Kanarian taumlrkein elinkeino on turismi Vuo-sittain saarilla vierailee noin 12 miljoonaa turistia

mikauml on viisinkertainen maumlaumlrauml saarten vakituiseen vauml-estoumloumln verrattuna

Kalevi Keihaumlsen vuonna 1965 perustama Keihaumlsmatkat oli ensimmaumlinen suomalainen seuramatkoja jaumlrjes-taumlnyt matkatoimisto Aluksi matkat suuntautuivat Malagaan Espanjan aurinkorannikolle ja Mallorcalle sekauml sittemmin Gran Canarialle ja Teneriffalle Uima-housuissa ja chinchillaturkissaan mieluusti esiintynyt Keihaumlnen markkinoi matkojaan varsin raumlvaumlkaumlsti Haumln innosti erityisesti rdquotavallista kansaardquo joka rdquotakametsaumln ukkoa ja akkaardquo osallistumaan seuramatkoille Kei-haumlsmatkojen kohteena ei ollut ensisijaisesti tietty maa tai sen kulttuuri vaan nautintojen rdquoetelaumlrdquo jossa juhlat jatkuivat loputtomiin

KuvatekstiRantakuva Las Palmasista1977 raquoKuva Antero J Soila Museovirasto

46 47

Parhaimmillaan 1970-luvun alkuvuosina Keihaumlsmatkat lennaumltti etelaumlaumln jopa 100 000 suomalaista vuosittain Vuoden 1973 oumlljykriisin aiheuttama taloudellinen ala-maumlki ajoi Keihaumlsmatkat konkurssiin vuonna 1974

Toisenlaiset meri-matkatKaikille Kanaria ei kuitenkaan ole autuuden tyyssija Vaikka saaret ovat Kolumbuksen ajoista laumlhtien tarjonneet merenkulkijoille ja sittemmin mannereurooppalaisille turisteille leppoisan levaumlhdyspaikan Afrikan rannikol-ta meriteitse saapuville laittomille siirtolaisille vastaan-otto on toinen rdquoAstuin sisaumlaumln Fuerteventuran leiriin Se on vankila Me emme edes naumle aurinkoa Kahteen-kymmeneenneljaumlaumln paumlivaumlaumln en naumlhnyt aurinkoardquo Naumlin kertoo guineabissaulainen mies kokemuksestaan eristysleirissauml jonne haumlnet suljettiin kun haumln saapui laittomasti Kanarian saarille

Vuosittain Kanarialle saapuu Saharan etelaumlpuoleisesta laumlntisestauml Afrikasta tuhansia laittomia maahanmuut-

TehtaumlvaumltKeskustelkaa opettajan johdolla siitauml mikauml on pakolainen

Pakolaisuuteen liittyvauml tehtaumlvaumlwwwvsop-phpvsyfiopintomaahanmuuttajatindexphpk=2021

LaumlhteetCAIRO Holthoer Rostislav 1994 Muinaisen Egyptin kulttuuri Helsinki Otava Howard Carter and the rdquoCurse of the Mummyrdquo The UnMuseum httpunmuseummuspausmummyhtm httpwwwancientegyptcoukmenuhtmlhttpwwwegyptologyonlinecom

CAPE GUARDAFUI Abokor Axmed Cali 1987 The Camel in Somali Oral Traditions So-mali Academy of Sciences and Arts in Cooperation with Scandinavian Institute of African Studies Uppsala Houmlhne Markus V Approaching Somalia Bringing together inter-national national and local perspectives httpwwwethmpgdedynamic-indexhtmlhttpwwwethmpgdepeoplemhoehneindexhtml Hautaniemi Petri 2004 Pojat Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa Helsinki Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura julkaisuja 41 Herbert Laura Country Condition Report on Somalia Prepared for Catholic Charities httpwwwdueduintlhumanrightssomaliapdf Lewis I M 1989 The Ogaden and the Fragility of Somali Segmen-tary Nationalism African Affairs 88 (353) 573-579 Liberman Mark 1522004 Language Log 46 Somali Words for Camel httpitrecisupennedu~myllanguagelogarchives000457html Tiilikainen Marja 2003 Arjen islam Somalinaisten elaumlmaumlauml Suomes-sa Tampere Vastapaino Tilastokeskus ndash Suomen vaumlestouml 2006 httpwwwstatfitilvaerak2006vaerak_2006_2007-03-23_tie_001html Yhdeksaumln syyssadetta Suomessa asuvien somalinaisten runoa ja proosaa 2001 Marja Tiilikainen Amran Maxamed Axmed ja Muddle Suzanne Lilius (toim) Helsinki Yliopistopaino

KILIMANJAROMinarcek Andrea 239 2003 Mount Kilimanjarorsquos Glacier is Grumb-ling National Geographic Adventure httpnewsnationalgeographiccomnews2003090923_030923_kilimanjaroglaciershtml Mount Kilimanjaro Expedition Climate Countdown Greenpeace httparchivegreenpeaceorgclimateclimatecountdownkilimanjarohtm Rautanen Niila T Kilimanjaron kansallispuisto httpwwwntrauta-nenfisafarikilimanjarohtm Schneppen Heinz 1996 Why Kilimanjaro is in Tanzania httpwwwntzinfogenb00717html

DARFUR Aronen Jukka 3042007 Oumlljy vauhdittaa konflikteja sekauml Sudanissa ettauml Nigeriassa httpwwwkepafiuutiset5783 Bowman Johnston Kate 2006 Celebrity Activists Sojourners Ma-gazine Bread for the World Seeking Justice Ending Hunger

Burkeman Oliver ja Suzanne Goldenberg Darfur Crisis Why it takes a television series to draw attention to a real-life human drama The Guardian httpwwwguardiancouksudanstory0176810400html Darfur A Case Study Globalization101org ndash A Studentrsquos Guide to Globalization httpglobalization101orgindexphpfile=news1ampid=82 Dateline Hollywood Blog Archive Darfur Named Hot New Celebrity Vacation Spot httpdatelinehollywoodcomarchives20060515darfur-named-hot-new-celebrity-vacation-spot de Waal Alex 2852007 Darfur Necessary Knowledge for Effecti-ve Action Social Science Research Council de Waal Alex 1472006 The Question of Land allAfricacom analysis httpallafricacomstories200607140762html de Waal Alex 2007 Sudan What Kind of State What Kind of Crisis Crisis States Research Centre Occasional Papers 2 Enough The Project to Abolish Genocide + Mass Atrocities Darfur ndash Overview httpwwwenoughprojectorgregiondarfuroverviewphp Kiinalaisyhtiouml Sudanin oumlljykentille 372007 Radio86fi httpwwwradio86fikiina-tanaanuutiset8585kiinalaisyhtio-sudanin-oljykentille Maps in the News ndash Darfur ndash Ethnic Identity httpmapsbplorgtextmindarfurethnic Poniewozik James 19122005 The Year of Charitainment Time httpwwwtimecomtimemagazinearticle09171114228100html Shapiro Alan Genocide in Darfur Inaction in the Security Council Teachable Moment Morningside Center for Teaching Social Respon-sibility httpwwwteachablemomentorghighdarfurhtml Social Science Research Council Blogs Making Sense of Darfur httpwwwssrcorgblogcategorydarfur Understanding Sudan A Teaching and Learning Resource Inter-national and Area Studies University of California Berkeley httpunderstandingsudanorg

ADDIS ABEBA Dicum Gregory 2003 Colony in a Cup Gastronomica 3(2) 71-77 Forsius Arno Kiistelty ja kielletty kahvi httpwwwsaunalahtifiarnolduskahvikiehtm In Praise of Coffee httpwwwkoffeekornercomsheiabdhtm Manda Gilbert 2003 East Africa Coffee Woes Congress Rescue New African 415 31 Ponte Stefano 2001 The lsquoLatte Revolutionrsquo Winners and Losers in the Re-structurin of the Global Marketing Chain CDR Working Papers 013 Wolf Eric 1997 (1982) Europe and the People without History Berkeley University of California Press

tajia Espanjan viranomaisten mukaan vuonna 2006 pakolaisia tuli maahan noin 30 000 mikauml vastaa nel-jaumln edellisen vuoden kokonaismaumlaumlraumlauml Viranomaiset ottavat pakolaiset huostaansa naumliden rantauduttua ja siirtaumlvaumlt heidaumlt ahtaisiin leireihin Fuerteventuran ja Lanzaroten vanhoille lentoasemille

Siirtolaisten kotimaiden epaumlvakaa poliittinen tilanne koumlyhyys synkaumlt tulevaisuuden naumlkymaumlt ja pimeaumln tyoumlvoiman markkinat ajavat ihmisiauml vaarallisille meri-matkoille joiden aikana monet menehtyvaumlt Marokon lounaisrannikko sijaitsee vain 112 kilometrin paumlaumlssauml Kanarian saarilta mutta koska Marokon vesillauml partioi-daan aktiivisesti pakolaiset laumlhtevaumlt matkaan huomat-tavasti kauempaa 1 000 kilometrin paumlaumlstauml Mauritani-asta tai 1 400 kilometrin paumlaumlssauml sijaitsevasta Senegalis-

ta Siinauml missauml suomalaiset lentaumlvaumlt viikon pakettimatkalle Kanarialle muutamalla

sadalla eurolla pakolaiset maksavat ih-missalakuljettajille jopa 1 000 euroa

turvattomasta matkastaan pienissauml puisissa kalastusveneissauml

Afrikkalaisia siirtolaisia saapuu kalastaja-aluksella Teneriffal- raquola sijaitsevaan Santa Cruzin satamaan 10 kesaumlkuuta 2007Kuva Lehtikuva Reuters Juan Medina

Postikortteja Kanarialta 1960-80-luvuilta raquoKuvat Museovirasto

48 49

LAKE VICTORIA Nile perch ndash marketing success or ecological disaster httpgislcoukMegapescanileperchhtml Kananen Jorma Niilinahven ekologinen katastrofi vai kaumlyttaumlmaumltoumln mahdollisuus httpsinuhejypolyfi~jkananentuontitoimintaniili-nahven Nichols Hans 2003 Discovering the Nilersquos Source and Odd Pairs Review of Dugard Martin Into Africa The Epic Adventures of Stan-ley and Livingstone httpwashingtontimescombooks20030712-104216-9581rhtm Redmond Sean 1997 Spekersquos Journal (review) The Journal of African Travel-Writing 3 87-91 httpwwwuncedu~ottotwoSpeke-reviewhtml Speke John Hanning 1863 Discovery of the Source of Nile httpwwwwollamshramco1001Spekenilehtm

DAR ES SALAMBBC World Service The Story of Africa The Swahili httpwwwbbccoukworldserviceafricafeaturesstoryofafrica5chapter2shtml Hurskainen Arvi Itauml-Afrikan vanhat kulttuurit Itauml-Afrikan aluemaan-tieteen erityiskysymyksiauml (Petri Pellikka) httpwwwhelsinkifimaantie-degeoinformatiikkaIta_Afrikka_2_Hurskainenpdf Kaikkonen Rytkoumlnen Sivonen 1989 Afrikan historia GaudeamusLaukkanen Kimmo 2003 Timbuktun takana Afrikan esikolonialistinen kaupunkihistoria Espoo Plataani Tippu Tip httpwwwntzinfogenn00880htmlUCLA Language Material Project Swahili httpwwwlmpuclaeduProfileaspxLangID=17ampmenu=004

MADAGASKAR Dugal Sarah 2004 Founderrsquos Myth in Highland Madagascar Ethnolo-gy Madagasikara 21 2004 Parrinder Geoffrey 1967 African Mythology London Paul Hamlyn Scheub Harold 2002 A Dictionary of African Mythology The Myth-maker as Storyteller NY Oxford University Press Terhivuo Juhani ja Jaakko Kullberg Madagaskar ndash biodiversiteetin ldquohot spotrdquo Luonnontieteellinen keskusmuseo httpwwwfmnhhelsin-kifielainmuseoselkarangattomattietoamadagaskarhtm Tyson Peter Legends of Madagascar httpwwwpbsorgwgbhnovacroccaveslegendshtml

CAPE TOWN Churchill Lord Randolph S 1969 (1892) Men Mines and Animals in South Africa Bulawayo Books of Rhodesia Cullinan Diamonds (The) httpfamousdiamondstripodcomculli-nandiamondshtml Diamond Mines of the World South Africa httpwwwkhulseycom

jewelrykh_jewelry_diamond_mines_pg2htmlEpstein Edward Jay The Diamond Invention httpwwwed-wardjayepsteincomdiamondprologuehtm Exploring Africa httpexploringafricamatrixmsuedustudentscurri-culumm7bactivity2php Flint John 1976 Cecil Rhodes Hutchinson London Kaikkonen Rytkoumlnen Sivonen 1989 Afrikan historia Gaudeamus Kretschmer Tobias 1988 De Beers and Beyond The History of the International Diamond Cartel httppagessternnyuedu~lcabralteachingdebeers3pdf Roberts Janine 2004 Diamonds in the Rough Wars for Africarsquos Wealth Conflict Diamonds New Internationalist 367 24-25 Wilson Francis 2001 Minerals and Migrants How the Mining In-dustry Has Shaped South Africa Daedalus 30(1)

WHALEFISH BAYAarteita Afrikasta ja Keisarien Kiinasta 2003 Laumlhetysmuseo Hovila-Helminen Liisa 2006 Aika matka Helsinki Suomen Laumlhe-tysseura Loumlytty Olli 2006 Ambomaamme Suomalaisen laumlhetyskirjallisuu-den me ja muut Tampere Vastapaino Peltola Matti 1995 Martti Rautanen ndash mies ja kaksi isaumlnmaata Helsinki Kirjapaja Saarelma-Maunumaa Minna 1996 Kun Nangulasta tuli Aino Johanna Eurooppalaistumisen vaikutus Namibian Ambomaan hen-kiloumlnimistoumloumln 1883ndash1993 Teoksessa Kieli 11 Eero Kiviniemi ja Sari Mustakallio (toim) Nimet aatteet mielikuvat Kolme naumlkoumlkulmaa etunimiin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Saarelma-Maunumaa Minna 2003 Nimet yhdistaumlvaumlt suomalaisia ja namibialaisia Vaumlitoumlksenalkajaisesitelmauml Helsingin yliopistossa 14 maaliskuuta 2003

GOLD COASTAshanti httpwwwashanticomaupbwp_8078438fhtml05632580545451502 Davidson Basil 1981 A History of West Africa 1000-1800 Kallinen Timo 2003 Miksi vallan pitaumlauml periytyauml Esi-isaumlt valtaistui-met ja paumlaumlllikkyys Asantessa Kallinen Timo 1999 rdquoAlkuasukasvaltiordquo Etnografia epaumlsuora hallin-to ja vuoden 1935 Ashanti-konfederaatio Helsingin yliopisto Julkaise-maton sosiaaliantropologian lisensiaatintutkielma Story of Africa (The) BBC World Service West African King-doms httpwwwbbccoukworldserviceafricafeaturesstoryofafrica4chapter6shtml

TIMBUKTU Africanus Leo Description of Timbuktu From The Description of

50

Africa (1526) httpwwwwsuedu8080~wldcivworld_civ_readerworld_civ_reader_2leo_africanushtml Davidson Basil 1981 A History of West Africa 1000-1800 Kaikkonen Rytkoumlnen Sivonen 1989 Afrikan historia Gaudeamus Laukkanen Kimmo 2003 Timbuktun takana Afrikan esikolonialisti-nen kaupunkihistoria Espoo Plataani Shillington Kevin 1989 History of Africa London Macmillan Trekking to Timbuktu ndash Teacher Version National Endowment for the Humanities Edsitement httpedsitementnehgovprintable_les-son_planaspid=499

CANARY ISLANDS Extract from the Natural History of Pliny the Elder Isaac Newton Group of Telescopes (httpwwwingiacesPRlapalmaplinyhtml) Fuchs Dale September 4 2006 Canary Islands fear disaster as number of migrants soar Special Reports Guardian Unlimited httpwwwguardiancoukspainarticle0186427800html Human Rights Watch Defending the Human Rights of Migrants and Asylum Seekers in Western Europe httpwwwhrworgcam-paignsmigrants Human Rights Watch The Other Face of the Canary Islands Detention Conditions in the Old Airport Facilities httphrworgreports2002spainSpain0202-01htm Keihaumlnen Kalevi Kansallallisbiografia Biografiakeskus Suoma-laisen Kirjallisuuden Seura httpartikkelihakukansallisbiografiafishakuartikkeliphdrecid=68840 Kostiainen Auvo Janne Ahtonen Leila Koivunen Katariina Korpe-la Taina Syrjaumlmaa 2004 Matkailijan ihmeellinen maailma Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Penttilauml Pauliina 2000 Metsaumlsuomalaisuus katosi kun kansa paumlaumlsi Kanarialle HSfi ndash Matkailu httpwwwhsfimatkailuartikkeliMetsC3A4suomalaisuus+katosi+kun+kansa+pC3A4C3A4si+KanarialleHS20000405SI1ME01zww Spiegel Online August 30 2006 Illegal Immigration More Af-ricans Risking Deadly Passage to Europe httpwwwspiegeldeinternational01518druck-43434900html Tilastokeskus Suomalaisten suosituimmat kohdemaat youmlpymisen sisaumlltaumlneillauml vapaa-ajanmatkoilla vuonna 2005 httpwwwstatfitilsmat2005smat_2005_2006-06-30_kat_001html Zilliacus Margherita 2007 Kohtalokas laiton merimatka unel-mien Eurooppaan Kumppani-lehti httpwwwkepafikumppaniarkisto2007_55776

51

Yhte

isty

oumlssauml

Afrikan Taumlhti ndash pelilaudan kaumlaumlntoumlpuoliAfrikan kartta ja sen paikannimet ovat tulleet monille tutuiksi pelilaudan kautta Tuttuus voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa Taumlmauml julkaisu kertoo pysaumlhdyspaikkojen kautta Afrikan histori-asta ja nykypaumlivaumlstauml Punaisten pahviympyroumliden takana on muutakin kuin rosvoja hevosenkenkiauml timantteja ja tyhjaumlauml

Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti koululaisille mutta se toimii hyvin myoumls kotona ja aikuisten illanistujaisissa Ota pelilauta esille ja heitauml nop-paa Me kerromme sinulle tarinoita afrikkalaisten ja eurooppalaisten kohtaamisesta ndash ja maanosien yhteisestauml vuosisatoja vanhasta historiasta


Afrikan Taumlhti ndash pelilaudan kaumlaumlntoumlpuoli ndashnaumlyttely on toteutettu ulkoministerioumln tiedotustuella


ISBN 978-951-98493-1-7


ESIPUHE 4












LAumlHTEET 49

Sisaumlllys




















Tehtaumlvaumlt




4 5


Kairo Muinaisen





6 7














8 9



Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml




ISBN 978-951-98493-1-7


ESIPUHE 4












LAumlHTEET 49

Sisaumlllys




















Tehtaumlvaumlt




4 5


Kairo Muinaisen





6 7














8 9



Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml






















Tehtaumlvaumlt




4 5


Kairo Muinaisen





6 7














8 9



Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml




Kairo Muinaisen





6 7














8 9



Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml
















8 9



Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml





Paimento-laisia ja

kameleita




10 11












12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml














12 13





Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml







Afrikan korkein

vuori




14 15


Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml




Darfurinkriisi

furr-aD






16 17








yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml










yritysjulkaisut






Ilmoitus


18 19



Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml





Kahvin juurilla





20 21





1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml







1

2

3

4



22 23





LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml







LakeVictoria









24 25


Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml




Rannikon swahili-

kaupungit



Dar es Salam








26 27











Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml













Sormi-elaumlinten

saari

28 29









Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml











Kap-kaupunki





30 31








32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml










32 33





ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml







ESPANJA

ITALIA

RANSKA

BRITANNIA

SAKSA

PORTUGALI

BELGIA

ETIOPIA

LIBERIA











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml











Ilmoitus

36 37




Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml






Whalefish

Bay


1

2

3

4





38 39










40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml












40 41




Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml






Kulta-rannikko

Kultaa ja orjia







42 43

Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml



Tim-














4544

Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml



Canary









46 47



















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml





















48 49









50



51

Yhte

isty

oumlssauml











50



51

Yhte

isty

oumlssauml



Yhte

isty

oumlssauml



afrikan tähti - pelilaudan kääntöpuoli

Documents