Adoptoi monumentti

pArhAitAkäytäntöjä

2

Toimitus: Miia Hinnerichsen ja Tuija-Liisa SoininenTaitto: Liina Luoma Kannen kuvat: Pirkanmaan maakuntamuseoJulkaisija: Tampereen kaupunki, Museopalvelut, Pirkanmaan maakuntamuseoPaino: Eräsalon kirjapaino 2016Tampereen museoiden julkaisuja 140 ISSN 1237-5276ISBN 978-951-609-803-9ISBN 978-951-609-805-3 (pdf)

© Pirkanmaan maakuntamuseo

Pyhäinpäivän tapahtuma Reuharinniemen lapinrauniolla.

3Pi

Rk

an

ma

an

ma

ak

un

tam

use

o

LukijaLLe 4

adoptoi monumentti pähkinänkuoressa 6

kansaLaiset hoitavat 10

kuLttuurisesta kestävyydestä 12

kohteet ja sopimukset 14

muinaisjäännöksen adoptointi – esimerkkinä reuharinniemen Lapinrauniot 18

rakennuksen adoptointi– esimerkkinä messukyLän makasiini 20

kuLttuuriympäristöLeirit ja taLkootoiminta 24

tietoa, väLittämistä ja verkostoimista 25

kustannukset 30

käsitteitä 33

Lue Lisää 34

ADOptOi MOnUMEntti parhaita käytäntöjä

4

LUkijALLEtämä opas on tarkoitettu kaikille, jotka suun-nittelevat adoptoi monumentti -toiminnan käynnistämistä tai ovat muuten kiinnostuneita kulttuuriympäristön hoidosta. adoptoi monu-mentti kannustaa tunnistamaan ja tutkimaan kulttuurihistoriallisia kohteita sekä huolehti-maan niistä. museo tarjoaa apua, tukea, kou-lutusta, retkiä ja tapaamisia, joissa osallistujat voivat oppia uutta kulttuuriperinnöstä ja tavata muita vapaaehtoisia.

tampereella museokeskus vapriikissa toi-miva pirkanmaan maakuntamuseo käynnisti adoptoi monumentti -toiminnan ensimmäisenä suomessa vuonna 2008. vuotta myöhemmin, intensiivisen suunnittelun ja sopimuskäytäntö-jen luomisen jälkeen ensimmäiset muinaisjään-nöskohteet luovutettiin hoidettaviksi. museon tärkeänä työnä on ollut menetelmien kehit-täminen ja testaaminen. työtä on tehty myös kansainvälisellä tasolla. hyvänä kehittämis-kumppanina on alusta alkaen ollut archaeolo-gy scotland ja vuosien varrella monet muut-kin kansainväliset yhteistyötahot. archaeology

scotland on järjestö, joka kannustaa yhteisöjä ja harrastajia osallistumaan skotlantilaisen kult-tuuriperinnön vaalimiseen ja tutkimiseen mm. ylläpitämällä sikäläistä adoptoi monumentti -toimintaa.

suomessa konkreettista kehittämistyötä on tehty runsaasti. uutta on ollut mm. yhtenäis-ten sopimuskäytäntöjen luominen maanomis-tajien ja adoptoijien oikeuksien turvaamiseksi. yksittäisen kohteen jatkuvan hoidon lisäksi on pidetty tärkeänä mahdollistaa myös lyhytaikais-ta osallistumista kulttuuriympäristöleireille ja kansalaistalkoisiin.

adoptoi monumentti keskittyi aluksi arkeo- logisten kohteiden adoptointimahdollisuuk- sien selvittämiseen. vuosina 2013–2015 ohjel-ma laajentui koskemaan rakennettua ympäris-töä. uudenlaiset kohdetyypit ovat vaatineet uusia toimintamalleja ja houkutelleet toimin-taan myös uudenlaisia vapaaehtoisryhmiä. sa-malla kansalaisten kohtaamista on kehitetty osallistamisesta uudenlaiseen mahdollistavaan työskentelytapaan. haasteena on ollut luoda

4

5

mahdollisuuksia kestävälle kulttuuriperintö- työlle, joka jaksaa innostaa vielä vuosienkin uurastuksen jälkeen. monien kokeiluvuosien jälkeen ei voi välttyä ajatukselta, että kestävä aktiivisuus toimia kulttuuriympäristön hyväksi syntyy pääosin kansalaisten omista tarpeista. jos kipinää ei ole olemassa, museon on sitä vai-kea sytyttää. yhtä lailla on nostettava hattua ihmisten tahdolle tehdä hyvää ympäristössään.

se antaa uskoa myös visiolle, että kulttuuriym-päristöä vaalitaan ihmistä varten, yhdessä ih-misten kanssa.

mukavia lukuhetkiä!

tuija-Liisa SoininenVa

PRiik

in k

uVa

-aR

kis

to, n

ina

Lu

uk

ko5

6

ADOptOi MOnUMEntti pähkinänkUOrESSA

7

osmonpuistossa sijaitseva soittolava sopii hoitokohteeksi vaikkapa musiikki-, tanssi- tai teatteriharrastajien ryhmälle.

Adoptoi monumentti -toiminta on vapaa-ehtoistyötä arkeologisten kohteiden ja van-hojen rakennusten parissa. adoptoija huoleh-tii kulttuuriperinnöstä, tarkkailee sen kuntoa, selvittää kohteen historiaa ja järjestää paikalla tapahtumia. adoptoinnilla tarkoitetaan tässä kulttuuriperinnön hyväksymistä osaksi omaa elämänpiiriä ja työn tekemistä kulttuuriperin-nön hyväksi hyvin konkreettisella tavalla.

suuri osa adoptoi monumentti -vapaaeh-toisista työskentelee pitkäjänteisesti yhden kohteen hyväksi. toiset valitsevat toimimisen lyhytaikaisesti jonkin ”monumentin” kunnosta-misen hyväksi. kohdevalikoima on monipuoli-nen vaihdellen rautakautisesta linnavuoresta hautaröykkiöihin, kiviaitoihin, kellareihin, ta-loihin ja laululavoihin. yhdistysten tai koulujen kohteiksi valikoidaan mielellään huomiota he-rättäviä ja symbolisia kohteita, jotka levittävät sanomaa hoitajiensa kulttuuritahdosta. kou-lujen osalta kiinnitetään huomiota myös sii-hen, että kohteet tarjoaisivat ainesta koulujen opetukselle. museolle on voinut myös ehdot-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

8

taa kohdetta, jolloin sen soveltuvuus testataan adoptointitoiminnan periaatteiden mukaises-ti. adoptoija voi olla yhteisö, yhdistys, yritys tai julkisyhteisö, kuten koulu. jotkut ovat pe-rustaneet yhdistyksen varta vasten hoitokoh-dettansa varten. osaan hoitotapahtumista tai talkoista voi osallistua kuka tahansa. adoptoi-jilta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta, en-nakkotietoja kulttuuriympäristöasioista tai alan erikoistaitoja. ammattityöt hoidetaan ammat-tilaisten toimesta joko hoitokohteen perusta-misvaiheessa tai sovitusti hoitotyön varrella, yhteistyössä maakuntamuseon kanssa.

pitkäjänteinen hoitotyö perustuu kohteen omistajan, adoptoijan ja maakuntamuseon vä-lisiin sopimuksiin. neuvotteluista huolehtii maakuntamuseo. tavoitteena ovat pitkäikäiset, toistaiseksi voimassaolevat adoptointisopimuk-set, mutta yhtä lailla myös lyhytkestoisemmat, hauskat projektit ja kansalaisosallistuminen mo-nenkirjaviin talkoisiin ja tapahtumiin. kohteelle laaditaan hoitosuunnitelma, joka huomioi koh-teen kunnon ja hoitajaksi tarjoutuvan yhteisön resurssit. hoitosuunnitelma toimii adoptoijan käsikirjana. hoitosuunnitelmassa otetaan kan-taa myös kohteen sopivaan käyttöön ja turval-lisuusnäkökohtiin hoitotöiden ja tapahtumien yhteydessä. suunnitelmasta löytyvät myös pait-si adoptoijien itsensä, myös kohteen hoitotyö-hön liittyvien viranomaisten ja muiden sidos-ryhmien yhteystiedot. adoptoijat seuraavat

kulttuuriympäristön tilaa oman kohteensa osal-ta. havainnoistaan ja tekemistään hoitotoimis-ta adoptoijat ilmoittavat pirkanmaan maakun-tamuseolle vuosittain suppean hoitopäiväkirjan avulla.

adoptoi monumentti -työn tukena työs-kentelee maakuntamuseossa useita kulttuuri-perinnön hoidon ammattilaisia: arkeologeja, rakennustutkijoita, rakennuskorjausasiantunti-ja ja paikallismuseotutkija. neuvontatyö vaatii erityisosaamista paitsi rakennusten ja arkeo-logisten kohteiden hoidon osalta, myös osal-listumistapojen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämisessä. neuvontaan kuuluu sekä yksi-löllistä kohteenmukaista koulutusta että koko adoptoijaverkostolle suunnattua koulutusta, ta-paamisia, retkiä ja muita tapahtumia.

adoptoijia kannustetaan keräämään tietoa kohteestaan ja välittämään tietoa eteenpäin omissa verkostoissaan. informaatiotaulujen pystyttäminen on todettu oivaksi keinoksi tuo-da esille tehtyä työtä ja antaa tietoa. museo-viranomaiset tukevat taloudellisesti niiden pys-tyttämistä ja avustavat sisältötuotannossa.

pirkanmaalla on kaksikymmentä adoptoitua kohdetta. niiden parissa toimii aktiivisesti yli 300 vapaaehtoista. kohteiden hoitoon osallis-tuvien määrä kasvaa jatkuvasti, samoin kohtei-den määrä. toimintamuoto on hyvää vauhtia laajenemassa muualle suomeen.

9

osia venäläisten rakentamista ensimmäisen maailmansodan puolustusvarustuksista tampereen mustavuoressa on adoptoitu kolmelle vapaaehtoisryhmälle. Va

PRiik

in k

uVa

-aR

kis

to, a

nt

ti L

iut

tu

nen

10

annikin kivikioskilla järjes-tettiin isommat alkukun-

nostustalkoot yhteistyössä museon ja kioskin adoptoi-

neiden vapaaehtoisten kanssa.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

11

Euroopan neuvoston strategiassa paino-tetaan ihmisten oikeutta kulttuuripe-rintöön sekä kokonaisvaltaista lähesty-

mistapaa. adoptoi monumentti on myös Faron sopimuksen mukaista kansalaislähtöistä toimin-taa.

pirkanmaalla on otaksuttu, että parhaim-millaan kipinä ja halu tehdä jotakin kulttuuripe-rinnön hyväksi on jo olemassa ennen kuin kan-salainen ryhtyy adoptoi monumentti -työhön. näin museon työ ei ole ylhäältä alas kohdistu-vaa sallimista ja neuvomista, vaan rinnalla kul-kemista. tehokas markkinointi museon taholta on lähtökohtaisesti positiivista. tulee kuitenkin varoa, että adoptoi monumentin myyntityö ei ole niin tehokasta, että siihen sitoutuu tahoja, jotka eivät ole aidosti valmiita ottamaan vas-tuuta hoitotyöstä. hoitokohteet tulee valita realistisesti. niistä pitää olla hoitajilleen iloa ja hoitosuunnitelmat on hyvä rakentaa selkeiksi ja kevyiksi noudattaa.

adoptoi monumentti -työ onnistuu parhai-ten, kun sitä organisoiva asiantuntijataho näkee itsensä kansalaisten palvelijana. Loppujen lopuk-si kulttuuriperintö kuuluu kaikille ja kulttuuri- perintökohteet ovat aina paikallisia. kulttuuri-perintöä koskevan tiedon tulee olla saatavilla ja viranomaisen tulee kunnioittaa paikallisten tar-vetta kertoa kohteesta omalla tavallaan ja antaa sille omia merkityksiään. niinpä viranomaisen ei ole syytä loukkaantua, jos adoptoijayhdistys

järjestää kohteella tapahtumia, joissa ei anneta virallista, oikeaksi todistettua tutkimustietoa. tärkeintä on, että oikeakin tutkimustieto on saavutettavissa ja informaatiotaulujen tekstejä laaditaan hyvässä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

adoptoi monumentti -konsepti voi taipua myös lähentämään paikallisväestöä ja maahan-muuttajia toisiinsa kulttuuriperintökohteiden avulla. adoptoi monumentti -työhön kuuluu lähtökohtaisesti suvaitsevaisuus. se pyrkii siihen, että nykyään vierailtakin tuntuvia kulttuureita ja elämänmuotoja ymmärretään ja niiden muisto-merkkejä vaalitaan. konsepti on sovellettavissa myös lyhytaikaisen, mielekkään ajankulun järjes-tämiseen esim. turvapaikanhakijoille.

Pispalan pulteriaidan opastaulu paljastettiin juhlallisin menoin syksyllä 2013.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

12

kULttUUriSEStA kEStävyyDEStä

yhtä tärkeää on antaa adoptoijille riittävästi tilaa omistaa kulttuuriperintöään ja antaa sille merkityksiä. tämä voi olla alku, jota kenties seuraa suhteen syveneminen.

miten kansalaistoiminta sitten syntyy? mikä on ensin, kulttuuritahto vai valistus, jonka seu-

A doptoi monumentti -työn ideana on, että omaehtoista toimintaa tukemal-la syntyy aitoa kulttuuritahtoa, joka

voi näkyä kulttuuriperinnön hoidon kestävänä kehityksenä. kohteen adoptoiminen on hyvä pohjautua vapaaehtoisten omiin tarpeisiin.

13

miseen sisältyy ajatus kansalaisesta passiivisena objektiivina, jota yritetään houkutella mukaan. osallisuudessa taas on kysymys kuulumises-ta johonkin. se merkitsee omakohtaisesta si-toutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. jos viranomainen on luonut uuden oivan toiminta-muodon, jonka tulisi olla kansalaislähtöistä, on-kin hyvä mieltää, että alkuosallistamisesta olisi hyvä päästä pian osallistumisvaiheeseen.

hyvä lähtökohta osallisuuden syntymiselle on jo se, että arkeologiasta ja rakennetusta pe-rinnöstä on olemassa riittävästi laadukasta tie-toa ja sen on helposti saatavilla. ymmärtämi-sestä voi seurata arvostus ja sitä kautta halu liittää kulttuuriperintökohde osaksi omaa kult-tuuriperintöä. on myös hyvä viestittää, että kansalaisten panosta tarvitaan aidosti kulttuuri-perinnön kestävään vaalimiseen.

rauksena kulttuuritahto syntyy? mikä ero on osallistamisella ja osallistumisella? osallistami-nen on otettu käyttöön suomessa 1990-luvulla ja sillä on alun perin tarkoitettu viranomaisen keinoa yrittää saada kansalaisia mukaan esi-merkiksi maankäytönsuunnitteluun. osallista-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miin

u m

äk

eLä

14

kOhtEEt jA SOpiMUkSEt

A rkeologiset kohteet ja rakennukset ovat hoitokohteina erilaisia, siksi myös niiden adoptiokäytännöt ovat

erilaiset.

Arkeologiset kohteetarkeologiset kohteet ovat lähtökohtaisesti lain mukaan rauhoitettuja eikä niihin saa kajota il-man lupaa (muinaismuistolaki 1963/259). sen vuoksi niiden hoitoon tulee hakea hoitolupa myös museovirastolta. adoptoitavaksi sovel-tuvien muinaisjäännösten tulee olla helppohoi-toisia ja sijaita helppopääsyisessä paikassa. on myös tärkeää, että kohteet valitaan niin, että ne ovat suurelle yleisölle saavutettavia. erityi-sen hyvin hoidettaviksi soveltuvat museovi-raston aiemmin hoitamat, mutta nyttemmin hoitamatta jääneet kohteet, joilla suuremmat alkukunnostustyöt, kuten puidenkaato on jo tehty. näillä kohteilla on usein myös tehty kas-vikartoituksia ja perinnebiotooppiselvityksiä. adoptoitaviksi sopivia muinaisjäännöskohteita ovat esimerkiksi linnavuoret, kiviaidat, röyk-kiöhaudat, pyyntikuopat, muinaiset asuinpaikat,

museon väki tapaa adoptoijia usein kohteella.

kuva: miia Ryttyläinen

2015

polttokenttäkalmistot ja puolustusvarustukset. kohteen valinnassa on hyvä preferoida koh-teita, joista adoptoijilla riittää tulevaisuudessa kerrottavaa. siksi on hyvä, jos niitä on jo tut-kittu arkeologisesti.

arkeologisilla kohteilla on usein vain yksi

museon väki tapaa adoptoijia usein kohteella.

15

omistaja, kiinteistönomistaja, joka omistaa maapohjankin. vaikka poikkeuksia esiintyy, kohteilla on muinaismuistolaista johtuen har-vemmin omistajalleen merkittävää rahallista arvoa. rahallinen arvo ei myöskään vapaaehtoi-sen hoitotoiminnan myötä yleensä voimakkaas-

ti muutu. museon tulee arvioida, soveltuuko mui-

naisjäännös adoptointiin ja selvittää, kuka sen omistaa. neuvottelujen jälkeen omistajan kans-sa solmitaan sopimus, jossa kohde luovutetaan maakuntamuseon organisoimaan adoptoi mo-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Ry

tt

yLä

inen

16

numentti -ohjelmaan. kun muinaisjäännökselle on laadittu hoitosuunnitelma, maakuntamuseo hakee sille museovirastolta hoitoluvan, jonka jälkeen kohde voidaan laittaa museon internet-sivuille adoptoitavaksi. kun kohteelle löytyy sopiva hoitaja, solmitaan museon ja adoptoijan välillä adoptiosopimus. museovirasto myöntää hoitoluvan maakuntamuseolle, joka puolestaan delegoi hoidon adoptoijayhteisölle.

arkeologisten kohteiden hoidossa taval-lisia toimenpiteitä ovat kasvillisuuden hallittu raivaus: säännöllinen niitto, vesakon poisto ja roskien siivoaminen. adoptoijien positiivisella mielenkiinnolla voi olla suuri mer-kitys jopa muinaisjäännöksen säilymiselle.

Rakennuksetrakennukset ovat usein arvoltaan ja omistussuh-teiltaan muinaisjäännök-siä monimutkaisempia sillä rakennuksella ja maapohjal-la saattaa olla eri omistajat ja rakennuksella voi olla omistajalleen rahallista arvoa, jolla on taipumus nousta vapaaehtoisen hoitotoimin-nan myötä. adoptoitavaksi soveltuva raken-nus täytyykin valita tarkkaan. rakennuksen on hyvä olla kooltaan pieni, rahalliselta arvoltaan kohtuullisen vähäinen, käyttämätön ja omista-jalleen melko tarpeeton. myös rakennuksen

kunto on hyvä selvittää huolellisesti etukäteen, jotta säästytään yllättäviltä

ja adoptoijan resursseihin nähden liian kalliilta kunnostustoimilta. sopiva kohde

voi olla esimerkiksi mökki, torppa, mylly, huvi-maja, kioski, aitta, uimahuone, muuntaja tai ma-kasiini. pienikin kohde voi olla merkittävä.

maakuntamuseo selvittää rakennuksen ja sen maapohjan omistajan, neuvottelee omis-tajan kanssa ja solmii adoptiolupasopimuksen, jossa omistaja luovuttaa kohteen adoptoi mo-numentti -ohjelmaan. kun rakennuksen kunto

keskiaikaisen kivikirkon raunio Pälkäneellä. adop-toijat pitävät kirkkomaan

ruohon lyhyenä ja seuraavat kivirakenteiden kuntoa.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

17

adoptiosopimuksen allekirjoitus on juhlallinen hetki.

luu, että kohteen adoptoija tekee yleishyödyl-listä työtä kohteen saavutettavuuden ja ymmär-rettävyyden edistämiseksi. adoptoija vastaa hoidosta ja siitä aiheutuvista kuluista. adoptoi-ja on myös vastuussa sekä sivullisten että adop-toijien turvallisuudesta järjestäessään tapahtu-mia tai tehdessään kunnostustoimia kohteella.

adoptoi monumentti -toiminnassa käytet-tävät sopimusasiakirjat on laadittu yhteistyössä tampereen kaupungin, museoviraston ja ympä-ristöministeriön lakimiesten kanssa. sopimus-malleihin voi tutustua adoptoi monumentti -toiminnan internetsivuilla osoitteessa: adop-toimonumentti.fi/info/. Kunkin adoptoidun koh-teen yhteyteen on myös liitetty kohteiden hoi-tosuunnitelmat.

on selvitetty ja sille on laadittu hoitosuunni-telma, voidaan etsiä sopivaa hoitajaa. Lopulta omistajan, museon ja adoptoijan välillä solmi-taan sopimus.

rakennusperinnön hoidossa pienillä ja yk-sinkertaisilla hoito- ja kunnostustöillä voi olla suuri merkitys. esimerkiksi katon ja vesikou-rujen pitäminen puhtaina, kasvillisuuden rai-vaaminen seinustoilta, maalaus, punamultaus ja ikkunoiden kunnostus sopivat adoptoijien teh-täväksi. rakennuksen kunnon tarkkaileminen ja säännölliset hoitotyöt estävät mahdollisia vau-rioita kehittymästä vakaviksi.

Vastuutadoptoi monumentin perusperiaatteisiin kuu-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miin

u m

äk

eLä

18

Vapaaehtoisryhmän hoitama Reuharinniemen lapinraunio on rautakautinen hautapaikka.

19

MUinAiSjäännökSEn ADOptOinti - ESiMErkkinä rEUhArinniEMEn

LApinrAUniOt

reuharinniemen lapinrauniot sijait- sevat tampereen kaupungin omis-tamalla viheralueella erittäin kau-

niissa maisemassa reuharinniemen eteläkär-jen kalliolla, näsijärven rannassa, vain lyhyen kävelymatkan päässä asutuksesta. Lähiympä-ristön asukkaat ovat tienneet röykkiöiden olemassaolosta, mutta harva on tiennyt nii-den ikää tai merkitystä.

röykkiöistä on ollut saatavilla tutkimus-tietoa sillä niistä toinen on tutkittu arkeolo-gisissa kaivauksissa kesällä 1999. röykkiöön on todennäköisesti haudattu kaksi tai kolme ihmistä rautakauden lopulla 700–800 luvuil-la jkr. Lisäksi paikalla on sijainnut ennen la-pinraunioiden rakentamista pieni pyyntileiri-tyyppinen asuinpaikka.

adoptoinnin mahdollistava maanomis- tajasopimus solmittiin tampereen kaupun-gin kiinteistötoimen ja museon välillä vuon-na 2009. seuraavaksi kohteelle tehtiin hoi-

tosuunnitelma. hoito on lähinnä alueen puhtaanapitoa kasveista ja roskista ja hau-taröykkiöiden kunnon seuraamista. hoito-suunnitelman valmistuttua pyydettiin koh-teelle hoitolupa museovirastosta.

reuharinniemen lapinraunioista kiinnos-tui joukko kohteen lähellä asuvia naisia, jot-ka olivat tutustuneet niihin kävelyretkillään. vuonna 2009 he perustivat yhdistyksen, jonka nimeksi tuli reuharinniemen lapin-raunioiden adoptoijat ry. adoptiosopimus museon ja yhdistyksen välillä allekirjoitettiin 2009. näin lapinraunioista tuli yksi ensim-mäisistä pirkanmaalaisista adoptoi monu-mentti -kohteista.

vaikka osa adoptoijayhdistyksen jäsenis-tä on vuosien varrella vaihtunut, on sen toi-minta jatkunut keskeytyksettä. yhdistyksel-lä on omat Facebook-sivut. adoptoijat ovat esitelleet lapinraunioita lukuisille suomalai-sille ja ulkomaisille ryhmille. toiminnasta

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, nin

a L

uu

kko

20

on tehty juttuja sanomalehtiin, radioon ja tele-visioon. yhdistys järjestää reuharinniemen la-pinraunioilla vuosittain ohjelmallisia pyhäinpäi-vän tilaisuuksia, joissa kerrotaan adoptoinnista, arkeologista kaivauksista ja löydöistä. marras-kuun 2015 tilaisuuteen osallistui yli kaksisataa vierasta. tunnelma oli ainutlaatuinen hämärän laskeutuessa ja kynttilöiden valaistessa muinais-hautoja.

vuoden 2015 syksyllä reuharinniemen lapin-raunioille pystytettiin kauan suunniteltu opas-taulu. opastaulun on tuottanut reuharinnie-men lapinraunioiden adoptoijat ry yhteistyössä pirkanmaan maakuntamuseon, museoviraston, hämeen museoseura ry:n ja tampereen kau-pungin kanssa. paikalle saatiin samalla myös uusi museoviraston “rautakautinen kalmisto” -kyltti.

reuharinniemen röykkiöillä on tehty myös ilkivaltaa. museoviraston asettama kyltti on useita kertoja tuhottu tai se on salaperäisesti hävinnyt. toisaalta, häviämisensä jälkeen se on joskus tuotu yhtä hiljaa takaisin paikoilleen. kohteen hoidolla on joka tapauksessa saatu ai-kaan paljon hyvää. aikaisemmin lapinrauniot olivat vain kivikasoja metsässä. nyt niistä tiede-tään ja niitä arvostetaan. yhdistyksen järjestä-miä tapahtumia odotetaan innokkaasti. näky-mättömästä on tehty näkyvä.

h irsinen 1846 rakennettu messukylän lainaviljamakasiini nostettiin adop-tiokohteiden listalle jo rakennusten

adoptioon tähtäävän pilottihankkeen suunnit-teluvaiheessa 2012. tampereen kaupungin tila-keskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa kävi ilmi, että kaupungilla ei ollut makasiinille käyt-

21

myös vuoden 1918 sodan jälkiä. hirsiseinän oli läpäissyt srapnellin ammus, joka oli lopulta is-keytynyt lattiaan. Lattiasta löytyi yksi ammuk-sen lyijykuulista. myös ulkolaudoituksessa ja pellitetyssä ovessa huomattiin kuulan reikiä.

makasiinin historiaa selvitettiin ja sille ryh-dyttiin etsimään lähialueelta adoptoijaa. maa-

messukylän perinne- seuralaiset kokoustamassa

makasiinin edustalla.

töä. siksi tilakeskus oli valmis luovuttamaan sen vapaaehtoisten hoidettavaksi.

Lähes 170-vuotiaan makasiinin kuntoa ar- vioi maakuntamuseon perinnerakennusmesta-ri. hirsirakennus vaikutti ryhdikkäältä ja pie-niä kunnostuskohteita lukuun ottamatta ikäi-sekseen hyväkuntoiselta. rakennuksesta löytyi

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miin

u m

äk

eLä

22

kuntamuseo otti yhteyttä messukylän seu-rakuntaan, aakkulan omakotiyhdistykseen ja messukylän perinneseuraan. yhteistyössä seurakunnan ja yhdistysten kanssa makasiinilla järjestettiin syyskuussa 2013 euroopan raken-nusperintöpäiviin liittyvä avoimien ovien tapah-tuma. perjantai-iltapäivän tapahtuma houkutteli lähes 200 ihmistä tutustumaan vuosia suljettu-na olleeseen rakennukseen.

adoptiolupasopimus museon, rakennuksen hallinnoijan tampereen kaupungin tilakeskuk-sen ja maapohjan hallinnoijan kiinteistötoimen kesken allekirjoitettiin maaliskuussa 2014. tä-män jälkeen kaupungin omistamalla puisto-

alueella sijaitsevalle makasiinille tehtiin katsel-mus kaupungin itäpuolisten yleisten alueiden hoidosta vastaavien virkamiesten kanssa. kat-selmuksessa käytiin lävitse am-toiminnan pe-riaatteet, adoptoijan ja puiston hoitajien hoi-tovastuut, hoitoalue sekä mietittiin alustavasti kohteelle pystytettävän opastaulun paikkaa.

Lähiympäristön yhdistyksistä messukylän perinneseura vaikutti kiinnostuneimmalta ot-tamaan makasiinin hoitaakseen. yhdistyksen edustajien kanssa tehtiin maastokäynti makasii-nille ja keskusteltiin käytännöistä, vastuista ja oikeuksista. museo esitteli am-toimintaa mes-sukylän perinneseuran vuosikokouksessa, jos-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

23

sa tulevien adoptoijien kesken nousi esiin huoli seuralle mahdollisesti lankeavista suurista kun-nostustoimista. museo teettikin toukokuussa 2015 rakennuksen vauriokartoituksen, johon sisällytettiin keskeisimpien kunnostustöiden määrittely. vauriokartoitus paljasti, että maka-siinissa oli selvästi vaurioita, mutta niiden väli-tön korjaaminen ei ollut välttämätöntä. tästä rohkaistuneena messukylän perinneseura päät-ti adoptoida rakennuksen. museon, perinneseu-ran ja rakennuksen ja maapohjan hallinnoijien edustajien kesken allekirjoitettiin adoptiosopi-mus ja adoptoijalle luovutettiin makasiinin avai-met. näin tampereella messukylän kaupungin-

osassa sijaitsevasta entisestä lainamakasiinista tuli elokuussa 2014 ensimmäinen suomessa ja pirkanmaalla adoptoitu rakennus.

ensimmäiseksi makasiinilla järjestettiin sii-voustalkoot maakuntamuseon ja perinneseuran yhteistyönä. niiden jälkeen on järjestetty tal-koita aina tarpeen mukaan. museon edustaja on poikennut makasiinilla suunnittelupalavereissa, joissa on kaavailtu esimerkiksi sähkökaapelin vetämistä makasiinille tai valittu sopivaa valai-sintyyppiä sisätiloihin. opastaulu on tarkoitus pystyttää makasiinin vierelle keväällä 2016. ma-kasiinilla on vuosien tauon jälkeen elämää!

ku

Vat:

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

▶Vapaaehtoisia

siistimässä messukylän

lainamakasiinin ympäristöä.

▶▶muistona vuoden 1918 tapahtumista

seinässä ja lattiassa on jäljet todennäköisesti valkoisten ampu-masta srapnel- ammuksesta.

24

kulttuuriympäristöleirit ovat osoittautu-neet luontevaksi osaksi adoptoi monu-mentti -toimintaa. Leirit tarjoavat mah-

dollisuuden tutustua käytännön hoitotyöhön tai tarjota käyttöön jo omaamiaan ammatti-laistaitoja tietyn kulttuuriperintökohteen kun-nostamiseksi. Leirien järjestämisessä hyväksi kombinaatioksi on osoittautunut käytännön hoitotyö, tutustuminen paikkojen historiaan ja rento yhdessäolo.

pirkanmaan maakuntamuseon leirit on tähän asti järjestetty sääksmäen rapolan ja voipaalan miljöössä, jossa kerroksellinen kulttuuriympä-ristö ja monimuotoinen historia antavat mah-dollisuuden monipuoliseen kulttuuriympäristö-kokemukseen. kolmipäiväisen leirin ohjelmassa on ollut tarjolla opastettuja retkiä, luentoja ja

käytännön hoitotyö-tä sekä rautakautisella kalmistolla, linnavuoren rinteillä tai paikallisella kotiseutumuseolla. Lei-riläiset ovat kunnostaneet myös kartanoympä-ristöjä ja kartanoiden piharakennuksia. Leireillä on majoituttu pappilanniemen kurssikeskuk-seen. majoitus ja ateriat on katettu osallistu-mismaksuilla ja erilaisilla avustuksilla.

Leirien vetovastuu on ollut pirkanmaan maakuntamuseolla, mutta hyvinä järjestely-kumppaneina ovat toimineet museovirasto, metsähallitus ja valkeakosken kaupunki.

Leirien lisäksi on tutkittu mahdollisuutta luoda talkootoimintaa, johon voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi sosiaalisen median avulla esi-merkiksi vain muutaman tunnin ajaksi.

ensimmäisellä kulttuuri- ympäristöleirillä kunnos-tettiin Rapolan kartanon

konevajan kattoa.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

24

25

tiEtOA, väLittäMiStä jA vErkOStOiMiStA

Uusi toimintamuoto on vaatinut käyn-nistyäkseen runsaasti tiedottamista, markkinointia ja neuvottelemista. kun

tavoitteena on ollut löytää sopivat adoptoin-tikohteet, tahot, jotka voisivat antaa kohteita

adoptoitavaksi ja vielä adoptoijat, kyse on ennen kaikkea kommu-

nikointihaasteesta. Lisäksi on ollut tärkeää löytää yhteistyötahot, joiden kanssa menetel-miä voidaan testata ja joilla on mielenkiintoa olla ohjaamassa uutta toimintamuotoa oikeaan suuntaan. maakuntamuseon tärkeimpiä yhteis-työkumppaneita ovat olleet mm. museovirasto, metsähallitus ja tampereen kaupungin tilakes-kus, joiden edustajat ovat olleet alusta lähtien mukana adoptoi monumentti -toiminnalle pe-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

sääksmäen kotiseutumuseon parituparakennuksen alin hirsi on jatkettu.

kulttuuriympäristöleiriläiset tukivat painuneen jatkos-

kohdan nurkkakivellä.

26

kalmistoalueiden ympäristöä hoidetaan niittämällä.

27

rustetussa ohjausryhmässä. muita tärkeitä yh-teistyötahoja ovat olleet mm. tampereen kau-pungin vihersuunnittelun ammattilaiset.

jalkautuminen ihmisten pariin on koettu tehokkaaksi tavaksi edistää toiminnan tunnet-tavuutta. adoptoi monumentti -toimintaa on esitelty kymmenissä seminaareissa, konferens-seissa, messuilla ja muissa tapahtumissa. asia-kaskontakteja syntyy myös kohteille tehdyillä maastokäynneillä ja neuvotteluissa. kaikkiaan adoptoi monumentti -toiminnan merkeissä ta-vattiin vuosina 2008–2015 vähintään 2000 ih-mistä.

tiedotustyötä on tehty myös laatimalla han-ke-esitteitä suomeksi ja englanniksi, luomalla internetsivut adoptoimonumentti.fi, tuottamal-la t-paitoja ja muuta markkinointimateriaalia sekä kirjoittamalla artikkeleita. viime vuosina on panostettu läsnäoloon sosiaalisessa medias-sa. adoptoi monumentti toiminnalla on aktiivi-set Facebook-sivut: www.facebook.com/adop-toimonumentti/ ja twitter-tili: twitter.com/ adoptoimonument. tiedonvälitysverkostoa voi- vat hyödyntää myös adoptoijayhteisöt ja yksit-täiset kansalaiset.

adoptoi monumentti -tapahtumat vaihtele-vat kohderyhmittäin: koululaisille suunnitellaan työpajoja, 20–70-vuotiaille kulttuuriympäris-töleirejä ja kaikille adoptoijille tai toiminnasta kiinnostuneille seminaareja, avoimia talkoo-tapahtumia ja retkiä. opastettuja retkiä kult-

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

28

tuuriympäristökohteille on tehty kävellen, pyö-räillen ja linja-autolla. toisinaan oppaina ovat toimineet adoptoijat. tieto leviää tehokkaasti myös vapaaehtoisten tiedottaessa toiminnas-taan ja järjestäessään omia yleisötapahtumiaan.

adoptoitavien kohteiden ja adoptoijayhtei-söjen löytäminen on tullut sitä helpommaksi mitä tunnetummaksi toiminta on tullut. muse-oon ottaa yhä useammin yhteyttä adoptoinnis-ta kiinnostunut taho, jolla on jo esittää hyvin perusteltu, uusi kohde, jonka se haluaisi adop-toida.

Rupakallion rautakautisen kalmistoalueen haavikko

kaulattiin ja vesakkoa raivattiin elokuun 2014

kulttuuriympäristöleirillä.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Hin

neR

icH

sen

29

milavidan kellarin kosteus- ongelmalle mietitään ratkaisuja yhdessä sen omistajan tampe-

reen kaupungin, maakunta- museon perinnerakennus-

mestarin ja adoptoijien kesken.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, miia

Ry

tt

yLä

inen

30

kUStAnnUkSEttoiminnan käynnistäminen ja ylläpitäminen adoptoi monumentti -toiminnan alkuvaiheessa toimintaa kehitettiin virkatyönä. aikaa työhön käytettiin vuosittain noin 0,5 henkilötyövuotta. Lisäksi työtä rahoitettiin maakuntamuseon tu-lorahoituksen turvin, keskimäärin 15 000 euroa vuodessa. museovirasto on antanut toiminnal-le mm. lakimies- ja muita asiantuntijapalveluita mm. sopimuskäytäntöjen luomiseksi.

vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi adoptoi monumentti -toiminnan jatko-kehittämiseen 69 000 euron erityisavustuksen. Lisäksi rahoitusta saatiin yhteistyökumppaneil-ta; metsähallitukselta sekä kihniön ja kangas- alan kunnilta yhteensä 4 500 euroa. tämän tur-vin adoptoi monumentti -toiminta on laajen-tunut koskemaan myös rakennetun ympäristön kohteita.

tulevina vuosina adoptoi monumentti -työ hoidetaan lähtökohtaisesti museon perustyö-nä. se on delegoitu museolla vakituisille työn-tekijöille; rakennustutkijalle, perinneraken-nusmestarille ja arkeologille, joiden työajasta am-työ vie keskimäärin 10–15 %. Lisäksi yleis-koordinoinnista ja markkinoinnista vastaa yksi-

käytöstä poistunut vesivoimalaitoksen virtauksen mittauskoppi on pienuudestaan huolimatta merkittävä kaupunkikuvassa.

31Pi

Rk

an

ma

an

ma

ak

un

tam

use

o, m

iia H

inn

eRic

Hse

n.

32

kön päällikkö. adoptoi monumentti -toiminnan suurimpana menoeränä ovat palkkakustannuk-set, jotka muodostavat yli 80 % kuluista. muita syntyviä kuluja ovat matkakulut, julkaisujen ja esitteiden painokulut, tapahtumajärjestelyihin ja markkinointiin liittyvät kulut. opastaulujen hankintaan on olemassa ulkopuolisia rahoi-tuslähteitä, joita adoptoijayhdistykset itse ak-tiivisesti hyödyntävät. myös tapahtumien jär-jestämiseen saattaa olla tarjolla ulkopuolista rahoitusta. esimerkiksi hämeen museoseura ry myönsi museolle merkittävän avustuksen vuoden 2015 kulttuuriympäristöleirin järjestä-miseen. pirkanmaan maakuntamuseon vuoden 2016 työohjelmaan kuuluu myös yhteisörahoi-tuskonseptin luominen adoptoi monumentti -työn tueksi.

rahoitusmahdolli-suuksia adoptoijilleadoptoijat voivat hakea rahoitusta kohteidensa

hoitoon ja kunnostamiseen usealta eri taholta. kansallisia rahoituslähteitä ovat mm. museovi-rasto ja eLy-keskus, jotka myöntävät avustuk-sia yksityisten omistamien rakennusten entis-tämiseen. museovirasto myöntää lisäksi tukea muinaisjäännösalueiden hoitoon sekä suoma-laisen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tut-kimiseen. adoptoijaryhmät ovat hakeneet ja saaneet museovirastolta avustusta mm. infor-maatiotaulujen pystytykseen. paikallisia avus-tustahoja ovat vaikkapa kunnat, yhdistykset, seurat (erityisesti historia-alan) tai yritykset, jotka voivat myöntää erilaisia avustuksia.

Luontevin adoptoijan varojenkeräystapa on maksullisten tapahtumien, arpajaisten tai myy-jäisten järjestäminen. uudenlaisen rahoitus-mahdollisuuden tarjoavat myös erilaiset jouk-korahoituskampanjat.

ajantasaista tietoa rahoitusmahdollisuuk-sista löydät adoptoi monumentti -toiminnan nettisivuilta osoitteesta: adoptoimonumentti.fi/info/.

PiR

ka

nm

aa

n m

aa

ku

nta

mu

seo

, m

iia H

inn

eRic

Hse

n

33

käSittEitäAdoptointi merkitsee suomen kielessä “ottaa joku apua tarvitseva jatkuvan huolenpi-don kohteeksi”. toimintamuoto, jossa vapaa-ehtoisryhmät huolehtivat kulttuuriympäristö-kohteista, on omaksuttu skotlannista. ‘adoptoi monumentti’ on käännös sikäläisestä adopt-a-monument -toiminnasta. adoptoinnin käsite kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden yhtey-dessä on kansainvälisesti vakiintunut.

MonuMentti tarkoittaa kulttuuriympäris- tössä sijaitsevaa kohdetta, johon sisältyy histo-riallisia, rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja. adoptoitavaksi sopiva monumentti voi olla kiinteä muinaisjäännös, rakennus, muisto-merkki tai näiden yhdessä muodostama kult-tuuriympäristökokonaisuus.

AdoptoijA voi olla valmis yhdistys, yritys tai yhteisö tai ryhmä yksityishenkilöitä, jotka perustavat yhdistyksen tätä tarkoitusta varten. adoptoi monumentti -toiminta tarjoaa ihmisil-le mahdollisuuden verkostoitua ja organisoitua läheisiksi koettujen kulttuuriympäristöarvojen säilymisen edistämiseksi. adoptoijaksi ryhtymi-nen ja kohteen hoitoon osallistuminen perustu-vat vapaaehtoisuuteen.Pi

Rk

an

ma

an

ma

ak

un

tam

use

o, m

iia H

inn

eRic

Hse

n

34

KulttuuRiyMpäRistö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmis-ten jokapäiväinen elinympäristö – ihmisen kädenjälki maisemassa. siihen kuuluvat ar-keologinen perintö, rakennetut ympäristöt ja perinnemaisemat. kulttuuriympäristö -kä-sitteen lähtökohta on, että fyysisessä ympä-ristössä olevat historialliset piirteet ymmär-retään osana laajempaa kokonaisuutta. kulttuuriympäristöä ovat esimerkiksi asuin-paikat, rakennukset, pellot, tiet, vesireitit ja kokonaiset kaupungit.

LUE LiSää

adopt-a-monument / archaeology scotland; www.archaeologyscotland.org.uk/our-pro-jects/adopt-monument

adoptoi monumentti -esitekirjanen / pirkan-maan maakuntamuseo; issuu.com/vapriikki/docs/am_esite_netti

adopt a monument -brochure / pirkanmaa provincial museum; issuu.com/vapriikki/docs/am_esite_en_n_0815

Council of europe, the Framework Conven-tion on the value of Cultural heritage for society (Faro Convention, 2005); www.coe.int/t/dg4/cultureheritage/heritage/identities/default_en.asp

da milano, Christina, Gibbs, kirsten & sani, margherita (eds.) 2009. volunteers in mu-seums and Cultural heritage – a european handbook. voCh, volunteers for Cultural heritage; www.amitie.it/voch/index.html

Lisätietojapirkanmaan maakuntamuseo

p. 040 673 0784adoptoimonumentti@tampere.fi

www.adoptoimonumentti.fi

35

metsähallitus 2015 kummikohteet; www.luon-toon.fi/vapaaehtoistoiminta/kummikohteet

Muinaismuistolaki 295/1963. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630295

nissinaho, aino; ensimmäiset muinaisjäännös-ten adoptointisopimukset on allekirjoitettu. museokello, pirkanmaan museouutiset 2009; issuu.com/vapriikki/docs/museokello_2009/1 (ss. 14–15)

reuharinniemen lapinrauniot Facebook / reuharinniemen lapinraunioiden adoptoijat ry; www.facebook.com/reuharinniemenlapin-rauniot

soininen, tuija-Liisa and nissinaho, aino; adopt a monument: social meaning from Community archaeology. in a publication: public participation in archaeology, suzie thomas (ed.), heritage matters (no. 15), Bo-ydell & Brewer. (ss. 175–182)

soininen, tuija-Liisa and nissinaho, aino; adoptoisinko monumentin? museokello, pir-kanmaan museouutiset 2008; issuu.com/vap-riikki/docs/museokello_2008/1 (ss. 16–18)

soininen, tuija-Liisa; monumentteja adop-toimaan pirkanmaalla. arkeologia suomessa 2009–2010. museovirasto. helsinki; www.nba.fi/fi/File/2548/arkeologia-suomessa-2009-2010.pdf

soininen, tuija-Liisa; voiko arkeologialla pelastaa maailmaa? museokello, pirkanmaan museouutiset 2011; issuu.com/vapriikki/docs/museokello_2011/1 (ss. 4–7)