Torstaina 1.12.2011 | Nro 48Torsdagen den 1.12.2011 | Nr 48 ÅrgÅNg 86. VuosikerTa

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Välkommentill Aktia!

Aktia Kimito, Arkadiavägen 2Boka tid på 0800 0 2470

Bank • Försäkringar • Fastighetsförmedling

Aktia Kimito, Arkadiavägen 2Boka tid på 010 247 5890

ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI2 Torsdagen den 1.12.2011 / Nr 48

DÖDA - KUOLLEET

HÄLSOVÅRD - TERVEYDENHOITO

Päivän Tunnussana1. Tess. 5:(1-3)4-8.

– Jes. 41:8-14.

Ovathan kaikki kansat kuin pisara ammennusasti-assa, kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Jes. 40:15

Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden. Iloitkaamme ja riemuitkaamme, anta-kaamme hänelle kunnia! Ilm. 19:6-7.

BegravningstjänstHautauspalvelu

25900 Dalsbruk • Taalintehdas✆ 02-425 053, 0400 182 057

Gratia

Juristbyrå Lakiasiaintoimisto

Elmer Sulonen Kb KyKimitoön Kemiönsaari

VH/VT Elmer Sulonen– bouppteckningar och – perunkirjat ja arvsskatteplanering perintöverosuunnittelu– övriga juridiska ärenden – muut oikeudelliset asiat

☎ 02-4661 150, 0400-828 472

Spec. i öron-, näs- o. strupsjukdomar.Korva-, nenä- ja kurkkutautien erik.lääk.

Gunilla Åkerberg, ✆ 0400 511 770

FAMILJE- OCH PARRELATIONSSAMTALPERHE- JA PARISUHDEKESKUSTELUT

Leg. familjeterapeut - Aukt. perheterapeuttiPETER JENSÉN, 0500 526 002

www.fpa.fi/reseersattning

Beställ resan på numret

Du kan be att få en taxi från din hemkommun.

Tilaa matka numerosta

Voit pyytää kotikuntasi taksia.www.kela.fi/matkakorvaus

JULFÖRSÄLJNINGAR - JOULUMYYNTIÄ

JULBASARden 6. December, efter gudstjänsten, ca kl 13.00

i Dragsfjärds församlingshemtill förmån för missions- och diakoniarbetet.

Försäljning av bakverk mm. Lotteri.Ärtsoppa och Ålandspannkaka, även hemköp! Välkommen!

JOULUMYYJÄISET6. Joulukuuta, jumalanpalveluksen jälkeen, noin klo 13.00

Dragsfjärdin seurakuntakodissalähetys- ja diakoniatyön hyväksi.

Myydään leivonnaisia ym. Arpajaiset.Hernekeittoa ja pannukakkua, myös kotiin. Tervetuloa!

Den traditionella Julbasarenhålles tisdagen den 6.12.2011 kl. 14.00

i Dalsbruk, Folkets Hus.Handarbeten och bakverk, lotteri,kaffeservering. Alla välkomna!

Arr.: Dalsbruks Dem.kvinnor r.fDragsfjärds Arbetarpensionärer r.f

Perinteiset Joulumyyjäisetpidetään tiistaina 6.12.2011 klo 14.00

Taalintehtaalla, Kansantalolla. Käsitöitä ja leivonnaisia, arpajaiset, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!!

Järj.: Taalintehtaan Dem.naiset r.yDragsfjärdin Työväeneläkeläiset r.y

OBS!

HUOM!

Julmarknadi Furulund

Söndagen den 18.12 kl. 14-17För bokning av försäljningsbord ring Ida Fortröm tel.0400533332.

Arr. DUF

Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte

Laila Hillinmuistoa ja otitte osaa

suruumme.Kiitos myös Lailaa hoita-

neille.

Zita perheineen

Ett varmt tack till alla som hedrat minnet av vår kära

Laila Hilloch deltagit i vår sorg.Tack även till alla som

skött Laila.

Zita med familj

Hjärtföreningens ADRESSERSydänyhdistyksen ADRESSEJA

säljs i Kimito av: / myy Kemiössä:Göta Nygård, 040-511 7046, Rehab Center, 423 685,Monica Eriksson, 422 879, Märta Sjöblom, 421 090

i Dragsfjärd av: / Dragsfjärdissä:Stina Heino, 050-571 2745Nanne Fagerlund, 0400-780160

samt i Västanfjärd av: / sekä Västanfjärdissä:Inger Lundsten, 0400 419 699.

Adressens pris är för föreningens medlemmar 10 euro, övriga 12 euro. Medlemsavgiften i föreningen är 18euro, inkl. tidningen Sydän.

Yhdistyksen jäsenet saavat adressit hintaan 10 euroa, muut 12 euroa. Yhdistyksen jäsenmaksu on 18 eu-roa, sis. Sydän-lehti.

Diabetesförbundets kondoleanser säljs på Kimitoön av:

Diabetesyhdistyksen suruadresseja myyvät Kemiönsaarella:

Dragsfjärd: Rita Grundström, Matkahuolto ✆ 466 1019

Kimito • Kemiö: F.ma Vahlberg ✆ 421 165Helena Pohjavirta ✆ 421 456, 040 844 1340

Västanfjärd: Leif Lampinen ✆ 427 585, 0400 110 555

➤ Frågan om utrymmen läm-pade för gymnastikundervis-ningen vid Västanfjärds skola har tagit ytterligare fart. Bol-len ligger nu hos politikerna, som den 7 december kommer att behandla frågan i fullmäk-tige. Frågan togs nyligen upp i kommunstyrelsen, där bild-ningschef Mats Johansson för-klarade att en kall hall som lös-ning vore ett dåligt alternativ. Johanna Jansson (SFP) hade då önskat diskutera saken, men menar att hon inte fi ck något som helst stöd från de resteran-de i SFP-partiet och valde därför att spontant lämna mötet. Även Kurt Tuominen (VF) lämnade mötet strax efter Jansson.

Kall hall - en dålig kompromiss - Det fanns ingen vilja att reda ut detta och jag kände att det inte leder till något om jag försöker föreslå något. I dag är helt enkelt åsikter inte välkom-na, summerar Tuominen. Jansson efterlyser nu diskus-sion och ser det som vettigast att ta timeout för att grundligt fun-dera över hur man vill använda de 302 000 euro som fi nns re-serverade för ändamålet i eko-nomiplanen.

PÅ TJÄNSTEMANNANIVÅ är det bildningschef Mats Jo-hansson och fritidschef Bos-se Ahlgren som satt sig in i frågan. De förespråkar nu ett så kallat närmotionsområde

innehållande bl.a. löparbanor, en miniarena och andra valba-ra redskap. Även ett separat hus med duschar och omklädnings-rum skulle då byggas i anslut-ning till området. - Ett närmotionsområde kan alltså inte betraktas som en gymnastiksal och utesluter inte heller att man i ett senare skede skulle få en sådan. Det idealiska vore ju om det fanns pengar för bådadera, klargör Johansson. Han poängterar att närmo-tionsområdet kunde användas av alla i byn året runt medan användningen av en gymnas-tiksal mest skulle begränsas till gymnastiklektioner och skolans fester. Ett tak över den 1 300 m2 sto-ra miniarenan på närmotions-området är inte heller uteslutet: leverantören (Lappset) håller som bäst på att utreda om det-ta är möjligt. Ingen annan lik-nande anläggning i Finland har tak. Taket kanske kunde vara en slags presenning som kunde dras för vid behov. Varken Ahl-

gren eller Johansson tror på lös-ningen med en kall hall: ett al-ternativ som växte fram då det klarnat att ett passande tak för en miniarena inte är möjligt. - I en kall hall måste man ha granulatgräs. Det konstgräs som används för utomhusare-nor lämpar sig inte inomhus. Granulatgräset begränsar akti-viteterna: på det kan man t.ex. inte spela innebandy eller korg-boll, förklarar Ahlgren. En maskinhallsliknande gymnastikfacilitet med dusch och omklädningsrum kunde man dock eventuellt få för sam-ma pris som ett närmotionsom-råde.

DET VIKTIGASTE STEGET är nu, som tjänstemännen ser det, att få klarhet i frågan så att planeringen kan fortsätta. Blir det ett närmotionsområde hinner man få in ansökningen i år, men väljer man att tänka om och satsa på något annat går det troligtvis åt ett år till för planering. En inomhushall

är inte heller utesluten, även om en sådan rör sig kring 1,5 miljoner euro. Beslutet om hur mycket pengar som ska använ-das och till vad ligger hos be-slutsfattarna. Vilket alternativ det än blir kommer utrymmen för dusch och omklädning att byggas: ett förslag fi nns på en byggnad som skulle vara 77 m2 stor och kosta ca 120 000 euro.

R E DA N DÅ VÄ S TA N -FJÄRDS skola renoverades innan kommunsammanslag-ningen, fanns planer på en li-ten gymnastiksal på 120 m2. Beslutet sköts upp i väntan på en billigare lösning, men vid sammanslagningen kunde man konstatera att några pengar in-te fanns för detta ändamål. Sa-lar i den storleken byggs knappt i dag mera, eftersom NTM-cen-tralen beviljar bidrag först då salen är 250 m2 eller större.

EÖ

Så här kunde ett närmotionsområde invid Västanfj ärds skola se ut.

Dagens LösenJes 41:8-14, 1 Thess 5:4-8

Folken är som droppar ur ett ämbar, som dammkorn i en vågskål. Jes 40:15

Herren, vår Gud, allhärska-ren är nu konung. Låt oss vara glada och jubla och ge honom vår hyllning. Upp 19:6-7

Först den som lärt sig tacka blir riktigt rik.Vi behöver lära oss tacka Gud för att bli rika i vad vi har i honom.

Birgit Karlsson

ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI 5Torstai 1.12.2011 / Nro 48

➤ - Ståhlberg on aiemmin esiintynyt keskittämisen vas-tustajana. Nyt hän on muutta-nut mieltään! presidenttiehdo-kas Paavo Väyrynen vastaa, kun häneltä kysyy mielipidettä professori Krister Ståhlbergin esityksestä kaksikielisten ran-nikkokuntien yhdistämisestä kolmeksi suureksi kunnaksi. Väyrysen kunnianhimoi-seen kampanjaohjelmaan (e s i i n t y m i n e n k uu d e l l a paikkakunnalla/p.!) sisältyi maanantaina vierailu Kemiös-säkin. Kiirettä piti eikä ehdokas ehtinyt vastata kuin muuta-maan yleisön ja lehdistön esit-tämään kysymykseen. Väyrysen mielestä RKP:n hallitsemassa Kemiönsaaren-

➤ - Ståhlberg var tidigare mot centralisering. Nu har han ändrat sig! svarar president-kandidaten Paavo Väyrynen när man frågar vad han anser om professor Krister Ståhlbergs förslag om att slå samman de svenska kustområdenas kom-muner till tre. Väyrynen besökte också Ki-mito under sin omfattande val-kampanj som har ett tufft pro-gram med framträdanden på sex olika orter dagligen. Han hade bråttom och hann bara svara på några enstaka frågor från allmänhet och press men menade att det nog var mödan värt att tala också i SFP-domi-nerade Kimitoöns kommun. Medtävlaren Eva Biaudets chanser att tilltala Kimitoörös-tare trodde han inte på men på-minde om att Biaudets politiska karriär egentligen inleddes när hon drog massor av Helsingfors-röster som elektor för Väyrynen! I den på fi nlandssvenskt håll så heta debatten om tvåspråki-ga skolor hade han ingen åsikt utan önskade först sätta sig bättre in i problematiken. Kommunsammanslagning-

Väyrynen i Kimito:”Jag är motståndare till centralisering”

en, som Väyrynen kritiserar häftigt, har framför allt moti-verats med att enheterna måste bli tillräckligt stora för att kla-ra av att ordna framför allt åld-rings- och sjukvård. På frågan om varför ingen har föreslagit att kommunerna skulle ansva-ra för bashälsovården och sta-ten för specialsjukvården har han inget svar, men känner in-te heller till något lagligt hinder för att man skulle kunna ordna saken så.

FÖR EN skara intresserade be-skrev Väyrynen sina meriter: er-farenhet av utrikespolitik både som minister och som utrikes-handelsminister samt sina per-sonliga kontakter till bl.a. Vla-dimir Putin och andra nyck-elpersoner runtom i världen. Presidentens roll gäller ju långt landets utrikespolitiska framto-ning. Finlands uppgift är enligt ho-nom att försöka minska spän-ningarna mellan maktblocken. En anslutning till Nato är han emot. Finlands ivriga engage-mang (enligt Väyrynen nuva-rande medtävlarkandidaterna

Lipponens och Niinistös fel) i EU och acceptansen av euron anser Väyrynen har lett till det ekonomiska kaos som nu drab-bar vårt land hårdare än dem som har bibehållet makten över sin egen valuta. Han redogjorde också för si-na värderingar; presidentens roll anses ju numera vara att lägga värdegrunden för sam-hället. LOKALA centerpartister, lik-som de fl esta glesbygdsbor, be-kymrar sig för strukturomvand-lingen, d.v.s. sammanslagning-en av kommuner. - Det har visat sig att stora kommuner inte är kostnadsef-fektivare än mindre. Det är un-dersökt att man inte sparar alls ens då de fem åren som tjäns-terna skyddas har förflutit. 8 000 invånare räcker gott till. Väyrynen menar att allt inte har gått rätt till när man vill tvinga kommunerna samman: grundlagen garanterar nämli-gen kommunerna självbestäm-manderätt. Väyrynen sade sig tro att reformen faller. Och varför kastar en 65 år

gammal ringräv och ”evig” pre-sidentkandidat sig in i en kam-panj med målsättning att hinna besöka nästan alla kommuner i Finland? För att vinna valet för-stås. - Jag vill påverka och en pre-sident har faktiskt möjligheter att göra det!

IS

Väyrynen Kemiössä:”Vastustan keskittämistä”

kin kunnassa kannatti käväis-tä. Hän ei kovinkaan uskonut RKP -ehdokkaan Eva Biaude-tin mahdollisuuksiin puhutella kemiönsaarelaisia äänestäjiä, mutta paljasti kuitenkin, että Biaudetin poliittinen ura aikoi-naan alkoi, kun hän Väyrysen elektorina keräsi suuren mää-rän helsinkiläisääniä! Suomenruotsalaisten kes-kuudessa vellovaan keskuste-luun kaksikielisistä kouluista Väyrysellä ei ollut sanottavaa; hän kun ei ole vielä syventynyt tähän problematiikkaan. Väyrynen arvosteli kovin sa-noin kuntauudistusta. Raken-neuudistustahan perustellaan kuntien vaikeuksilla rahoittaa sairaanhoitoa sekä ikääntyvän

väestön vanhushuoltoa. Kysyt-täessä, miksei kukaan tiettäväs-ti ehdota erikoissairaanhoidon kuluja valtion maksettaviksi, jolloin kuntien vastuulle jäisi vastuu perussairaanhuollosta, Väyrynen ei osaa vastata. Hän ei myöskään keksinyt laillista perustetta, miksi näin ei voitai-si toimia.

JOUKOLLE asiasta kiinnostu-neille Väyrynen kuvasi meriit-tejään: pitkäaikainen kokemus ulkomaanpolitiikan alalta se-kä ulkomaan- että ulkomaan-kauppaministerinä ja runsas-sti henkilökohtaisia kontakteja maailman johtaviin henkilöi-hin, muun muassa Vladimir Putiniin.

Väyrynen vastustaa Natoon liittymistä. Suomen innokas osallistuminen EU:hun (josta politiikasta hän syyttää var-sinkin Lipposta ja Niinistöä) sekä markasta luopuminen eu-ron hyväksi Väyrynen katsoo virheiksi. Tämä toiminta on johtanut Suomen kohdalla va-kavampiin seurauksiin vallit-sevassa taloustilanteessa euron kuin ulkopuolella olevien mai-den, esim. Ruotsin suhteen. Va-luuttansa säilyttäneet EU -maat ovat onnistuneet meitä parem-min. Väyrynen kuvasi myös ar-vomaailmaansa; nykyäänhän presidentin rooli katsotaan pit-kälti olevan arvojohtajan.

PAIK ALLISET keskustalai-set, kuten muutkin haja-asu-tusseudun asukkaat, ovat huo-lestuneita rakennemuutoksen vuoksi, eli siis kuntien (pakko)liitoksista. - On osoittautunut, etteivät suuret kunnat ole pienempiä-kään kustannustehokkaam-pia. Säästöjä ei synny ainakaan viiden vuoden aikana, jolloin kunnan työntekijöitä ei voida sanoa irti. Lisäksi virkamiesten palkat kohoavat liitosten myötä. 8 000 asukasta riittää hyvin it-senäiseksi kunnaksi. Väyrysen mukaan koko ra-kennemuutoshanke on käyn-nistetty väärin perustein: pe-rustuslakihan takaa kunnille päätäntävallan. Väyrynen us-koo uudistuksen kaatuvan. Entä miksi 65-ikäinen kehä-kettu ja ”ikuinen” president-tiehdokas heittäytyy kampan-jaan, jonka päämääränä on ehtiä miltei joka kuntaan Suo-messa? Voittaakseen vaalit tie-tenkin. - Haluan vaikuttaa ja kyllä presidentillä on siihen mahdol-lisuuksia!

IS

Väyrynen ehti signeerata teoksiaan. Kuvassa myös Kemiön pitkäaikainen kunnallispolii-tikko Pentti Helander. Taustalla keskustan Kalevi Kallonen. Också SFP-dominerade Kimitoön gav sig Paavo Väyrynen tid att besöka.

➤ Händelserikt är det väl rätt ofta i Dalsbruks brandstation, som ifjol hade över 200 utryck-ningar. Även under lördagen var det liv och rörelse på stationen, men inte av den vardagliga sor-ten: här gick nämligen familje-evenemanget En dag på brand-stationen av stapeln, som fi ra-des på över 300 brandstationer på olika håll i Finland. Genom att ta sig igenom sex kontroller runt omkring i brandstationen kunde besökarna lära sig en hel del om farosituationer i hem-met. På stationen i Dalsbruk var brandkårsungdomarna långt involverade i programmet, och skötte om vissa kontroller helt på egen hand. - Vi har för tillfället tolv ung-domar med i verksamheten och de är tio till sexton år gamla. Nästa steg för dem är att gå den

En dag på brandstationen i Dalsbruk

Taalintehtaan paloaseman nuoret esittivät taitojaan yleisölle. Ungdomarna vid Dalsbruks brandstation visade för publiken vad de kunde.

kurs som krävs för att få rycka ut på riktigt och sedan är ung-domarna välkomna till alarm-avdelningen med de vuxna brandmännen, förklarar An-dreas Nyman som ansvarar för ungdomsverksamheten.

DENNIS TELENIUS är en av de tolv som är med i ung-domsverksamheten vid Drags-fjärds brandkår. Han är elva år gammal och har varit med i verksamheten ca ett år. I dag berättar han tillsammans med brandman Jan Gustafsson om var brand- och osvarnare ska placeras i hemmet. På en ritning över ett hem får sedan deltagarna med klistermärken placera in brandvarnarna. Gus-tafsson berättar att varnare bör fi nnas åtminstone i sovrum och där det fi nns elektroniska ap-

parater. Rekommendationen är minst en brandvarnare per 60 kvadratmeter. Bäst är det att ha varnarna seriekopplade: Brand-varnaren nere i pannrummet hörs nödvändigtvis inte upp till övre våningen. I dag fi nns det också så kallade osvarnare som reagerar på det osynliga och luktfria oset, som snabbt kan förgifta en människa. De andra kontrollerna hand-lade om brandsläckningsred-skap i hemmet, brandsläckning i praktiken med brandfi lt, hur man ska agera då man ringer nödnumret och så fick man pröva på att ta sig igenom ett rökfyllt rum guidad av lysande pilar på golvet. Ungdomarna bjöd också på släckningsuppvisningar under dagen.

EÖ 

Jan Gustafsson och Dennis Telenius berättade om var man smartast placerar brandvar-narna i hemmet. Jan Gustafsson ja Dennis Telenius kertoivat kodin palohälyttimien parhaista asentamis-paikoista.

➤ Vilskettä lienee harva se päi-vä Taalintehtaan paloasemalla. Viime vuonna hälytyksiä oli yli 200 kappaletta. Lauantainakin siellä kävi vilske, mutta nyt syy oli toinen: käynnissä oli nimit-täin perhetapahtuma nimeltä Päivä paloasemalla. Päivää vie-tettiin peräti yli 300:lla paloase-malla ympäri Suomen. Läpäisemällä kuusi kontrol-lia vieraat oppivat melko lailla kodin vaaratilanteista. Taalin-tehtaan asemalla palokunnan nuoret osallistuivat ahkerasti ohjelman järjestämiseen. He huolehtivat jopa omin päin jois-takin kontrolleista. - Tällä hetkellä nuorisotoi-mintaamme osallistuu kaksi-toista 10-16 -vuotiasta nuorta. Suoritettuaan asianmukaisen kurssin he pääsevät mukaan oikeisiin tilanteisiin minkä jäl-keen he ovat tervetulleita hä-lytysosastolle, jossa toimivat

Päivä Taalintehtaan paloasemallaaikuiset palomiehet, nuoriso-toiminnasta vastaava Andreas Nyman kertoo.

DENNIS TELENIUS osallis-tuu Dragsfjärdin palokunnan nuorisotoimintaan. Hän on 11 vuoden ikäinen ja on ollut mu-kana n. vuoden ajan. Päivä paloasemalla -päivä-nä hän kertoi yhdessä palomies Jan Gustafssonin kanssa, mi-hin palo- ja häkähälyttimet kuuluisi kodissa asetta. Vieraat pääsivät sen jälkeen laittamaan

hälyttimiä kuvaavat liimamer-kit kotia esittävään piirustuk-seen. Gustafsson kertoo, että hä-lyttimiä kuuluu ola ainakin makuuhuoneissa sekä huone-tiloissa, missä on elektronisia laitteita. Suosituksena on va-rata hälytin joka 60:lle neliölle. Mieluiten palohälyttimet pitäsi sarjaliittää; pannuhuoneen hä-lytin tuskin kuuluu yläkertaan. Nykyään on saatavilla häkähä-lyttimiäkin. Ne reagoivat nä-kymättömään ja hajuttomaan

häkään, joka nopeasti saattaa myrkyttää ihmisen. Muissa kontrolleissa kerrot-tiin kodin palosammutusväli-neistä, palon käytännön sam-mutuksesta palopeitteen avulla sekä siitä, miten kuuluu toi-mia hätänumeroon soitettaes-sa. Yleisö pääsi myös kokeile-maan poistumista savuisesta huoneesta lattian valonuolien opastuksella. Nuoret esittivät päivän mit-taan myös sammutusta.

EÖ/IS

ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI10 Torsdagen den 1.12.2011 / Nr 48

➤ Sagalundgillets tjugoför-sta Nils Oskar är en dam: Anne Bergström-Stenbäck. Hon mot-tog hedersbetygelsen på lörda-gen i samband med museets Oskarsmarknad. Priset får hon för sin fl it som dokumenterare av lokalhisto-rien. Det är hon som har sam-manställt bl.a. försäkringsföre-ningens 125-årshistorik, Kimito Telefons 100-årshistorik samt andelslagsrörelsens 100-årshis-torik. Dessutom har hon med-verkat i andra publikationer av liknande slag.

- DET BÄSTA jag vet är när jag får fördjupa mig i arkiven och plocka fram fakta som se-dan blir en del av en historik, säger hon och uppmanar alla föreningar och organisationer att ta väl hand om sina gam-la handlingar. De berättar så mycket om gångna tider och kan komma att behövas för framtida forskning. - Skriv ned allt ni minns om det förfl utna för minnena blir allt intressantare med tiden! Se också till att allt förvaras på ett sådant ställe att ingenting kom-mer bort! Kimitobördiga Anne, som normalt jobbar i museet i Par-gas, är för tillfället tjänstledig och tillbringar sin tid i Kimito. Hon menar att det fortfarande fi nns många områden som vore värda att forska närmare i, t.ex. kvinnorörelsen i Kimitobygden.

UNIKT är det ord hon tar till när det gäller Sagalunds muse-um, som dessutom har en fan-tastisk stödorganisation i Saga-lundsgillet.

Anne Bergström-StenbäckÅrets Nils Oskar

- Många större museer med generösare resurser har inte alls lika trogna supportrar som Sagalund. Anne är väl bekant med Sa-galunds museum sedan barns-ben. Hon har kunnat följa med museets uppblomstring under många år. Amanuens Li Näse har inte saknat mod då det gäl-ler att pröva nytt. - Det fanns en tid då Saga-lund var Kimitos enda sevärd-het. Verksamheten har seder-mera utvecklats enormt, säger

Anne Bergström-Stenbäck (t.v.) får sin medalj av Li Näse. I mitten Sagalundgillets ordförande Gunilla Törnroos.Anne Bergström-Stenbäck (vas.) on laatinut Gunilla Törnroosin käsissä olevat historiikit. Oik. Li Näse.

➤ Sagalundin killan kahdes-kymmenesensimmäinen Nils Oskar on nainen: Anne Berg-ström-Stenbäck. Hän otti lau-antaina vastaan kunniamerk-kinsä museon Oskarinmarkki-noiden yhteydessä. Hän sai palkintonsa aktii-visen paikallishistorioitsijan työnsä perusteella. Bergström-Stenbäck on laatinut usean paikallisen järjestön histo-

Anne Bergström-Stenbäck valittiin Vuoden Nils Oskariksi

riikin: vakuutusyhdistyksen 125-vuotis-, Kemiön Puhelimen 100-vuotis- sekä paikallisen osuuskuntaliikkeen 100-vuo-tishistoriikit. Lisäksi hän on osallistunut usean muun histo-riikin laatimiseen.

- PARASTA ON, kun pääsee syventymään arkistoihin, tu-tustumaan asiakirjoihin ja etsi-mään kiinnostavaa materiaalia työn alla olevaan historiikkiin, hän kertoo. Bergström-Stenbäck kehot-taa kaikkia järjestöjä pitämään hyvää huolta vanhoista asiakir-joistaan. Ne kertovat menneistä ajoista ja tulevaisuuden tutki-mus tarvitsee niitä. - Kirjoittakaa muistiin men-neiden aikojen tapahtumat! Muistot muuttuvat ajan myötä yhä kiinnostavammiksi! Katso-kaa myös, että arkistot säilyte-tään siten, ettei mikään joudu hukkaan, hän sanoo. Anne on kotoisin Kemiöstä. Tällä hetkellä hän on virkava-paana virastaan Paraisten mu-seossa ja ehtii viettää aikaa ko-tiseudullaan. Hänen mielestään täältä löytyy paljon tutkimisen arvoista, esimerkiksi naisasia-liikkeen vaiheet Kemiönseu-dulla.

KUN ANNE puhuu Sagalun-din museosta hän käyttää sa-naa ”ainutlaatuinen”. Museolla on myös ainutlaatuisen sitoutu-nut tuki: Sagalundin kilta. - Monien Sagalundia suu-rempien museoiden on tultava toimeen ilman näin uskollista

vapaaehtoisten tukijoiden jouk-koa. Anne on lapsesta saakka tu-tustunut Sagalundiin ja on pit-kään seurannut museon ke-hitystä kukoistavaksi nähtä-vyydeksi. Olihan se jo hänen lapsuudessaan Kemiön miltei ainoa nähtävyys, mutta ama-nuenssi Li Näsen johdolla ke-hitys on ollut huimaa; Näse on uskaltanut tarttua uusiin ide-oihin ja myös pystynyt toteutta-maan ne. Anne mainitsee museon las-ten toiminnan, museopedago-gista toimintaa ja yhteistyötä Ruukin museon ja muiden Tu-runmaan museoiden kanssa. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Tuskin mikään muu maam-me museoista voi kerskua niin suurella joukolla vapaaehtoisia. Ilman heitä museo ei pystyisi järjestämään suurtapahtumia, joiden yhteydessä vapaaehtoi-set historiallisiin vaatteisiin pukeutuneina toimivat oppai-na museon eri rakennuksis-sa. Vapaaehtoisvoimin museon rakennuksiakin huolletaan ja museoalue pidetään siistinä.

ANNE Bergström-Stenbäckin uusin tehtävä on ollut Jäntevän historiikin laatiminen. Hän ke-huu urheiluseuraa sen hyvässä tallessa pidetystä dokumentoin-nista. Vuosien varrella on kerät-ty lehtartikkeleita, kuvia ja esi-neistöä. Näin historiikin laati-jan työ on helpottunut.

IS

➤ De talrika besökarna på lör-dagens Oskarsmarknad i Saga-lund slapp kämpa i blåst och regn: marknadsdagen bjöd till omväxling på strålande solvä-der. Det var ett nöje att gå runt på museiområdet och se utställ-ningarna. Alla som inte är så förtjusta i vår tids kommersiella julfi-rande kunde späda på sina at-

Oskarsmarknad i strålande soltityder genom att ta sig en titt på hur man fi rade jul i gamla tider. Nostalgin ”det var bättre förr” får sig kanske en törn t.ex. när man tittar in i Linnarnäs-stugan. Julbordet står dukat: ett helt grishuvud, den för skärgården typiska julgäddan, minimala trätallrikar… Total kontrast till vårt överfl öd. Man får påminna

sig att det inte ens i skärgår-den med dess tillgång till fi sk var någon självklarhet att alla fi ck äta sig mätta varje dag. I den situationen innebar julen fest - åtminstone då gjorde alla sitt bästa för att envar slapp gå hungrig till sängs - eller ligga ner med knorrnade mage i hal-men på julstugans golv! Nostalgi kan museibesökarna

➤ Ihanneilma suosi lauantain joulutapahtumia: lukuisat Sa-galundin Oskarinmarkkinoiden vieraat pääsivät kastumatta ja hytisemättä tutustumaan mu-seon näyttelyihin ja ohjelmiin. Meidän aikamme kaupalli-seen jouluun kyllästyneet voi-vat verrata sitä entisajan, ehkä mielestämme hyvinkin anke-aan joulunviettoon. Nostalgiset ajatukset menneiden aikojen paremmuudesta karisevat. Linnarnäsin taloon oli katet-

Ihanneilma suosi Oskarinmarkkinoita

Pöytä on katettu....Bordet står dukat.....

tu joulupöytä. Kokonainen sian pää, saariston joululle tyypil-linen jouluhauki, pikkuruiset puulautaset muodostavat täy-dellisen vastakohdan meidän notkuville herkkupöydillemme. Kannattaa muistaa, että edes kalarikkaassa saaristossa mui-noin ei ollut itsestäänselvää, että ihmiset saivat joka päivä syödä itsensä kylläisiksi. Joulu kuului niihin huippukohtiin, jolloin kaikki panivat paras-taan, jotta kenenkään ei olisi

tarvinnut mennä levolle - jou-luna lattialle levitettyjen olkien päälle - vatsa nälästä kurnien. Nostalgiaa voi nyt joulun al-la elätellä Sagalundin museo-puodin runsaisiin valikoimiin tutustumalla. Vanhojen lelu-jen replikat, pikkulahjat, jotka eivät tunnu rihkamalta, sekä erilaiset herkut voivat ratkaista monia joululahjaongelmia.

ISVolontären Maggi Salmela utstyrd i gammaldags kläder kunde berätta om hur man fi rade jul i Linnarnäsgården förr i världen. Museon vapaaehtoisiin kuuluva Maggi Salmela oli sonnustautunut vanhan ajan asuun ja kertoi entisajan joulunviet-osta.

också uppleva när de tar sig en titt på museibodens urval. Re-plikor av gamla leksaker från förr, smågåvor som inte känns som krimskrams, för att inte tala om ät- och drickbart från förr kan vara lösningen på många julklappsproblem.

IS

hon och nämner t.ex. museets satsningar på barn och musei-pedagogik. Sagalunds samar-bete med Bruksmuseet och med alla andra museer i Åboland ger alla enheterna mervärde. Knappast kan något annat museum i vårt land heller skry-ta med en så stor och engagerad skara frivilliga, volontärer. Ut-an dem skulle museet inte kun-na ställa till stora evenemang där volontärerna klär ut sig och tar sig an många olika uppgif-ter i museets många byggnader.

Frivilliga utför också många praktiska sysslor från under-hålls- till trädgårdsarbeten.

ANNE Bergström-Stenbäcks nyaste uppdrag har varit arbe-tet med Jänteväs historik. Hon berömmer Jäntevä för att man har varit uppmärksam på att ta vara på mängder av bilder, fö-remål och skriftlig dokumenta-tion från många årtionden. Då underlättas arbetet med histo-riken.

IS

ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI12 Torsdagen den 1.12.2011 / Nr 48

Refl ektionerom denkommandetidningsmomsen➤ Staten påför tidningsprenumeranterna 9 % mervärdesskatt efter årsskiftet. Beslutet är absolut inte välkommet eftersom tidning-arna överlag kämpar med ökande kostna-der. Förutom lönekostnaderna stiger distri-butions- och tryckerikostnaderna varje år, den senaste tiden rätt drastiskt speciellt vad gäller distributionen. Vi har redan läst om tidningshus som ställer om och minskar på utgivningsdagar. Ett fl ertal tidningshus samarbetsförhandlar med målsättningen att minska personalen. Mervärdesskatten i tidningsbranschen innebär att arbetstillfäl-lena kan minska.

FÖR ANNONSBLADET har utvecklingen varit stabil liksom även för C&A News, Sport-pressen och Hangötidningen. Vi ser med till-försikt på framtiden, prenumerantstocken har varit stabil och annonsörerna har varit tidningen trogna. Bolagets ekonomi är allt-så på stabil grund och vi har inga behov att skära ned. Vi når idag över 95 % av alla hus-håll i Kimitoöns kommun och därutöver har vi ca 1500 fritidsbor och f.d. Kimitoöbor, in-alles över 5000 prenumeranter. Ett tecken på stark bygdekänsla. För allt detta vill vi tacka!

VI KOMMER att tidigarelägga fakturering-en av prenumerationerna med ett par veck-or: ni som har fortlöpande prenumerationer kan betala prenumerationen för år 2012 ut-an moms. Ni kommer att få fakturan i mit-ten av december och direktdebiteringen sker 31.12. Vi har ännu inte slagit fast nästa års priser men momsens inverkan kommer att vara ca 4 euro. Genom att betala på detta års sida påförs sålunda ingen moms.

DÅ JAG NU tar ut min semester och åker på en resa om lördag vill jag ta tillfället i akt och redan nu önska alla läsare och samarbets-partners en Fridfull Jul och ett Gott Nytt År!

Michael NurmiChefredaktör

m.nurmi@aboland.fi

Mietteitätulevastaarvonlisä-verosta➤ Valtio määrää vuodenvaihteesta lehtitilaajille 9 prosentin arvonlisäveron. Tämä vero ei todel-lakaan ole tervetullut koska lehdet muutenkin kamppailevat nousevien kustannusten vuoksi. Palkkojen ohella nousevat vuosittain myös jake-lu- ja painokulut, viime aikoina jakelun osalta reippaastikin. Olemme jo lukeneet lehtitaloista, jotka muuttavat käytäntöjään ja supistavat leh-tien ilmestymispäiviä. Useat lehtitalot käyvät yhteistyöneuvotteluja päämääränään vähentää henkilökuntaansa. Lehtialan arvonlisävero ve-rottaa kaikella todennäköisyydellä työpaikkojen määrää.

ILMOITUSLEHDEN kehitys on ollut vakaa ku-ten myös C&A News:in, Sportpressenin ja Hangon-lehden. Katsomme tulevaisuutta luottavaisin mie-lin: tilaajamäärä on ollut vakaa ja ilmoittajatkin lehdelle uskollisia. Yritys on vakavarainen eikä meillä ei ole tarvetta leikkauksille. Ilmoitusleh-ti tavoittaa tänä päivänä 95 prosenttia Kemiön-saaren kunnan talouksista. Sen lisäksi n. 1 500 vapaa-ajan asukasta ja entiset kemiönsaarelaiset tilaavat lehteä, yhteensä yli 5000 tilajaa. Tämä osoittaa vahvaa kotiseututunnetta. Kaikesta tästä haluamme kiittää!

AIKAISTAMME tilausten laskutusta muuta-malla viikolla: kestotilausasiakkaat voivat mak-saa ensi vuoden tilausmaksun kuluvan vuoden hintaan ilman alv:tä. Saatte laskun joulukuun keskivaiheilla. Suoraveloitukset veloitetaan jou-lukuun 31. päivänä. Emme vielä ole päättäneet ensi vuoden hinnoista, mutta arvonlisävero tuo-nee mukanaan n. 4 euron hinnankorotuksen. Maksamalla siis tämän vuoden puolella, teiltä ei veloiteta alv-korotusta.

NYT AION pitää lomani ja lähden lauantaina matkalle. Otan siis tilaisuudesta vaarin ja toi-votan jo nyt kaikille lukijoillemme ja yhteistyö-kumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uuutta Vuotta!

Michael Nurmi/ISPäätoimittaja

m.nurmi@aboland.fi

Utgivare - Julkaisija: Förlags Ab Lindan Kustannus OyAnsvarig chefredaktör: - Vastaava päätoimittaja: Michael Nurmi

Utkommer torsdagar. Annonser till veckans tid-ning bör inlämnas senast tisdag kl. 12 (större annonser senast måndag kl. 16). Annonserna inlämnas helst skriftligen, ty redaktionen an-svarar icke för eventuella hörfel i telefon. Tid-ningens ansvar för fel begränsar sig till annons-kostnaden.

Ilmestyy torstaisin. Ilmoitukset viikon lehteen on jätettävä viimeistään tiistaina klo 12 mennessä (suuremmat ilmoitukset viim. maanantaina klo 16 mennessä). Ilmoitukset miel. kirjallisina, sillä toimi-tus ei vastaa mahdollisista kuulovirheistä puhelimes-sa. Lehden vastuu virheistä rajoittuu ilmoituskustan-nukseen.

Besöksadress: Redaktörsstigen, EngelsbyKäyntiosoite: Toimittajanpolku, Engelsby

Öppet: / Avoinna: måndagar 9.00–19.00 maanantaisin ti, to, fre 9.00–16.00 ti, to, pe onsdagar 9.00–14.00 keskiviikkoisin

Annonspriser: (mervärdesskatt ingår) Ilmoitushinnat: (arvonlisävero sis. hintaan)Första sidan / Etusivu......................…………1,05/spm/pmmSista sidan / Takasivu......................…………0,95/spm/pmmÖvriga sidor / Muut sivut..................…………0,95/spm/pmmTillägg för bestämd plats/ Määräpaikkakorotus…………10 %Färgtillägg / Värilisä...........................…………0,26/spm/pmmFör översättning debiteras /Käännöksistä veloitetaan.....10 %Minsta annonsavgift /Pienin ilmoitusmaksu………………10,-

Prenumerationsavgifter: / Tilaushinnat:Finland 12 mån. 39 euro 6 mån. 24 euro, Suomessa 12 kk. 39 euro, 6 kk. 24 euroa,övriga länder 12 mån. 50 euro, 6 mån. 38 euro. muut maat 12 kk. 50 euro , 6 kk. 38 euroa.

Upplaga - Levikki: 5015

Vid distributionsproblem: 0200 127127 Jakeluhäiriöissä

ISSN 0782-7105

Anne AnderssonPrenumerationer / Sidlayout

Tilaajat / Sivunvalmistus

Annika BymanAD / SidlayoutSivunvalmistus

Lenita Nyman FaktureringLaskutus

✆ 02-421 725, 045 3125 740, 045 3125 741fax 02-421 718E-mail: abl@abl-kimito.fi www.abl-kimito.fi PB/PL 18, 25701 KIMITO / KEMIÖ

Pirkanmaan Lehtipaino Oy, 2011

Emilia ÖrnmarkRedaktörToimittaja

Tina AitioAD / Reklamtjänster

Mainospalvelut

Markus LindströmAD / Internet

Michael NurmiVD, ChefredaktörTJ, Päätoimittaja

Ingrid SandmanFreelansredaktörFreelanstoimittaja

Resultat Kretsmästerskapen 2011 Arrangör KSF delt. 18 st Allm.klass 1 Tobias Simola KSF 2 Willy Lindberg KSF 3 Benny Röblom KSF 4 Mats Eriksson KSF Oldb.35 1 Jan Forsman KSF 2 Willy Lindberg KSF 3 Benny Röblom KSF 4 Benny Fröberg KSF Oldb.dub. 1 W.Lindberg/B.Röblom KSF 2 J.Forsman/J.Holmén KSF 3 M.Lindström/S.Friman ParPi 4 B.Fröberg/M.Eriksson KSF

Allm.kl.dub. 1 W.Lindberg/B.Röblom KSF2 B.Fröberg/T.Simola KSF3 J,Forsman/J.Holmén KSF4 M.Lindström/S.Friman ParPi Oldb.45 1 Willy Lindberg KSF2 Mats Eriksson KSF 3 Jan Forsman KSF4 Stefan Friman ParPi

DIK:s tioåriga Marcus Hakan-pää gjorde ett bra höjdresultat i "Skinktävlingarna" i Kuppis i Åbo senaste lördag. I 11-års klassen knep han silvermedalj med resultatet 136cm, samma resultat som vinnaren elvaåri-ga Taneli Vuori från Marttilan Murto. KSF:s åttaåriga Adrian Vuorio kämpade fint bland 30 gos-sar i 9-års klassen. Han blev 17. i längd (3,13) och 18. i 40m (7,38). Adrian deltog också i "Hösthallen" i Kuppis den 20.11. Då placerade han sig med re-

Flickor / Tytöt1. Rymättylä2. Dalsbruk 13. Sarlinska 14. Trappula5. Sarlinska 36. Kimito7. Parainen8. Skärgårdshavets skola9. Hemmingin koulu10, Kyrkbacken11. Sarlinska 212. Dalsbruk 2

Pojkar / Pojat1. Rymättylä2. Sarlinska 93. Parainen4. Hemmingin koulu5. Sarlinska 86. Dalsbruk 27. KNS 8-98. KNS 79. Dalsbruk 110. Skärgårdshavets skola11. Trappula12. Kyrkbacken 713. Kyrkbacken 8-9

Skärgårdssähly för högstadier, Åbo / Saaristosähly yläasteille, Turku 24.11

Friidrottare kämpade i Kuppis

sultatet 3,19 på åttonde plats i längd och på 15. plats i 60m med tiden 10,79.

Nästa inomhustävling blir "Tomtetävlingarna" i Kuppis den 11.12. Alla intresserade med!

Resultat från SC Stickline damers matcher,26.11.2011 i Salo; Salba-SC Stickline 5-2Emilia Gustafsson 0+2Minka Lindroos 1+0Emelie LIndblom 1+0

SC-Stickline-LaJy 6-3Jennifer Grönroos 3+0Minka Lindroos 2+1Emelie Lindblom 1+2Joanna Grönroos 0+1

Kylmä halli - kehno kompromissi➤ Västanfjärdin kouluun sopi-vat voimistelutilat on kysymys, josta keskutelu on vilkastunut entisestäänkin. Pallo on nyt poliitikojen käsissä. Joulukuun 7. päivänä asia tulee valtuusto-käsittelyyn. Asia oli äskettäin esillä kunnanhallituksessa-kin, jossa sivistystoimen johta-ja Mats Johansson selitti, että kylmä halli olisi kehno komp-romissi sisätiloihin rakennetta-van voimistelusalin ja voimiste-luopetukseen tarkoitetun ulko-tilan välillä. Johanna Jansson (RKP) halusi keskustella asias-ta, mutta katsoo, ettei hän saa-nut minkäänlaista kannatusta muilta RKP -läisiltä. Hän päätti spontaanisti lähteä kokoukses-ta. Kurt Tuominenkin (VL) jätti hallitusken kokouksen vä-littömästi Janssonin jälkeen. - Tahtoa ei löytynyt asian selvittämiseen. Tunsin, ettei minun kannata esittää mitään. Tänä päivänä mielipiteitä ei haluta kuunnella, Tuominen kiteyttää. Jansson peräänkuuluttaa nyt keskustelua ja pitää järke-vimpänä lisäaikaa, jolloin voi-taisiin kunnolla miettiä, miten västanfjärdiläisten lasten lii-kuntamahdollisuuksiin talous-suuunnitelmaan varatut 302 000 euroa halutaan käyttää.

VIRKAMIESTASOLLA par-haiten asiaan syventyneitä ovat sivistystoimen johtaja Mats Jo-hansson ja vapaa-ajan päällik-kö Bosse Ahlgren. He puhuvat nyt juoksuratoja, miniareenan ja muiden valinnaisten urheilu-välineiden lähiliikuntapaikan

puolesta. Toteutuessaan sen ohelle rakennettaisiin erillinen talo, jossa suihkut ja pukeutu-mishuoneet. - Lähiliikuntapaikkaa ei voi-da pitää voimistelusalina eikä se myöskään sulje pois tulevai-suudessa rakennettavaa salia. Parastahan olisi, jos olisi varaa kumpaankin, Johansson selvit-tää. Hän korostaa, että kaikki kyläläiset pääsisivät hyödyn-tämään lahiliikuntapaikkaa ympäri vuoden; voimistelusa-lia käytettäisiin enimmäkseen vain voimisteluun ja koulun juhliin. Myöskään katos 1 300 neli-ön kokoisen miniareenan ylle ei ole poissuljettu: parasta ai-kaa toimittaja Lappset selvittää tätä mahdollisuutta. Suomessa ei mikään muu vastaava paik-ka ole varustettu katolla. Kat-tona voisi tarpeen vaatiessa ehkä käyttää esille vedettävää pressua. Johansson ja Ahlgren eivät kannata kylmää hallia: se tuotiin esille vaihtoehtona tilanteessa, jolloin selvisi, ettei miniareenalle saada sopivaa katosta. - Hallissa on oltava granu-laattinurmi. Ulkoareenoilla käytettävää keinonurmea ei voida käyttää sisätiloissa. Gra-nulaattinurmi rajoittaa toimni-toja: sen päällä ei voida pelata esimerkiksi salibandya tai kori-palloa, Ahlgren selittää. Konehallin tapainen voimis-telutila suihkuineen ja puku-huoneineen olisi mahdollisesti saatavana lähiliikuntapaikan hintaan.

Tältä lähiliikunta-alue voisi näyttää.

VIRKAMIESTEN näkemys-ten mukaan tärkeintä olisi saa-da ongelma selvitetyksi, jotta sunnittelua voitaisiin jatkaa. Mikäli päädytään lähiliikun-tapaikkaan, anomus ehditään toimittaa viranomaisille vielä kuluvana vuonna. Jos päädy-tään uusiin ajatuksiin ja hank-keisiin, vuosi kuluu suunnit-teluun. Sisähalli ei myöskään ole poissuljettu, joskin sen hin-ta likkuu 1,5 miljoonan euron paikkeliia. Miten paljon rahaa hankkeeseen halutaan käyttää on päättäjien käsissä. Mihin sitten lopulta päädy-tään, suihku- ja pukutilat ra-kennetaan joka tapauksessa. Ehdolla on 77 neliön kokoinen

rakennus joka tulisi maksa-maan n 120 000 euroa.

SIIHEN AIKAAN, kun Väs-tanfjärdin koulua kunnostettiin ennen kuntainliitosta, suunnit-teilla oli pieni 120 neliön ko-koinen voimistelusali. Päätöstä siirrettiin halvemman ratkai-sun toivossa, mutta liitoksen yhteydessä todettiin, ettei ra-haa ollut tähän tarkoitukseen. Sen kokoisia voimistelusaleja tuskin enää rakennetaankaan, koska ELY -keskus myöntää avustusta vasta 250 neliön tai sitäkin suuremmille saleille.

EÖ/IS