”Pelkkää rahastusta”

Hallitus maksattaa ilmastolaskun muiden puolueiden äänestäjillä

Autoilijat ja omakotitalossa asuvat maksavat eniten

Perussuomalaiset peräänkuuluttavat suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan

Halla-aho polttoaineiden

hinnankorotuksista:

Poliisin ja oikeuslaitoksen

hyväksikäyttöä

Tutkimus: Pienituloiset ja

keskiluokka entistä

ahtaammalla

PERUS-SUOMALAINEN

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

1/2

02

0

Professorilta moitteet valtakunnansyyttäjälle:

Juha Mäenpään puhe ei aiheuttanut minkäänlaista vahinkoa

Suomessa on voitava liikkua, asua ja tehdä töitä

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallituksella on kaksi keskeistä tavoitetta: 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työpaikan lisäys vuoteen 2023. Lisäksi hallituksella on ilmastotavoite, jonka mukaan Suomen olisi oltava hiilineut-raali vuonna 2035.

Taloustutkimus selvitti, mi-ten hiilineutraalisuustavoit-teen kustannukset kohdistu-vat erilaisille kotitalouksille riippuen asumismuodosta ja liikkumistavasta. Tutkimus osoittaa selkeästi, että uudis-tusten häviäjiksi ovat jäämäs-sä omakotitalossa asuvat au-toilevat kansalaiset. Lisäksi kävi ilmi, että halukkaimpia maksamaan ilmastonmuutok-sen torjunnasta ovat ne, jotka eivät tosiasiassa joudu mak-samaan mitään.

Kustannusten kompensoiminen on hankalaa

Marinin hallituksen ilmas-totavoitteen mukaiset toimet kohdistuvat kansalaisiin mer-kittävästi ja suoraan kahdel-la tavalla: liikenteen, erityi-sesti autoilun kustannukset,

Taloustutkimuksen selvitys osoittaa myös, että ne henkilöt, jotka ovat halukkaimpia käyttämään 5 prosenttia tuloistaan ilmas-tonmuutoksen torjumiseen, käyttävät jouk-koliikennettä, asuvat kerrostalossa eivätkä he käytä autoa. – Kysymys on sellaisesta ryh-mästä, joka ilmeisesti tietää, etteivät he tosi-asiassa joudu ilmastonmuutoksen maksajik-si, ainakaan kovin paljon, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.

Lämmityskulut ja

sähkön hinta nousevat

Autoilevat omakotitaloasujat joutuvat hallituksen ilmastotoimien maksajiksi

tulevat nousemaan. Lisäksi asumisen kustannukset, ku-ten lämmityskustannukset ja sähkön hinta, nousevat.

Nousevia kustannuksia kompensoidakseen Marinin hallituksen tavoitteena on alentaa ”pienituloisten” tulo-verotusta.

Erilaisia verotuksellisia vaihtoehtoja olisivat esimer-kiksi tuloveroasteikon muu-tos siten, että pienituloisten verotus kevenee, kunnallis-verotuksen ansiotulovähen-nyksen kasvattaminen, työ-matkakuluvähennyksen kasvattaminen sekä perus-vähennyksen kasvattaminen. Näistä toimenpiteistä ainoas-taan työmatkakulun vähen-nys voidaan osittain kohdis-taa autoilijoihin.

Työmatkakulujen veroalennukset olisivat tärkeitä

Tutkimuksesta selviää, että työssäkäyvistä tai opiskele-vista kotitalouksista, joiden bruttovuositulot ovat alle 40 000 euroa, 51 prosenttia eli hieman yli puolet, asuu ker-rostalossa ja käyttää päivittäi-

seen matkaan joukkoliiken-nettä (22 %) ja pyöräilee tai kävelee (29 %).

kerrostalossa. Yli puolet tulo-veron alennuksista siis koh-distuu tällöin niihin, jotka eivät juurikaan joudu maksa-jiksi, Taloustutkimuksen tut-kimusjohtaja Pasi Holm sa-noo.

Autoilevien osuus pienitu-loisista kotitalouksista on 39 %. Työmatka-autoilevien ja omakotitalossa asuvien osuus pienituloisista on 17 %.

Tutkimus osoittaa, että jos asumiskustannusten ja liik-kumiskustannusten nousu kompensoidaan tuloverotuk-sen kautta, pois lukien työ-matkakuluvähennys, vain 17-39 % kohdistuu niihin, jotka ilmastomuutoksen hillinnäs-tä maksavat.

- Jos pienituloisien tulo-verotusta alennetaan siten, ettei sitä tehdä työmatka-kulujen osalta, veronalennuk-sesta puolet menee niille, jot-ka pyöräilevät tai käyttävät joukkoliikennettä ja asuvat

Pasi Holm

Marinin hallituksen tavoitteena on myös kannustaa autoilijoita siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Pk-seudulla, Tampereella ja Turussa asuvista työ- ja opiskelumatkansa autolla teke-vistä yli puolet on sitä mieltä, ettei joukkoliikenne ole realistinen vaihtoehto. Kasvukeskusten ulkopuolella asuvista yli 80 % katsoo, ettei joukkoliikenne ole realismia.

"Maksu-halukkaimpia

ovat ne,jotka eivät

joudu ilmaston-muutoksestamaksamaan."

Tutkimus selvitti:

Hallitus haluaa maksattaa kun-nianhimoiset ilmastotoimet autolla työ-matkat ajavalla omakotitalo-asujalla.

Taloustutkimus

MINULTA kysyttiin äskettäin, miten pe-russuomalainen liike muuttaa maailmaa, jos se saa lisää kannatusta? Vastasin näin. PERSUT eivät pidä holhouksesta. Persut haluavat olla rauhassa.

RAUHASSA eläminen on ollut viime ai-koina koetuksella. Kirkkoa on tylytetty, suvivirrestä kiistellään, kiltistä Päivi Rä-säsestä ollaan väkisin tekemässä rikollis-ta Raamatun siteeraamisesta. Lihaa ei sai-si syödä, vanhalla diesel-Toyotalla ei saisi ajaa, etelässä ei saisi käydä. Pieniin, ta-vallisille ihmisille tärkeisiin asioihin ka-jotaan - kouluun, autoiluun, ruokaan ja asumiseen. Suuri osa suomalaisten vält-tämättöminä tai nautinnollisina pitämistä asioista on siirretty paheksuttujen listalle.

VÄHEMMÄN lapsia pitäisi olla. Ennen hoettiin, ettemme voi jättää lapsillemme pilaantunutta planeettaa. Nykyään hoe-taan, että ei pitäisi tehdä lapsia planeet-taa pilaamaan. Toisaalta vaaditaan huu-meidenkäytön vapauttamista ja tiloja, joissa voi piikittää heroiinia. Persua jurppii.

LÄNSIMAISSA on klassisesti ajateltu, että politiikan tehtävä on parantaa elin-olosuhteita. Nyt väitetään päinvastaista.

HOLHOUKSEN INHO JA SANAN-VAPAUDEN KANNATTAMINEN

EVAN 2018 arvotutkimus totesi, että vih-reiden ja perussuomalaisten äänestäjät ovat lähes yhtä liberaaleja, mutta eri syis-tä. Persut inhoavat holhousta ja kannatta-vat sananvapautta.

VIHREÄT ovat himoholhoojia, joilla sa-nanvapaus ei yllä kärkisijoille. Samoin identiteettipolitiikassa mielipiteet mene-vät vastakkain - överiksi vedetty homo- tai transhehkutus ei persulle maistu. Ku-kin tavallaan, mutta kaikkea ei tarvitse hieroa muiden naamaan. Vihreä on per-sun inverssi - vastakohta.

MUISTA tutkimuksista tiedämme, että porvaripuolueet ovat innokkaita tarjoa-maan keppiä. Viesti on: ”Tehkää enem-män töitä, laiskurit." Samaa on hoettu vuosisatoja. Ärsyttää.

VASEMMISTOPUOLUEET ovat innok-kaita pakottamaan ihmisiä. Ideologia heil-tä, tottelu teiltä. Ärsyttää, tämäkin.

SANANVAPAUS

MEDIA yhdistää netin kaikkeen ikävään. Vihapuhe, Venäjä, trollit, natsit, maalitta-minen, inho, kuvotus ja saasta. Tämä on merkillistä, koska netti on ihmiskunnan merkittävimpiä keksintöjä. Media pelkää monopolinsa kaatuvan. Mutta se kaatui jo, hyvä niin. Kyky puskea omaa totuut-taan heikentyy.

VALTION ROOLI

ONKO valtion tarkoitus toimia puolueet-tomana erotuomarina, vai valita voittajat?

SUOMEN vaikutusvaltaisin intressipii-ri käyttää kilpenään kyynisiä porvaripuo-

lueita sekä emootio-ohjautuvia vasem-mistopuolueita. Toimintaa voi kuvata korporaatiososialismiksi. Puolueisiin kyt-keytynyt korporaatioverkosto vaikuttaa itseään koskevaan lainsäädäntöön tavalla, jota ei voi enää kutsua valvonnaksi vaan suosimiseksi. Talousnobelisti George Stigler antoi ilmiölle nimen Sääntelijän kaappaus (engl: ”Regulatory capture”). Trump viittaa ilmiöön sloganillaan: ”Kui-vatetaan suo” - ”Drain the swamp”.

DISRUPTIO

MITÄ ovat Trump, Brexit, Saksan AfD, Ruotsidemokraatit? Mitä on PS?

NÄMÄ ovat disruptiomekanismeja, jotka haastavat perinteiset toimijat ja toimin-tatavat. Laajan mittakaavan keskeytyksiä, joilla haastetaan vanha, huono kehitys ja yritetään muuttaa suuntaa.

TRUMP-ILMIÖ heijastaa pyrkimys-tä laittaa loppu sille, että perusduunarin kyky elättää itsensä ja perheensä vaaran-tuu kunnon palkkaa maksavien työpaik-kojen siirtyessä Kiinaan.

BREXITISSÄ kyse lienee elinympäris-tön muuttumisesta, väkivallasta ja palk-kojen polkemisesta. Brexit on disruptio sille, että yli 1 400 lasta raiskattiin Rot-herdamissa – poliisi vaikeni, vaikka tiesi.

SAKSAN AfD on disruptio Kölnin uu-denvuodenyölle ja Angela Merkelin ou-dolle lupaukselle, että Saksa on avoin kai-kille halukkaille.

PS on disruptio monelle asialle.

ANTAKAA MEIDÄN OLLA RAUHASSA

PS:N ajattelu on emuloitavissa pitämällä mielessä: ”Antakaa meidän olla rauhassa." Sääntöä ei kannata rikkoa montaa kertaa. Tärkeimpänä: antakaa lasten olla rauhas-sa. Kun lapsiin kajotaan, eikä hallinto ota asiaa vakavasti, käynnistyy yleensä kan-sannousu. Sinisilmäisesti toiminut Juha Sipilä aiheutti tällaisen. Onneksi suoma-laiset edelleen luottavat parlamentaris-min voimaan.

LOKAALIUS & GLOBALISAATIO

HARVARDIN professori Robert Put-nam on todennut: ”Mitä voimakkaam-pi etninen erilaisuus yhteisössä vallitsee, sen vähemmän yhteisön jäsenet muihin luottavat. Emme pelkästään tunne epä-

luottamusta niitä kohtaan, jotka näyttävät erilaiselta. Diversoitu-

neissa yhteisöissä ihmiset eivät luota myöskään niihin, jotka

näyttävät kanssamme sa-

manlaiselta."Suomeen on moukaroitu pari vuosikym-mentä monikulttuurista, monietnistä yh-teiskuntamallia. Ei näytä, että se edistäisi koheesiota. Runsas maahanmuutto johtaa luottamuksen katoamiseen.

KUN maiden rajat poistuvat, modernit heimot joutuvat kosketuksiin. Heimo-jen toimintatavat ja säädökset poikkeavat. Kenen säädöksiä noudatetaan? Mitä ta-pahtuu yhteisössä, jossa on voimassa mo-nenlaisia, keskenään ristiriitaisia säädök-siä?

GLOBALISAATIOLLA on tulehdutet-tu työnantajien ja työntekijöiden suh-de. Pitkään haettiin yhteistä hyvää. Euro mutkistaa asioita. Suomi on muutostilas-sa, palaset järjestyvät uudelleen. Suoma-laiset hätyyteltiin yhteismarkkinaan, jon-ka talousmekanismeja harva tajusi. Kun valuutta ei jousta, edessä on loputon sarja sisäisiä devalvaatioita.

KUN rauhaa pahasti häiritään tai riis-to menee överiksi, disruptio käynnistyy. Se saa erilaisia muotoja. Ei tarvitse huo-lehtia, ettei vastaavia jatkossakin syntyisi. Poliittinen establishment kun haluaa py-syä vallassa. Ja se haluaa ansaita asemal-laan rahaa. Klassinen keino on peloilla hallinta, jolla ihmisiä on ohjailtu hyväksy-mään itselleen vahingollista politiikkaa.Kun tavallisilla kansalaisilla ei ole mis-tä ottaa, heille on turha selittää, että mak-sakaa enemmän, koska epävarma ilmas-tolaskelma osoittaa, että lämpötila voi nousta parilla asteella. Ranskan Emma-nuel Macron yritti. Ja laukaisi keltaliivi-mellakat.

USKON, että ihmiskunta kykenee ym-märtämään tuhansia vuosia vanhat tem-put, joilla sitä on hallittu. Ja ravistele-maan itsensä niistä irti. Tarvitsemme aikaa, ymmärrystä ja tie-tenkin sananvapa-utta.

3

Miten perussuomalainen liike muuttaa maailmaa, jos se saa lisää kannatusta?

Autoilevat omakotitaloasujat joutuvat hallituksen ilmastotoimien maksajiksi

■ PÄÄKIRJOITUS MATIAS TURKKILA PÄÄTOIMITTAJA

Kolmannes ei halua maksaa mitään

Tutkimuksesta selvitet-tiin myös ilmastonmuu-toksen torjunnan maksu-halukkuutta. Tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jot-ka ovat halukkaita käyt-tämään 5 % tuloistaan ilmastonmuutoksen tor-jumiseen, käyttävät jouk-koliikennettä, asuvat ker-rostalossa eivätkä käytä autoa.

- Kysymys on sellaises-ta ryhmästä, joka ilmeises-ti tietää, etteivät he joudu ilmastonmuutoksen mak-sajiksi, ainakaan kovin pal-jon, Holm toteaa.

Noin kolmannes kaikista tutkimuksen vastaajista ei ole halukkaita maksamaan mitään ilmastomuutok-sen hillitsemisestä. Niistä, jotka eivät ole halukkaita maksamaan, 41 % käyt-tää päivittäisellä matkal-laan autoa ja asuu omako-titalossa.

- Ne ihmiset, jotka tietä-vät joutuvansa maksajik-si ja näkevät, että siihen ollaan tämän hallituksen toimesta menemässä, ovat selvästi kriittisempiä mak-samaan ilmastonmuutok-sen torjumiseksi. He var-masti osaavat myös nähdä, kehen maksut kohdistu-vat. Vastaavasti maksuha-lukkaimpia ovat ne, jotka eivät joudu ilmastonmuu-toksesta maksamaan, Holm sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

4 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Jussi Hal-la-ahon mukaan ongelma-na sekä suomalaisessa että yleensäkin länsieurooppalai-sessa ajattelussa on se, että il-mastotekona pidetään itsensä kurittamista ja syyllistämistä.

- Ei tämä ehkäise ilmas-tonmuutosta. Se, että tei-ni-ikäiset kärsivät ilmas-toahdistuksesta, ei ehkäise ilmastonmuutosta. Ilmaston-muutosta torjutaan sellaisella kokonaisvaltaisella politiikal-la, joka globaalisti vähentää nettopäästöjä ja ohjaa teol-lisuutta ja liikennettä kohti vastuullisia toimintatapoja.

Tehtaan piippu Suomessa on ympäristöteko

Perussuomalaiset ovat usein todenneet, että suomalainen tehtaanpiippu on paras il-mastoteko, koska vaihtoehto suomalaiselle tehtaanpiipulle on kiinalainen tehtaanpiippu.

- Ympäristöministerin mie-lestä Suomessa ei kannata valmistaa vessapaperia. Kyllä kannattaa. On paljon parem-pi, että se valmistetaan Suo-messa, kuin että se valmistet-taisiin Kiinassa ja tuotaisiin dieseliä käyttävillä laivoil-la sieltä Suomeen, Halla-aho sanoo.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, mikä on oikeudenmu-kaista tai mikä on globaalien ilmastotavoitteiden kannalta järkevää.

- Kyse on myös siitä, että Suomi on suomalaisten ko-timaa. Päätöksentekijöiden tehtävänä ei voi olla ainoas-taan maailman pelastaminen, etenkään kun se ei mittasuh-teet huomioiden ole meidän käsissämme. Suomessa päät-täjien on huolehdittava siitä, että Suomessa on mahdollis-ta elää, liikkua, yrittää ja teh-dä työtä. Jos nämä edellytyk-

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Hal-la-ahon mielestä hallituksen päätös nostaa polttoaineiden hintaa on kohtuutonta. - Kun polttonesteiden hinnat nousevat, sen maksaa autoilija. Sen maksaa myös jokainen kulutta-ja, koska kuljetuskustannukset siirtyvät kul-jetettavien tuotteiden hintoihin. Eivät ihmi-set aja autolla huvikseen vaan päästäkseen töihin, kauppaan, kouluun ja palvelujen ää-reen, Halla-aho muistuttaa.

”Se on pelkkää rahastusta”

Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta

autoilun määrään eikä päästöihin

palvelualojen menestymise-dellytyksiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

- Polttoaineiden verotus on aivan eri asia kuin vaikkapa tupakan, alkoholin ja makeis-ten verotus. Minä asun Hel-singissä. En juurikaan tar-vitse enkä käytä omaa autoa. Tilanne on kuitenkin aivan toinen suurimmassa osassa Suomea. Eivät ihmiset aja au-tolla huvikseen vaan päästäk-seen töihin, kauppaan, kou-luun ja palvelujen ääreen. Tämä merkitsee sitä, että polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin. Se on pelkkää rahastusta. Kun liikkumisen hinta nousee, se vaikuttaa siihen, miten kau-kaa kotoa ihmisen kannat-taa ottaa työpaikka vastaan. Se vaikuttaa siihen, paljonko hänelle jää tuloistaan käteen, Halla-aho sanoo.

Sähköauto on ratkaisu vain niille,joilla on ”millä mällätä”

Halla-aho toteaa, että halli-tuksen kaavailemat ilmasto-toimet ovat poliittisesti on-gelmattomia vain vihreille ja

set tärvellään, loppuu myös Suomen ja suomalaisten kyky tehdä mitään suurempien ta-voitteiden hyväksi.

Polttoaineiden verotus siirtyy tuotteiden hintoihin

Halla-aho toteaa, että ny-kyään on helppoa julistaa il-mastosanomaa. Monet puo-lueet, etenkin keskusta, ovat kuitenkin havainneet, että ylevien tavoitteiden toteutta-minen on paljon vaikeampaa, koska sillä on hintalappu, ja hinnan maksaa tavallinen suomalainen.

- Kun polttonesteiden hin-nat nousevat, sen maksaa autoilija. Sen maksaa myös jokainen kuluttaja, koska kul-jetuskustannukset siirtyvät kuljetettavien tuotteiden hin-toihin. Kuljetuskustannus-ten kasvu heijastuu kuljetus-alan työllisyyteen, joka taas heijastuu kansalaisten osto-voimaan ja sitä kautta myös

"Ei tämä ehkäise

ilmastonmuutosta."

vasemmistolle, koska lasku lankeaa muiden kuin niiden kannattajien maksettavaksi.

Halla-ahon mukaan sähkö-auto on ratkaisu vain niille, joilla on ”millä mällätä.”

- Tosiasia on, että Suomes-sa auton keskihinta on kol-men ja puolen tonnin paik-keilla. Ihminen, joka ajelee 15

"Kun liikkumisen hinta nousee, sevaikuttaa siihen, miten kaukaakotoa ihmisen kannattaaottaa työpaikka vastaan."

Jussi Halla-aho

Taloustutkimus

5

Kuka on suomalainen?KUN vietin lapsuuttani 1970-luvulla, suomalaisuuden käsi-te ei ollut epäselvä. Melkein kaikki suomalaiset asuivat Suo-messa, ja melkein kaikki Suomessa asuvat olivat suomalaisia. Omassa tuttavapiirissäni oli yksi pienenä ulkomailta adoptoi-tu ja toinen, jonka isä oli Etelä-Euroopasta. Jälkikäteen olen miettinyt, että kumpikin erosi ulkonäöltään huomattavas-ti keskiarvosta, ja että tänä päivänä heitä luultavasti pidettäi-siin etnisten vähemmistöjen edustajina, ulkomaalaistaustaisi-na, rodullistettuina ja ties minä. Silloin he olivat vain yksilöitä, ja heidän ”etniset” piirteensä olivat lähinnä heidän yksilöllisiä ominaisuuksiaan. Niihin ei kiinnitetty sen enempää huomiota kuin jonkun toisen isoon nenään, eikä heillä itselläänkään ol-lut muuta viiteryhmää tai identiteettiä kuin oma kaveripiiri.

VASTA laajamittainen maahanmuutto on muuttanut ihmi-set yksilöistä ryhmiensä edustajiksi. Kun maahanmuuttajia oli vähän, valtavirtayhteiskunta sulautti heidät kielellisesti ja kulttuurillisesti. Kun heitä on paljon, heidän on helpompaa kiinnittyä omaan etniseen ryhmäänsä ja elää erillisessä kup-lassaan. Ikävä kyllä monikultturistinen ideologia suorastaan kannustaa heitä toimimaan näin. Yhteiskuntaan on syntynyt ryhmiä, jotka noukkivat rusinoita suomalaisuuden pullasta; he ovat suomalaisia silloin, kun se palvelee heidän tarpeitaan, mutta muuten he vaalivat tarkasti erityisyyttään ja vaativat muuta yhteiskuntaa kaikin tavoin huomioimaan tämän erityi-syyden. Halutaan uskontoon perustuvia erivapauksia ja ihon-väriin perustuvia kiintiöitä ja selitetään kaikki omat vastoin-käymiset muiden rasismilla. 70-LUVULLA keskustelu suomalaisuudesta ei ollut tarpeel-lista, koska ne, joilla oli Suomen passi, olivat suomalaisia myös omasta mielestään ja muiden mielestä. Nykyään tämä ei ole yhtä selvää. Suomen kansalaisuus on yhä useammalla sellai-sella, joka ei jaa valtaväestön kanssa juuria, kieltä, tapoja tai moraalikoodistoa.

KESKUSTELU suomalaisuudesta on hyvin polarisoitunutta. Yhdessä ääripäässä ovat ne, joiden mielestä suomalaisuus ei ole muuta kuin passi. Tällainen määrittely on todellisuudelle vieras, koska se kiistää suomalaisten olevan myös etninen ryh-mä. Toinen ääripää taas ajattelee, että etninen suomalaisuus edellyttää jonkinlaista rodullista puhtautta monessa sukupol-vessa. Tämäkään määrittely ei oikein kestä tarkastelua, koska tosiasia on, että Suomeen on kautta vuosisatojen tultu idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on tulijoiden määrä. Kun tuli-joita on vähän, he eivät pysty muodostamaan omia etnisiä saa-rekkeitaan vaan sulautuvat väestöön ja antavat siihen oman, vähäisen mausteensa.

HISTORIAN ja realiteettien valossa suomalaiset eivät voi olla sen enempää suljettu ryhmä, johon ei voi tulla lainkaan uutta ainesta, kuin täysin avoinkaan ryhmä, jonka jäseneksi voi vain ilmoittautua jokainen halukas. Ikävä kyllä nykyinen lainsää-däntö ja maahanmuuttopolitiikka perustuvat lähinnä viimeksi mainittuun filosofiaan.

ON yhteiskunnan kannalta vahingollista päästää kaikki haluk-kaat sisään, jakaa heille passeja pikavauhdilla ja hyvin löysin kriteerein ja aloittaa sitten keskustelu siitä, kuka on tai ei ole oikea suomalainen. Järkevämpää olisi maahanmuuttopoliitti-sin keinoin vähentää dramaattisesti tulijoiden määrää, edistää heidän sulautumistaan väestöön uudenlaisella kotouttamis-ajattelulla ja kiristää kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että kan-salaisuuksia myönnettäisiin vain henkilöille, joiden suomalai-suudesta ei kenelläkään ole epäilystä.

SILLOIN koko keskustelu suomalaisuuden määritelmästä muuttuisi yhtä turhaksi kuin se oli 70-luvulla.

JUSSI HALLA-AHOPERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA

■ KOLUMNI

• Vaikka puolet haluaa hillitä asumisen CO2-päästöjä, vain vajaa neljännes on valmis nosta-maan asumisen pysyviä kustannuksia. • Omakotiasujissa kannattajia on vähemmän kuin muis-sa asumismuodoissa. • Erot kerrostaloasujien ja omakotiasujien mielipiteissä kapenevat.

vuotta vanhalla parin tonnin autolla ei todellakaan vaih-da Teslaan siksi, että polt-toaineen hinta nousee. Hän sitten vain maksaa enem-män liikkumisestaan, ja sil-lä on sivu- ja seurannaisvai-kutuksia.

Maaseudun elinvoimaisuutta edistettävä

Monissa vaalikoneissa ny-kyään kysytään, pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna. Useimmat puolueet vastaa-vat kysymykseen myöntä-västi. Halla-aho toi kuiten-kin esille, että teollisuuden ja etenkin metsäteollisuu-den kilpailukyvyn heiken-täminen sekä yksityisau-toilijan ja omakotiasujan

kurittaminen ilmastovero-tuksella tuhoaa koko maan asumiskelpoisuutta.

- Kun työpaikat katoavat ja elin- ja liikkumiskustan-nukset nousevat, ihmisillä ei ole paljon muuta vaihto-ehtoa kuin keskittyä kau-punkeihin. Rakennemuutos ja kaupungistuminen ovat epäilemättä joka tapaukses-sa megatrendejä, mutta kii-lusilmäinen ilmastopolitiik-ka kiihdyttää niitä.

- Jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna tai edes asu-miskelpoisena, on tehtä-vä politiikkaa, joka edistää maaseudun elinvoimaisuut-ta. On laskettava asumisen, liikkumisen ja yrittämisen kustannuksia eikä nostettava niitä, Halla-aho painottaa.

Punavihreä politiikka vahingollista

Kyselytutkimuksissa suu-rin osa suomalaisista kan-nattaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vasta-ukset kuitenkin muuttuvat dramaattisesti, kun ihmi-siltä kysyy, kuinka paljon he itse ovat valmiita mak-samaan lisää tavoitteiden toteuttamiseksi.

Halla-aho sanoo, että vihreille ja vasemmistolle hallituksen kaavailemat il-mastotoimet ovat poliitti-sesti ongelmattomia, koska lasku lankeaa muiden kuin niiden kannattajien mak-settavaksi.

- Perussuomalainen linja on, että niin ilmastopolitii-kassa kuin kaikessa muus-sakin politiikassa päättäji-en on edistettävä Suomen ja suomalaisten etua. Hyvä uutinen on, että niin sanot-tu kansallinen itsekkyys ei todellisuudessa ole ristirii-dassa ilmastotavoitteiden kanssa. Taloudellisesti hy-vinvoiva Suomi ja menes-tyvä teollisuus pystyy in-vestoimaan puhtaaseen teknologiaan ja viemään sitä myös ulkomaille.

- Menestyvä suomalainen teollisuus pystyy viemään markkinoita vähemmän vastuullisilta toimijoil-ta. Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja, mut-ta kansallinen kurjistus-politiikka tekee Suomesta kokoaan pienemmän vai-kuttajan. Punavihreä po-litiikka on vahingollis-ta Suomelle, suomalaisille ja koko maailmalle, Halla-aho painottaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

Taloustutkimus

6 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

VUODEN 2020 ensimmäi-sellä Työmiehen tuumaus-tunnilla keskeinen teema oli, kuinka paljon punavihreä politiikka maksaa, kuka sen maksaa ja millaisia vaihto-ehtoja sille on. Perussuoma-laisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että ilmas-tokeskustelua on pitkään lei-mannut voimakas polarisoi-tuminen ja mustavalkoisuus.

- Toisella puolella on Gre-ta Thunbergin ja IPCC:n ra-portin ympärille rakentunut itseruoskintakultti, joka on saanut hurmoshenkisen us-konnollisen liikkeen piirtei-tä. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki suomalai-set eduskuntapuolueet läh-

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Hal-la-ahon mukaan ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaimmin kokonaisvaltaisella politiikal-la, joka globaalisti vähentää nettopäästöjä ja ohjaa teollisuutta ja liikennettä kohti vas-tuullisia toimintatapoja. – Ihmisten kuritta-minen ja syyllistäminen ei auta. Päättäjien on huolehdittava myös siitä, että Suomessa on mahdollista elää, liikkua, yrittää ja tehdä työ-tä. Jos nämä edellytykset tärvellään, loppuu myös Suomen ja suomalaisten kyky tehdä mi-tään suurempien tavoitteiden hyväksi.

Tuoreen tutkimuksen tuloksista selviää, että se ryhmä, joka todennäköisesti joutuu ilmastotoimien maksajaksi, kulkee autolla työ- tai opiskelumatkansa ja asuu omakoti-talossa. Ryhmässä on hyvin paljon kokoo-muksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajia. Myös moni sdp:n kannattaja autoilee töihin ja asuu omakotitalossa.

Suomessa on voitava liikkua, asua ja tehdä töitä

Vihreiden ja vasemmiston kannattajille veronkevennyksiä

Suhteellisuudentajuailmastopolitiikkaan

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm, perussuomalaisten työmies Matti Put-konen ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho esit-telivät tuoreen ilmastopolitiikkatutkimuksen tuloksia työmiehen tuumaustunnilla.

- Ilman kriisitietoisuutta ei saavuteta tavoitteita. Perus-suomalaisilla, sen enempää kuin useimmilla muillakaan poliitikoilla, ei kuitenkaan ole tietotaitoa arvioida mo-nimutkaisia ilmastomalleja, vaan joudumme rakentamaan omat poliittiset linjauksem-me asiantuntijatiedon varaan. Samalla on kuitenkin muis-tettava ja ymmärrettävä, että myös tutkimustieto on moni-selitteistä ja vahvasti politi-soitunutta.

- Paniikkia lietsomalla saa tällä hetkellä paremmin jul-kisuutta ja tutkimusrahoi-tusta kuin maltillisemmil-la lähestymistavoilla. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita erilaiset tutkijoiden ja asian-tuntijoiden allekirjoittamat avoimet kirjeet ja julkilausu-mat, joita on julkaistu tiedo-tusvälineissä. Kun sisältö on sopivan muodikasta, allekir-

joittajaksi kelpaa vaikka Mik-ki Hiiri, joka edustaa Mikki Hiiri -instituuttia. Maltilli-semmat puheenvuorot jäävät julkaisematta, vaikka niiden takana olisi asioista jotain oi-keasti ymmärtäviä tahoja, Halla-aho harmittelee.

Kun Suomi kiristää ruuvia, suuret saastuttajat lisäävät kivihiilikapasiteettiaan

Perussuomalaiset hyväksy-vät sen lähtökohdan, että il-masto lämpenee, ja että tämä liittyy ihmisen toimintaan. Perussuomalaiset hyväksyvät myös, että Suomen tulee teh-dä oma osuutensa.

Halla-aho sanoo, että pe-russuomalaiset kuitenkin pe-räänkuuluttavat suhteelli-suudentajua, joka on ollut hakusessa useimmilta kes-

kustelijoilta.- Ensinnäkin: ilmakehä ja

ilmasto on globaali, eikä se tunnista rajoja. Päästöjä on vähennettävä siellä, mis-sä niitä tuotetaan. Suoma-laisia on promille maailman väestöstä, ja meidän osuu-temme hiilidioksidipäästöis-tä on samaa luokkaa. Ener-giantuotanto on Suomessa jo nyt erittäin ympäristövas-tuullista. Ydinvoiman ja uu-siutuvien osuus on merkittä-vä, kivihiilen osuus mitätön. Samalla, kun Suomi kiristää ruuvia omalla kohdallaan ja keksii itselleen yhä mielipuo-lisempia päästötavoitteita, suuret saastuttajat, kuten Kii-na ja Intia, vain lisäävät omaa kivihiilikapasiteettiaan.

Halla-ahon mielestä Suo-men punavihreän hallituksen suuruudenhullut kansalliset tavoitteet ovat paitsi epäoi-keudenmukaisia, myös ilmas-

Hallitus maksattaa ilmastolaskun muiden puolueiden äänestäjillä

TALOUSTUTKIMUS on selvittänyt, miten Sanna Ma-rinin (sd.) hallituksen ilmas-totavoitteiden kustannukset kohdistuvat erilaisille kotita-

louksille, eli ketkä ovat ilmas-totoimien häviäjiä ja voittajia. Marinin hallituksen ilmasto-tavoitteiden mukaiset toimet kurittavat kansalaisia merkit-

tävästi ja suoraan liikkumi-sen ja asumisen kustannusten nousemisella.

tivät tähän rummutukseen mukaan yhteisellä ilmastolin-jauksellaan toissasyksynä.

- Ilmapiirille on ominaista se, että jokainen, joka kyseen-alaistaa piiruakaan ilmasto-kultin tavoitteista tai edes keinoista, on ilmastodenia-listi tai vähintään täydellisen vastuuton ja välinpitämätön maapallon tulevaisuudesta, Halla-aho toteaa.

Ilmastopaniikin lietsominen tuo julkisuutta

Suurin osa ihmisistä on huolissaan ilmaston ja ympä-ristön tilasta. Halla-ahon mu-kaan näin pitääkin olla.

tajat ovat hallituksen ilmasto-toimien ”häviäjien” leirissä.

- Tutkimuksen tuloksista nähdään, että se ryhmä, joka todennäköisesti joutuu ilmas-totoimien maksajaksi, on sitä porukkaa, joka kulkee autol-la työ- tai opiskelumatkansa ja asuu omakotitalossa. Ryh-mässä on hyvin paljon ko-koomuksen, keskustan ja pe-russuomalaisten kannattajia. Myös moni sdp:n kannattaja autoilee töihin ja asuu oma-kotitalossa, toteaa Taloustut-kimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.

Työssäkäyvistä tai opiskele-vista perussuomalaisten kan-nattajista 40 prosenttia ajaa päivittäisen matkansa autolla ja asuu omakotitalossa.

– Joukkoliikennettä käyt-tävien tai polkupyörällä työ-matkansa tekevien ja kerros-talossa asuvien joukossa on erittäin paljon vihreiden ja vasemmistoliiton kannatta-

Tutkimuksen perusteel-la hallituksen hiilineutraa-lisuustavoitteen kustannus-ten maksajiksi ovat jäämässä omakotitalossa asuvat autoi-levat kansalaiset.

Hallituksen ilmastotoimien häviäjät erottuvat

Tutkimuksessa on selvitetty myös tutkimuskyselyyn vas-tanneiden puoluekannatusta. Tulokset ovat melko selkei-tä: kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannat-

"Ilmasto-talkoiden lasku

lankeaa niille ihmisille, jotka

tyypillisesti ovat perussuomalaisten,

keskustan, kokoomuksen ja

sdp:n äänestäjiä."

7

ton kannalta merkityksettö-miä.

- Itse asiassa, ne pahentavat tilannetta epäsuorasti. Ener-giakustannusten nostaminen, samoin kuin metsäteollisuu-den toiminnan vaikeuttami-nen, ajavat teollisuutta sinne, missä se saastuttaa kaikkein eniten. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla. Tähän Suomi ei voi vaikuttaa.

- Sen sijaan Suomi voi vai-kuttaa siihen, valmistetaanko näitä tuotteita vastuullises-ti Suomessa, vai kiihdyttää-kö Kiina Kaakkois-Aasian sa-demetsien parturoimista ja tuotteiden valmistamista ki-vihiilisähköllä pyörivissä teh-taissaan, Halla-aho painottaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

jia. Suuri osa niistä, jotka voi-makkaimmin kannattavat hallituksen ilmastotoimia, ei-vät siis ole joutumassa mak-sumiehiksi, Holm sanoi.

Vihervasemmisto hyötyy

Ilmastotavoitteiden kustan-nuksia kompensoidakseen Marinin hallitus on väläyttä-nyt ”pienituloisten” tulove-rotuksen alentamista. Tuo-reesta tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että jos veron-kevennykset eivät kohdistu työmatkakustannuksiin, alen-nuksesta puolet menee niille, jotka pyöräilevät tai käyttävät joukkoliikennettä ja asuvat kerrostalossa, eli kompensaa-tio kohdistuisi niihin, jotka eivät muutenkaan joutuisi il-mastonmuutoksen hillinnän maksajiksi.

Perussuomalaisten puheen-

johtaja Jussi Halla-aho tote-aa, että tuore tutkimus avaa hyvin hallituksen punavih-reän ilmastopolitiikan seura-uksia.

- Ilmastotalkoiden lasku lankeaa niille ihmisille, jot-ka tyypillisesti ovat perus-suomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja sosiaalide-mokraattien äänestäjiä. Mut-ta lisälasku kompensoidaan ihmisille, jotka ovat enim-mäkseen vihreiden ja vasem-mistoliiton äänestäjiä. Halli-tuksen ilmastotoimet ovat siis näiden puolueiden kannalta täysin rationaalista politiik-kaa. Keskustan kannalta se on kuitenkin täysin epärationaa-lista, Halla-aho sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Hallituksen ilmastopolitiikka iskee kovimmin omakotitalossa asuvaan ja autolla työmatkat ajavaan suomalaiseen, jonka vuotuiset peruskustannukset nousevat yli viidelläsadalla eurolla. Luvut ovat arvioita koko hallituskauden toimenpiteistä.

Sisäministeri Maria Ohisalo ja opetusministeri Li Andersson ovat ajamassa suomalaisia energiaköyhyyteen.

Perussuomalaiset vähentäisivät autoilun ja asumisen kustannuksia mm. laskemalla polttoaineveroa sekä sähkön ja lämmityksen hintaa.

Taloustutkimus

Taloustutkimus

8 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheen-johtaja Ville Tavio katsoo, että vihreät tekivät täysin po-liittisen virkanimityksen va-littuaan omiensa keskuudesta epäpätevän hakijan sisämi-nisteriön johtoon kanslia-päälliköksi. Yhdenvertaisuus-valtuutettuna toimineella Kirsi Pimiällä ei ole aiempaa kokemusta sisäministeriön hallinnonalalta.

Vihreät ovat tätä ennen usein todenneet vastustavan-sa poliittisia virkanimityksiä.

Epäsopiva valinta

Tavio muistuttaa, että yh-denvertaisuusvaltuutettu Pi-miä on aiemmin näyttäytynyt usein ideologisesti vihreä-nä ja maahanmuuttoon eri-tyisen myönteisesti suhtautu-vana. Pimiä on muun muassa hyväksynyt vihreiden lain-säädäntösihteerin kansa-

Perussuomalaiset ovat rökittäneet hallitus-ta yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän nimittämisestä sisäministeriön kansliapääl-liköksi. Kyseessä on puhtaasti poliittinen virkanimitys. – Ihmisiä kansalaistottele-mattomuuteen ja palautuslentoja estämään kannustanut henkilö on epäsopiva valin-ta poliisista ja maahanmuutosta vastaavak-si virkamieheksi, muistuttaa eduskuntaryh-män puheenjohtaja Ville Tavio.

Ohisalo valitsi kaverinsa pätevämmän hakijan sijaan

epäsopiva valinta poliisista ja maahanmuutosta vastaavak-si virkamieheksi, Tavio kom-mentoi.

Pätevyyden pitäisi ratkaista

Tavio ihmettelee erityises-ti, miten hallituskumppa-ni keskusta salli näin kyseen-alaisen virkanimityksen. Hän yritti vedota ennen nimitystä puolueen puheenjohtaja Kat-ri Kulmuniin, että tämä olisi edellyttänyt vihreiltä virkoi-hin pätevimpien henkilöiden valitsemista. Kulmunin mie-lestä valinta oli oikea.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen puolestaan veto-si äänestäjiin, että nämä pai-nostaisivat hallituspuoluet-ta valitsemaan pätevämmän hakijan kansliapäällikön pai-kalle.

- Tilanne on karmea, koska Suomi voisi saada todella pä-tevän kansliapäällikön, nimit-täin Suojelupoliisia johtavan Antti Pelttarin, joka kuuluu sisäministeriön hallinnona-laan, Tynkkynen ihmetteli.

Hän viittasi videollaan myös perustuslain säännökseen,

jonka mukaan yleiset nimi-tysperusteet julkisiin virkoi-hin ovat taito, kyky ja koetel-tu kansalaiskunto. Pelttaria on yleisesti pidetty ansioitu-neempana tehtävään kuin yh-denvertaisuusvaltuutettuna toimivaa Pimiää.

Siirtolaiskriisi edellyttää vastuullisia päätöksiä

Ennen Supon päällikköteh-täväänsä Pelttari on toiminut muun muassa sisäministeriön kansainvälisten asioiden yk-sikön ylijohtajana. Pelttari on toiminut myös sisäministerin valtiosihteerinä.

- Kun siirtolaiskriisi seuraa-van kerran kohtaa Suomea ja pitäisi tehdä vastuullisia pää-töksiä, ettei maahanmuutosta tule hallitsematonta, niin se on varmaa, että tämän yhden-vertaisuusvaltuutetun pääs-tessä vastaamaan tilanteesta, siellä nostetaan nostetaan kä-det pystyyn. Vielä paljon pa-hemmin kuin 2015, jolloin kansliapäällikkönä toimi Päi-vi Nerg, joka väitti, että ”tu-lijoiden taustat kyllä tiede-tään”. Loppu onkin surullista

muisteltavaa. Varsinkin Ou-lussa on kärsitty huonosti hoidetun siirtolaiskriisin pe-ruuttamattomista seurauksis-ta, Tynkkynen huomautti.

Yhdenvertaisuus unohtui nimityksessä

Sisäministeri Maria Ohisa-lon valitsemalla Pimiällä ei ole lainkaan kokemusta sisä-ministeriön hallinnonalalta. Menettelyä moittiva perus-suomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila vaatii viran-omaisilta selvitystä asiasta. Nimitysprosessin farssimais-ta luonnetta kuvaa se, että yh-denvertaisuutta valvoo Suo-messa Pimiän oma putiikki.

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritus-professori Pekka Viljanen kertoi Iltalehdelle (24.1.), että virantäyttö tehtiin perusteil-la, joita ei edes oltu mainit-tu työhakemuksessa. Valtio-varainministeriön laatimassa valtion virantäyttöohjees-sa edellytetään, että viran-hakuilmoituksessa on oltava maininta valinnassa painotet-tavista perusteista.

On ilmiselvää, ettei selväs-

Vihreiltä härski poliittinen virkanimitys

kansliapäällikköfarssissa

laistottelemattomuuden pa-lautuslennolla. Vihreiden lainsäädäntösihteeri tuomit-tiin sakkoihin yrityksestä es-tää palautuslentoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutet-tuna Pimiän mielipide tapa-uksesta oli, että kansalais-tottelemattomuus kuuluu demokratiaan ja kansalaiset tekevät itse arvionsa, luotta-vatko viranomaisiin.

- Ihmisiä kansalaistotte-lemattomuuteen ja palau-tuslentoja estämään kan-nustanut henkilö on selvästi

"Ihmisiä kansalais-tottelemattomuuteen kannustanut henkilö on epäsopiva valinta poliisista ja maahan-

muutosta vastaavaksivirkamieheksi."

Kirsi Pimiä ohitti kanslia-päällikön valin-nassa itseään pätevämmän hakijan.

HUUMEIDEN käyttö on yleistynyt Suomes-sa merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuon-na 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjal-ta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudes-sa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6 %) ja 2018 (24 %) välillä. Kannabis on sel-västi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien mää-rä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuo-teen nähden oli 61. Huumeisiin kuolleiden

määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismais-sa korkeampi kuin muualla Euroopassa.

- Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liit-tyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaan-tuessa myös lähipiiriin, sanoo perussuoma-laisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

- Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Poliisi ja tulli tarvit-sevat lisää resursseja laittoman huumekau-pan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittä-

vyyttä tulee harkita huolella.Elomaa kohdentaisi lisäresursseja myös

valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tu-kipalveluihin.

- Olen laatinut toimenpidealoitteen, jos-sa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittai-siin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riske-jä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivi-sempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat il-maisseet myönteistä suhtautumista huu-mausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie, Elomaa sanoo.

Elomaa: Hallituksen otettava huumeiden käytön haitat tosissaan

9

ti pätevämpää Pelttaria koh-deltu nimitysasiassa yhden-vertaisesti.

Junnila nosti kirjoitukses-saan esiin yhdenvertaisuus-valtuutettuun liittyvän räike-än ristiriidan:

- Yhdenvertaisuusvaltuutet-tu on Suomen oikeusminis-teriön yhteydessä toimiva vi-ranomainen, jonka tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuus-lain noudattamista, edistää yhdenvertaisuuden toteutu-mista ja ehkäistä syrjintää.

Kansallisesti merkittävä asia

Junnila vaatiikin yhdenver-taisuusvaltuutetun toimistoa selvittämään, onko kanslia-päällikön valinnassa tapahtu-nut poliittista syrjintää.

- Pyydän yhdenvertai-suusvaltuutetun toimistol-ta lausuntoa sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa julkisuudessa olevien tietojen mukaan tapahtuneesta po-liittisesta syrjinnästä. Tehtä-vään valitulla (Pimiä, Kirsi) ei ollut lainkaan kokemusta si-säministeriön hallinnonalal-ta, vaikka hän ohitti pitkän

SUOMESTA turvapaikkaa ha-kenut ja kielteisen päätöksen saanut mies surmasi entisen tyttöystävänsä ja sen jälkeen itsensä Hämeenlinnassa maa-nantaina.

- Hämeenlinnan murhenäy-telmä on surullinen ja täysin turha. Perussuomalaiset ovat esittäneet jo pitkään, että kiel-teisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat otetaan säi-löön. Tämä ei tarkoita vanki-lankaltaisia oloja, vaan maassa laittomasti olevien karkotetta-vien henkilöiden liikkumisen kontrollointia siten, että ainoa suunta on maasta pois, Jari Ronkainen painottaa.

Sisäministeri ei sano eikä tee mitään

Ronkainen arvostelee halli-tusta ja erityisesti sisäminis-teri Maria Ohisaloa (vihr.) siitä, että nämä eivät puolusta tyt-töjen ja naisten oikeuksia ul-komailta tulevalta seksuaali- ja kunniaväkivallalta. Myös tuo-re kansliapäällikön nimitys saa Ronkaisen epäilemään sitä, että asialle tehtäisiin mitään hallituksen taholta.

- Nyt viimeistään sisäminis-teri Ohisalon tulisi herätä voi-makkaasti puolustamaan tyttöjen ja naisten oikeutta koskemattomuuteen täysin toisenlaisesta kulttuurista tu-levien turvapaikanhakijoiden taholta.

- Täysi mediahiljaisuus ja ”pe-rus- ja ihmisoikeuksien” asi-antuntijan Kirsi Pimiän ni-mittäminen sisäministeriön kansliapäälliköksi kertoo, että turvapaikanhakijoiden har-joittama seksuaali- ja kunnia-

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ottaa blogissaan kantaa hiljattain tapahtuneeseen nuoren suomalaisnaisen murhaan Hämeenlinnassa. Ronkaisen mukaan murhenäytelmä olisi voitu välttää perussuoma-laisten esittämällä turvapaikanhakupolitiikalla.

”Hallituksen välinpitämättömyys käsittämätöntä”

Jälleen yksi turvapaikanhakija surmasi suomalaisnaisen

väkivalta tulee jatkossa päin-vastoin kiihtymään, Ronkainen toteaa.

Hallitus asettaa kanta-suomalaiset vaaraan

Ronkainen syyttää hallitus-ta välinpitämättömyydestä ja politiikasta, joka asettaa kanta-suomalaiset vaaraan.

- Ulkomaalaisten osuus ri-koksista epäillyistä on tilasto-jen mukaan äärimmäisen ko-rostunut. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on johdon-mukaisesti ottanut kantaa ja pyrkinyt ennaltaehkäisemään turvapaikanhakijoiden rikolli-suutta. Varoitukset ovat kaiku-neet kuuroille korville ja tulok-set ovat sen mukaiset.

- En voi hyväksyä sitä, että hallitus heikentää erityisesti tyttöjen ja naisten turvallisuut-ta monikulttuuri-ideologial-laan ja välinpitämättömyydel-lään, Ronkainen kirjoittaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA PS ARKISTO

Jari Ronkainen

Maria Ohisalo palkitsi aatesisaren-sa sisäministeriön huippuviralla.

Vilhelm JunnilaVille Tavio

Sebastian Tynkkynen

PERUSSUOMALAISTEN kansanedus-taja Jani Mäkelä on jättänyt kirjalli-sen kysymyksen hallituksen avustaji-en määrästä.

Entisen pääministeri Antti Rinteen hallitus palkkasi 15 valtiosihteeriä ja 65 ministerien erityisavustajaa. En-nätyksellisen suurta avustajamäärää perusteltiin väliaikaisena ratkaisuna Suomen EU-puheenjohtajakauden kiireiden ja tehtävämäärän johdosta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus

lisäsi avustajien määrää entisestään perustellen tarvetta hallituskriisin ai-heuttamalla poikkeustilanteella. Nyt sekä EU-puheenjohtajuus että hal-lituskriisi ovat ohi, mutta hallitus ei ole kertonut aikeista vähentää avus-tajien määrää normaalille tasolle.

- Valtionvarainministeriön tammi-kuun budjettikatsaus päinvastoin kertoo avustajien palkkakustannus-ten lisääntymisestä 1,6 miljoonan eurolla, joka johtuu poliittisten val-

tiosihteerien ja erityisavustajien sekä erityisavustajien avustajien palkois-ta, Mäkelä huomauttaa.

- Aikooko hallitus vähentää avusta-jien määrää ja kohtuullistaa avustaja-kunnastaan veronmaksajille aiheutu-via palkkakustannuksia vuoden 2020 loppuun mennessä?

Mäkelä: Hallituksen avustajien palkka-kustannukset lisääntyneet 1,6 miljoonalla eurolla

kokemuksen hallinnonalal-ta omaavan henkilön (Peltta-ri, Antti) ilmeisen poliittisin perustein. Erityisen raskaut-tavana on voitava pitää sitä, että sittemmin lakkautet-tu syrjintälautakunta oli en-nen sisäministeriön alainen ja tehtävään valittu toimi itse yhdenvertaisuusvaltuutettu-na ennen valintaansa, Junnila kirjoitti yhdenvertaisuusval-tuutetulle.

- Asian on voitava katsoa olevan kansallisesti merkit-tävä poliittisiin virkanimi-tyksiin liittyvän julkisen kes-kustelun vuoksi. Lausunnon voi toimittaa sähköpostitse

tai osoitteeseen 00102 Edus-kunta.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt edus-kunnalta suostumusta saada asettaa kan-sanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syyt-teeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. On melko epätoden-näköistä, että eduskunnan lupa syyttee-seen asettamiselle heltiäisi, sillä se vaatii viiden kuudesosan enemmistön. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen on pyytä-nyt eduskunnalta suostumus-ta saada asettaa kansan-edustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskun-nan täysistunnossa kesäkuus-sa 2019 käyttämänsä puheen-vuoron johdosta. Kyse on ilmauksesta ”vieraslajit”. Asi-assa on toimitettu esitutkinta, ja poliisi on katsonut asiassa olevan syytä epäillä edustaja Mäenpään syyllistyneen kii-hottamiseen kansanryhmää vastaan.

Syyttäjä: Ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on loukkaavaa

Lupapyyntönsä mukaan val-takunnansyyttäjä pitää Mä-

”Perussuomalaisten vastaista politikointia”

desosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Eduskunta ei ikinä aiemmin ole myöntänyt syytelupaa

Suomen itsenäisyyden ai-kana on ollut vain kol-me aiempaa tapausta, jos-sa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista pu-heista, jotka kansanedusta-ja on lausunut eduskunnas-sa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi. Suomen Uuti-set kertoi näistä ennakkota-pauksista tarkemmin aiem-massa artikkelissaan.

Valtakunnansyyttäjä tote-aa pyynnössään erikseen, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä asettaisi edustaja Mäenpään syyttee-seen. Mutta mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, valta-kunnansyyttäjä on pakotettu tekemään päätöksen syyttä-

enpään käyttämää ilmaisua ”vieraslajit” epäasiallisena sekä ”islaminuskoisia ja eri-tyisesti islaminuskoisia tur-vapaikanhakijoita halven-tavana”. Toiviaisen mukaan ”suomalaisessa yhteiskunnas-sa vakiintuneiden arvokäsi-tysten” perusteella ihmisryh-mien vertaaminen kasveihin on halventavaa ja loukkaa nii-hin kuuluvien ihmisten yh-denvertaisuutta ja ihmisar-voa.

Perustuslain mukaan kan-sanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäi-villä lausumiensa mielipi-teiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksel-lä, jota vähintään viisi kuu-

Tilastokeskus julkisti ennakkotietoja vuoden 2019 rikollisuudesta. Raiskauksia ilmoitettiin 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna 2018. Myös tietoon tullei-den omaisuusrikosten määrä on kasvussa. PERUSSUOMALAISTEN kansan-edustaja Mari Rantanen kom-mentoi tuoreita rikostilastoja hämmästellen, kuinka seksuaa-lirikosten kasvu olisi jälleen il-

moitusten määrän, ei rikosten määrän nousua. Poliisin mu-kaan seksuaalirikosten määrä ei ole lisääntynyt, vaan ilmoituksia tehdään aiempaa enemmän.

- Tätä samaa jargonia on jau-hanut Ruotsi siitä lähtien kun väestön demografia on muut-tunut voimakkaasti, hän kirjoit-taa Facebook-päivityksessään.

Seksuaalirikoksista yhä enemmän ilmoituksia

Puolue torppaa valtakunnansyyttäjän

haaveet Juha Mäenpään syyttämisestä

Johtuisiko vieraskielisten määrän kasvusta?

Rantasen päivityksessä on mukana kuvat tilastosta, jossa hän perustelee ilmoitusmääräl-lä selitettyjä raiskauksia.

- Kun katsoo tilastoja, huo-maa, että kaksinkertainen vie-raskielisten määrä on lähes kak-sinkertainen seksuaalirikosten määrä. Virallisestihan näillä ei ole mitään tekemistä toisten-sa kanssa, tämähän on tällaista foliohattuilua. Mahtaa kymme-nen vuoden päästä olla alhai-nen ilmoituskynnys, kun se joka vuosi madaltuu eikä muusta ole kysymys.

Tilastokeskuksen ennakkotie-tojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2019 aikana kaikkiaan 447 400 rikoslakirikosta, mikä on 3 900 tapausta eli prosentin enemmän kuin vuonna 2018.

Omaisuusrikoksia tuli tietoon 213 200, mikä on 3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiska-uksia ilmoitettiin 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt ja raiskaukset erottuvat

Pahoinpitelyrikoksia kirjat-tiin vuoden 2019 aikana 33 500, mikä on 0,4 prosenttia vähem-män kuin vuonna 2018.

Raiskauksia ilmoitettiin 1 455 eli 62 tapausta (4,5 prosenttia) enemmän kuin vuoden 2018 ai-kana. Lapsen seksuaalisia hy-väksikäyttöjä tuli tietoon 1 796, mikä on 30,8 prosenttia enem-män kuin edellisvuonna.

Mari Rantanen

Yhä useampi turvapaikanhakija istuu syytettyjen pen-killä seksuaalirikosaoikeudenkäynneissä.

Hallitus, herätys!

mättä jättämisestä syyteoi-keuden puuttumisen vuoksi.

Syyttämispyyntö otetaan lä-hetekeskusteluun eduskun-nan täysistunnossa kevät-istuntokauden alussa. Sen jälkeen eduskunta pyytää pe-rustuslakivaliokunnalta mie-tintöä syyttämispyynnöstä.

Syyttämispyyntö otetaan

lähetekeskusteluun eduskunnan

täysistunnossa kevät-istuntokauden alussa.

Ilmoitettuja raiskauksia

oli viime vuonna 1 455.

Valtakunnansyyt-täjä Raija Toiviai-nen haluaa Juha Mäenpään pään vadille.

11

Tämän mietinnön pohjalta eduskunta päättää asiasta ää-nestämällä täysistunnossa.

Poliisin ja oikeuslaitoksen hyväksikäyttöä

Perussuomalaiset ilmoitti-

vat jo syksyllä, että puolue ai-koo estää kansanedustajan parlamentaarisen koskemat-tomuuden murtamisen.

- Ilman muuta. Näin tulee toimia, koska tämä on pel-kästään poliisin ja oikeus-laitoksen käyttämistä pe-russuomalaisten vastaiseen

politikointiin, puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Laki törkeästä lapsenraiska-uksesta tuli voimaan 15.4.2019. Törkeästä lapsenraiskaukses-ta on tehty 35 ilmoitusta. Tilas-tossa törkeät lapsenraiskaukset on esitetty yhdessä lapsen sek-suaalista hyväksikäyttöä kos-kevien lukujen kanssa. Lisäksi ilmoitettiin 1 105 muuta seksu-aalirikosta. Näistä 519 oli sek-suaalista ahdistelua, mikä on 7 tapausta (1,4 prosenttia) enem-män kuin vuonna 2018.

Lapsen seksuaalisia hyväksi-käyttöjä on ilmoitettu 2010-lu-vulla eniten vuoden 2013 toi-sella neljänneksellä. Tuolloin ilmoitettiin 612 lapsen seksuaa-lista hyväksikäyttöä. Tilastokes-kuksen mukaan viranomaisten tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväk-sikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin, ja yksittäi-set rikosilmoitukset voivat sisäl-tää usean osateon käsittäviä ta-pahtumasarjoja.

Myös petoksia ja ryöstöjä entistä enemmän

Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2019 aikana tietoon yhteensä 213 200, mikä on 6 300 tapaus-ta (3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

PROFESSORI Timo Vihavainen kirjoittaa Oikean Median blo-gissaan:

”Valtakunnansyyttäjä Rai-ja Toiviainen on nyt pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedusta-ja Juha Mäenpään syytteeseen eduskunnassa käytetyn pu-heenvuoron johdosta.

On pakko todeta, että kysees-sä on kansainvälisestikin sen verran ainutlaatuinen asia, et-tei sitä voi kevyesti sivuuttaa. Se on yksinkertaisesti sensaatio.

Sananvapaus on avoimes-sa yhteiskunnassa luultavasti kaikkein keskeisin vapaus ja sii-hen kajoaminen on sen mukai-sesti äärimmäisen vakava asia myös aivan tavallisten kansa-laisten arkielämän tasolla.

Kansanedustajien sananva-paus on kuitenkin vielä jotakin muuta. Heillä on toimessaan syytesuoja ja, kuten tunnettua, he ovat siitä vastuullisia vain äänestäjilleen. Heidän on saa-tava toimia oman järkensä ja omantuntonsa mukaan kenen-kään heitä uhkaamatta tai pai-nostamatta.

Tämän periaatteen pyhyyt-tä voi verrata tasavallan presi-dentin immuniteettiin. Hänet voidaan asettaa syytteeseen virkatoimiensa johdosta vain valtio- tai maanpetoksesta. Näin asianlaita ainakin ennen oli ja luulen, että on yhä.

On toki löytynyt pölkkypäitä, jotka ovat joskus julkisuudessa-kin esittäneet, että kansanedus-tajan -lainsäätäjän- olisi aivan erityisesti sijoitettava puheen-sa poliittisen korrektiuden rajoi-hin, mitä ne nyt sitten milloin-kin ovat.

Tällaiset mielenilmaukset on voinut sivuuttaa pelkällä sää-lillä, mutta kun valtakunnan korkein syyttäjäviranomainen ilmeisen tosissaan yrittää aset-taa kansanedustajan syyttee-seen puheistaan, on asia jo va-kava.”

Mäenpää ei aiheuttanut vahinkoa

Professori oudoksuu syyte-toimia, koska hän ei näe Juha Mäenpään aiheuttaneen min-käänlaista vahinkoa. Hän jat-kaa:

”Minkälaisen vahingon Mä-enpään puheenvuoro sitten ai-heutti ja kenelle ja mihin hän oikein pyrki? Syntyikö maas-samme sen johdosta aseellista tai aseetonta liikehdintää Mä-

Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen höykyttää ankarasti valtakunnansyyttäjä Raija Toi-viaista kansanedustaja Juha Mäenpäätä koskevassa syyteasiassa. Vihavaisen mukaan sananvapaus on avoimessa yhteiskunnassa keskeinen vapaus.

”Kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta”

Professorilta moitteet valtakunnansyyttäjälle:

enpään esille ottamien lainsää-dännöllisten tai rahoituksellis-ten toimien aikaansaamiseksi? Jos syntyi, oliko tämä tarkoituk-sena ja mitä seurauksia asial-la oli?

Vai oliko tarkoitus nostattaa ulkoparlamentaarista, järjestäy-tymätöntä massaliikettä, joka lakeja uhmaten olisi toiminut jonkinlaisena varisparvena hy-väksi näkemiensä asioiden puo-lesta hyväksi näkemillään kei-noilla?

Vai yrittikö Mäenpää kiihottaa kuulijakuntaansa eli eduskun-taa suorastaan hävittämään maastamme jonkin kansanryh-män? Oliko tarkoituksena ehkä saada aikaan kansanmurha? Ehkäpä tarkoituksena oli käyt-tää myrkkyjä, kuten vieraslaji-en kohdalla joskus tehdään tai ainakin ennen tehtiin? Mieliku-vitus ei tässä kai tunne rajoja, mutta sen todistusvoimalla ne kyllä sen sijaan on.

Syntyikö siis tämän puheen-vuoron takia tässä maailmas-sa yhtään mitään ja minkään-laista seurausta, edes pienenen pienen kiihotusta jonkin poliitti-sen eläimen takaraivossa ja ha-lua toimia joidenkin rajoittavien säädösten aikaan saamisek-si? Oliko joku ehkä suorastaan loukkaantunut? Miksi?

Vastaus on aivan selvä ja yksi-selitteinen: mitään vahinkoa ke-nellekään ei syntynyt, kukaan ei kiihottunut yhtään mistään eikä sellainen ollut edes tarkoi-tuksena.

Kun kaikkein tärkeimpään de-mokraattiseen perusoikeuteen, vieläpä kansanvallan pyhällä paikalla eli eduskunnassa, halu-taan kajota moisen asian takia eli siis aivan asiattomasti, ei asi-aa voi enää kuitata huumorilla.”

Vihavainen pitää käsillä ole-vaa asiaa vakavana ja historial-lisestikin ainutlaatuisena.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Timo Vihavainen

Petoksia tuli ilmi 28 000, mikä on runsaat 14 prosenttia enem-män kuin edellisvuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 800, mikä on hieman yli 7 prosent-tia enemmän kuin vuoden 2018 aikana. Ryöstöistä törkeitä oli 354.

Varkausrikoksia (varkaus, tör-keä varkaus, näpistys) tuli tie-toon vuoden 2019 aikana 125

700, mikä on 2 900 tapaus-ta (runsaat 2 prosenttia) enem-män kuin vuonna 2018. Törkeitä varkauksia kirjattiin puolestaan 2 800, mikä on vajaat 7 pro-senttia vähemmän kuin edellis-vuonna.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Yrittää murtaa

kansanedustajan

parlamentaarisen

koskemattomuuden

Vieraskielisten määrä Suomessa 2010-2018

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

lukumäärä

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

12 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

SAKSALAISOMISTEINEN ABO Wind Oy haluaa raken-taa Kannonkoskelle jopa 60 tuulivoimalaa. Voimaloiden lapakorkeus olisi 300 met-riä. Kyseessä olisivat Suomen korkeimmat tuulivoimalat.

Yleisötilaisuudessa arvos-teltiin voimakkaasti kun-taa heikosta tiedottamisesta. Kannonkoskelaiset vaativat vastauksia, milloin tuulivoi-mayhtiö oli ensimmäisen ker-ran kuntaan yhteydessä.

ABO Wind Oy:n projekti-johtaja Pasi Toivanen vas-tasi, että hankkeen alustavis-ta suunnitelmista kerrottiin kunnanjohtaja Markku Veh-kaojalle noin vuosi sitten.

Kuntalaiset saivat tietää asi-asta vasta kun Kannonkosken kunnanhallitus päätti maa-nantaina aloittaa tuulivoiman yleiskaavan laatimisen.

- Minkä helvetin takia piti nuijia päätös ja miksi tämä marssijärjestys? Vuosi suh-muroitiin. Olisi ollut kunta-laisten kunnioittamista kertoa

Pienen Kannonkosken koulukeskuksen ruokala täyttyi huolestuneista kuntalai-sista, joille kerrottiin ensimmäistä ker-taa kuntaan suunnitellusta jättimäisestä tuulivoimahankkeesta.

”Me menetämme kotimme ja työ-paikkamme”

kan nurkille. Ensimmäinen reaktio oli järkytys ja se tun-tui suorastaan kauhealta sho-kilta, Minna Kauppinen ku-vaili.

Lähin tuulivoimala voisi to-teutuessaan sijaita 1,5 kilo-metrin päässä Kauppisista. He vastustavat hanketta niin pitkään kuin henki pihisee.

- Se on meille kuolinis-ku. Me menetämme kotim-me ja työpaikkamme. Haem-me asiakkaita maista, joissa on melua ja ilmansaasteita. Euroopassa alkaa olla tuuli-voimaloiden rakentaminen

seis, koska ihmiset vastusta-vat sitä. Siellä täytyy olla taus-talla terveysvaikutuksia, Min-na Kauppinen sanoi.

Helsingistä kotikontun-sa rauhaan paluumuuttanut Riitta Siikavirta puolusti luontoarvoja ja -matkailua.

- Hiljaisuus on matkailuvalt-ti. Tuulivoimaloiden myötä

ajoissa, luontomatkailuyrittä-jä Pasi Kauppinen jyrähti.

Kunnanhallituksen keskus-talainen puheenjohtaja Asko Hänninen jakoi puheenvuo-roja ja koetti tyynnytellä vi-haisia kuntalaisia. Yleisöti-laisuus päätettiin järjestää mahdollisimman pian kun-nanhallituksen kokouksen jäl-keen.

Shokki yrittäjille

Tuulivoimaloita suunnitel-laan Lakomäen ja Vuorijär-vien maastoon. Kyseessä on noin 5 000 hehtaarin erä-maa, jonka omistaa metsäjät-ti UPM.

Pasi ja Minna Kauppinen ovat toimineet alueella pit-kään luontomatkailuyrittäji-nä. Nyt he pelkäävät, että tuu-livoimahanke tuhoaa heidän elämäntyönsä.

- Sunnuntaiaamuna avasin sosiaalisen median ja tajusin, että tuulivoima-alue on tu-lossa meidän kodin ja työpai-

Ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien pankkipalvelut turvattava

YRJÖ VOUTILAINEN muistelee aikaa, kun kylällä oli toiminnas-sa useita pankkikonttoreita.

- Väkirikkaana aikana täällä toimivat Säästöpankki, Osuus-pankki ja Postipankki, mutta ne ovat lakkauttaneet konttorinsa. Säästöpankilla on ollut ajoittain toimiva palvelupiste, mutta se-

Kuluttaja-asiamies:

hiljaisuus vähenee ja se hei-kentää alueen luontomatkai-lua, Siikavirta huomautti.

Hyvät tuuliolosuhteet

Aloitteen Kannonkosken tuulivoima-alueen kaavoitta-misesta teki ABO Wind Oy.

Eläkkeellä oleva Yrjö Voutilainen tallustelee lumi-sella Rautavaaran kylänraitilla. 73-vuotias mies on matkalla ruokakauppaan sekä pankkiautomaatille.

taa Rautavaaran lisäksi Kempe-leen, Sonkajärven, Varpaisjär-ven ja Vieremän toimipisteensä.

Optian mukaan pieniä kontto-reita suljetaan asiointimäärien vähäisyyden vuoksi. Muutok-set tulevat voimaan ensi maa-liskuussa. Pankki aikoo palvella lakkautettavien toimipisteiden asiakkaita muun muassa verk-koneuvotteluilla.

Kohtuuhintaisia palveluja

Finanssivalvonta arvioi, että asiakkaiden oikeus laissa mää-riteltyihin peruspankkipalve-luihin toteutuu Suomessa ko-konaisuutena tarkastellen asianmukaisesti.

Lisäksi Finanssivalvonta kat-soo, että verkko- ja muut di-gitaaliset pankkipalvelut ovat laajentaneet useiden asiakas-ryhmien ajasta ja paikasta riip-

kin lopetetaan. Sitten jää S-ryh-män kauppa ja kaksi pankkiau-tomaattia, Voutilainen kertoo.

Käteistä rahaa Voutilainen saa nostettua kyläkaupasta tai pankkiautomaateilta, mutta sii-hen se omatoiminen pankkipal-velun käyttö tyrehtyykin.

- Kyllä laskujen maksami-

nen on vaikeutunut, kun kyläl-lä ei ole enää pankkikonttoria. Minulla ei ole nettiä käytössä-ni, joten lähetän laskut kirjees-sä maksupalveluun. Jokaises-ta laskusta pitää pulittaa kolme euroa. Siitä kertyy yllättävän paljon maksettavaa vuoden mittaan, Voutilainen sanoo.

Pankkialan raju murros

Noin 1 600 asukkaan Rauta-vaara ei ole yksin pankkipal-veluiden muutoksen kourissa. Finanssivalvonnan mukaan vii-me syyskuussa toimivia pankki-konttoreita oli 790, kun vuonna 2010 niitä oli 1 524.

Konttoriverkostoa on karsittu erityisesti pienillä paikkakunnil-la, joissa väestön ikärakenne on yleensä korkea.

Esimerkiksi iisalmelainen Säästöpankki Optia ilmoitti marraskuussa, että se lakkaut-

pumattomia asiointimahdolli-suuksia.

Pankkipalveluiden vahva di-gitalisoituminen on kuitenkin nostanut esiin erityiskysymyk-siä siitä, että kuinka ikäihmiset tai muut erityisryhmät saavat hoidettua pankkiasiansa.

Osa ikäihmisistä tai erityisryh-miin kuuluvista henkilöistä ei kykene käyttämään digitaalisia palveluita tai heillä ei ole varaa hankkia tarvittavia laitteita.

Digitaalisten pankkipalvelu-jen lisääntyessä Finanssivalvon-ta haluaa pankkien varmistavan kustannuksiltaan kohtuullisten palveluiden saatavuuden myös niissä asiakasryhmissä, jotka ei-vät käytä digitaalisia pankkipal-veluita.

Tasavertaisia peruspalveluja

Kilpailu- ja kuluttajaviraston

"Vuosi suhmuroitiin.

Olisi ollut kuntalaisten

kunnioittamista kertoa

ajoissa."

Tuulivoima uhkaa tuhota

yrittäjien elämäntyön

Keskustalainen kuntapoliitikko Reijo Vesterinen myönsi äänestäneensä hankkeen puolesta.

Pasi ja Minna Kauppinen tenttasi-vat saksalaisomisteisen tuulivoi-mayhtiön projektijohtaja Pasi Toi-vasta. Pariskunnalta uhkaa lähteä koti ja työpaikka alta, jos kaavailtu tuulivoimahanke toteutetaan.

13

- Alue on kohtuullisen har-vaan asuttu eli sinne on mah-dollista löytää hyviä sijoi-tuspaikkoja voimaloille ja tuuliolosuhteet ovat hyvät. Myös sähköverkko on aika lä-hellä, joka mahdollistaa teh-dä taloudellisesti kannattavan hankkeen, Toivanen perusteli.

Yhtiö arvioi, että voimalat voisivat olla toiminnassa kol-men-viiden vuoden kuluttua. Toivanen korostaa, että mi-tään rakentamispäätöksiä ei ole vielä tehty ja valtion tukea yhtiö ei meinaa hakea.

- Valtion rahaa ei käytetä eli me toimitaan markkinaehtoi-sesti. Mitään tukijärjestelmää ei ole näköpiirissä, Toivanen vakuutti.

Rahaa tarjolla

Toivasen mukaan kunta sai-si tuulivoima-alueesta vuosit-tain yli miljoonan euron kiin-teistöverotuotot.

- Yksi tuulivoimala tuottaa

ongelmien syynä tuulivoiman aiheuttamaa infraääntä, jota ei ihmiskorvalla kuule. Ihmi-siä on jopa muuttanut pois voimaloiden läheltä oireilun takia.

- Keskustelu käy kiivaana, mutta niin kauan kun toimi-taan lakien ja asetusten puit-teissa, niin infraäänien suo-rista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, Toiva-nen väitti.

- Ovatko ihmiset muka hul-luja, jotka joutuvat jättämään kotinsa? Onko olemassa tutki-mus, ettei tuulivoimalla olisi terveyshaittoja? Minna Kaup-pinen puolestaan kysyi.

Työ- ja elinkeinoministe-riö käynnisti viime vuonna li-sätutkimuksen tuulivoiman aiheuttamista mahdollisis-ta äänihaitoista. Ensi keväänä valmistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tuuli-voimaloiden tuottamaa infra-ääntä.

Tutkimuksen toteuttavat teknologian tutkimuskes-kus VTT, Helsingin yliopis-

to, Työterveyslaitos sekä Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Saksassa huolta

Saksassa joukko lääkärei-tä ja tutkijoita vetosivat viime huhtikuussa maan poliitti-seen johtoon tuulivoimaloi-den aiheuttamasta vakavasta terveyshaitasta. Kannanoton mukaan tuuliturbiinien tuot-tamien infraäänien aiheutta-mia sairauksia ei osata tun-nistaa ja niiden määrää on aliarvioitu.

- Ulkomaiset tutkimukset, joita olen nähnyt, eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Niiden laatu ei ole hyvä. Suomessa tätä asiaa selvitetään perus-teellisesti ja siitä on tulossa tuloksia ensi keväänä, Toiva-nen selitti.

Saksassa on noin 29 000 maatuulivoimalaa. Maas-sa on syntynyt ongelmia van-hojen voimaloiden purkujät-teestä, jolle ei ole tarpeeksi kierrätyskapasiteettia. Toi-vanen vakuuttelee, että vas-taavaa ongelma ei ole edessä Kannonkoskella. Tuulivoima-loiden käyttöiäksi arvioidaan noin 25 vuotta.

- Niistä ei tule ongelmajätet-tä. Voimaloiden käytön aikana kerätään vakuus, jolla taataan tarvittavat rahat voimaloiden purkamiseen. Voimaloissa on hyvin arvokkaita kierrätettä-viä materiaaleja, joten ne on taloudellisesti järkevää kerätä talteen, Toivanen selvitti.

Kannonkosken yleisötilai-suus kesti noin kaksi tuntia. Lopuksi Juhani Sorri kysyi, voisiko tuulivoimasta järjes-tää kuntalaisäänestyksen, mutta siihen kunnanhallituk-sen puheenjohtaja ei vastan-nut.

■ TEKSTI JA KUVAT MIKA RINNE

ta ja usein ne liittyvät siihen, että palvelut ovat voimakkaas-ti digitalisoituneet, Väänänen selvittää.

Suomalaiset ovat ahkerim-pia verkkopankkipalveluiden käyttäjiä EU:ssa. Tilastokes-kuksen mukaan suomalaisista 16–89-vuotiaista 83 prosenttia käytti pankkiasioiden hoitami-seen internetiä vuonna 2018.

Osuus laskee selvästi käyttäji-en iän myötä ja 75–89-vuotiais-ta pankkiasioitaan verkossa hoi-ti enää 35 prosenttia.

- Pankkien opastus modernei-hin palveluihin on aika hyväl-lä tolalla. On kuitenkin tärkeää, että digitaalisista palveluis-ta tehtäisiin mahdollisimman helppokäyttöisiä, Väänänen huomauttaa.

Digitaalisten palveluiden rin-nalla tarvitaan myös vaihtoeh-toja niille, jotka eivät ole kän-nykän tai tietokoneen äärellä.

ylijohtaja ja kuluttaja-asiamies Katri Väänästä huolestuttaa, mi-ten tasavertaisesti ihmiset voi-vat käyttää peruspankkipalve-luja, kun pankkiverkostoa on harvennettu ja palveluita su-pistettu.

- Kuinka esimerkiksi van-hus voi nostaa käteistä rahaa ja maksaa laskuja? Se on han-kalampaa ihmisille, jotka ei-vät pysty käyttämään nettiä tai kännyköitä. Usein on niin, että silloin palvelut maksavat enem-män näille ihmisille, Väänänen pohdiskelee.

Suljettujen pankkikonttorei-den käteisen saatavuutta kor-vaavat osaltaan käteisauto-maatit ja käteisen saatavuus kauppaliikkeiden kassoilta.

- Se helpottaa asiointia, mutta riippuu siitä, minkä pankin asia-kas on. Usein täytyy myös ostaa jotain, että saa käteistä. Silloin se ei ole verrattavissa normaa-

Jo perustettujen tuulivoimala-

alueiden asukkaat ovat kertoneet

erilaisista terveys-ongelmista.

liin pankkipalveluun, Väänänen sanoo.

Käteisnostoautomaatteja on Suomessa toiseksi vähiten EU:n alueella suhteessa väkilukuun ja ne keskittyvät usein sinne, missä käyttöaste on suurta.

– Nimenomaan harvaan asu-tut alueet ovat toisenlaisessa asemassa. Vielä yli 10 prosent-tia suomalaisista käyttää käteis-tä pääasiallisena maksutapana ja 40 prosenttia pitää sen mah-dollisuutta tärkeänä, Väänänen kertoo.

Helppokäyttöisyyttä kaivataan

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulee vuosittain joitakin kym-meniä yhteydenottoja pankki-palveluihin liittyvistä epäkoh-dista.

- Aika usein ikääntyneiden omaiset ilmoittavat epäkohdis-

elinkaarensa aikana kiinteis-töveroa keskimäärin 24 000 euroa vuodessa. Se kertautuu voimaloiden määrän mukaan ja pienen kunnan talouteen se on tervetullut raha, Toivanen summasi.

Hän ei näe uhkaa siinä, että hallitusohjelman mukaan me-rituulivoimaloiden kiinteistö-veroa alennetaan.

- Ei ole odotettavissa, että maatuulivoiman kiinteistöve-rot olisivat muuttumassa. Ai-nakaan meillä ei ole siitä tie-toa, Toivanen sanoi.

Päätös tuulivoima-alueen kaavoituksen aloittamises-ta syntyi kunnanhallitukses-sa äänin 5-2. Vielä tiedotusti-

laisuudessa ei ollut tiedossa, ketkä äänestivät puolesta tai vastaan.

Noin 1 350 asukkaan Kan-nonkoski painii muiden kun-tien tapaan talousvaikeuksien kanssa. Keskustalainen kun-tapoliitikko Reijo Vesterinen myönsi äänestäneensä hank-keen puolesta.

- Päätettiin, että selvitys käynnistetään. Kukaan ei ole vielä rakentamassa mitään. Rahasta on puutetta. Se on jonkunlainen pelastusrengas ja pienentäisi veroäyrin ko-rotuspainetta. Jos voimaloi-den kiinteistöveroa pienen-nettäisiin, niin silloin se olisi hankalampi homma, Vesteri-nen totesi.

Terveysvaikutuksista kiistaa

Jo perustettujen tuulivoima-la-alueiden asukkaat ovat ker-toneet erilaisista oireista, joita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja unettomuus.

Osa ihmisistä pitää terveys-

Yrjö Voutilainen ei käytä verkkopankkia, mutta nostaa rahaa automaatilta ja kaupan kassalta.

Kasvokkain tapahtuvalle asia-kaspalvelulle on edelleen tar-vetta.

- Jotkut pankit ovat kokeilleet liikkuvia pankkipalveluja har-vaan asutuilla alueilla. Se voi olla pankkiauto, jossa voi hoi-

taa pankkiasioita. Ikääntyneil-lä voi olla liikkumisvaikeuksia ja paikalle tuotu palvelu helpottaa pankkiasioiden hoitamista, Vää-nänen toteaa.

■ TEKSTI JA KUVA MIKA RINNE

Kuntalaisia huolestuttavat eri-tyisesti tuulivoiman vaikutukset alueen asukkaiden terveyteen.

P e r u s s u o m a l a i n e n 1 / 2 0 2 0 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i14

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

7 6 2 82 8 9 7 4

7

5 4 1 3 77

5 3 9

6 3 8 23 5 92 9 7 6

© Bulls

7 3 6 46 2 4 5 3

4 2 8 7 9

8 44 6 5 7 38 9 3 7

2 4 73 5 4

9 8 2 3© Bulls

15

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996 Ilmestyy: kerran kuukaudessaPainos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinkitoimitus@perussuomalaiset.fi Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen Puh. 040 670 7275 • kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fi Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.comJäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099jasenasiat@perussuomalaiset.fiJäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat:

Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl Painopaikka: Botnia Print, Kokkola Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 2/2020ilmestyy 2.3.2020Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 18.2.2020

Hyvä perus-suomalaisten

jäsen

Muistathan päivittää

muuttuneet yhteystietosi

(osoite, puhelin-numero, sähkö-

postiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

ILMOITA tilattavien lehtien määrä ja mihin tarkoitukseen lehdet ovat tulossa. Muista laittaa tilaukseen yhteystietosi ja lehtinippujen toimitusosoite. Laita mukaan myös vastaanotta-jan puhelinnumero. Toimitus varaa itselleen oikeuden päättää lehtitilaus-

ten määrästä ja toimituksesta. Tilaukset täytyy lähettää halutun numeron aineistopäivänä. Aineistopäivät löytyvät perus-suomalaisten nettisivuilta.

Perussuomalaisen nipputilaukset

Tilaa lehtiä: lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Tule mukaan!Katso kaikki

perussuomalaisten tapahtumat osoitteesta:

www.perussuomalaiset.fi

Piiripäiviltä vauhtia kuntavaaleihin

2021

Lähde mukaan ehdokkaaksi!www.perussuomalaiset.fi