a b c d e f g h i j k l m n o p r s t u v y ä ö · pdf filelaturi ural 650 imz 8.103...

Keskustelupalstan vinkkejä melkein aakkosjärjestyksessä. Jos saat moposi rikki näillä ohjeilla, niin se on kaisitten rikki!Siksi vinkin antajan nimi on jätetty pois! 21.10.2006

A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

6 volttisesta 12 volttiseksi

6 V laturistaA Auton pyörä takapyöräksi B Blungerin jousen irrottaminen C D E Etupyörän laakereista Etupään ravistus Etupään öljytilavuusF G H Hinaaminen Huohotin, Dnepr I Ilmanputsareista Iskareitten purkaminenJ Jarruhuolia Jarrukengät Jousiasiaa Jousitus Jäykkä kytkinK Kaasareista Kaasareista2 Kaasareista3 Kaasareitten tiivisteet Kaasareiden tyyppi Kaasareiden säätö Kaasareiden väliletku Kaasarit K-68 Kampiakseli Kampiakseli takaisin, kuinka Kampiakselin kiila Kampuran kierre Kannen alumiinitiiviste Kansien eroja Kardaani Kardaanin lukkorengas Keulan purkaminen Kierroslukumittari K-750 kannet K-750 mitat K-750 kansien kiristysmomentti Kondensaattori Koneremontista Kiertokangen laakerirullat Kolina Kytkimen kasaaminen Kytkimen purkaminen Kytkimestä Kytkin Kytkin jäykkänä

Vinkki file:///Users/palaios/Documents/UralRoikka/Vanhat%20sivut/...

1 / 31 12.5.2009 16:56

Kytkinlevyjen suunta Kytkin rikki Kärkien kuluminen Käynnistäminen Käynnistyspoljin Käynnistyspolkimen irrottaminen Käynnistyspolkimen lipsuminen Käynnistyspolkimen stefa KäyntihäiriöL Laakerit ja stefat Laatikon öljymäärä Lataushuolia Lataushuolia 2 Latausjärjestelmä uusiksi Lataussäädin PP 302 Lataussäätimen PP 302 toiminnasta Latausvalo Laturi + säätäjän johdot Laturin hammaskosketuksen säätö Laturin kuumeneminen Laturin säätäminen Laturin ylimääräiset äänet

Laturi Ural 650 IMZ 8.103 laakerit 12v 150W laturissa. LisäaineetM Momentteja (kielitaitoisille) Moottoritiivisteet Männät, länsimaiset Männäntapin irroitus Männänrenkaiden irrotus Männänrenkaiden välys Mäntien välyksetN Nokka-akselin ajoitus O Ohjauksen kiristys Ohjauslaakeri Ohjauslaakerin kuulakoko Ohjauslukko Osien pesu tiskikoneellaP Pakkilaatikon kasaaminen Pakokäyrien vääntelystä Paperihuolia Paperihuolia osa 2 Perävälityksen muuttaminen Perän hammasluvut Perän kasaaminen Perän laakerin irrotus Perän purkaminen Pinnapultti poikki Pinnoitus / rihtaaminen Pinnojen valmistaja Pitkistä tulpista Pitkä keula, mistä, miten Pitkä nelonen (Vaihde, ei se juoma) Plungerista perä irti Polttoaine Puolasta Puolasta2R Rakentelusääntöjä Renkaan vaihto Rungon numeroS Sivuvaunun säätäminen Suorat tuutit


2 / 31 12.5.2009 16:56

Sytytyksen säätö Sytytys Sytytysennakosta Sytytysennakko Sytytysennakko 2 Sytytys kärjetön vai järjetön Sytytyspuolan asennus Sähköongelmia Sähköä, Ural M67, 67-36 Sähköä, MT 10 Sähköä, K-750, K-750M, MT12, M-72, M-52, M-61 Sähköä, M-72 Sähkökaavioita isompina kuvinaT Takahaarukan irrottaminen

Tankin sisäpuolen puhdistaminen Tulpanjohdot Tulpat, länsimaiset Tulpat Tulpat, lämpöarvotU Uralista 2-pyörävetoinenV Vaihdelaatikossa vettä Vaihdelaatikon irrottaminen Vaihdelaatikon purkaminen Vaihdelaatikon purkaminen 2 Vaihdelaatikon purkaminen 3 Vaihdelaatikon öljy Vaijereista Vaihteisto ongelmia Vaihteisto ongelmia 2, nelonen putoaa päältä Vaihteiston säätö Vakuutuksista Valurautapytty Varaosia Suomesta Varaosia Pietarista Varaosia Tallinnasta Venttiilin ohjureista Venttiilin välykset ja säätäminen Vilkku palaa/ei pala VoiteluY Ä Äänenvaimentimista Ö Öljyrenkaat Öljyrenkaat, koottavat Öljynsuodattimen paikka Öljypumpun vaihto Öljyvuoto Öljyä pytyssä

6 volttisesta 12 volttiseksiOnkos joku, ja onhan tietenkin, asetellut 6 volttisen laturin paikalle 12 V:n?-Itse olen tehnyt omaani 12v sähkötlyhentämällä alkuperäistä ja liittämällä kumikykimellä se Daihatsun laturiin.eli orkkiksesta sisuskalut vekeja sorvasin sen siis lyhyemmäksi.tein siihen uuden akselin kiilauralla ja siihen liitin metallisen kehän jossa joustava kumi välissä.Tapit siihen jakumiin kolot niitä varten.Uuden laturin päähän sorvasin kehän jossa myös tapit jotka siis liitetään siihen kumiin,näin sain joustavanliitoksen.Tämä lähinnä siksi että uusi l aturi on erikseen rungossa kiinni,eikä moottorissa. Hyvin on pelannut ja nyt käy tyhjäkäyntiäkin pienilläkierroksilla.-Meillä on tarkoitus myös Talvirallin jälkeen vaihtaa 12:een volttiin. Alkuperäinen laturi on niin ohut, etten ole löytänyt niin pienellähalkaisijalla olevaa auton laturia että sen voisi liittää suoraan vanhan laturin perään. Alkuperäistä laturiahan voisi lyhentää ja liit- tää uudenlaturin akseli suoraan vanhan akseliin. Daihatsun laturi oli pienin, kun kävin romikselta etsimässä, halkaisija n. 120 mm. Niinpätarkoituksenamme on joko lyhentää alkuperäistä laturia ja laittaa hihnapyörä laturin perään ulkopuolelle tai sorvata ankkuriin hihnaura ja jyrsiäreiät hihnaa varten siihen osaan laturia missä kenttäkäämi on kiinni. Emme ole vielä päättäneet kumpi on parempi ratkaisu, nukumme jonkinyön yli vielä. Johan mahtuu sitten vaikka miten suuri laturi viereen. Sittenhän pitää vaihtaa polttimot ja puola 12 volttisiksi. Katkojan kärkienkondensaattori pitää varmaan myös kokeilemalla yrittää löytää sopiva. Kaksilähtöisen 12 voltin puolan kun löytää, voi heittäävirranjakajasysteeminkin jortaniin, on yksi vikapaikka vähemmän.


3 / 31 12.5.2009 16:56

Niin tässä tietämättömyyttä kysyisin, että voiko joku listata mitä joutuu vaihtamaan ja minkä hintaiseksi on tullut. Kun näissäkin pitää ajatellamitä maksaa. Tosiaan minulla on pieni kokoinen 12v laturi mutta entäs muut. Oli tässä taannoin sivulla että miten saisi Dnper pyöränvarmatoimisemmaksi että uskaltaisi lähteä kauemmaksikin ajelemaan oikein emännän kanssa.Kun pitää emantä jättää kotiin että voi sitten tulla hakemaan milloin mistäkin. Suuremmat ongelmat ovat olleet minulla juuri sähkö puolella.On ollut kaikenlaista neuvoa että ota akku lullaan ja kasapäiten varaosia oikein luettelon kanssa. En oikein usko että jos pyörän moottori onkunnossa ei pitäisi leikata kiinni, voiteluaineet asianmukaiset ei itälaakerikaan ole sen kummempi kun länsimainenkaan. Siksi hieman epäilenmäitä 6v laitteita kun niitä ei saa joka paikasta.-Ruvetaanko taas keskustelemaan akuista ja latauksesta? Montakin alentajaa / ylentäjää on tullut rakennettua. Vaihtoehtoja on muutama.- Pelkkä vastus laturin ja akun välillä joka mitoitetaan esim. niin että valot päällä akun napajännite on 7V. Latausvirta on silloin aika heikko, jaakku kiehuu jos valot ottaa pois. Ei siis kovin hyvä, lähinnä hätävara.- Lineaariregulaattori, eli tehotransistori jonkinlaisella jännitteensäädöllä. Ongelmana ylimääräisen tehon hukkaaminen. 14-7=7V pitäisi hukatatuohon transistoriin ja 10A virralla hukkatehoa tulee jo 70W. Vaatii melkoisen ison transistorin ja jäähdytyslevyn. Jännitteensäätö kyllä helppototeuttaa.- Hakkuriteholähde, joka on vaikeampi rakentaa mutta joka oikein tehtynä pitää jännitteen täsmälleen oikeana, omaa virtarajan ja onpienikokoinen.Jos sähkön / elektroniikan asiantuntemus ei ole vahvin alueesi, suosittelen vahvasti joko sähköjärjestelmän (akku, polttimot, puola) vaihtamista12V:ksi tai laturin 6V:ksi. Hommasta tulee aika lailla helpompi.

6 V laturista6V laturi antaa ulos virtaa n. 1v ja toinen 2,8v. Ilmeisesti käämit on sököt?? Onko tietoa paljonko laturin pitäs antaa, jotain 6 ja 7 väliltäkäsittääkseni? Onko tietoa millä kierrosmäärillä toi 6-7 v pitäs laturista ulos saada paljonko kierroksia laturiin pitäs laittaa jotta kuusvolttiasaadaan ulos, mahdollinen "käämittäjä" halusi tietää....-Irroita johdot laturista. Kytke johtimella laturin runko siihen laturin ulostuloon mihin tulee vain yksi johto. Kytke jännitemittari rungon jalaturin kahden johdon ulostuloon. Käynnistä kone tai pyöritä laturia varovasti porakoneella. Jos jännite nousee infernaalisesti, on laturikunnossa ja voit alkaa etsiä likaantuneita koskettimia säätimestä. Pyöritä laturia näin vain tarpeellinen aika jännitteen toteamiseksi. Toinenkonsti on kytkeä akusta 6v miinus runkoon ja plus laturin yhden johdon nastaan, jolloin laturin pitäisi pyöriä hiljalleen, ainakin vähänavittamalla. Tuosta napaisuudesta en nyt ole aivan varma, muttei sen PITÄISI siitä rikki mennä.-Tuli todettua tossa pienen laturin purku & kasaus operaation jälkeen että tuo "akusta virtaa laturille ja katotaan pyöriikö" -konsti ei välttämättäkerro laturin kunnosta mitään. Rikkonainen ankkuri saatta pyöriä hyvinkin jos siellä on edes joku käämi ehjänä. Toisaalta toi kentänmaadottaminen & laturin pyörittäminen on ihan hyvä tapa testata laturia, kunhan varoo ylijännitettä (ei saa huudattaa moottoria). Eli siis siitänastasta mikä on merkattu väärinpäin olevalla "E":llä (toi yhden piuhan liitin) johto maihin ja katella maan ja sen toisen liittimen väliltäjännitettä. Pyörän käydessä tyhjäkäyntiä pitäisi 6V laturista tulla jotain vähän vajaa 6V (riippuen tyhjäkäyntikierroksista).

Auton pyörä takapyöräksi Tottahan joku on sellaisen tehnyt kun käsitykseni mukaan on täysin laillistakin jos kyseessä on sivaripyörä. Mitenkähän se sujuuhelpoimmin? (Kyse ei siis ole auton pyörän kuljettamisesta samannimisen vuoriston itäpuolelle :-) Nopean mittailun tuloksena kardaanin kankion tiellä.-Olen mietiskellyt samaa eli levypyörän laittoa taakse ja suurin ongelma on toi kardaani. eräs HD tuttu sanoi että he käyttävät ofsettia vanteissajolloin vanne on hieman tois puoleinen kun halutaan leveämpi kumi ei tarvi konettasiirtää ketjun linjauksessa.

Blungerin jousen irrottaminen Onks jotain kikkaa jolla sais blungerin jousen irti?-Jos kysymyksessä on kierrejousen irrottaminen:Yläpää lähtee yleensä pyörittämällä. Alapäässä on suojaputkessa pieni reikä jonka kohdalla jousenpään pitäisi olla, siihen varovasti jollainreikään sopivalla tapilla lyömällä pitäisi jousen lähteä pyörimään auki. Öljystäkin lienee apua.

Etupään laakereistaOnko Dneprissä MT-9 vm-71 etupyöränlaakerit kiristettävää mallia vai ihan tavalliset laakerit? Ja onko jollakin laak.no.muistissa?-Laakerithan on tottakai kartiorullallaakereita joita pitää aika ajoin kiristellä jos ei tykkää vipattavasta menosta. Haittaa pienestä klapista eimuuten ole ellei se kasva niin suureksi että jarrukilpi ottaa kiinni ja krahnailee reunastaan ja levittää ikävää aluminimujua joka paikkaan....Laakrin kiristämisestä olen havainnut että varsinkin vanhemmissa kiristimissä ruuviosa ( siis se osa jota kiristetään rälläkänavaimen tapaisellakalulla kun ensin lukkomutteri ( se joka avataan tuurnalla ja vasaralla, kun sopivaa kalua ei heti löydy ) on löysätty, tämä ruuviosa pohjaalaakerinpesän ulkokaulaa vasten ja ei siis kiristy enempää. Uudemmissa "ruuveissa" ko ruuvi on pyälletty ohuemmksi alapäädtään joten semenee syvemmälle ja siten kiristää paremmin. No eihän tuo ole ongelma. Skruuvi sorviin kiinni ja päästellään siivu pois ja vot harashoo.. taaskiristyy.Joissain uusissa Urren vanteissa ( piparivanteet ) skruuvin vastakierre tuntuu olevan kierteitetty pykälää ylikokoon eli kiristysskruuvipompsahtelee jengoillaan eikä suostu kiristymään kunnolla. Ongelman ratkaisin siten että vasaroin jengaosaa sisemmäksi aina muutama iskukerrallaan kunnes kehä pieneni sen verran että rupesi taas pitämään. Hyvin toimii...

Etupään ravistusK-650 etupää ravistaa vikuttaa että olisi laakeri löysällä, kiristimestä olen väännellyt ei vaikuta. Haarukka heiluu runko kiinnitteessä. Mikäneuvuksi tai korjaus ohje paikallaan.-Pienimuotoinen" ravistus kuuluu asiaankuuluvana ominaisuutena näihin pyöriin sillä se pitää kuljettajan ja matkustajat hereillä. Mikäliravistus tuntuu kohtuuttomalta ja ilmenee välyksiä niin silloin on syytä poistaa tai vähentää "klappia". Joten jos haarukka heiluurunkokiinnikkeessä niin selvitä syy siihen, saadaanko kiristämallä tai säätämällä välys pois vai pitääkö uusia jotakin eli se on katsojan silmässämistä kiikastaa. Vanteiden ns. "muna muotoisuus" tuntuu olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja mielestäni se yksi tämän itäpyöräilyn


4 / 31 12.5.2009 16:56

rentouttavista monista miellyttävistä ominaisuuksista mistä ei tarvitse maksaa erikseen. Niimpä tarkista vanteen heitto, laakerien välys,haarukan kiinnitys ja ettei rengas ole kovin "muhkurainen". En osaa sanoa enempää vaan kehoitan siirtymään tieteellistekniseentutkimustyöhön ja siitä toteuttamaan itseään.

Etupään öljytilavuus0.135 lÖljyllä teleskooppivaimentimessa on voitelun lisäksi kaksi tehtävää, toimia väliaineena vaimennin männälle ja määrittää vapaa paisuntatilavuus. Jos öljyä on liian vähän,vaimennin kurlaa tyhjää teleskoopin ulosjouston äärialueilla. Jos öljyä on liian paljon pienenee paisuntatilavuus ja joustojäykkyys kasvaa. (Uralin teleskoopissa liika öljy varmaankin tihkuu pihalle). Kehittyneemmissä teleskoopeissa juuri tuollaöljyn määrällä säädellään teleskoopin joustossa syntyvän ilmatyynyn tilavuutta / painetta joka on yksi osajousikuormaa. Varmaankin Uralinsuunnittelijan piirustuslaudalla on ko. öljyn määrät ajateltu juuri tätä kokonaisuutta silmälläpitäen, mutta homma on vesittynyt kehnoonohjauslaakerointiin ,tiivistykseen ja raakatekoiseen vaimenninosaan.

HinaaminenRupesin tässä yön syvinä tunteina miettimään, JOSKO joutuisi joku kerta hinaamaan? Sivuvaunu DNEPR painaakin jonkun verran! Mitenolette narun pyörään kiinnittäneet? Ja miten homma ylipäätään onnistuu, tiedä sitten onko kellään edes kokemuksia! (Öhöm..tais päästäsammakko..ulos)-Köyttä ei pitäisi sitoa kiinteästi kiinni, vaan esim. kerran sivuvaunun runkoputken ympäri ja siitä vaikka jalkatapille ja mono päälle. Niin voisitten hätätapauksessa vain monoa nostamalla irrottautua hinauksesta.-Ei todellakaan kiinteästi hinausköyttä pyörään kiinni, ettei käy kuten tutulle Ämmällä hinausköyden jatkona. Emäntä Micralla hinasiukkokultaa Ämmän selässä, vauhtia sopivasti 100km/h, kuis olla orava juoksi tien yli, tiedättehän te naisen vaiston, paniikkijarrutus, oravasäästy, sitten vilahti jotain epämääräistä massaa ojanpuolelta ohi rytinän säestämänä, leppää kaatu ja siitä sekamelskasta erottanu itse pirukaan,että Ämmä se siinä lensi mahtavasti täysin voltein Ukko sarvissa kiinni pöpelikköön. No tovin kuluttua Ukko kömpi helvetin jorpakosta naamaruvella pientareelle; Tuuhan hakkee Eukko takapuskuris hinausköyden päästä, ja auttamaan tää Ämmä tielle, tai mitä siitä on jäljellä.Pariskunta elää edelleen onnellisena? yhdessä.-Työnnetty on monta kertaa käyntiin, kolmonentai nelonen päälle, eikä mikää oo remahtanu.

Huohotin, Dnepr Eikö tosiaan kukaan pysty kertomaan miten huohotin toimii? Oletan että huohotinputken alapäässä on jonkinlainen venttiili joka avautuuajoittain. Kertokaa hyvät veljet miten saan paineet häipymään kampikammiosta!-Ei mulla ole mitään venttiiliä, vaan kampikammion yläreunasta = laturin vierestä lähtee putki joka on suoraan yhteydessä kampikammiotilaan.Tästä putkenysästä sitten lähtee letku joka vie ilmanputsarille. Ideana on että houhotushuurut kierrätetään ilmanputsarikotelon kauttapalotiloihin, jottei kone tuhraannu eikä saasteita tulisi niin paljua. Autoissa on ihan sama systeemi. K-750 pyörässähän ko letkua ei ole vaankone huohottaa putkensa kautta ( koneen edessä joka sojottaa alaspäin ) kadulle.Joissakin versioissa saattaa ko huohotin putkeen olla tungettuna pulloharjan näkoinen "öljyroiskehidastin" joka saatta olla sullakin, muttatukossa. Kerää vettä ja paskaa ( vrt viime talvena monen uuden auton ns. öljyt pihalle ja kone paskaks ilmiö ja varsinkin Citikoissa, kun koputki on liian ahdas ja tungettuna täyteen hidasteita. Pakkasella koneen kuumennettua tunkee öljyn seassa olleen veden höyrynä ulos, muttajäätyi sitten ko putkeen, ja tukkoonhan se menee ja sitten...... oh-hoh kuis tässä ny näin kävi.....).-On siinä sellanen putki jossa on reiät ja pitäis pyöriä kun nokkakin.Jollei ole tappi katki.Se on lohkossa ja lähtee etu kautta eli koppa pois jakopyörä nokasta ja siinä se on.-Nii ja miks kampikammio on ylipaineinen, no kun molemmat männät on samaanaikaan alakuolokodassa (vastaiskumoottori). Se on melkostapaineen muutosta niinkin pienissä tilossa, ku 0,75L vatkataan edestakasin. Kandee laittaa reijät kohalleen.

IlmanputsareistaEn ole kovin vakuuttunut originaalin K- 750 ilmanputsarin toimivuudesta (lankavyyhti kera öljyn + hidastettu kierto öljyn kautta) joten olenkorvannut lankanvyhden superlonilla ja suihkinut siihen öljyä. Mutta.....onkohan saatavilla esim. kuivapaperityyppistä suodatinpatruunaa vaivieläkö uusissakin Uraleissa käytetään meriheinää?-Elä ihmeessä vaihda paperiseen, sitä on huonompi syödä/maistuu hirveälle eikä sillä oikein saa kalastettuakaan. Meriheinähän oli sitä varten,että kun pyörä jää välille niin heinän voi nälkäänsä syödä jos remppa kesti useamman päivän. Siimavyyhti kehitettiin kalojen evääksi onkimistavarten tienvarsipurosta koska meriheinä aiheutti tyhjään vatsaan syötynä mahanpuruja.-Joo, minä nakkasin sen siima häkkyrän meneen ja silipasin vaimolta kahdenkymmenen denieerin sukkahousut jalasta.Kyllä se ensin vähänihimetteli vaan juoksi sitten kattoon talliin, että mitä se ukko touhuaa.Leikkasi housuista jalkaterä osan pois,venytin sen reikäsen laipan päälleja sidoin ohkasella rautalangalla kiinni.Kone pitää huolen nylloonin öljyämisestä sen verran, että mäkäräisiä pienemmätkin ötökät mm. pysyvätulkopuolella.Housuista riittää muuten meleko moneen kertaan näihin ilmanputsarihommiin.Tosin jouduin hankkimaan vaimolle useamman

uuden parin...

Iskareitten purkaminenPitäis saada K-pyörän takaiskarit purettua palasiks ( siis ehjänä ), mutta kun en tiedä, kuinka osat irtoavat toisistaan.-Tää on nyt ihan muistin varassa.. Ensin sun pitää saada jousi kasaan, että saat jousen yläpäässä olevan lukituslevyn nykäistyä pois. Itekehittelin kierretangoista ja romumetallista "kasaanpainajan", en tiedä, käviskö auton jousipuristin siihen? Lukituslevy kun on saatu pois niinkuori ja jousi lähtee nostamalla pois ja paljastuu vaimenninyksikkö, joka on myös purettavissa. Tää pätee tietysti swingiperäiseen,plungeriperäistä en oo purkanu...

JarruhuoliaPiti eilen lähteä Martsarin Matineaan, mutta kuinka ollakaan, takajarru alkoi kuumentua heti lähdössä eikä edes Ämmä kulje jarru päällä.Siinä sitten meni ihan ilta ihmetellessä, että piruko sitä riivaa, kun hankaa päällä, mutta ei kuitenkaan pidä. Kun palstalla on ollut juttuajarruista , niin päätinpä tutkiskella hiukka tarkemmin sen takajarrun sielunelämää. Vikaa löytyi jarruista, mutta myös asentajasta eli minusta.Ensimmäinen oivallus oli se, että jarrurummut eivät kaikki ole yhtä syviä eli vaihtaessani takapyörän viikolla, en huomannut, että tämä toinen


5 / 31 12.5.2009 16:56

onkin muutaman millin matalampi, joten kenkien sivureuna osui rumpuun ja kuumeneehan se sellaisesta. Kulmahiomakoneella kenkiäkapeammaksi ja kitkapinnan sisäreuna viistoksi, niin johan mahtui. Kun sovittelin vielä uudet riittävän vahvat jouset, niin palautus on varmaa.Seuraavaksi totesin, että jarrujen perussäätö pitää tehdä ihan järjen kanssa eli levittäjänokan pitää olla täysin perusasennossa ennen kuin kunsäätää kenkien säätöpulteista kengät lähemmäksi. Se levittäjä nostaa nimittäin kunnolla vain täysin vaaka-asennosta. Jos se on valmiiksijarruraudalla kiristetty osaksikaan nostoasentoon, niin nostoliike ei riitä eikä jarrut pidä kunnolla ja laahaavat helposti päällä. Palstan vinkkienmukaan lopuksi raspilla pinta kunnolla karkeaksi ja muutama sovittelu ja viimeistely karkealla hiekkapaperilla, niin johan pitää jarrutkinensimmäistä kertaa Ämmässä ihan kunnolla.

JarrukengätKuulin, että Tampereella on joku paja, joka pistäisi vanhoihin kenkiin uutta pitoa. Pitääkö paikkansa? Olisi mukavaa jos K:n abs toimisitänä kesänä vähän paremmin kuin viime vuonna.-Kitka-Liimaus OY Kelatie 20, 01450 Vantaa p. 09-7522544 päällystää kenkiä n. 13 EUR/jarrukenkä ja myöskin K:N KYTKINLEVYJÄ hintalienee 50..70 EUR /2 levyä

JousiasiaaKysymys on siis etujousien päivittämisestä mukavammiksi K-750:ssä. Takajousista tuli hyvät kun ne esijännityspalikat heitti pois ja sitävastakappalettakin rälläköin niin paljon kuin pystyi. Etupää on nyt aivan liian tiukka takapäähän verrattuna. Eli onko kukaan keksiny K:nkeulaan (eeeen tahdo vaihtaa tilalle japsikeulaa) muita jousia tai onko kellään jousentekotaitoja? Ainakin jossain vaiheessa jotain "jousirautaa"myytiin erikseen josta sitten sai vääntää itse haluamansa kierrejousen jonkun tangon ympärillä. Kertokaa!-Jousien vaihtaminen löysempiin varmaankin auttaa. Voihan etuputkiin rakentaa kokonaan uudet jouset ja tangot. Toinen korjattava paikka onvaimennussylinteri putken alapäässä. Putkien päissä olevissa kierteissä oli ainakin minun tapauksessa reilusti heittoa. Tein uudet putkethydrauliikkaputkesta. Putkien sisään menevät pikku männät tein muovista, joka ei hirtä kiinni putken seinämiin. Etupään toiminta parani.

JousitusKertokaahan kuinka parantaisin talven aikana uralin ajo-ominaisuuksia. Etuteleskoopit on jäykät kuin mitkä ja iskevät käsille kuopissasamoin vaunun iskari on niin jäykkä, että vaunu kulkee pyörään päin kallellaan. Onko mieltä vaihtaa venäläiset renkaat länsimaisiin. Pintaa onkuin uusissa, mutta seos taitaa olla tosi kovaa.-Oman kokemuksen mukaan pahin ongelma etuteleskoopeissa ovat kuluvat likuholkit ulko- ja sisäputken välissä. Sisäputki pääsee vinoon jatahmaa ulkoputkeen. Uusia holkkeja voi yrittää koneistaa, ei pitäisi olla hirveä homma jos keksii mistä materiaalista olisi paras... Minä tyydyinottamaan iskariosasta sen pienen männän pois. Tuli ihan kohtuullinen. Takaiskareista taas (sama mikä on sivuvaunussa) oon ottanu senesijännityssäätö-palikan pois ja rälläköiny vielä alaosaa niin paljon kuin uskaltaa, että esijännitys ois mahdollisimman pieni. Näin K:sta tuliihan riittävän mukava.Sivuvaunukäytössä taitaa venäläiset renkaat olla parhaat kovien sivujensa kanssa. Vannekehä on se mikä kannattaavaihtaa jos pompotusta eli heittoa haluaa pienemmäksi.-Ihan helpoin konsti on vaihtaa pyörää.. Korjattavien listasta tulee niin pitkä. Pientä trimmausta toki voi tehdä. Pyörän "ergonomia" ja tekniikkakun on 30-lukulainen.Ne etuiskarit voi olla jäykät. Ja rikkinäisetkin. Mutta eniten epäilen ihan sitä, että alun perinhän näillä on tarkoitus saadakolme henkilöä ja kuusi pottusäkkiä viittäkymppiä (kuolemaa uhmaten) venäläistä soratietä pitkin seuraavaan kylään. Se lullan iskari taitaa ollajumissa tms. Kyllä sen pitäisi vähän joustaa.Ennen kuin vaihdat renkaat - tarkista vanteiden heitto. Takuulla on heittoa.

Jäykkä kytkinOnko normaalia, että uusilla jousilla ja levyillä varustettu kytkin on älyttömän jäykkä?-Ihan nyt huviksein kyselen, jotta tarkistitko, että metallilevyt varmasti kulkevat hyvin ohjuritapeissan. Muistaakseni kasasin kerran ja eitoiminut ennen kuin hollasin ohjuritapit just kohtiilleen.-Kyl nekin pitäis kohillaan olla, on reiät kyllä aika ahtaat, uudet neitseeliset kun ovat. Pariin kertaan olen sen nyt purkanu ja kasannu. Viimeyönä vain pälähti eräs asia mieleeni noin kello 03, piti ihan sitä varten herätä. Muistin että taisin laittaa jostain syystä sen vauhtipyörän pultinalle ylimääräisen lukitusrikan joka taitaa olla liian paksu, jolloin tilaa levyn liikkeeseen ei juuri jää. Täytyypä vehje vielä kerran purkaa ...

KaasareistaOnkohan Koossa, Uralissa ja Njeprissä keskenänsä vaihtokelpoiset kaasarit ja vaijerit? Eli käviskö vaikkapa litteäluistisen tilallepyöreäluistiset?Ja käviskö uudenpien Uralin kaasarit ja vaijerit vanhaan Koohon?-Uusin venäläinen kaasarimalli on K68 U Se on samantyyppinen kuin 80- ja 90 luvulla valmistetut K62,63 ja 65 kaasarit, mutta poikkeaaluistin puolesta niin, että tyypissä K68 on poikkileikkaukseltaan pyöreä luisti. Sopii kiinnityksen osalta uudempiin 650 cc Uraleihin jaDnepreihin ( On pultit vaakatasossa) joissa suuttimienkin perusteella toimivat. Sovitettaessa niitä vanhempiin malleihin, joissa on nyt K37,K301 tai 302 kaasarit,, pitää käyttää adapterialaippaa, joka on alumiininen levynkappale, jossa keskellä n. 30 mm:n reikä ja ristissä reiätkiinnituksiä varten. K-750 pyörään asennettaessa pitää ehkä vaihtaa suuttimia. Kaasuvaijerit käyvät entiset.

Kaasareista2Tuli tässä mieleen, että vois laittaa Dellortot alkuperäisten kaasuttimien tilalle. Onkohan kukaan moisia asennellu? Oliskohan joku phbh 28sopiva? (28 mm, piäsuutin 130)-K:hon on tullu jotain kokeiltua. Romikselta kävin hakemassa (kun halavalla sai) erilaisia vanhojen crossipyörien kaasareita. Kurkun koossa40mm asti... Sen suurempaa parannusta en keksiny kuin että bensaa ei menny maahan enää semmoisia määriä kuin ryssän kaasareilla (nelitteäluistiset). Nuo crossikaasarithan on myös luistiohjattuja. Sitten intouduin alipainekaasareista ja romikselle taas kinuamaan. No sieltähänlöytyi 28mm (luultavasti aika lähellä optimia) mikunit. Ollu aikoinaan nelipyttyisessä yömaha XJ500:ssa. Noilla meininki parani kummasti!Kaasuun vastaavuus on aivan toista luokkaa kuin luistikaasareilla, BOOO-ilmiö hävisi alakierroksilta, käynti muuttui tasaisemmaksi etc...Lisäapuja sain letkusysteemistä kaasarin kurkkujen välillä, jolloin käynti tasoittui entisestään. Luistikaasareiden suuttimien kokoja en enäämuista, mikuneissa on 145 pääsuttimet (kun ei orkkis 110 oikein toiminu...).-Vein homman sen verran pidemmälle että istutin kaksikurkkuisen autokaasarin DHLB 35 vaakaimun paikoilleen. On kiihdytyspumppu jakiinteäkurkkuinen.. eli myös siten säädettävissä. Ko. mehumaija sijaitsee entisen ilmanputsarin paikalla josta "imusarja" sylintereille.Säätämään pääsee kunnolla vasta kesällä, joten sikäli homma on vielä kesken. Näppituntumalla tuntuu vastaavan kaasuun ainakin paremmin


6 / 31 12.5.2009 16:56

kuin alkuperäisillä ryski-meumaijoilla. Ilmanputsari vei paikan akulta, jonka siirsin lullaan. Samalla akun kapasiteetti viisinkertaistui.Luultavasti myös kotiinpääsykin vähän varmustui ainakin sähkön osalta. Tietysti helpomalla pääsee kun laittaa kaksi erillistä kaasaria, muttasäätäminen ei juuri helpotu. DHBL:seen saa eri kokoisia sisäkurkkuja ja suutinvalikoima on hulppea.

Kaasareista3Vaihdoin 650 Dnepriini pyöreäluistiset uudet K-68:it oikein väliletkun kera ja kas kummaa: tulpan ryökäleet pysyvät yhtä kirkkaina kuinolisivat juuri otettu paketista !! ?? Nostin neulat ylös, mutta tilanne ei muuttunut, ei tullut pavunruskeita palopäitä ei edes nokeentuneet.Väänsin hieman kohojen neulaventtiilin tukirautaa saadakseni bensan pintaa korkeammalle: ei vaikutusta. Kone vetää ja ottaa kierroksiamielestäni hyvin. Poistin pääsuuttimet (nro 190),mutta tilanne ei kummentunut paitsi tietenkin kaasun loppupäästä löytyy "böö -ilmiö".Vasemman sylinterin tulppa on aavistuksen nokinen, mutta vain aavistuksen ja oikea pysyy kirkkaana ??? Luin "vinkkejä" -palstan k-68 jutunjossa joku oli havainnut samoja ilmiöitä. Omaan "öö" -ilmiöön pitäisi löytää nyt jotakin, että saisin mielenrauhan, vai onko nyt seoksetkapitalistisen rikkaalla ja bensavirta huuhtelee tulpan nokat kirkkaiksi ???Kirjoitelkaapa viisaammat ja kokeneemmat mitä voisin kokeilla, pelkään vain että seos on liian laiha jostakin kumman syystä ja onko esim.mäntien palaminen odotettavissa ?-Ilma vuodoltahan tuo kuulostaisi ,mutta sen kyllä kuulisit myös koneen äänestä ja kierrosten heikosta vastaavuudesta kaasun laskuun. Riitävänalipaineen saatavuutta voi myös heikentää venttiilien kanto tai vaurio. Jos oletetaan että venttiilit ja kone on perustaltaan kunnossa, sytytyspaikallaan, ilmapuhdistin vapaa, pakoputket auki, polttoaineletkut/hana kunnossa, keskipakoissäädin voideltu ja herkästi liikkuva, pitäisi näilläperussäädöillä päästä sujuvaan alkuun. Neulat 3#top, bensanpinta 13 mm, seosruuvit 2r/auki. Neulojen lukitusruuvia kiristäessä kannattaatarkistaa ettei neulan sokan päälle tuleva al-prikka paina neulaa kiinteästi vinoon, vaan että neulassa tuntuu ohjaavan jousipainimen tuki. Suutinputken tiiviys kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa lukita hydrauli-tiivistelukitteella. Jotta saataisi tästä hienosta kaasuttimesta oikein mehut irtikannattaa tehdä imuyhde jossa liitos kanteen on jouheva ja vakio tilavuus jatkuu kaasuttimen liitokseen asti johon koneistetaan olas jokasaumattomasti liittyy kaasuttimen .Tällöin kaasuttimessa oleva kurkku toimii hienosti ja kaasun vastaavuus on mainio.

Kaasareitten tiivisteetJos joku ystävällinen Ural-sielu voisi valottaa tällä keskustelupalstalla, mistä saa kyseisiä tiivisteitä tai mistä saa raaka-ainetta ja kuinkaniitä voi kotikonstein rakentaa. Varmasti joku Itäpyörähenkilö on näiden tiivisteiden kanssa taistellut.-Alkuperäiset tiivisteet Koossa näytti olevan nahankaltaista materiaalia,ostin autotarvikeliikkeestä muutaman millin paksuistakorkkitiivistelevyä arkin, siitä mattoveitsellä tiivisteet ja vielä paperitiivisteet korkin molemmin puolin+silikonia, kestäneet vasta 3 vuotta.Laipat kannattaa kiristää varovasti, korkki joustaa ja itäalumiini joustaa=saa helposti kierot laipat. Ajakaa hiljaa ja matalalla.

Kaasareiden tyyppiM-72. Kaasareiden tyyppi on tietysti aitovenäläiseen tapaan voinut vaihdella ajan kuluessa riippuen siitä, mitä on kulloinkin5-vuotissuunnitelmassa tuotettu ja siten varastossa ollut, mutta saksalaisen historiikin mukaan alkuperäinen M72:n kaasari olisi K-37.

Kaasareiden säätöKaasuttimet säädetään kolmessa vaiheessa eli1. tyhjäkäyntinopeuden ja seoksen säätö2. ajoseoksen säätö3. kaasuttimien toiminnan balanssisäätö1. Tyhjäkäynti säädetään siten, että ensin kone lämpimäksi ja sitten ensin vasemman kaasuttimen säätö irrottamalla oikean puolen tulpanhattukäynnissä ja lopuksi toisin päin oikean puolen kaasuttimen säätö. Tyhjäkäynnin säätöruuvit ovat viistossa oleva luistiruuvi ja vaakatasossaoleva seosruuvi.- käännä seosruuvi ihan kiinni, jolloin tyhjäkäynnin seos on rikkaimmallaan. Tämän jälkeen säädä luistiruuvista sopiva tyhjäkäyntinopeus- kierrä seosruuvia auki, niin että kierrokset nousevat mahdollisimman korkealle. Lukitse seosruuvi tähän. Ainakin minulla kierrokset lähtevätensin nousuun seoksen parantuessa ja mitä enemmän kiertää auki, seos laihenee ja käynti heikkenee.- pudota kierrokset sopivaksi luistiruuvista, niin että kone käy mahdollisimman tasaisesti. Lukitse luistiruuvi tähän.Sitten sama operaatio vasemmalle kaasarille oikea tulpanhattu irrotettuna.Vinkkinä kannattaa tarkastaa, että luistit pääsevät varmasti putoamaan täysin ala-asentoon. Rappio-Riku kertoi todenneensa, että hänellä neulaotti suuttimen pohjaan kiinni eikä luisti päässyt putoamaan riittävän alas. Liekö neuloja sitten eri mittaisia?2. Ajoseoksen säätö tehdään nostamalla tai laskemalla luistin neulaa. Neulan nostaminen rikastaa seosta ja laskeminen laihentaa seosta. K-37:nneulassa on kahdeksan asentoa eli luistissa kaksi reikää ja neulassa neljä, joten näistä saa kahdeksan kombinaatiota. Luistin reikien väli onpuolitoista kertainen neulaan verrattuna, joten tästä saa järkeiltyä eri asennot. K-52:ssä on neulassa viisi reikää, mutta luistissa vain yksi.Periaate on sama eli säätö tapahtuu yksi puoli kerrallaan kuten tyhjäkäynti.- käännä nopeasti kaasu auki - jos kierrosten nousu ei ole tasainen eli kone "miettii" tai posauttelee tai naputtaa kaasuttimeen, nosta neulaa. Joskierrokset nousevat hitaasti, laske neulaa.Minulla on oikea neula asennossa 6 ja vasen neula asennossa 7, kun laihin asento on 1 eli siis neulat hyvin ylhäällä.3. Kaasuttimien balanssi säädetään kaikkien edellä mainittujen operaatioiden jälkeen säätämällä vaijereiden säädöistä siten, että imuaukoistatarkastellen luisti alkaa liikkua millilleen yhtä aikaa. Vaijerin pituus ei siis etukäteen säädettynä ole se varmin tapa, kun luistit saattavat ollaedellä mainittujen perussäätöjen jälkeen eri korkeudella.Tämä on kivaa, kun koneen ei tarvitse käydä, mutta silmien välin pitäisi olla puoli metriä ja käden pituus puolitoista, jotta homman voisi tehdäyksin kunnolla. Lienee joku uusi jalostettu mekaanikkorotu entisessä itänaapurissa.Näillä operaatioilla sain säädöt jokseenkin kohdalleen, mutta tosiasiassa suuttimet, neulat jne eivät todellakaan ole mitään kellosepän työtä.

Kaasareiden väliletkuMut sattuisko joku tietämää kaasareiden väliin laitettavan väliletkun halkaisijan sekä sen hyödyn ja tarkoituksen?-Väliletku ei ole tosiaankaan mikään turbo, vaan se lähinnä tasoittaa käyntiä. Väliletku tasoittaa imusykliä yhdistämällä imuputkia ennenkaasuttajaa. Kaksitahtisissa moottoreissa voidaan käyttää eräänlaista säiliötä varastoimassa imun alipainetta, odottamaan kun asiakas avaakaasua ja näin saadaan voimakkaampi virtaus hetkellisesti.


7 / 31 12.5.2009 16:56

Urressa olen huomannut, että hieman kookkaammaassa, n.10 mm sisähalkaisiaisesta, kumiyhdysletkussa on havaittavissa minimaalisestisamankaltaisisia piirteitä. Mutta tässä tapauksessa yhdysletkusta ei mielestäni ole muuta hyötyä, kuin saada kauniinpi tyhjäkäynti. Josyhdysletkua käyttää on seos säädettävä uudelleen. Seoksen säätö kannattaa tehdä ensin perinteisesti, ilman letkua ja kun letku yhdistetäänkannattaa ensin säätää vain tyhjäkäynti kohdalleen ja suorittaa pieni lenkki tutkia tulppien väri,aivastelu,ym. ja suorittaa sitten tarvittavatkorjaukset. Perinteinen tyhjäkäyntiseosten säätö yhdysletkun ollessa kiinni on hieman mutkikkaampaa,koska myös seokset sekoittuvat imuputkien kesken. Yhdysletkuun voi asentaa venttiilin, jonka voi sulkea ja avata, se helpottaa säätötöitä.Urren omilla peltiluistikaasuttimilla tämä yhdysletku viritelmä toimi hyvin. Letkun halkaisia voisi olla optimissa n. 8mm(sisämitta).Yhdysletkua varten tein alumiinista n.15mm paksun välilaipan johon kiinnitin yhteen, tämän laipan lisäksi käytin myös paksua massatiivistettälaipan ja kannenvälissä rajoittamaan lämmönsiirtymistä kaasuttimiin. -Tarkoitat nähtävästi välikappaleita jotka asetetaan kaasuttimien ja sylintereiden väliin niistä lähtee pienet putken pätkät joihin voi laittaakumiputken (venäläinen jolta ostin kutsui sitä turboksi sillä pystyy lisäämään kuulema tehoja testasin sitä omaan Dnepriini vuosimallia -92 eikäynyt hyvin voi olla että se passaa paremmin uudemman tyyppisiin kaasuttimiin omastani tuli vaikeasti startattava eikä muutenkaan käynythyvin välikappaleesta lähtevän putken sisämitta 10mm ulkomitta 16mm elikkä letkun sisämitta on 16mm.

Kaasarit K-68Kokeilin 94-urressa kyseisiä k-68 pyöreäluisti kaasuttimia, ja minulle tuli sellainen tuntu, että neuloista loppuisi nostovara kesken taiorkkispääsuutin (190)olisi liian pieni. Vedättäessä vastamäkeen 3/4...täyskaasulla tuntuu tavara loppuvan. Onko toisilla vastaavia kokemuksiaonko tietoa bensanpinnan/kohon asetusmitasta?-Muista tarkistaa kohon vapaa liikkuminen ja säädä bensanpinnat ohjearvoihin vaikka kysymyksessä olisikin uudet kaasutttimet. Myös rikastinsydeemi tuppaa juuttumaan mielivaltaiseen asentoon kammioon jääneiden valu/koneistus-jäänteiden takia. Jos tutkit palotilojen seostaikkunatulpalla voit hämmästykseltä toivuttuasi todeta että kuumalla koneella onkin vasen pytty huomattavan rikas vaikka lähtökohta säädötonkin yhdenmukaiset. Tyhjäkäynti seoksen voi säätää helposti pers..leen jos vain pitää säädettäessä hiukankin liikaa kierroksia, koska tässäkaasuttimessa nousee bensa herkästi suutinputkesta ja kun näin säädät et säädäkkään enää tyhjäkäyntipiiriä. Siis kierrokset matalalle ja seuraalamppua apunakäyttäen ettei neulantyvestä vielä nouse bensaa. En tiedä onko neulan kartio liian jykkä/lyhyt ja koneistukset karkeatoleranssiset,mutta neulan säätö optimiseokselle on varsin hupaisaa.

KampiakseliPäädyin asiantuntijoiden neuvosta ja vinkistä korjauttamaan entisen kampuran M72vm-53 (Kiitos Jari Luomalle ja muille). Soitin SeinäjoenMoottorikoneistamoon, jossa Jarmo kertoi heidän jossain määrin jopa erikoistuneen K-/M-pyörien kampiakseleihin. Väkkärän avaus ja kasaus440 mk, kampuran suoruus ja iskunpituus "säädettynä". Lisäksi mahdolliset varaosat ja työstökulut. Tässä uudistuksen yksityiskohdat ja kulutminun osaltani:- kampuratyö 440 mk- kiertokangen laakeripesien työstö 382 mk ja yläpään männäntappihelojen tekeminen osineen 144 mk- kaulan sorvaus 180 mk- uuden ylikoon laakerirullat 192 mkKoko helahoito siis 1300 mk ja päälle ystävällinen palvelu sekä mainospipo. Ei siis ollenkaan huonosti ajatellen sitä, että hyvä tarkastamatonkampurankin on noin tonnin. Tämä ei ole mikään mainos, vaan pidän kustannusta uudenveroiseksi saattamisesta täysin siedettävänä.Kampurahan on moottorin sydän ja tunnetusti sydänkirurgia on vaativaa hommaa. Jos jotain kiinnosta, apua voi kysellä Seinäjoelta puh.06-4149511. Rahtikulut matkahuollon kautta noin satasen ja toimitusaika oli noin viikko.

Kampiakseli takaisin, kuinkaAvasin Uralin koneen kampiakselin laakereiden vaihtoa varten. Akseli aikani väänneltyäni "plumpsahti" ulos lohkon reiästä. Kuinka jamissä asennossa sen saa menemään takaisin ilman voimakeinoja? Kertokaa ettei koko kesä mene sitä pyöritellessä.-Pyörittelin juuri viime viikolla Koon vastaavaa ja se tais mennä siten, että ensin muljautetaan vasen puoli kanget sisään käännettynä ja sittensitä vain jotenkin muljautellen sen sain paikalleen. Se on mielenkiintoinen työvaihe ja siitä voi olla vaikea kirjallisesti ohjeita laatia muttaväkivaltaa ei tarvita, ainoastaan malttia.-Käypä katsomassa http://mitglied.lycos.de/AnsgarStaender/index.html siellä Ural-Reparatur-Anleitung ja siellä.. IV 11 Aus- und Einbau derKurbelwelle eiköhän tuo auta?

Kampiakselin kiilaOsaisko kukaan vihjasta, että mistä sais sen puolikuun mallisen sokan siihen kampiakselin päähän (pitää siis vauhtipyörää paikoillaan).Onko hyllytavaraa? Ite ei uskalla vissiin värkätä ettei huippukierroksilla lävähdä kiekko haaruksiin...-Kysy paikallisesta hyvinvarustetusta laakeriliikkeestä-Tuossa juuri jouduin M72:n korjaamaan saman vian; paikallisesta vauhtikaupasta löytyi kiilalajitelma, sieltä 6x9 mm kiila ja vähänsmirgelöintiä ja siinä se.

Kampuran kierreKumman kätinen kierre on Dneprin 650 koneen ( 6V )kampurassa kytkimen ja jakopään puolella?-Ihan normaali kierre ( siis vauhtipyörän pulttiahan tarkoitat..( 36 mm kanta )). On vaan niin perkeleen lujassa.. Pulttipyssyllä lähtee hyvin. Josei oo niin holkkiin kun kiinnittää T-vääntimen ( ei räikkää kun se hajoaa ) ja mosauttaa moskalla tai lekalla vääntimeen niin aukeaa. Vasarassaei ole tarpeeksi massaa, tulee vain vääntimen varteen lovia. Ja pitää lyödä aika kovaa....Kiinnipantessa sitten samat sävelet eli kiinni niin perkeleeeesti. Muuten irtoaa vauhdissa vaikka lukkoprikka olisikin Ok ja kohdallaan.Sitten itse vauhtipyöräkin on aika lujassa kartiossaan. Se taas lähtee kun käyttää ulosvedintä.Huomasit kai kaksi jengaa vauhtipyörän akselireiän kahta puolta jossa M10 jenga. Niihin kiinni silmukkaruuvit joihin ulosvedin. Akselin pulttikannattaa kiertää löyhästi paikallensa ja vetää limppu irti sitä vasten ( ainakin mulla on pultin reiän pohjalla vino pinta (elikkä öljysolakonporaus) joka vääntää ulosvetimen vinoon. Ei nyt niin haittaa, mutta jos limppu aivan turkasen kireellä, ja joutuu hakkaaman lekallaulosvetimeen, niin ei oo vaaraa rikkoa jengoja. Lisäksi pultin kantaan keskelle voi porata pienen kuopan joka keskittää ulosvetimenkeskiruuvin kärjen, mikäli ei koloa jo valmiina. Mikään ei vituta enempää kun että ulosvetimen keskiruuvi lipsahtaa sivuun juuri kun kiertää


8 / 31 12.5.2009 16:56

voimalla ja kolauttaa rystysensä johonkin terävään...-Niin se jakopään puoleinen pultti.... se on kanssa normaalisuuntainen eikä niin perkeleellisesti kiinni.-Itse huomasin parhaaksi konstiksi ko. pultin aukaisemiseen, että hitsaa metriseen rautaputkeen pari tappia siten, että ne menvät vauhtipyöränreikiiin ja siten saa moottorin pysymään paikoillaan. Lisäksi metrinen jatkovarsi vääntimeen millä alkaa pulttia avaamaan. Valitse juuri sopivahylsy, joka ei ole paljoa kulunut.

Kannen alumiinitiivisteUrren kannen alutiivisteessä on sisäkehällä sellainen koholla oleva 'pokkaus'. Onko väliä kumpaan suuntaan kohokuvio tulee?-Sillä ei ole väliä kummin päin tiivisteen laitat jos kyseessä on kansiventtiili urre, mutta on muutama muu pikku juttu jotka kannattaahuomioida.Tiiviste pinnat pitäisi tietysti olla kohtalaisen suorat ja jos ne pinnat joutuu oikaisemaan on syytä jättää pinnankarheus kohtalaiseksi, koskatiivisteellä on taipumus siirtyä, ja jos tutkit alkuperäistä sylinterin päätä huomaat jopa uraisen tasopinnan. Jos luulet olevasi nokkela ja käyttäätiivisteliimoja asennuksessa on kokemuksesta melko todennäköistä että liima kun liima näissä lämpötilossa muuttuu liukupohjaksi jolla tiivistesiirtyy vielä herkemmin. Siis jos on oikaistut nätin sileät pinnat puhdista pinnat rasvanpoistoaineella putipuhtaaksi,j os haluat olla varmatiivisteen asettumisesta paikoilleen pysyvästi ja varsinkin jos olet kohottanut puristussuhdetta lyö kevyesti terävällä pistepuikolla muutamiapieniä pisteitä kriittisien aukkojen ympärille niin kanteen kuinsylinteriin, kun kannen kiristät al-tiiviste puristuu näihin pieniin "kuoppiin" ja eitaatusti liiku. Olen tehnyt nämä "pidätyspisteet" n. 4..5mm:n etäisyydelle aukosta ,sylinterin päässä kauemmaksi. Asentaessa huomaat myösettä tiiviste tuntuu niin reilusti aukotetulta että se tuntuu asennoituvan melkein jopa osittain männän päälle. Olen sihdannut tiivisteensilmämäärin mahd.keskelle ja tehnyt pienet painaumat tiivisteeseen työntötankojen aukkoihin sopivaksi ja näin kun kantta asennat tiivistepysyy oikealla paikalla. Nämä tarinat voi kuulostaa siltä tutulta pilkunviilaukselta ,mutta yksi näkökulma tämäkin.

Kansien erojaMitkä ovat eroja Dnepr K750:n, Ural M-72:n ja Chang-Jiang M1:n sivuventtiilikoneiden kansien välillä? Sileä vai ripallinen SV-kansi?-M72:ssa on sileähkö kansi, jossa on pulttien reiät ja muistaakseni noin kymmenen vaakaviivaa. K-pyörissä olen nähnyt useinmiten sellaisetsyvät rivoitetut kannet, jossa ei ole "päällistä". Joissain olen nähnyt M72:n tapaiset sileät kannet, joissa on reiät ja ehkä kolme pientävaakaviivaa. Kiinan poikien fillareista ei ole varmaa tietoa.-Nettisivuja tutkimalla selvisi se, että kiinalaisen Chang-Jiang M1-moottorin SV-kannet ovat aivan samanlaisia kuin Ural M72:sella, elikkä 8pulttien reikiä ja 10 matalia viivoja sileän kannen päällä.

KardaaniTulipa taas todistettua että on se kartaani aika tärkeä osa kardaanivetoista pyörää. Kun Eikka eilen kunnossa olevan kepin mulle vaihtoi niinjohan alko pyörä toimimaan! Näköjään ite arvioitu "pieni" välys vaikutti aika lailla, K tärisi normaalilla ajoalueellakin melkoisesti. Luulin senolevan normaalia mutta sehän menee nykyään kuin mikäkin polttomoottoriton härveli! Pitää lopettaa korjaaminen tähän, muuten ajan kohtajollain hondan (äänetön, hajuton, mauton) kaltaisella pyörällä... Joten jos pyörä tärisee suuremmilla nopeuksilla, kattokaahan kepistä välyksiä.Minullakin tärisee n.70 km/h nopeudesta ylöspäin, joten mikä sen välyksen tulisi olla vai voiko lukitusrenkaan siirtää niin tiukalle jottei välystätunnu ollenkaan? Nyt tuntuu about millin-kahen välys kun ottaa kardaanista kiinni ja heiluttaa. Mites vaikuttaa jos kardaani ja kone eivät oleihan linjassa (ne on tosi vaikea arvioida linjaan silmämäärin...)Puhut nyt siis pitkittäisvälyksestä? Kauheen tiukalle ei pitkittäin pitäisi keppiä laittaa, perä kun on pikkuisen lähempänä lootaa takajousienollessa sisässä kuin mitä jos takajouset ovat täysin ulkona. Jos tiukkaat ihan viimesen päälle niin jostain prakaa töyssyssä. Oisko vajaa puolisenttiä hyvä?Mutta poikittaisvälystä ei sais olla. Niinkun mullakin, ristinivel heilui hiukan ja kuminivelen puoleinen pää heilui myöskin akselilla. Laatikonja perän linjaamisella ei ole niin suurta väliä (ainakaan mun kokemuksen mukaan), se on enemmänkin kettinkivetoisten pyörien ongelma.

Kardaanin lukkorengasLukasin ohjeita kardaanin lukko renkaasta, ei ole uria ollenkaan ja oon kuullu että nivelen liukuminen estetään myös jousella? Kannattaakosahata urat itse? No, edellisiin liittyen minulla oli kuvasarjasta se vasemmanpuoleisin malli. Se lukkorengas on todella kovaa metallia ja olisyönyt takimmaisesta urasta taakse poorit sileäksi (4000km) kokeilin keskimmäistä uraa, mutta silloin kardaani tuli liian piukaksi ja jousipätkähti joustossa? irti ja taas liukui ja hyvin rasvattuna entistä iloisemmin, mutta nippusiteillä kotiin. No ohjeita matkan varrelta: kardaaniin voi porata pienen reiän, johon pieni pultti varmistukseksi. Minun tapauksessa kaveri tökki micilläknöölit akseliin niin, että nivelenpuolikas on takimmaisen urankohdalla, niinkuin se renkaalla olisi.....Nyt sitten tutkaillaan miten käy?Huomasin kanssa, että laatikonpuoleinen nivel oli alle alle sormitiukkuuden ja heilui poorissaan, ilmeisesti juuri se värinä oli saanut aikaan em.prikan värinän ja poorinsyönnin. Tosi v-mäinen lukkomutteri/sokka, mutta vaihde päällä ja hylsyllä kiristäen (millä taka-akseli aukeaa, eimahdu kunnolla mutterin ympärille, ahdas kolo!) Samalla sorkkaraudalla runkoon tukien avainta takaa pakottaen mutteri senverran varovastikiinni, että sokan reikä tuli kohdalle jne.... Menestystä, helppoa kun mikään paikka ei ollut jumissa ja vastaisen varalle kuparitahnaa väleihin,perästäkin kardaani lähti irti, kunhan irroitti lukkopultin. Vielä lisäyksenä havaittu ilmiö, em. kardaanin kanssa puuhastelusta. Etumaisennivelenpuolikkaan kiristys poisti nopeusmittarin vaaputtamisen. Se kun taitaa ottaa kierteellä tiedot ko. nivelen akselin ulkokehältä.

Keulan purkaminenEn ole ennen Koon keulaa hajoittanut atomeiksi ja ihmettelyn kohteena on keulan ylemmät putket, siis ne joihin ylimmät isot mutteritkierretään. Onko ne putket vain niillä 8mm:n pulteilla puristettu siihen valurunkoon? Se ainakin näyttäisi siltä. Eikös pultteja löysäämälläputkien pitäisi irrota jonnekkin päin ja jonka jälkeen ne peltiset kuoret saisin irralleen paikattavaksi ja maalattavaksi? Tuntuu liitokset olevantosi tiukassa. Kyselen tässä tämmöisiä joillekkin ehkä vähän päivänselviä asioita mutta kun en viitsisi vahingossa rikkoa mitään...-Ne pultit auki ja vaikka isompaa rukaria naputtelet siihen halkioon niin teleskooppi putoaa alas.Sitten vedät peltiset suojaputket (joissa lampunkiinnitys) suoraan sivulle pois.-Koo:n keulan yläputkien päät ovat hieman kartiot ja samoin on kartiot myös "päätylaipassa". Se laippa on usein aika tiukassa. Itse sovittelinlaippaa vasten jonkunlaisen pitkähkön puutapin ja siihen naputtelin enempi tai vähempi kovaa isolla pajavasaralla. Jo vain se lähti, eikävaurioita tullut. Tietenkin ohjausakselin keskimutteri pitää myös poistaa.


9 / 31 12.5.2009 16:56

KierroslukumittariOnko kellään tietoa Urreen käypäsestä kierros luku mittarista?Autometerillä on ainakin mutta on niin amerikan herkun hintanen että jokuvoi viedä sen takia koko vehkeen!-Saa tehtyä helposti mistä tahansa kaupasta löytyvasta mittarista, yhden sisällä olevan vastuksen arvoa muuttamalla! ELi kun avaa mittarin,niin sieltä löytyy sylinterimäärän valintakytkimen yhteydestä aina vastus, joka otetaan käyttöön riippuen moottorin sylinterimäärästä. Korvaaesim. 6-sylinterisen moottorin käyttämän vastuksen säädettävällä vastuksella ja kytkee pyörään kiinni. Sitten polkee pyörän käyntiin ja katsoolukeman 4-sylinterisen asennossa ja siirtää katkaisijan 6-sylinterisen asentoon ja säätää säätövastuksesta kaksinkertaisen lukeman 4-sylinterisenlukemasta. Tämän jälkeen irroittaa säätövastuksen ja mittaa sen ja ostaa kaupasta vastaavan arvoisen vastuksen, niputtaa mittarin takaisinkasaan ja iloitsee oikeasta näyttämästä!!!

K-750 kannetOisko kellään kokemusta koon palotilojen muutoksista? Terävät kulmat palotilassa eivät tunnetusti ole mitenkään virtausystävälliset,puhumattakaan nakutus- ja lämpöongelmista. Kannattaisko männän päälle tulevan osan kulmaa jotenkin loiventaa? Täyttöhitsata ja ehkämuotoilla uudelleen? Ois konevaan osina,joten ois nyt helppo tehdä muutoksia.-Itse olen miettinyt samaa kun vaan aika antaisi myöden tutkia.. mielestäni täyttöhitsaus voisi olla asiaa, samalla puristus kasvaisi jokamyöskään ei ole varmastikkaan pahasta. koska alkuperäinen puristus suhde on kai huima 5,5? No mutta hitsauksessa kannattaa mielestäni ollamaltillinen koska mielestäni lättäpää moottorin virtauksen heikoin kohta on juuri väli kannen ja ventiilivälin kohdalla... (huonosti selitetty ehkäasiaan perehtynyt henkilö arvaa mistä kohdasta puhun..) Juuri tämän takia mahdollinen "kannen laskeminen" eli sylinteri tasosta materiaalinpoistaminen on mielestäni huono idea koska hengitys pienenee sitä myötä kun puristus nousee... ja ja ja... No mutta kertokaa kommentteja kunsaatte laitteita kasaan tai jos on jo ennestään tietoa asiasta..-Lättäpäissä kannen laskemisen yhteydessä yleensä parannetaan hengitystä tekemällä sylinteriin urat venttiileiltä mäntään päin, ko. toimenpidetunnetaan myös nimellä relieving. Aihetta käsiteltiin muutama vuosi sitten Kopteri-lehdessä WLA:n viritysjutussa. Osoitteessahttp://members.odyssey1.net/sprkplug/htmls/flow2.htm on kuvia HD:n pytyistä relievingillä ja ilman.

K-750 mitatLeveys about 1,60 m sivari kiinni, korkeus 98 cm, pituus 2,42 m. Jos peli ei ole ihan viimosen päälle hieno, ota sivari irti ja kallista fillaripehmusteet välissä sivaria vasten ja koko kasa kuormahihnoilla kiinni, niin mahtuu hiukka pienempään tilaan.

K-750 kansien kiristysmomenttiOon joskus joltain kuullut että 4-5kp olis sopiva. Missään nimessä ei kovin kireälle, menee nimittäin kannenpultit tosi helposti poikki(ainakin vanhat ja väsyneet). Näissä vehkeissä on niin vähän puristuksia että ei oo syytä kiristää yhtään liikaa!

KondensaattoriMikähän lienee lähinnä oikea kondensaattorin mikrovaratilukema joka pelittäisi parhaiten Koon alkuperäisen puolan ym. virtavehkeidenkanssa?-Mittasin omista konkistani fluke-merkkisellä mittalaitteella 2-5 mikrofaradia. Ei taida olla veli venäläisen sähkölaitteissa tuo niin tarkkaa.Kokemusta ei ole vielä niin paljoa että tietäisin vaikuttaako isompi konkka kärkien kestävyyteen paremmin. Ainakin samalla lailla käy konesekä 2 että 5 mikroisella. Itsellä on n. 5 mikroa + erillinen parempi muovikonkka 1 mikroa rinnakkain kun käytän yksiä kärkiä ja kahta puolaa.

KoneremontistaOlen aloittamassa palasina olevan Koon -58 kasaamista ja konepuolen noviisina ihmettelin kampuran limpuissa olevia senkkiruuvin reikiäkierteineen. Olen kuullut joskus joistakin öljyn roiskelevyistä, onko ne niiden kiinnitysreikiä vai mitä? Kampura on nyt työn alla ja sentiimoilta vielä, että sen kai saa laakeroitua standardilaakereilla ja kytkimen puoleen tulevasta stefasta olikin toisaalla jo juttua. Mitäs sillenokka-akselille kannattaa tehdä ja entäs öljypumpun tarkastus. Öljypumpun akseli näyttää jotenkin lonksuvan sinne sun tänne, kuuluukoasiaan? Mitähän muuta lohkon kanssa vois tehdä? En meinaa mitään tehovirityksiä tehdä vaan ihan NL-normeissa olisi tarkoitus pysyä. Oiskokellään Jyväskylän lähistöllä yhtä venttiilin jousta+hilut ja kytkin/vauhtipyörävermeitä hiluineen irrallaan tai paketissa ja vielä ylikoon mäntiätappeineen jouten? Laatikossa olevat kytkinromut näyttävät mielestäni liian romuilta.-Olet ihan oikeassa,kampuran senkkiruuvinreikiin tulee "roiskelevy",pellistä prässätty rengas jossa on ikäänkuin ura,muistaakseni kampurankummassakin päässä.Ruuvit kannattaa lukita pisteellä tai ruuvilukitteella.Onko kiertokangissa väljää,tartteeko laakereille tehdä mitään?Joslaakereissa on klappia,niin kampi pitäs toimittaa moottorikoneistamoon purkua ja remonttia varten (maxaa!).Laakerirullia löytyy tietääksenilänsimaisia std- ja ylikokoisia.Öljypumpun akselin kiinnitys on hyvinkin joustava,pumpun ja sen akselin välinen holkki on tiukattupistepuikolla lyömällä.Vaihda samantien uusi pumppu,eivät oo kallita,laita Uralin pumppu niin saat lisää voitelutehoa.Öljypohja kannattaavaihtaa isommaksi,rivoitetuksi.

Kiertokangen laakerirullatKun katson SKF:n liikkeen laskusta, siinä lukee RC 710 ja sen alla RC-7x10 C rulla, joten tästä voinee päätellä rullan olevan 7 mm paksuja 10 mm pitkä. Ostin sen mallin kanssa, joten ainakin mun m72:een se oli periaatteessa sopiva. Tosin ne jäivät tarpeettomiksi, kun teetin kokokampuran uusiksi sorvattuja isommille rullille.

KolinaMistähän mahtaa johtua kun oikeanpuoleinen pytty koluuttaa/kalajaa. Pytyt porattu ja uudet männät, välys n.9 satasta. Mitä enemmänlämpenee niin kolina lisääntyy! muuten toimii loistavasti.kyseessä on K-750.-Notta se kolina ilmottaa että mäntä yhäti liikkuu sylinterissä. Sama "vaiva" kun tein koneremontin. On kolissu ja kulkenu jo pitkään. Aikaamyöden äänet pehmenee.-Olenpa tehnyt saman havainnon,purin sitten uteliaisuuttani sen ja näytti vähän siltä,että imuventtiili olisi kohdallaan hakannut karstan tiiviiksikantta vasten.No tuumasta toimeen ja askartelin vanhan jottain n0.5mm alapään tiivisteen lisäksi semmosen millin vahvusen pahvin.No kone


10 / 31 12.5.2009 16:56

toivorikkaana käyntiin ja laksatus eikun jatkuu olisko aavistuksen hiljempänä,En tiedä pitäskö vielä vahventaa pahvia vai mitä tekis kun pyttynäytti olevan kutkuinkin hyvässä kunnossa eikä väljiä tuntunut kummallakaan puolella kun ne tuli purettua ja tiivistettyä samaan malliin.

Kytkimen kasaaminenPitäisi koota kytkin (M-72) mutta ei löydy pitkiä pultteja joilla saisi pakan puristettua kasaan. Pultti liikkeessä nostivat kädet pystyyn kunnäkivät kierteen. Mistä olette saaneet ko. pultteja?-Minä puristelin isoilla ruuvipuristimilla sen levynipun kasaan, semmoisilla jotka ylsivät koko koneen yli.-Nämä 6kpl senkkikantaruuveja (tunnetaan myös nimellä uppokantaruuvi) on "varustettu" metrisellä hienokierteellä M8x1. Kyseinenkierrejärjestelmä on saksalaisten peruja ennen toista maailmansotaa. Hyvin varustetusta alan pulttiliikkeestä kyllä pitäisi löytymän tätäkierrejärjestelmää myös tänäpäivänä. Kyseisellä kierrejärjestelmällä voipi valmistaa myös itse ruuvituotteita, ja mikäli tarvittavia pakkoja ym.ei sattuisi olemaan, niin apu löytynee lähimmästä koneistamosta.-Katkaise M8 kierretangosta palat(2 kpl n. 50mm pitkiä), sahaa toiseen päähän halkio talttapää mensseliä varten. Ruuvaa tangonpätkätvastakkaisille puolille vauhtipyörää niin syvälle kun kevyesti menevät ettei vauhtipyörän erillainen keirre vahingoitu, lataa kytkinlevytpaikoilleen ja kiristä systeemi muttereilla kasaan. Vanhasta vaihdelaatikon akselista ja kytkinakselista on paljon apua kohdistuksessa.(kuva)

Kytkimen purkaminen1. Poraa lukitus pisteet pois. (kuva)2. Vasaraa ja ruuvimensseliä tai lyöntimensseliä apuna käyttäen ruuvi avautuu helposti.3. Kiinnitys oikean kokoisella ruuvimensselillä tai iskumensselillä, tiukalle.4. Lukitus lukitusnesteellä ja pistepuikolla kuten se on tehtaallakin laitettu, pysyy. (EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA HITSILLÄ)

KytkimestäUrali on seissyt tallissa n.5 vuotta.Ohikulkiessa olen poljeskellut konetta silloin tällöin (harvoin). Nyt kytkin ei enää irrota so. jumissa.Onko helppoa korjauskeinoa moiseen vaivaan?-Yksi keino kiinnihitsautuneen kytkimen irroitukseen on polkaista pyörä käyntiin, suunnata etupyörä kohden avointa tietä, painaa kytkinpohjaan ja potkaista vaihde päälle sekä ajaa kytkin pohjassa kunnes kytkin irtoaa. Ovat kuulemma autoilla joskus joutuneet ajamaan useammankilometrin ennen irtoamista, pyörällä kertovat selvinneen pienemmillä ajomäärillä.

KytkinJouduin säätämään kytkintä se on ihan ok, mutta kytkin vivun alapäässä on jokin toinen säätö ruuvi joka painaa jotain liukuvaa holkkia,mikähän sen tehtävä on?-Tämä loisteliasajoneuvosi on varustettu puoliautomaattisella kytkimellä ja se säätöruuvi kytkinvivun alapäässä liittyy tähän. Tämäpuoliautomaattisuus tarkoittaa sitä, kun painat vaihdevipua jompaan kumpaan suuntaan niin se samalla avaa kytkimen ja kun vapautatvaihdevivun niin se vastaavasti sulkee kytkimen. Joten kun et laiskuuttasi halua tai ehdi käyttää ohjaustangossa olevaa kytkinvipua niin kytkinhoituu vaihtamisen ohessa. Suosittelen ensin testaamaan toiminnan moottorin ollessa pysähdyksissä jotta voi varmistaa kytkinvivun riittävänliikkeen eli kytkimen avautumisen. Tämä kysymäsi säätöruuvi on tarkoitettu nimenomaan tämän riittävän avautumisen säätöön. Itse käytän tätäylellistä toimintoa vain suurina juhlapyhinä ja sunnuntaisin tai jonkun muun merkkipäivän kunniaksi. Kokeile toiminta ensin ajatuksen kanssa.Näe koe ja hämmästy.

Kytkin jäykkänäLoppukesästä ilmeni m-72:ssa häikkää kytkimessä: ei irrottanut lopulta ollenkaan ja oli h:vetin jäykkä.. Purin kapistuksen ja kytkin näyttääpikaisella tarkastelulla täysin ehjältä. Siis nyt kaivataan vinkkejä missä vika voisi piiletä!-Ensinnäkin käyttömekanismi voisi jumittaa. Toiseksi tsekkaisin boorit sekä vauhtipyörä/paineasetelman tappien/reikien liikkuvuus toisiinsanähden. Vaijerihan sulla on jees?

Kytkinlevyjen suuntaUralin kytkimen 'pinta'levyissä (2 kpl) on tyvellä niitattu laippa, joka on paksumpi toiselta puolelta. Kaikissa kirjojen piirretyissä orkkiskuvissa paksumpi puoli on laitettu osoittaamaan 'eteenpäin' ja ns. jousilevyssä on ilmeisesti sitä varten kolokin. (näin sen ainakin kuvastaymmärtää) Mutta mm. kytkimen kokoamista osoittavissa kuvissa tällä palstalla ja vinkeissä paksumpi puoli on 'taaksepäin'!!! ONKOASIALLA MERKITYSTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ??-Paksummat keskiönpuolet vaihteistoon päin. keskiöiden spoorit puhdistetaan ja viimeistellään putipuhtaaksi ja kytkinakseliinkytkinakselirasvaa tai jotain muuta sitkeää sinkoamatonta rasvaa esim.litium-rasvaa ja se on siinä.-Suunnalla ei ole väliä, kunhan molemmat levyt on samoinpäin. Muuten keskiöt ottaa toisiinsa ja eihän silloin kytkin toimi. Itse olen laittenutpaksumman puolen taaksepäin eli sohottamaan laatikkoa kohti. Syynä on se että laatikon kytkinkseli on sillon tavallaan syvemällä spoorissaan.Lisäksi kun laatikkoa laittaa paikoilleen ja tuskailee kun levyt ei ookkaan ihan keskellä ja spoorit rihdissään, niin kun laittaa laatikon kiinnisiten että pultit just yltää ja paineelee käynnistyspolkimesta niin jossain vaiheessa akseli lumpsahtaa sisään. Moinen indikoituu kivemmin kunlevyt on taaksepäin. Lisäksi kun kytkiakseli klappaa aianakin toisinaan aika monta milliä pituussuunnassa, niin hivenen enemmän varmuutta onsiitä että akseli ja levy ei ole missään vaiheessa huulilla pudota ( jolloin kytki saattaa jäädä ainaiseksi "auki"asentoon )tai rikkoa spooreja.

Kytkin rikkiPitäis aloittaa M-72:en kytkinremontti, kun loppukesästä kytkin alkoi jäykistymään sekä irroittamaan heikommin. Lopulta se ei irrottanutenää ollenkaan ja siitä tuli hemmetin jäykkä käyttää. Olis hyvä tietää jo ennakkoon mikä siinä mahtais olla vikana. Ilmeisesti kannattaa irrottaakoko kone/vaihteisto yhdistelmä ensin rungosta ja sitten vaihteisto irti jotta pääsen käsiksi kytkimeen?-Minulla oli samanlaisia ongelmia oman K-650:seni kanssa. Lisäksi se kytkintä painettaessa antoi kivaa tiukumaista helinää. Vikana on se ettäkykimen välilevyjen ( pellit 2 kpl jotka liukuu vauhtipöyrän 6:ssa tapissa ) reiät on muuttuneet soikeiksi ja osittain jopa puhjenneet reunastaläpi ovat myös kalvaneet nämä 6 tappia siten että niihin on tullut ura johon levy jumiutuu. Silloin ei kytkin irroita ja toimii muutenkinepämääräisesti. Korjasin oman pyöräni kytkimen ensin siten että porasin uudet reiät vanhojen reikien väliin ( 12 mm reiät ) ja kasasin kykimenuudelleen. Tappien urille en vielä silloin tehnyt mitään. Kaksi vuotta myöhemmin ( n. 10 000 km ) sam homma oli edessä uudestaan. Nyt vain


11 / 31 12.5.2009 16:56

tapit oli kalvautuneet liki puoleen väliin asti poikki. Dneprin korjaudskirjassa on neuvo miten vanhat tapit prässätään ulos, uudet sorvataan japuristussovitteella uudelleenasennetaan, mutta katsoin paremmaksi hommata uuden vauhtipyörän tappeineen ( Moskovasta varaosaliikkeestäSPORT versio joka hivenen kevennetty = ulkokehästä puuttuu "heltta" ) kun ei ne siellä mitään maksa ( n. 15 - 20 Euroa ). Uusia kytkinlevyjäasentaessani havaitsin että välilevyjä on erilaisia, paksuja koneistettuja versioita sekä peltisiä ohuita. Nämä ohuet ilmeisesti kalvaa tapit jaitsensä näköjään nopeasti paskaksi. Nyt taas pelaa kuin buick.

Kärkien kuluminenOnko K-pyörän sytytyspuolelle olemassa ratkaisua kärkien kulumiselle? Muistan joskus vanhaan Saappiin laittaneeni jonkinlaisen"mötikän" johtojen väliin, jonka avulla kipinöinti kärkien välissä loppui ja kärjet kestivät varmaan pitempään kuin auto.-Joo, vaikuttaa että konkka on vialla, ja harvinaisempi jos puola on vialla

-Homma vaikuttaa siltä että kondensaattori on epäsopiva. Olen ajanut yli 10000 km samoilla kärjillä. Hyvin on niiltä osin toiminut.

KäynnistäminenYleensä näitten vehkeitten käynnistys on taidetta ja vaatii seuraavia temppuja, edellyttäen tietysti että sulla on kaasarit ja sytytys ainakinjotenkin oikeissa säädöissä.Ensin valutetaan kaasareiden kohokammiot täyteen bensaa painamalla kaasarien päällä olevista nupeista niin pitkään että kohokammioistatulvii bensa ulos.Vedetään ryyppy kiinni tai melkein kiinni ja potkitaan polkimesta muutamia kertoja ilman että virta on päällä.Tämän jälkeenvirta päälle ja kertapotkulla käyntiin. Tää oli lähinnä kylmäkäynnistysohje ja kuumana pitää sitte kokeilla eri vaihtoehtoja. Kaasarienvetonuppeihin ei mielestäni tarvi koskea muualla kuin Siperian pakkasissa. Niin että kokeile ainakin tätä.

KäynnistyspoljinPystyykö käynnistyspolkimen vapaaliikettä jotenkin säätämään? Muistan tuossa syksyllä olleen jonkin ohjeen, mutta se on jo hävinnythistorian hämärään. Poljin roikkuu nyt turhan alhaalla, ja ottaa tietenkin vielä alempaa, vaikeuttaa tulevia käynnistysyrityksiä.-Minä katkaisin rälläkällä sen mokoman ja hitsasin varren näin uuteen asentoon kun en kerennyt hätähousuna sitä säätöpulttia etsimään, olishanse pultista säätäminen tietenkin ollut vähän hienompaa...-Tarkasta polkimen kiinnityskiilan kunto, ko. osa ei välttämättä kestä siihen kohdistuvaa puristusta.-Toi kiila on yks mahdollinen syy miksi poljin roikkuu. Ite tein kiilasysteemin poranterästä ja johan kestää. Poljinta saa ainakin pakittomassalaatikossa säädettyä öljypropun vieressä olevasta pultista.-Eli säätö tapahtuu öljypropun vieressä olevasta mutterista, jonka sisällä on jousi ja tappi. Mutteria löysäämällä tappi laskeutuu alemmas japoljin pääsee nousemaan ylemmäs. Samalla kuitenkin jousivoima pienenee ja poljin saattaa lyödä kytkimen vipuun kun se liikkuu vauhdillaala-asennosta ylös. Itse lyhensin hieman tappi yläpäästä (siitä päästä joka on lyhyempi olakkeesta katsottuna ja osoittaa vaihteiston sisään) jakiersin mutterin pohjaan, jolloin jousen esijännitys on riittävän suuri. Tapin pitempää päätä ei pidä mennä lyhentämää sillä sen on tarkoitusottaa kovassa iskussa kiinni mutterin pohjaan.-Muistithan laittaa jousen kunnolla paikoilleen? Onko jousessa yhtään esijännitystä? Ainakin Uralissa jouseen pääsee käsiksi purkamattalaatikkoa.

Käynnistyspolkimen irrottaminenPitäis saada käynnistyspoljin irti... Onko käynnistyspolkimen lukkopultti läpi lyötävissä, jos ottaa ylä puolelta mutterin pois? Ei oikeinuskalla lyödäkkään...-Uralissa ainakin lähtee lukituspultti lyömällä pois. Se voi olla aika tiukka, älä hakkaa keirteitä läjään. Suihkauta ensin vaikka jotainruosteenirroitusainetta pultin juureen ja anna vaikuttaa...-Jepjep,ja kierrä lukitusmutteria ensin vain senverran auki,että se on tasan pultin pään kanssa,tai vähä yli.Nyt kun mutteriin lyödään,ei meepultista jenka.

Käynnistyspolkimen lipsuminenKertokaas viisaat, pitääkö M-72:n vaihdelaatikko todella purkaa ratas kerrallaan saadakseen käynnistysakselin ulos, vai voisiko toisetakselit saada ulos rattaineen, ikäänkuin kompaktisti. Käynnistysakselin rattaan sisässä olevan "lirputtimen" jousi lienee katkennut/kuoleentunut,taikka sitten itse "lirputin" kulunut, kun poljin herkästi sutasee tyhjää..? Ko. "lirputin" vaikuttaisi olevan symmetrinen, niin että sen voisi vainkääntää ympäri ja käyttää näinkin päin loppuun. Olenko oikeassa? Mulla on siis toinen vara-akseli kaikkine hiluineen, mitä olen tutkinut,mikäli ei sitten ole kokonaan eri vehkeestä. Missä järjestyksessä tuo purkuhomma tulisi tehdä, ja onko vinkkejä kokoamisen suhteen? Vaikannattaako puuhaan kansakoulupohjalta edes ryhtyä..?-Ota käynnistinpolkimen takanaoleva alumiininen kappale ( se missä on poljinakselin tiivistekin ) irti, niin silloin käynnistinakseli liikkuu senverran sivusuunnassa että pääakselin saa irti kokonaisena. Vikasi eli käynnistinpolkimen lipsumiminen johtuu juuri siitä että kyseinen lirpukkaon kulunut. Lirpukan kulma tulee olla ( eli se joka ottaa käynnistinrattaan sisäreunaan kiinni ) terävä. Olet oikeassa että lirpukan voi kääntäävaikkei se ihan symmetrinen olekaan ( hahlo on hivenen sivussa mutta se ei haittaa ). Lirpukka on kiinni tapilla joka on niitattu pisteelläpaikoilleen, ettei karkaa. Ei kun painamalla ulos, lirpukka nurin, tappi kiinni ja uudet pisteet puikolla ja vasaralla. Usein yllä ko lirpukka on jopariin kertaan käännetty ( niinkuin mulla, jolloin hioin ko lirpukan uudelleen teräväksi. Tästä aikaansaatuu kyllä se ongelma että pienikinlirpukan lyhennys aikaansaa käynnistinpolkimen "ylä"asennon muutoksen alaspäin, ja aika isona.... Tämän jälkeen säätökään ei riitä vaanrälläköin polkimen pokki ja hitsasin sen uuteen kulmaan. Eli purkaminen jollekin alustalle siten että kaikki osat purkujärjestykseen ja kaikki vielä samoin päin, ettei kokoamisessa tarvi turhaanihmetellä. Eikä anna muidenkaan ihmetellä osia ja laskea niitä käsistään hassuun paikkaan....Kasaaminen tapahtuu ihan päinvastaisesssa järjestyksessä, mutta etukantta kun kiinnität uuden tiivisteen kera, niin toisioakselinpäittäisklapinsäätöshimmiprikkoja tulee asettaa oikea määrä sen pikku kannen alle jossa laakeri, jotta vaihteet toimii oikein eikä esim tulesemmoista tilannetta että kaksi vaihdetta kytkeytyy yhtäaikaa jolloin tiedossa on pahimmoillaan lohkon halkeaminen.......tai ainakin hirveärutina ja takkuilu. Kytkinakselin päittäisklappia voi olla toista milliä, se ei haittaa.Tsekkaa samaten laakerien kunto. Varsinkin kardaanin ulostulolaakeri saattaa oll aika horo, vaikkei se nyt niin kauheasti haittaa........mitä nytpäästää vettä sisään kun stefa ei tiivistä vatkaavaa akselia........Lykkyä tykö,


12 / 31 12.5.2009 16:56

Käynnistyspolkimen stefaK.o. stefa vuotaa ihan kiitettävästi ja Ural (650 cc 8.103 -90) jättää oman hienon "käyntikorttinsa" parkkipaikoille. Onkohan kukaanonnistunut vaihtamaan stefaa irroittamatta laatikkoa paikoiltaan?-Poljin irti ja stefa lähtee ulospäin pois.

KäyntihäiriöSäätäessäni kooni käyntiä on tullut eteen tenkkapoo. Vasen puoli tuntuu käyvän erittäin siististi (oikean puolen tulpanhattu irti). Oikea puolituntuu taas käyvän huomattavasti raskaammin, pätkii ja paukuttaa. Kuulostaa ihan kuin oikan puolen sytkässä olisi liikaa ennakkoa, mutta eikai se ole edes mahdollista. Vai onko? Kaasuttimien säätö ei vaivaan helpotusta tuonut. Kipinä on hyvä kummallakin puolella. Olisikohankellään vinkkejä kyseiseen ongelmaan?-Jos ennakot poikkeaa toisistaan täytyy olla valmistus vika tai sitten kärkien toinen nokka on kulunut,kokeile vaihtaa.Kaasuttimet varmaan kannatta vaihtaa keskenään itselläni käyntihäiriö seurasi kaasutinta.Sitten noka-akseli ja vent......................

Laakerit ja stefatM/K-pyörän pyörän laakerit ovat SKF 6204, hinta a´40 mk. Kaikkia stefoja ei saa laakerikaupasta ,mutta ainakin nokka-akselin stefan(16x30x7), vaihdepolkimen (12x20x5) ja kardaaniakselin laatikon pään (32x45x7) sekä booriakselin stefan saa (35x48x8). Toivottavasti menimitat oikein päin. Stefojen hinnat 20 - 30 mk/kpl. Osan mitat eivät ole justiinsa, mutta riittävän oikein.Veteraanimoottoripyöräklubin jäsenkortilla alennukset olivat em. hinnoista 40 % SKF-kaupassa.

Laatikon öljymääräItse olen laittanut täyttöproppua myöten. Öljylaatu GL-5 (tai GL-4) on sopiva.

LataushuoliaPyörä on kasassa, mutta ongelma on liika lataus eli tyhjäkäynnillä 8,4 v ja kierroksilla 9,5 v. Olen kokeillut mekaanista relettä, mutta senjousipyörän säädöllä ei tunnu olevan vaikutusta. Olen kokeillut elektronista säädintä, mutta senkään säätöruuvin kiertely ei tunnu vaikuttavanjännitteeseen sen enempää. Niipä mieleeni on tullut josko laturi voisi olla jotenkin kaput eikä siten reagoisi säätötoimenpiteisiin ?Ymmärtääkö joku enemmän asian päälle. Laturi on tavallinen 6 volttinen ja rele m72:n oma. Purkaessani fillaria syksyllä oli kait jo ennestäänsamaa vikaa, kun akku kiehui, mutta ajattelin sen johtuvan vain siitä, että laturi on 10 A ja rele 7 A.-liika lataus on nyt korjattu ja vikahan löytyi laturista eli E- navan eriste oli pettänyt ja kiristäessäni johtimia paikoilleen, napa oli päässytkääntymään ja otti runkoon kiinni, joten laturi puski täysillä koko ajan. Vaihdoin ehjän eristeen ja johan alkoi toimia. Laitoin jännitteen 7,5V:iin, joten eiköhän se tästä. Tästä tulikin sitten mieleen hieman yksinkertaistetusti laturin ja jännitteensäätimen pikatestaustapoja eli ottamallaE-navan johto irti, latauksen pitäisi loppua, koska kenttäkäämille ei tule virtaa. Jos lataus ei lopu niin kuin mulla oli, se merkitsee vikaalaturissa joko niin, että piuha ottaa jostain syystä runkoon tai sitten jossain on eriste pettänyt. Samalla se tietty osoittaa, että jännitteen säätäjä eiole rikki.-Aikoinaan ratkaisin M72:n lataushuolet seuraavasti:nakkasin venäläisen releen vattupuskaan ja ostin autotarvikekaupasta 6 V:n Kuplavolkkariin tarkoitetun japani- lisen jännitteensäätimen.Kytkennät selvitin vanhasta kuplan kaaviosta. Ja vot että pelas hyvin!-Jännitteensäätö toimii varmasti myös korvaavilla säätimillä mutta mitenkäs on ylivirran esto (se toinen kela)?-Uralin yms. 6 voltin laturien maksimi taitaa olla noin 10 ampeerin paikkeilla, taitaa mennä sen jälkeen laturin palamisen puolelle (vai olettekorakennelleet lisä jäähdytyksiä laturille).Mikähän on yleisin syy, ettei 6V laturista tule virtaa?No jos eka hiukka mittailisit eli ainakin mulla E-navan osuminen runkoon pisti laturin puskemaan täysillä , joten kait sama homma eli E-navanhetkellinen maadoittaminen runkkon osoittaisi jos laturi on kunnossa. Tietty laturin voi ottaa irti ja pyörittää mutterista porakone+hylsy-yhdistelmällä ja laittaa R&E-navoille virtaa akusta, niin jo pitäis ladata ilman säädintäkin, niin ainakin mä testasin omani. Ja laturihan toimimuistaakseni sähkömoottorina navat toisin päin, siis ainakin mun. Jos laturi puskee virtaa ja fillarin kytkennät on oikein niin vika on silloinsäätimessa. Mä purkasin tässä sellaisen ja eihän siellä ole kuin pari lankavastusta sekä ne kaksi käämiä. Toista mutikkaa eli jännitteen säädintävoi säätää, takavirtarelettä ei.Toivottavasti tämä helpottaa tuskaa. Voit toki purkaa ja mitata laturin, kenttäkäämin vastus oli mulla 2,8 - 3 ohm ja ankkurin jokaisen liuskanpitäis näyttää about nollaa. Tietty eristykset on voinu palaa, jolloin oikosulku ei näy sen kummemmin, mutta katkokset löytyy tälleen.

Lataushuolia 2Mistähän saisi Uraliin M-72 vm. -56 sähköä tuottavan uuden laturin? Nykyinen kun antaa ulos 1,5 volttia ja akku tyhjenee.-Painiskelin itse saman ropleeman kanssa, kunnes tajusin että hiilistä lähtevät päälystämättömät johdot rupes jossain vaiheessa (ajossa)ottamaan laturin runkoon ja pantaan kiinni, josta johtu volttien putoominen...

Latausjärjestelmä uusiksiTuli tässä sitten vihdosta viimein purettua Pystymettä-reissulla lokakuussa lauennut 300W laturi. Täydelliseen lataamattomuuteen paljastuisyyksi liukurenkaan juotoksen juuresta poikki mennyt roottorin käämi. Oireena oli, ettei latausvalo syttynyt ollenkaan. Käämin päätä oli senverran jäljellä, että sain sen juotettua takaisin paikalleen. Roottorissa on urat, joissa käämin päät tulee liukurenkaille, laiton ne täyteenSica-flexiä, jos se vaikka pitäisi langat paikoillaan. Käämin vastus oli 2.5 ohmia, jos se kovin paljon poikkeaa siitä alaspäin, voi olettaa senolevan jostain kohtaa oikosulussa. Laakereista toisen löysin suoraan Boshin laturin varaosista, nro 62202, toinen on vielä hakusessa, tod. näk.löytyy laakerikaupasta. Lataussäätimen kunnostuksessa on pari vaihtoehtoa. Helpoin vaihtoehto on ostaa Boshin säädin autosähkökaupasta.Varaosanumero on 1197 311 211, 1197 311 213 tai 1197 311 217. Hinta n. 230 mk.Halvempi vaihtoehto on ottaa vanhasta säätimestä runko ja vaihtaa siihen vain se musta säädinmöykky sekä hiilet vanhemman mallin Boshinsäätimestä, Biltemassa joku 59,90. Jos diodeita on mennyt, niihin käy myös suoraan Boshin laturin varaosat, Bepek Electronics:ssa taisi ollahalvimmat...


13 / 31 12.5.2009 16:56

Toivottavasti tästä sepustuksesta on jollekulle jotain iloa, onpahan ainakin osanumerot jossain, josta en niitä saa hukattua...-Itselläni lakkasi alkuperäinen 150W laturi lataamasta 3 vuotta sitten. Latausvalo kyllä paloi minulla, siis Uralissa. Sain sen korjattuajuottamalla kääminpäät yhteen, piti siihen laittaa pätkä lankaa väliin. Liitoskohdan "sementoin" muistaakseni Aralditilla, jokatapauksessajollakin 2-komponenttiliimalla. Kestihän se aikansa, kunnes viime kesänä Kontiorallista poikani kanssa palatessamme alkoi latauksenmerkkivalo palaa yli 70 nopeudessa. Arvasin, että korjaukseni oli pettänyt. Mietin, että ajelen sitten loppumatkan hieman rauhallisemmin.Pikkuhiljaa "latausnopeus" alkoi kuitenkin laskea, ollen lopulta enää 50 km tunnissa. Matkaa oli enää jäljellä vajaa 400 km eli 8 tunnissaolisimme kotona, ilman taukoja ja tankkauksia. Tässä vaiheessa sammutin valot ja annoin hanaa toivoen pääseväni Sodankylään ennenkuinakusta loppuu sähkö kokonaan. Tässä kohtaa täytyy tunnustaa, että laskin myös sen varaan, että veljeni, joka lähti paluumatkalle myöhemmin,korjaa meidät matkanvarrelta; hänen pyöränsä kun on vielä idenpää. Väittävät, että ne ovat luotettavampia kuin venäläiset.Sodankylässä sitten ensimmäiselle huoltamolle kyselemään, jotta löytyykö ladattua auton akkua. Ja löytyihän sieltä. Pöyrä huoltamon halliin jahommiin. Auton akku lullan jalkatilaan ja sieltä piuhat pyörän akun napoihin. Sähköt riitti pimeänä ajaen Ouluun saakka mainiosti. Jännitettäoli akussa vielä n. 13 V eli sillä olisi ajellut vielä pitempäänkin.Laturin purkaessani totesin, että katkenneen magnetointikäämin päät olivat "kaivautuneet" niin syvälle ettei korjaaminen enää onnistuisi. Uusi300 wattinen piti tilata. Tämä meni vähän matkakertomuksen puolelle mutta jos tästä joku sai vinkkiä vastaavan ongelman kohdatessa, niin sehyvä!Summasummarum: Jos sinullakin on käämi poikki tuosta pyörivästä osasta, voi olla, että keskipakovoimat katkaisevat sen uudestaan, koskaAraldit ei kestänyt ja Sikaflexihän on aika elastista. Toivotaan kuitenkin parasta!

Lataussäädin PP 302Säädin toimii paremmin ilman kantta:mikä ihme siihen vaikuttaa?Jyrsin kannen sisäpuolelta tavaraa pois mutta ei vaikutusta.Suojakannenkun ruuvaa paikoilleen niin säädin lakkaa toimimasta ja punavalo palaa.Onko kokemuksia asiasta?-Vaikuttaa siltä että säätimesi vääntyy kun ruuvaat kannen kiinni. Vääntymisen seurauksena jokin murtunut liitos aukeaa ja säädin lakkaatoimimasta.Osta sellainen yleismittari jolla voi mitata vastusta (ohmit) tai jossa on piippari jolla voi "soittaa" liitokset / johdot.Irroita säädin ja mittaa vastukset, ruuvaa sitten kansi kiinni ja katso mistä kohdasta yhteys katkeaa....-Ite oon huomannu että latausjännitteeseen tosiaan vaikuttaa onko kansi kiinni vai auki. Eikä yhdessä tai kahdessa säätimessä vaan kaikissa.Kun siis säädätte releitä, kannattaa aina varmistaa latausjännite vielä kun kansi on kiinnitetty. Eikä varmaankaan ota kansi kiinni mihinkään, jakiinnitysruuvit menevät hyvin paikoilleen, eikä niitä ole hullunkiilto silmissä kiristetty. Johtuu sitten mistä?

Lataussäätimen PP 302 toiminnastaLataussäätimen toimintaa, akun funktiota, latausjännitteen määräytymistä yms on punnittu useasti sivuilla. Tässä oman empiirisentutkimustyöni ja hyvien neuvojen tuloksia lataussäätimen toiminnasta, laturia, akkua ym apulaitteita unohtamatta.Lataussäädinhän on ns. perinteinen 2 tolppainen malli, joka muodostuu kahdesta sähkömagneetista joiden käyttämät kärjet aukeilevat jasulkeutuvat. Tolpat eli releet ovat:1) Takavirtarele2) Jännitesäätörele

1) Takavirtarele, eli se tolppa jossa on vain sulkeutuva kärki.Takavirtareleen tehtävänä on estää akun kytkeytyminen laturiin kiinni ( = mekaaninen diodi ) ennen kuin laturin jännite ylittää asetetun arvon,joka on suurempi kuin akun normaali napajännite kuormittamattomana ( n. 6,5 V ) ja irrottamaan se se laturista kun laturin napajännite laskeealle akun jännitteen.Elikkä tarkoituksena on kehittää laturilla ensin tarpeeksi jännitettä jolloin laturilta tuleva jännite aikaansaa sähkömagneettiefektin ko tolppaanja kun ao voima ylittää releen kärkien vastajousen voiman, napsahtaa releen kärjet kiinni ja laturi kytkeytyy kiinni akkuun.Tämän tulisi tapahtua vasta kun jännite ylittää akun maksimijännitteen ( n. 8V tai sinnepäin ). Sähkömagneetin ominaisuudesta johtuen kärjetei aukea ennen kuin käämin jännite putoaa tarpeeksi alas, elikkä rele päästäisi vasta aika pienellä jännitteellä ( 3-4 V ) jolloinka akku alkaisipyörittämään laturia. Elikkä moottorin sammuessa tai kierroksien laskiessa niin alas että laturi ei enää kykene tuottamaan tarpeeksi jännitettä,alkaa akku syöttämään laturia. Tällöin kyseisen releen kärkien kanssa sarjassa oleva paksu kuparikäämi alkaa tuottaa vastakkaissuuntaisenmagneettivoiman ja tönäisee releen auki. Tällöin laturin jännite on jo niin alhainen että vetokäämi ei enää jaksa vetää kärkiä uudestaan kiinni

2) Jännitesäätörele eli se jossa vaihtokärjetPelkän akun napajännite on aika alhaalla, ja vielä kun akkua kuormitetaan sytytysvirralla, laturin herätevirralla ja mahdollisesti jopa jollainlampulla, parkit, jarru tai uskalikot kuormittaa jo tässä vaiheessa ajovaloilla, eli jopa alle 6 V, niin jännitesäätörele on "auki" asennossaan.Relehän on vaihtokoskettimilla varustettu, elikkä tässä tilanteessa herätevirta laturille kulkee ”auki” kärjen reitittämän pienen vastuksen kautta( 1-3 Ohmia, sijaitsee säätimen sisäpohjan alla ) laturin kenttäkäämiin ja mahdollistaa maksimivirrantuoton laturilta, jahka rupeaa pyörimään.Laturin alkaessa puskea virtaa, ( elikkä moinen alkaa tapahtua vasta sitten kun laturin jännite ylittää akun napajännitteen ja takavirtareleensäädön ), akun napajännite alkaa kasvaa. Napajännite kasvaa sitä nopeammin mitä täydempi/pienempi akku on, miten vähän sähköäapulaitteilla kulutetaan ( eli valoilla ) sekä kuinka paljon kierroksia koneelle annetaan.Kun latausjännite ylittää tietyn raja-arvon ( = akun maksimijännite, n. 7,3V .l. lyijyakun jännite täyteen ladattuna ) tulisi ko jännitesäätöreleensulkeutua jolloin herätevirtapiiriin kytkeytyy maksimitehon mahdollistavan sarjavastuksen sijasta suurempi sarjavastus ( n. 5-8 Ohmia ) jolloinherätevirran määrä pienenee ja latausvirta heikkenee.Latausvirran heikentyessä akkua ei enää niin rajusti ladata eli ollaan siirrytty "ylläpito" latausvirtaan. Valojen ollessa päällä ko virta ei jaksaylläpitää akun napajännitettä korkealla vaan napajännite alkaa hitaasti hiipua, jolloin ko rele taas päästää, ja rajumpi virta kytkeytyy systeemiin.Tämä taasen aikaansaa jälleen akun napajännitteen kasvun, ja rele taas vetää jne, jne....Latausvirran = laturista tulevan virran kasvaessa liian suureksi on samaisen releen ympärillä paksusta langasta tehty lisäkäämi (joka on sarjassalatauspiirin kanssa) , ja aikaansaa samaten releen vetämisen ja suuremman sarjavastuksen kytkeytymisen herätevirtapiiriin jolloin virta taaspienenee…..

Säätö:


14 / 31 12.5.2009 16:56

Latauksen maksimijännite säädetään ko releen kärkien vastajousen korvaketta vääntämällä.Koneen annetaan käydä reilua tyhjäkäyntiä, havaitaan jännitteen kasvavan akun navoissa, ja kun 7,3 - 7,5 V:n jännite on saavutettu, niin releentulisi vetää ja jännitteen kasvun hidastua tai pysähtyä / aleta. Se että miten käy riippuu kulutuksesta että jaksaako "ylläpitovirta" vieläkompensoida apulaitteiden aikaansaaman kulutuksen.Eli jos jännite ei alene niin kytke valot ja seuraa lataus käyttäytymistä ja pyri asettamaan jousen kiristys siten että rele vaihtaa ”pienemmälle”maksimijännitteellä. Luultavasti valot päällä joudut nostamaan vielä koneen kierroksia jotta laturi jaksaisi antaa tarpeeksi tehoa.

Merkkivalo:Latauksen merkkivalohan toimii siten että kun lamppu on kytketty sytytysvirran ja laturin väliin lamppu palaa sitä kirkkaammin mitä suurempijännite-ero on laturin ja akun napajännitteen välissä. Kun takavirtarele kytkeytyy kiinni niin lamppu sammuu koska silloin lampun molemmatnasta on samassa potentiaalissa. Se että jos laturi puskee huonosti virtaa, tai kulutus on liian suuri, niin akun napajännite voi laskea alle akun6V jolloin takavirtarele on yhä kiinni ja laturi syöttää virtaa, mutta ei enää lataa akkua, ja lamppu on tyytyväisesti pimeänä......ja kohta akku ontyhjä, eli sammuttamisen jälkeen ei enää olekaan virtaa käynnistämiseen....

Ajo ilman akkua:Ilman akkua ajosta oli keskustelua, elikkä se on kyllä mahdollista, mutta apulaitteita tulee olla kytkettynä, sillä tasavirtalaturi antaakuormittamattomana helposti 20 V ja ylikin jolloin ainakin kaikki pikkulamput kärähtää. Mikäli ajovaloa = pääkuluttaja on kytketty jännitepysyy aisoissa, mutta pienillä kierroksilla jännite putoaa niin alas että moottori sammuu sytytysvirran ehtyessä. Taiteilemalla saattaamatkanteko jatkua.Tasavirtalaturin huonoihin ominaisuuksiin kuuluu se että se ei anna ulos juuri mitään pienillä kierroksilla, elikkä käynnistäminen polkaisemallajää ilma akkua haaveeksi, samoin kuin tyhjäkäyntikin.

Säätimen viat:Säätimen normaalit viat on releiden kärkien paskaisuus. Ne kun sipaisee silloin tällöin tosi hienolla hiomapaperilla ( mieluummin karheallakankaalla ) puhtaaksi, niin taas pelittää.Säätimen jänniteasetus on myöskin henkimaailman asioita elikkä säätöön vaikuttaa lämpötila, kosteus, mekaaninen kiristys (kannen), kuunasento ja vaimon mieliala. Toisin sanoen säätö on aika äkkipikainen, elikkä tuima katse jousen pellinkielekkeeseen aikaansaa muutoksen.

Tasavirtalaturista yleensä:Tasavirtalaturin ominaisuuksiin kuuluu jotta se alkaisi kehrätä sähköä, tulisi ankkurissa olla edes hivenen jäännösmagnetismia ( remanenssiahianosti ). Se katoaa kuitenkin ajan mukana, kovassa kuumuudessa tai kolahtamalla ( oppikoulun fyssantunnin oppeja ) jolloinka kun ankkurion täysin magnetisoitumaton, ei se alakaan kehittämään yhtään mitään....Kikka kakkonen moiseen on että kun takavirtareleen kärkiä pitää muutamia sekunteja käsin yhdessä, magnetoi ankkurin läpi menevä virta senja vot.... laturi pelaa taas.

Tein ao tempun ensimmäisenä keväänä kun sain ekan Dneprini kasaan ja ihmettelin kun ei lataa… ei lataa.. vaikka kaikki pitäis olla ok.Naapurin vanhempi moottorimies siten neuvoi ao kikan, pari sekuntia kärjet yhdessä.... ja jo alkoi toimimaan.Joissakin tasavirtalatureissa on pieni kestomagneetinappi upotettuna ankkuriin jossa "latauksen siemen" piilee ja lähtee sitten itämään.Voipi olla että yhden talven seisokki ei riitä demagnetoimaan ankkuria, vaan niinkuin tapauksessani useiden vuosien, vasta aikaansai efektin.Jostain vanhasta moottorikorjausoppaasta lukemaani kun muistelen niin vanhat laturit joissa kestomagneetti ( dynamo ) piti ankkuri irroituksenaikana suojata magnetointisuojapelleillä jotta magnetointi ei päässyt katoamaan vaan magn.vuo pysyi ao sulkuliuskojen avulla oikealla hollilla.

LatausvaloMitenkä on pitääkö lataus valon palaa tyhjäkäynnillä sammuu kun kierrokset nouseeMistä säädetään, on kyllä ohje linkki sivuilla mutta siinä kohdassa jossa plus johto laitetaan kiinni hauenleualla akun kapaan, kun tämänjohdon irroittaa mittausta varten sammuu kone.-Minulla ainakin Dneprissä latausvalo sammui kierroksilla vaikka laturi oli irrallaan tallin lattialla.(Ratas poksahti). Sotkan akku vaununtakaboksiin on paras lääke!-Hanki esim. Biltemasta erillinen volttimittari ja kytke se sulakerasiasta , niin näet aina lataako vai ei. Latauksen merkkivalosta ei juuri kannatavälittää.-Tarkoitat tuolla tekniikkapuolella? Luin itsekkin ko. jutun, ja johdon irroittamista varten pitää varmistaa koneen virransaanti irroituksen ajaksi.Eli jos virtalukolle menevä piuha lähtee laturin releeltä eikä akulta (en tiiä miten orkkisjohdotuksessa menee), pitää se siirtää akulle mittauksenajaksi (eli siis kone käy akusta ja laturi pyörii itekseen).Itse olen säätänyt releen aina akku kiinni, eli kierroksia koneeseen reippaasti,tarkastetaan latausjännite ja säädetään. Akun pitäisi kyllä olla täynnä tätä säätöä varten, eli anna käydä kierroksilla hetken aikaa ennenkuintarkistat jännitteen. Tällöin olisi tuota 7,3V:ia myös syytä tiputtaa hieman, akulta mitattuna & valot pois päältä mulla näyttää kovemmillakierroksilla joku 6,9V. Ja hienosti pelittää. Kannattaa muuten muistaa että kun relettä menee sörkkimään, pitää olla todella varovainen taimieluummin irroittaa akku releeltä jousien käännön ajaksi. Pienestäkin akusta tulee paljon virtaa (nimim. kokemusta on...) Tyhjäkäynnillälatausvalo palaa mikäli tyhjäkäyntikierrokset ovat matalat. Ei mitään huolestuttavaa.-Tuli tässä vaihdettua uusi laturi, mutta vanha rele piti vain rimmata uuteen uskoon. Kun pyörässä on vain valo joka ei kerro että lataantuukoakku jos jännite on takavirtareleessä 6.2v kuten ohjeessa sanotaan vinkki sivulla. Hauenleuka akku navasta irti ja lue mittarista jännite, muttasilloin kone sammuu kun irroitan Hauenleuan tästä plus navasta. Minun minun mielestä silloin loppuu laturilta magnetointi jännite. Eli mistämittaan että saan nähdyksi että jännite on sen 7.3-7.5v tai mistä koukku jousesta käännän.

Laturi + säätäjän johdotDnepr MT10 tai 11, 1990. Laturissa kolme napaa, punainen johto, kaksi johtoa, harmaa, myötäpäivään katottuna.Mitä kukin johto tekee? Säätäjään ylös punainen, alas vasemmalta oikealle: vaaleanpun (AK), punainen (~), harmaa (E).Näiden merkitys? Vastahankittu pyörä, latausvalo palaa koko ajan, ei lataa, ainakaan mittarin mukaan, 12V systeemi. Hiilet silmämääräisesti


15 / 31 12.5.2009 16:56

ok, ankkurissa vastusta jonnin verran, ilta tutkittu.-Törmäsin viime kesänä samaan lataamattomuusongelmaan. Piuhat oikein. Hiilet hyvät. Ongelman syyksi löytyi se, että laturi kantoi nähtävästimukanaan kaikki 23 vuoden aikana mukaansa keräämät liat. Perusteellinen puhdistus teki siitä taas uuden veroisen. Säätäjän piuhoissa hämäsise, että kun kuvasta katsoo piuhojen paikat, niin säätäjää on katsottava "takaa päin".-Elikkä, laturihan oli perusvarma 150W vaihtosähkölaite. Päättelin ihan itse että hiilien läpi menevä jännite tekee ankkurista magneettisen ja seindusoi sitten sähköä kenttäkäämeihin, joita on kolme. Säätöreleet oli ehjän näköiset, kärjet putsasin hienolla paperilla. Johdotkin tuli mitattuaja vastusta löytyi. Tänään rengastöiden jälkeen, ajeltiin siinä konetta lämpimäksi ja aattelin että kokeilen vielä latausta korjata. No, jos rele ei syötä 12V hiililleniin minä syötän. Pihdit käteen ja navat yhteen (hiilien johto ((harmaa)) ja kaksoisjohto laturin kyljessä). Sammuihan se valo, ja käyntikin kävivaikeammaksi, lataa siis. Kun päästin pihdit irti niin valo syttyi. Aloin sitten näyttämään kaverille hommaa ja tein saman operaation uudelleen.Otin pihdit pois ja valo jäikin sammuksiin! Sittemmin lataus on toiminut, 13.2V tyhjäkäynnillä akun navoista. Oliskohan siellä laturissa jareleessä ollut pashaa, putsasin ja puhaltelin niistä melkolailla Karjalan kunnaita pois, niinkuin joka paikasta muualtakin...

Laturin hammaskosketuksen säätöKoon laturi pitää työstävää ääntä, kuulostas hammaskosketuksen virheellisestä säädöstä johtuvalta. Pitäskö sitä laturia yrittää oikeaanasentoon oikean vai vasemman kautta kiertäen?-Takaapäin katsottuna myötäpäivään käännettäessä laturin hammaskosketus pienenee. Vastapäivään käännettäessä suurenee. Kitinää,kirskuntaa, ulinaa muistuttava ääni johtuu useimmiten liian tiukasta hammaskosketuksesta. Laturin kenttäkäämin kiinnitysruuvin alareuna"petin" reunan tasalle toimii sellasena perussäätönä 6V:n kaluista puhuttaessa.-Käännä se sille puolelle että se laturin kiinnityksen löystyessä ei kiilaa laturia nieluun jolloin koko lohko halakiaa...eiköhän se ollu takaakatsottuna oikealle puolelle?-Ainakin k-750 vm-64 takaa katsoen, vasemmalle käännettäessä hammaspyörien väli pienenee...

Laturin kuumeneminenOli kesällä semmoinen ilmiö Koon laturissa että se kävi pirun kuumana vaikka ajelin ilman valoja, savun haikua vaan laturista nousi vaikkalatausjännitteet ja kaikki muutenkin näytti olevan ok. Kun ratasvälykset sun muut oli tarkastettu hokasin sattumalta että kun laturin pitkätkasausruuvit kiristi alkoi ankkuri hieman hankaamaan laturin runkoon ja siitä johtui tuo lämpeneminen. Sitä hankausääntä ei erottanut kuinvasta irroitettuani hiilet hämäämästä kahinallaan. Laturin päätyä kun hieman käänsin, sen minkä ohjurit sallivat, ehkä millin verran, kiristys jaidän ihmeiden ihme: hankaus loppui ja kärsii ajon jälkeen sormellakin ilman rukkasta laturia hivellä. Eli lämpenee se laturi näköjään ilmanvirtaakin...

Laturin säätäminenJos kyseessä on 6 voltin laturi, niin ainakinminä olen pärjännyt tällä:Releiden kosketinnastojen yhdistävyys kannattaa tarkistaa Kokemusperäistä luuloa Koon latauksen säätämisestä:

Laturin kunnon voit kokeilla:1. Kytke jännitemittari akun napoihin.2. Käynnistä konhe.3. Kytke moottorin runko n. sekunnin ajaksi johdon pätkällä laturin siihen liittimeenmistä lähtee vain yksi johto. Jos jännite pyrkii voimakkaasti nousemaan on laturi ehjä.Huomio! Älä pidä oikosulkua kauempaa, laturi vahingoittuu!Ellei jännite nouse, voisit tarkistaa hiilien kunnon, ja että hiilien jouset todella painavat hiiliä.Minun Koossani hiiliä oli jäljellä hyväst, vaan jouset olivat niin leveällä että ottivathiilien "telineisiin", niin että ne eivät painaneet hiiliä.

Säätimen säädöstä:Takavirtarele (se jossa on kaksi kosketinnastaa):Kytke jännitemittari moottorin rungon ja laturin sen liittimen väliin mistä lähtee kaksi johtoa.Moottorin käydessä säädä takavirtareleen jousikoukkua vääntämällä niin että se vetääkun mittari näyttää n. 6,2 V.

Jännitteensäätörele:Vähän teoriaa: Jännitteensäätörele säätää laturin antamaa jännitettä säätämällä laturin kenttä-käämin läpi kulkevaa virtaa. Sen se tekee kolmellä tavalla: Hitailla kierroksilla releen keski- ja ylempinasta katkoo virtaa (tapahtuu varmaan tuhansia kertoja sekunnissa, koska aina kun jännite nousee yli säätöjännitteen säätörele katkaisee virrankenttäkäämille). Kierrosten noustessa rele vetää enemmän ja pohjavastus , joka on ed. mainittujen koskettimien rinnalla rajoittaa kenttävirtaa,jaedelleen kierrosten noustessa keskinasta alkaa kytkeä (miinus maadoitetussa) plussaa kenttäkäämillereleen alimmasta kosketinnastasta.Tämän releen säätöön vaikuttaa ankkurin ja magneettisydämen välinen ilmaväli ja ankkurin jousenkireys. Ainakin minulla ilmaväli oli aivan liian suuri, ohjearvoa on vaikea antaa, uskoisin että releetovat aika tavalla yksilöitä. Säädin sitä kuitenkin n. puoleen mitä se oli, jolloin jousen kireyden säätöei ollut enää läheskään niin tarkkaa.Sitten akun navasta plussa irti ja hauenleuka johtimeen, niin virtapiirin saa tarvittaessahelposti poikki.


16 / 31 12.5.2009 16:56

Kytke plusjohto hauenleualla akun napaan.Kytke jännitemittari moottorin rungon ja laturin liittimeen mistä lähtee kaksi johtoa.Käynnistä koneIrroita hauenleuka akun navasta.Lue mittarista jännite, joka "sopivilla" kierroksilla pitäisi olla n. 7,3 VKipinöitä välttääkseen kannattaa konhe sammuttaa ennen säätöä.Jos jännite on liian alhainen kiristä jousta taivuttamalla releen alaosassa olevaa koukkua ja kääntäen.Toista säätö tarvittaessa.Vielä yksi outo juttu: Kun laitoin säätimen kannen paikalleen, jännite laski 0,3 V, vaikka kansion bakeliittia, siis eristeainetta.Tämä on maallikon ohje, joukossamme on varmasti autosähköalan ammattilaisia, joten korjatkaaja täydentäkää ohjetta.

Laturin ylimääräiset äänetIrrotin laturin ja käynnistin moottorin ilman sitä. Moottori oli kuin toisesta maailmasta. Kaikki ikävät sivuäänet olivat totaalisesti poissa!Laturin hammaspyörä oli löysällä, vaihdoin siihen uuden kiilapalan ja kiristin mutterin kera Locktiten kunnolla. Koitin myös laturin aukostasitä isompaa hammaspyörää, se oli kiinni (ei klappia laisinkaan). Pyöritin konetta käynnistyspolkimella ja tarkisti ettei isommasta rattaastapuutu hampaita, no ei puuttunut. Viilasin lisäksi moottorin yläpinnasta hieman metallia pois niin että laturi ei ota runkoon varmasti kiinni.Asensin laturin paikalleen ja peeveli: lähes samanlainen juriseva ja hankaava ääni kuuluu jälleen. Kolina ja naputus oli tosin poissa (se varmaanjohtui siitä löysällä olleesta hammasrattaasta). Kääntelin laturia ääriasennosta toiseen ja kiristin sitten siihen kohtaan missä ääni oli hiemanhiljaisempi. Mökä on kuitenkin huomattavan kova, varsinkin kun vertaa siihen hiljaisuuteen jonka aistin ilman laturia. Onko laturi sittenviallinen? Sitä olisi vaikea uskoa koska vaihdoin sen viimekesänä ihan uuteen 350 W malliin eikä sillä ole ajettu kuin muutama sata kilometriä.Laturin hammasratasta ei tullut tämän uuden laturin mukana joten se on entinen. Eihän tähän uuteen laturiin kuulu erllaista hammaspyörää?Valittaako se laturi Berliinin muurin kaatumista vai olisikohan jotain vielä tehtävissä?-Tarkasta, että laturin hammasvälys on oikea. jos on liian tiukka, laturi huutaa tuskissaan ja varmaan ennen pitkää jokin paikka antaa periksi.Laturin pantaa voi löysyttää ja laturia käännellä myös moottorin käydessä (varoen) ja hammasvälys on OK kun laturi ei enää möykkää. Sittenvaan kiristys em. asentoon ja se on siinä!

Laturi Ural 650 IMZ 8.103 laakerit 12v 150W laturissa.Vaidoin ujeltavat slobolaakerit SKF:n ujeltamattomiin, seuraavassa tiedot, jos joku haluaa hankkia systeemit etukäteen, ilmanhankintapäivien seisokkia! Vinkki: irroita hiilet heti aluksi, kun pääset niihin käsiksi, menee poikki ajatuksestakin! Alkuperäiset USSR nro180503KI, 2 X (16,5 x 40 x 16) ja stefa 1 X (22 x 40 x 10) Mitat kotimauserilla.SKF:n numerot: laakerit 62203-2RS1 ja stefa mitoilla22x40x10. Laatulaakerista käypään hintaan. (ymmärtävät erikoisen harrastajia) Vanhat ulosvetäjillä pois, uudet uuni/pakastinmenetelmällämelkein kolahtamalla paikalleen! Nyt odotetaan hylkimisreaktiota!?Lataa ja pörrää, eikä ujella!

LisäaineetOletteko käyttäneet oljyn joukossa lisäaineita enim: STP:tä tai vastaavaa. On kuulema näissän itä koneissa voitelu vaikeuksia, auttaakotällaiset aineet koneen voiteluun. Moottoriin kaiketi pitäisi tulla sellainen kalvo suojaamaan puutteellista voitelua.-Tervehdys! Olen käyttänyt X-1R:ää kaikentyyppisissä ja merkeissä moottoreissa sekä vaihteistoissa että perissä ja on käyttökokemuksienperusteella pelkkää hyvää sanottavaa. Eritonen Dnepr MV 650 M hyväksyi X-1R:n parhaiten, koska käyntiääni ( mekaaniset ) parani varsinselvästi. On tyypillistä, että ensimmäisellä öljyllä missä on X-1R:ää joukossa niin tiivisteet vuotavat jonkin aikaa, mutta vuoto loppuu jonkinajan kuluttua, näin reagoi ainakin saksalainen, suomalainen kuin venäläinen moottori sen verran se on kansainvälinen aine. Ei ole tarkoitus

pitää mitään mainospuhetta, mutta suosittelen lämpimästi.

Momentteja (kielitaitoisille)Nm Description29 ~ 33 Cylinder heads22 ~ 25 Flywheel screws38 ~ 42 Cylinder21 ~ 30 Shock Absorber pinch bolt - top36 ~ 50 Shock Absorber pinch bolt - lower30 ~ 34 Bearing nut16 ~ 18 Oil pump bolt8 ~ 10 Engine sump14 ~ 18 Final drive case nuts7 ~ 9 Pinion bearing nut22 ~ 28 Reverse gear lever14 - 16 Steering Head nut

MoottoritiivisteetKun purin M72:n 750-sivuventtiilikoneen, hajosivat irroitushommissa samalla syliterien alapään tiivisteet. Tällöin en tullut tarkistaneeksiovatko ne erilaiset, mutta nyt kasausvaiheessa mieleeni tuli ne öljyreiät. Onko alkuperäinen tiiviste sellainen, että öljyreiät ja koko sylinteriäkiertävä ura jäävät reilusti tiivisteet sisäpuolelle ? Entä toisella puolella ei liene niin väliä, kun ei ole öljyreikiäkään?Mulla on vasemmalla reiät ja kanavat,tee paperitiivisteeseen vasemmalle puolelle sen verran iso reikä,ettei tiiviste peitä lohkossa olevaaöljyuraa ja uran alareunassa olevaa ölyreikää, oikeelle puolelle riittää lämpöä kestävä silikoni.

Männät, länsimaisetK-750: DATSUN 2000L v75 malli ylöspäin


17 / 31 12.5.2009 16:56

Silmiini muuten osui kerran jostain ulkomaan sivuilta, että Honda 350:n XL 1:n ? mäntä (78,5 halkaisija, tappi 21 mm) sopii vaivatta Uraliin,kun joudutaan poraamaan ylikokoon 78,5 mm. Myös Mitsubishi 1800 L:n männät kävisivät pikkutyöllä ? Tähän ei kai saa enää ruskimäntiä??

Männäntapin irroitusTuumailin tuossa joku aika sitten, että mitenkähän tuon suht tiukan männäntapin saisi nätisti paikoilleen ja pois ilman vasarointia tai muutahienosäätöä. Työkalujakaan ei tähän tarpeeseen ollut ihan käsillä.-Olipa kierretankoa M10, josta leikkasin 20 cm pätkän. Sitten kaksi isoa prikkaa molempiin päihin ja mutterit, niin johan meni siististipaikoilleen muttereita pyörittämällä, loppu hienosäätö laittamalla tapin halkaisijaa pienempi mutteri tai hylsy tms toiseen päähän. No tiettypitihän se tappi saada poiskin. Ei siis muuta kuin toiselle puolelle 10 cm:n putken pätkä, johon tappi mahtui sisälle ja toiselta puolen prikka jaisompi mutteri pois, niin tulihan tuo uloskin putkipuolen mutteria kiertelemällä mitään rikkomatta.-Mäntä pitää lämmittää..menee ja tulee pois ilman työkaluja ei koskaan kylmiltään edes näissä venakoissa.

Männänrenkaiden irrotusTähänkin touhuun on olemassa kätevä työkalu, millä homma hoituu helposti, mutta jos sellaista ei ole niin; Ota renkaan toisesta päästäkiinni, kampea varovasti ulospäin, nosta päätä ylöspäin kampeamalla samalla rengasta ulospäin,nyt se renkaan pää on männän päällä (tämä onse vaihe, missä rengas yleisesti katkeaa). Nyt otat oikean käden sormet avuksi, siitä kohtaa kiinni, mistä rengas on täysin ulkona urastaan, vedätrengasta varovasti ulospäin, samalla nostaen varovasti ylöspäin. Se "unohtunut" vasemman käden sormet painaa samalla kevyesti männän laenpäällä olevaa renkaan päätä sisäänpäin. Sitten jatkat oikean käden sormilla rengasta ulospäin, ylöspäin. Vasemman käden sormilla samallarenkaan päätä männänpäällä sisäänpäin. Oikealla kädellä ulos, ylös. Vasemmalla sisään ja "hups", kädessäsi on ehjä rengas? Tuskin tästä tulit"hullua hurskaamas", mutta harjoittelu tekee mestarin. Onhan niitä muitakin "oikeita" tapoja, mutta ehkä siitä joskus ja todennäköisestikerholehden sivuilla. P.S. Maailman vaikein asia on irrottaa rengas männästä "paperilla", huh!!!

Männänrenkaiden välysItse asensin juuri uudet mäntylät ja koneistamon vanhempi asentaja sanoi jotta 0.15 mm olis sopiva. Ei ainakaan ensimäisillä käyttökerroillaole aiheuttanut harmia / huolia.

Mäntien välyksetTuli vähän epäselvää taas kerran näistä mäntien välyksistä kun sain niin monelta taholta varmaa erilaista tietoa joten kysynpä täältäkin. Elimulla on Mazdan 79 mm männät menossa Koon pyttyihin ja pitäisi päättää mikä välys laitetaan. Eri tahoilla on mainittu 0.15, 0.25, ja 0.08 mmvälyksiä. Puhutaanko siinä kokonaisvälyksestä vai tilanteesta kun mäntä on keskellä. Onko esim. 0.15 välys kokonaisvälys joka saadaan kunmäntä huilaa toisessa reunassa jolloin puhuttaisiin 0.075 välyksestä? Jokuhan oli joskus laittanut tuollaiset Mazdan männät, tietääkö jokupaljonko hää laitto välystä?-Sainkin jo koneistamosta tiedon, että tämmöisessä ilmapokserissa on 0.08-0.10 mm sopiva välys ja joka saadaan kun mäntä on keskellä.-Oon ajellu jo vuosia arielilla datsunnin männällä ja välystä on 13 satikkaa. ideahan on ettei sitä ole liian vähän, autoissa esmes 3 satasta. 0,08kyllä tuntuu aika vähältä. ite määrittelin ton aikanaan koneistamoon eli nimellismitta 84mm ja välys +13 eli poratkaa reikä 84,13 ja olivatonnellisia kun ei tarvinnu arpoa......-Minä kuulin aikoinaan K:n ostettuani Mazdan männistä ja semmoset sitten ostin kun halvalla sai (350 mk pari, 616 mazda, 79mm).Koneistamon sedälle kiikutin mäntien kanssa pari sylinteriä ja toivoin saavani männät sopimaan reikiin. Kaveri sanoi porailleensa jalaittaneensa 0.08 välyksen kun mazdan kirja sanoi 0.05. En sen kummempia kyselly, enkä edes ihmetelly miten päin männät pitää laittaa(jälkeenpäin kuultuna männäntappi ei oo ko. männissä keskellä). 26tkm nyt koneella takana, nätisti käy. Ei oo tarvinnu availla. Tiiä häntäsitten, taitaa idänihmeet hyväksyä aikalailla mitä vaan.-Orkkismännille koneistamo piti miniminä 0,10. Oma näppituntuma jokkisjoilta on että kulkee myös isolla välyksellä. Enemmän vaikuttaamännänrenkaiden katkosrako. Tiiveys saavutetaan etupäässä renkailla. Tiukka mäntä tekee kitkaa joka on yhtäkuin lämpöä. Jopa superväljillämännillä ajettiin lujaa; Hiomalla suuremmista männänrenkaista päittäisrakoa sovitettiin passeliksi ja vanhat väljät männät hakattiinpistepuikolla painesivulta suuremmaksi, jolloin ei naputtanut. Kerkesi rahoille noinkin!!

Nokka-akselin ajoitusNiin että mikä merkki Uralissa niistä kolmesta nokkapyörässä pitää natsata kohilleen kampiakselin rattaan merkin kanssa?? Kävi niin ettäventtiilit löi mäntiin ja meni paskaksi, vaikka kasasin muka kuten oli ennenkin. Tosin asiaa tähän asti tutkiessa on uudet venttiilin lautasetosoittautunut isommiksi mitä vanhoissa ja ne ei myöskään mene yhtä syvälle istukkaan kuin vanhat (ammattimies koneisti...). Myös uusissamännissä olevat kolot on pienemmät ja suorassa linjassa ja vanhoissa taasen imupuolen kolo alempana??-Nokkapyörässä ja kampiakselinpyörässä on minulla aina ollut vain yhdet merkinnät, mutta asentajat joskus tekee omia merkkejä mielenrauhansaavuttamiseksi. Jos laitat suoran, kiilan ajatellusta keskipisteestä huohottimen ajoitustapin keskiön kautta kulkevaksi niin suoran alapuolelle(kampiakselin pyörän puolelle) jäävistä hampaista 11 on ajoitusmerkin oik.puolella ja 13 on vasemmalla. Venttiilit ohittaa toisensa hyvinläheltä vaihto kohdassaan kun kyseessä on ns. isoventtiilinen kansi. Taasen venttiilit ei käy lähelläkään mäntää aukiollessaan, esimerkkinäminulla on sylintereitä lyhenetty 2 mm ja mittauksissa ilman mitään tiivis teitä ja välyksiä vahaan jää imuventiilistä juuri männän tasolleulottuva jälki. Mutta jos venttiilien ohjaimet on koneistettu sopivasti väärään kulmaan ja tai ohjaimissa on liikaa väljää on mahdollista jatoteutunutkin se että venttiilit jumittuu toisiinsa vaihtovaiheessa. Olen myös joutunut joskus hieman koneistamaan lautasta pienemmäksi jottaohitus tilaa tulisi lisää. Myös venttiilin jousien kunto on syytä tarkistaa ja yhdenmukainen esijännitys pituus .Jos koneesi vielä pyörii tutkipiennellä lampulla ja hyvillä laseilla toisen tulpan reiästä kuinka läheltä venttiilit ohittaa toisensa On tietysti paljon muitakin vaurion aiheuttajiamutta tässä olisi yksi vaihtoehto.-No nyt löytyi selitys miksei männissä ollut jälkiä. Vanhat imuventtiilit oli tosiaan reilusti pienemmät kuin uudet eli ne mahtuivat ohittaanpakoventtiilit. Vaunun puoli naputti koko ajan ja ei käynyt vaan aivasteli. Eli uskallan vaihtaa uudet kannet pelkäämättä että heti hajoavat.

Ohjauksen kiristäminenOlen käsittänyt, että siitä ohjauspylvään mustasta mutikasta säädetään ohjauksen tiukkuutta.Vaihdoin DNEPR MT10:iin uudet laakerit5,5mm:n halkaisijalla olettaen siinä vaiheessa keulan olevan Dnepristä. Nyt kuitenkin on selvinnyt, että se on tod.näk. urren keula. Paketti onmielestäni oikein kasattu, mutta ei tiukkaannu. Mistähän lähtisin syyllistä etsimään? Onko Urskissa eri kokoiset kuulat?


18 / 31 12.5.2009 16:56

-Huom! Ohjauksen laakerit ja ohjauksen kitkakiristin ovat kaksi aivan eri asiaa. Eli ensiksi asennetaan ohjauslaakerit tarvittaneentilpehööreineen. Ohjauslaakerien välys säädetään samassa. Kitkakiristin odottaa vielä vuoroaan tallin pöydällä. Dnepr/Ural sama kuulakoko.Koska kitkakiristimeen kuulu peräti 12-15 osaa mallista riippuen, yksikin asennusvirhe tai osan puuttuminen/unohtaminen voipi taatasysteemin toimimattomuuden.

OhjauslaakeriLöytyiskö tietoo, mitkä olis SKF:ltä sopivat laakerit Koon keulaan, kun ei viitsis ostaa uralin rautaa...-SKF:ltä ei löydy . Mutta joissakin vanhemmissa BMW-pyörissä on kartiorullalaakerit ohjauksen laakereina, joiden ulkohalkaisija on se sama51 mm, mutta pienempi sisähalkaisija on 34 mm, kun se K.n laakerissa on 31 mm. niistä saa käyttökelpoisen , jos sorvaa akselille sopivanholkin. Varjopuolena on näiden laakereiden korkea hinta, noin 40E /kpl.

Ohjauslaakerin kuulakokoKooni keulassa on klappia "normaalia" ennemmän. Ohjauslaakerin kohdalta tuntuu antavan hieman periksi. Huomasin keulaa purkaessanilaakerikuulien olevan hieman eri kokoisia, mutta tietysti vasta siinä kohdassa kun kaikki kuulat olivat jo samassa kupissa lattialla. Kuulien kootovat ~6mm ja ~5.5 mm. Onkohan kellään jäänyt mieleen noiden laakerikuulien tarkkaa kokoa ja määrää? Tuleekohan ne isommat kuulatkumpaan päähän?-Kuulan halkaisija on 5,5 mm.

OhjauslukkoSitä samaa Neimanin lukkoahan kaikki käyttää,maksaa n.80 mk,sitten tarvit lukon kiinnikkeen jonka voi rälläköidä jostain romurungostairti.Sitten porataan etupään laakerien putkeen lukolle sopiva reikä sekä "ohjausakseliin" lukon lukitustapille jeti reikä.Sen jälkeen hitsataanlukon kiinnike paikoilleen ja kiinnitetään lukko sen sisään. Näin yksinkertaistettuna,ei oo mahoton homma,luultavasti helpoin osuuskatsastus-ja pykäläprosessissa!-Lukon saapi (tilattua) moottoripyöräliikkeestä,Kouvolassa niitä löytyi Suhoselta hyllystä,jos sen saman lukon ostaa esim. Kawan lukkona,onse satasen kalliimpi!Tinkikää.

Osien pesu tiskikoneellaKokeilin osien pesua tiskikoneella (hyötykäyttöasemalta),tulos oli mielestäni kohtalainen normaalilla tiskiaineella Dneprin uuden kannenvarastorasvoille. Mutta pikiset osat ei oikein hyvin lähteneet puhtaaksi. Onko kokemuksia mikä pesuaine soveltuisi pikisiin osiin ?Moottorinpesuaine ?-Varmaankin avainsana jutussa on (hyötykäyttöasemalta), noin niinkuin perhesovun kannalta, kokemusta on muista yhteyksistä. Kokeilkaapapakastin-uuni yhdistelmää komentajan kuullen, sanomista tulee! Asiaan: Tärkeää on lämpö, joskus pentuna tuli pestyä osia vesi-höyryyhdistelmällä, kun oli tehtaan verkosta saatavilla, mutta kattilapesuohjelma astianpesukoneeseen korkeella lämmöllä... jess-Kait siellä toimii sama pesuaine jota eri tuotenimillä myydään ihan oikeisiin korjaamoilla käytettäviin pesukoneisiin. Toimintaperiaate onniissä kyllä sikäli erilainen että pesuvesi käytetään useaan kertaan ja vaihdetaan tarvittaessa. Painetta saattaapi olla myös enemmän. Sinänsäpesuaine on samalla tavalla emäksinen kuten tiskikoneitten pesuainekkin elikkäs tuntuu käsissä liukkaalta. Kannattaa huuhtoa osista pois. Tuokotikonehan sen kyllä tekeekin.-En suosittele ihan kaikkia osienpesuaineita normaaliin astianpesukoneeseen kokeilemaan. Voi olla, että tulee kertapesulla entinen siitäpesukoneesta. Aika rankkoja ne taitavat olla tosin nuo pesukoneen tiskiaineetkin. Osienpesukoneissa käytettiin aikaisemmin ainakin lipeää,joka puhdisti varsinkin alumiiniosat tosi kiiltäviksi. Huuhtominen kannatti todella tehdä sen jälkeen huolella... Nykyiset eivät ole ilmeisestiaivan yhtä tiukkoja, koska ympäristön- ja työsuojelumääräyksiä on tiukennettu.

Pakkilaatikon kasaaminenOnko IMZ 8.103-10 mallin pakkilaatikon takakannen kiinnilaittamisessa joku erityinen jippo, jolla se loksahtaa kohdalleen.Vaihteensiirtäjämekanismin ja takakannessa olevan levyn pujottaminen ei tahdo meikäläiseltä onnistua millään.-Muistakaa jos probleemi tulee eteenne, että koonti tehdään takakanteen.

Pakokäyrien vääntelystäKun olette pyöriinne noita pakoputken käyriä väännelleet, niin osaisitteko antaa jotain nyrkkisääntöjä, että miten saa onnistumaan ilmanettä menee putki lyttyyn ? - Hiekkaako putkeen, auttaako ?- Mistä materiaalista, rosteri ?- Löytyykö kenties jostain "kaupasta" valmiita käyrän pätkiä, joista voisi rakennella ? Hitsailemallahan tietysti saisi varmaan tehtyä vaikka minkä muotoista putkea, mutta kun ei huvittaisi (lue: ei taidot riitä) lähteä sille tielle. Niinja tarkoitus ei ole tehdä alkuperäisen kaltaisia käyriä, vaan vetää molemmat tuutit samalle puolelle - tuskin löytyy valmiina mistään jateettäminen maksaa maltaita ?-Hiekka auttaa jos itse vääntelet. Hyvä vaihtoehto on käyttää ammattilaista. Esimerkiksi sellainen paja jossa tehdään kilpa-autoihin turvakaariayleensä omistaa sopivat taivuttelulaitteet. Ongelmana on että noilla laitteilla ei yleensä pysty kunnolla taivuttamaan monenkokoisia putkia,vaan yleensä yhtä-kahta halkaisijaa. Hitsailemalla valmiita paloja saa myös jotain aikaan. Soppeleita mutkia löytyy autotarvikeliikkeistäkin.

PaperihuoliaMitä papereita tarvitaan jotta saa venäjältä tullatun vm 56 itäbokserin rekisteröityä. Verot pitää kai myöskin maksaa - montako prosenttiatullaushinnasta?-Itse kyselin tullista, k:oon v.-68 jonka osto hinta oli 2600 FIM tullaamista suomeen virosta ja sain alla olevan vastauksen. Toivottavasti onapuja... Rekisteröintiin mielestäni tarvitaan paperit ja kuitit tullauksista ja veroista, ja rekisteriote. Varmista katsastuskonttorista.Moottorinpyörän tullaus Virosta Suomeen, rahtikuluina olen käyttänyt FIM 500,- jotta saadaan hinta Suomeen toimitettuna:ostohinta 2.600+ rahti 500


19 / 31 12.5.2009 16:56

= yht. 3.100, josta 6% tullia 186+ tulli 186= yht. 3.286, josta alv 22% 722 eli tullauskulut yhteensä 908,-Autoverotus:ostohinta 2.600+ rahti 500+ tulli 186= yht. 3.286, josta 60% autoveroa 1.971= autovero 1.971, josta 30 % museoikäisen vero 591= mus.vero 591, josta alv 22% 130+ alv 130 eli maksettavaa autoverotuksessayhteensä 721 markkaa

Toisin sanoen esimerkin tullaus- ja autoverotuskulut yhteensä 908+721 eli 1.629 markkaa.Tullausta ja verotusta varten asiakkaan pitää esittää ostolasku,rahtilasku Suomeen toimituksesta sekä rekisteröintipaperit.NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE TULLIA JURIDISESTI SITOVIA.LASKELMA PERUSTUU ASIAKKAAN ANTAMIIN TIETOIHIN.

Paperihuolia 2Millaisia selvityksiä / papereita tarvitaan, jotta saisin kilpiin aiemmin Suomessa rekisterissä olleen pyörän, joka on poistettu rekisteristä jatämän jälkeen paperit on hävinneet?-Jos "Suomimopo", niin tiedot löytyy rekisterinumeron tai valmistenumeron perusteella. Katkeamaton luovutusketju mopon omistussuhteistavaaditaan. Omistaja voi saada kadonneen otteen tilalle uuden katsastusasemalta. Jos ei ole mahdollista esittää täydellistä luovutustodistustenketjua, voidaan hyväksyä luotettava kirjallinen omistusoikeusselvitys viimeiseltä 6 vuodelta. Selvityksessä käytävä ilmi ajoneuvonomistushistoria mahdollisimman tarkasti. Mukaan selvityksen tekijän ja kahden todistajan allekirjoitukset.

Perävälityksen muuttaminenOnko kukaan teettänyt perävälitystä, jos on niin missä?-Jiihaa, taas pääsee kehumaan K:tansa... XJ900 (yömaha) perävälitys. Ei oo teetetty vaan ihte duunattu. Sorvilla K:n ison rattaan keskiöstälaippa pois, samoin XJ:N ison rattaan keskiö pois (huom. tarkka sovitus). Sitten sorvia XJ:n pikkurattaalle että mahtuu K:n laakereihin. Itsehampaistakin pitää ottaa vähän pois että mahtuu sisään (tietenkin se tuplakuulalaakerin olake poistettu että mahtuu pikkuratas paremminsisään). Ja ne XJ:n rattaat muuten EI mahdu sinne peräkopan sisään, siitä pitää ottaa aika reippaasti tavaraa pois... No, sitten pikkurataspaikoilleen ja K:n ison rattaan keskiö paikoilleen. XJ:n iso ratas K:n keskiön päälle. Oho, sehän on vinossa, no tuetaan jollain palikalla niin ettäon silmämääräisesti suorassa. Hivenen verran ylöspäin niin että pieni hammasvälys saadaan aikaan. Ja sitten mikki soimaan, ite vetäsinpikkuhiljalleen (ettei pääse lämpiämään liikaa) kummaltakin puolelta isoa ratasta ja ihan normaalilangalla. Kiinni on pysyny nyt jo yli 24tuhatta kilsaa. Kun kaikki on kunnossa niin sitten ihmetellään että "milläs tuon kardaaninivelen saa pikkurattaaseen kiinni?", XJ:ssä kun onerilaiset spoorit. No, rälläkkä osui ensimmäisenä silmiin ja hiomalaikka näytti täysin sopivan paksuiselta verrattaessa ristinivelen hampaisiin.Eikun viillot rälläkällä pikkurattaaseen ja "no, tuli se aikalailla kohdalleen" ja rälläkkä soimaan oikein urakalla. Ihan hyvä loppujen lopuksi tuli,ois varmaan pitäny vielä karkasta jossain? Välitykset osui aika nappiin, nyt K jaksaa just vetää ylämäet nelosella ja miellyttävä matkanopeus on siinä 90.

Perän hammasluvutOiskohan muistaakseni vakion lautaspyörässä 37 ja matopyörässä 8, seuraavaksi harvemmassa 35 ja 9, korjatkaa muut jos meni väärin...Vielä harvempi on 33-10 hampainen ns. KGB/Mafia perä. Pikkuratas ei sovi suoraan perään vaan vaatii laakerikaulan avartamista. Avaraminentulee tehdä suht varovasti sillä laakerin halkaisijan ja rattaan halkaisijan ero on vain noin 1,5 mm. Näin ainakin vanhemmissa Dneprin perissä.Uralin perästä en tiedä.Nopeuden muutoskertoimet 8/37 vakioperään on seuraava:Miliisi = 9 / 35 n. 1,19Mafia = 10 / 33 n. 1,40Elikkä kun mittari näyttää sataa ( teoriaa ) niin vauhti on 119 tai 140 km/h vastaavasti.

Perän kasaaminenEnsiksi ison neulalaakerin pesä voidaan prässätä paikoilleen, Sitten pinionin neulalakerin ulkokehä. Sitten ison neulalaakerin neulat rasvallaliimaten paikoilleen. Kupariprikka neulalaakerin kehän päälle, ja sitten lautaspyörän akseli varovasti työntäen ja varmistuen toiselta puoleltaettä neulat todella jäi pesään...Sitten sama homma pinionin laakerineuloille ja pinioni isone laakerinen sisään ja varmistus vasuri mutterilla, jossa se O-rengas.Sitten lautashammaspyörä paikoilleen ja muista laittaa pulttien alle ne lukituslaatat. Sitten paina kannen laakeri paikoilleen ja sovita kansipaikoilleen. Tiivisteen paksuudella määritellään hammaskosketus. Itse olen määritellyt hammaskosketuksen siten että perä pyörii vapaasti jaaavistus klappia tuntuu kun kääntää pinionia samalla kun pitää lautaspyörän akselia jumissa.Sen kupariprikan tehtävä on periaatteessa estää hammaskosketuksen pieneneminen liian pieneksi, mutta yleensä se on vaan välissä jahammaskosketus määrittyy pinioni paikan sekä kannen tiivisteen perusteella.Kuulostaa hankalalta, mutta mulla on mennyt yleensä ihan heittämällä kohdalleen kun käyttää tavallista tiivistepaperia ( 0,1 - 0,2 mm tms )eikä iteraatioon ole tarvinut paljon aikaa käyttää.Joskus näkyy shimmiprikkoja lautaspyörän ja kansilaakerin välissä ( rautaisia ohuita prikkoja ) jotka olen pannut takas paikoilleen. Näilläsovitetaan välystä pienemmäksi mikäli tiivisteen ohentaminen ei riitä poistamaan klappia.( Ison neulalaakerin ulkokehän vaihto saattaaaiheuttaa sovitusrumbaa )Pinionin akselin stefat paikoilleen ( 2 kpl, jos ns vanha systeemi ) ja sitten vain sovitusprikkoja pinionin ja murrosnivelen väliin siten että


20 / 31 12.5.2009 16:56

kiilapultti vetää klapin pois laakerilta.Sitten vielä jarrujen puolelta hassu stefa paikoilleen. Huom muista että tiivisteen pieni reikä tulee alaspäin kohdikkoin öljy(rasva)kanavankanssa jotta tiivisteen falskaama öljy valuu oikeaan paikkaan. Tiivisteen asentaminen on pottunainen homma, mutta jos käytät apuna ohuttamuovilevyä ( esim ohutmuovista vesi/limupulloa ) ja pujota tiivisteen heltan tämän avulla akselin ylle, niin monta ärräpäätä säästyy.....

Perän laakerin irrotusOlisko kellään hyvää konstia miten irrottaa Urren perästä kannen puolella oleva kuulalaakeri? Aikani pyöriteltyä ei omilla työkaluillapäässy mistään laakeria irti kopsimaan...-onko sinulla laakeri kiinni perämurikassa siis siinä teräsvaluosassa.Jos näin on niin perämurikassa on öljyreiät jarrukilvenpuolella jostalaakerikin saa öljyä, naputa sieltä tuurnalla jo irtoaa,jos laakeri on kiinni kotelon al-kansiosan keskiössä pitäisi sinun saada ko. paketti kylmään(ulos) pakkaseen niin al-kutistuu ja lakru lähtee .Jos sinulla on koko paketti vielä yhtenä möykkynä lyö akselilla kansiosa ensin irti. Voikotämän vielä epäselvemmin sanoa?-Perämurikassa jarrukilven puolella oli minulla 3-4 n.4mm:n reikää jotka kohdistui laakerikoolin ulkokehän reunamaille ,näistä vuoroinnaputtelemalla laakeri irtosi. Jos näin yleisesti tuumitaan millä laakeri pesästä lähtee kun asianmukaisia ulosvetimiä ei ole käytössä, on periSuomalaisUgrilainen temppu hitsata esim.migillä kuulalaakerin ulkokehän ja sisäkehän väliin muutama reilu liitos, kun sauma jäähtyy serymppää voimakkaasti kehiä yhteen ja laakeri suorastaan tippuu syliin. Jos hitsaamaan ryhdytään voi myös ajatella liittää laakeriin jokatuhoutuu joka tapauksessa jonkun yhteen esim. massavasaraa tms. varten. Ennen kun migillä huiskitaan on hyvä ruiskutella hitsausroiskeentarttumisen estämiseksi aroille pinnoille suojaspray. Ulosvetimen jossa on sivuilta tasohiotut palloprofiili jalat jotka voi näppärästi sujuttaakuulalaakerin kuulaväliin, tekee tietysti joka mies ilta puhteina synkkinä talvi-iltoina,etenkin kun urre viljelee samaa laakerikokoa useaankohteeseen.

Perän purkaminenPerän purkaminen tyssäsi heti alkuunsa. En saa ristikkoniveltä vedettyä ulos pooreilta. Tarviiko se "kaulus" ristikkonivelen takaa ensinirroittaa? Saakohan sen irti ilman erikoistyökalua? Tuntuu vaan olevan aika tiukasti kiinni, siinä on vaan ne neljä reikää joista tulisi jollakinvääntimellä saada tukevasti kiinni. Ei kai tässä kohdassa ole vasemmankätistä kierrettä?-Vaikka aika vihreä näissä itäpyörä asioissa vielä olenkin niin rohkenen pari sanaa kirjoittaa kun ei muut mitään sano. Ymmärtääksenipuhuessasi "kauluksesta" tarkoitat mutteria jolla pieni vetopyörä on kiristetty paikoilleen ja siinä taitaa kyllä olla vas. kät. kierre. Sillä eikuitenkaan ole mitään tekemistä ristikkonivelen kanssa joka on pienen vetopyörän akselilla pooreilla. See on kuitenkin lukittu kiilapultillajonka toisessa päässä on mutteri, sen olet varmaan irroittanutkin. Poorit voi olla vähä tiukat tai ruosteessa. Kotikonstina voit roikottaa perääkartaanista ja antaa vähä vasaraa, rajansa kaikella kuitenkin koska materiaali on pehmeää. Kun irroitat kantta perästä niin voit niden neljän piinapultin reijistä (ruuvit joilla perä on keinuhaarukassa kiinni) painaa pitemmillä ruuveillakannen irti. Siten menetellesä jää iso vetopyörä paikoilleen ja saat hallitummin purettua irtonaiset neulalat joilla iso vetopyörä on laakeroitujarrurummun puolelta.

Miliisiä pitäs asentaa mutta kuinka ihmeessä sieltä perästa saa sen pyöreän rattaan veks?-Oot varmaan sen koko perämöykyn ottanut jo pyörästä irti. Seuraavaksi avasit möykystä sen kannen. Isompaa vetopyörää sanotaan myöslautaspyöräksi ja se on nyt sitten kannessa kiinni. Ota kannesta irti ne 4.kpl vaarnaruuvia joilla perä oli kiinni keinuhaarukassa. Laita niihinreikiin pidemmät ruuvit ja paina niillä lautaspyörä irti laakeroinnistaan. Maltti mukana koska ne kierteet ei kestä rajattomasti. Lekaa eikuitenkaan tarvita. Vai ootko jo käyttäny?

Pinnapultti poikkiMitenkä ammattimiehet lähestyy ongelmaa kun alumiiniin kiinni hapettunut pultti napsahtaa poikki, niin ettei edes nypyä jäänäkyviin(lohko).-Vastakierretappi on oiva apuväline tuohon hommaan. Porataan vain katkenneeseen pulttiin pulttia pienempi reikä. Kierretään reikäänvasenkätinen tähän tarkoitukseen tehty kartiomainen kierretappi joka vääntää vanhan irti. Tappeja löytynee alan liikkeistä.-Pahimmassa tapauksessa siellä reiässä on se ruuvi ja sinne katkennut vastakierretappi. Pikkasen on sitten kovaa porattavaksi... Nimim. "kerranoon kironnut" Siis varokaa; vastakierretapit saattavat olla kovaa, mutta haurasta metallia.-Tosi on että kannattaa olla varovainen niiden kanssa. Ne katkenneet tapit on tosiaan ikäviä poistettavia, huomattu on. Itse olen käyttänytkierteyttämisessä ja katkenneiden pulttien poisotossa momenttisäätöistä akkuporakonetta, jolloin ei tule väännettyä sivusuuntaan tappia niinhelposti poikki. Useinhan nuo kierretapit katkeavat juuri siitä syystä, että käsin väännettäessä tulee helposti sivusuuntaisia lipsahduksia.Käsiporakone on helpompi pitää paikoillaan ja momenttisäätö pitää huolen, että ei tule liikaa vääntöä. Kun aloittaa pienimmällä momentilla jalutraa irrotusöljyjen kanssa niin pitäisi lähteä. Ja voihan niissä tapeissa toisaalta olla suoraviivainen hinta/laatusuhde?-Itse oon saanu nimenomaan näissä ryssänkoneissa katkenneita pultteja irti seuraavalla konstilla. Idässähän tunnetusti rauta on pehmeempää,joten siihen jää jälki kun lyö vaikka iskumeisselistä otetulla kärjellä. Sillä kun saa hienon uran katkenneeseen pultinpätkään niin sama kärkilaitetaan takasin iskumeisseliin ja sitten vaan pieksämään iskumeisseliä. Lähtee kyllä vielä kohtuullisen jumittunutkin pultinpätkä pois. Josseiauta niin on porattu, hitsattu yms...-Kerroit että ei nypyäkään näy ,joten ehkä et pääse mitään hitsaamaan kiinni, vai mitä. Jos kyseessä on nimenomaan pinnapultti on se useinkiinni normaalia ns.läpiruuvia tiukemmin ehkä jopalukitteella.Et mainitse pultin kokoa mutta lähestyisin ongelmaa perinteisellä reikä menetelmällä. -jos kyseessä on pieni pultti M5..M8 yritätasoittaa katkennutta päätä niin että voit lyödä pistepuikolla kohtion mahdollisimman keskelle pultinpäätä, poraa reikä joka vastaa kokoa ettävoit tehdä sisään uuden kierteen .Ruiskuta syntyneestä kierrereiästä sisään voitelulitkua ja kiristä sopiva pultti kiinni ja kokeile ensin kiristää jajos liikkuu koita avata varovasti ,jos ei tunnu liikkuvan älä käytä liikaa voimaa vaan kehitä systeemiä. Käytä kiertämäsi pultin allajousialuslevyä joka avaus suunnassa leikkaa kiinni alustaan ja auttaa irrotuksessa. Jos katkennut pultti on isompi voit syntyneeseen alkureikäänmuotoilla vääntiö muotoa johon voit pakottaa kuusio/neliö avaimen ja kokeilla näin.Alkureikään voisi myös tarjota vastakierretappeja joita saattyökaluliikkeistä , mutta niistä minulla on hieman huonoja kokemuksia ja heikkolaatuisílla ei tee mitään. Onnea kokeiluihin, harjoitus tekeemestarin!-Alumiini tietysti laajenee lämmöllä mut noin pienen reiän ympäriltä se reikäkin laajenee ja se kiristyy koska johonkin sen täytyy mahtualaajenemaankin, koittaisin migittää siihen jatkoksi jonkun pultinpätkän ja hitsin jälkeen samalla vääntää sitä auki ja koputtaa pultin päätä


21 / 31 12.5.2009 16:56

vasaralla, jos hitsaa jonkun mutterin läpi niin se katkeaa aivan varmasti ja sitä on aina huonompi irroittaa jos kierteen saa hiukankinliikahtamaan niin sitte ruiskuttelee siihen juureen jotain sopivaa myrkkyä ja kääntelee sitä pulttia niin et myrkky pääsee tunkeutumaankierteeseen liukastamaan ja siten kiertyy helpommin auki, voi sitä koittaa tietysti ensin sisäänkin päin jos sinne helpommin lähtee kiertymään.-Mä koittaisin kyseisessä tapauksessa tämmöstä konstia: Ensin lämmiittää alumiinia reiän ympäriltä. Sitten mutteri (jonka reikä on suunnilleensaman kokoinen ku ko. katkennut pultti), asetetaan katkenneen pultin päälle ja migillä hitsataan puoltin pää mutteeriin kiinni(siis mutterin reiänläpi). Kannattaa antaa jäähtyä rauhassa ja sitten varovasti koittaa vääntää pois. Pultti joka on katkennu reiän sisään, voi koittaa hitsata pulttiin"jatkoa" ennen mutterin asennusta! Myös kevyt naputtelu auttaa irtoamiseen ja tietenkin kunnon liotus! Kaikkea kannatta kokeilla! lykkyätykö!-Toi mutterin läpi hitsaaminen on just sitä mistä yritin varoittaa, se krymppää jäähtyessään ja silloin hitsi venyessään ei enää paljon vääntöäsiedä väännettäessä mahdollisesti näkyvä kierteen jämä lyhenee entisestään, jos tuota menetelmää on nyt jostain syystä pakko kokeilla niinmutterin alle pitää asettaa vaikka puutikkuja tms jotka voi nypätä irti välittömästi hitsin jälkeen jotta sauma pääsee vapaasti kutistumaan muttasuositeltavampaa on hitsata suoraan alumiinista pilkistävän kierteen päähän ja kasvattaa siihen sellainen nökö josta pääsee vaikkaputkitongeilla vääntämään tai sitte hitsata suoraan joku vanha pultti jossa kanta mistä vääntää ja kun samalla vasaroi pultinpäähän niin loputkinirtoaa, tuon hitsaamisen aikana mahdollinen liima kierteessä palaa ja hapettumat aukeavat koska teräs ensin laajenee sitten supistuu.

Pinnoitus / rihtaaminenKukas tietää pääkaupunkiseudulla paikan/hlön, joka osaa m-pyörän (Ural) pinnahommat, niin että voisi opettaa samalla mitä tekee.Liikeestä äkkiä kysyttynä 55 egee/ilman katsomisoikeutta/per pyörä tuntuu vähän suolaiselta. (Vaikka täytyyhän niidenkin elää.) Mutta nyt olisitarkoitus oppiakin samalla.....-Pinnaaminenhan on hauskaa hommaa ja jokaisella on varmasti oma paras tapa siitä suoriutua. Ohessa voisin tuoda oman näkemyksenitoimenpiteestä mikä ei varmasti ole ainoa oikea. Yritän mainita oleellisia asioita mutta paljon jää varmasti kertomatta. Työkaluina tarvitsetpinnoihin käyvän avaimen, pyöränlaakereihin sopivan akselin, kumivasaran, puristimen tai pyöröpöydän tms. johon saat pyörän vapaastipyörimään ja kohdistimen tuettua.Irroita pyöränlaakerit ja pese niistä rasva pois. Kasaa laakerit puhtaina takaisin ehkä kevyesti ohuella öljyllä voideltuina. Kiristä kevyestisäätömutteri ja tarkista että napa pyörii hyvin kevyesti. Tarkista että vannekehä on mahd. suora oikaise suurimmat jos voit. Aseta napa javannekehä tasaiselle alustalle ja asenna ensin sisältäpäin asennettavat pitkät pinnat. HUOM! käsittelen tässä urren piparkakkunapaista vannetta.Ota mallia vanhasta pyörästä jos epäilet mistä jako lähtee. Kun asennat pinnoja kierrä pinnanmutteri n.1/2:een pinnan kierremitasta ja muistavoidella joka mutteri. Seuraavaksi ulkoapäin asennettavat pinnat samoin. Kun pitkät pinnat on paikoillaan kierrä vannetta keskiöön nähden niinettä pinnat asettuu kohdalleen ja aloita lyhyiden pinnojen asennus. Voit asentaa ristikkäiset parit kerrallaan ja muista mutterit 1/2kierrepituudesta Nyt ei mikään pinna ole vielä yhtään kireällä. Kun paketti on nyt kutakuin kasassa pitäisi pinnojen muttereiden olla lähellävanteen pinnnankuoppaa , jos näyttää että pitkät pinnat on jäänyt kauas vannekuopista et kiertänyt vannetta tarpeeksi ennenkuin asensit lyhyetristikkäiset pinnat. Vanne/napa sydeemi tuntuu tässä vaiheessa vielä veltolta paketilta mutta kyllä se siitä... Jotta vanne ja napa olisi oikeassalinjassa laita vanteen alle muutama n.+6 mm aluspala jotta voit nostaa vanteen irti tasosta jossa navan vetopyöränpää lepää. Aloita pinnojenkiristäminen höyhenenkevyesti niin että tarkkailet pinnojen vapaankierreosan pituuksia ja pyrit säilyttämään ne suht. samoina. Kun vanne/napa paketti alkaa tuntua tukevalta ja mikään pinna ei vielä ole kireällä,tarkasta että vanteen ja tasolla lepäävän navan vetopyöränpään välinen ero on 5.5...7.5 mm okei! Nyt voit aloittaa.Aseta pyörä oikeaan asentoon pyörimään akselille vapaasti. Pyöritä pyörää ja tutki sivuttaisheittoa Jos vanne kieppuu, löysää suuntaan vetäviäpinnoja ja hieman kiristä haluttuun suuntaan vetäviä pinnoja vanteen vastapuolelta. Jos vanne heilahtelee paikallisesti on jotkut pinnat jo liiankireällä tai kehä vino. Kun vanne pyörii kohtalaisen suoraan tarkista pystyheitto ja toimi samoin kun sivuheiton kanssa mutta muista että pinnatei saa olla vielä kireät. Siis löysää ja hieman kiristä kerta säätömäärä n.1/4--1/8 kierrosta/pinna. Tämä vaatii aikaa..Kun vanne mielestäsi pyörii kohtalaisen hyvin voit aloittaa kiristyksen. Aloita venttiilinreiästä seuraavasta pinnasta 1.myötäpäivään, kiristäenkerralla 1/8 kierrosta joka kolmatta. Siis aloita kiristämään venttiilinreiästä seuraavaa pinnaa ja laske 1.2.3ja kiristä sitä kolmatta. Näin jatkat jakierrokset lisääntyy ja kaikki tulee kiristettyä hieman. Tarkista taas suoruudet ja muista, löysää ja kiristä .Jatka tarkistuksien ja hienosäädönjälkeen kiristystä ohjeen mukaan 1 ja kolmas, kunnes tuntuu että pinnat on kireät ja vanne pyörii nätisti. Tässä vaiheessa itse otan kumivasaranja annan vanteelle muutaman tillikan ja tarkistan vielä kireydet. Pinnojen tulisi olla suht. yhtä kireät jotta pinnat kestää ja vanne pysyy suorassa.Pinnojen oikeaa kireyttä on hieman vaikea sanoa, mutta urressa voisi ehkä alitajuisesti kuvitella kiristävinään M4 ruuvia muovikierteeseen jaosata lopettaa ennen kuin korkkaa. No nyt pinna on jo kireällä ja vanne pyörii nätisti ja on aika tarkistaa pyörän tasapaino.Pyöritä pyörää kevyesti ja tutki mihin asentoon pyörä seisahtuu. Jos sait laakerit pyörimään kevyesti näet hyvin tarkkaan pyörän raskaimmankohdan. Lisää vastapuolelle magneetin tai sinitarran tms. avulla vastapainoa niin että pyörä seisahtuu mielivaltaiseen kohtaan. Merkitse kohdatja punnitse vastapaino. Kun asennat renkaat päälle ja tutkit vastaavasti tasapainon voit käyttää tietämääsi vanteen massatasapainotilaahyväksesi ja kääntää rengasta vanteen suhteen. No en tiedä onko tästä pinnoitus tulkinnasta kellekään mitään hyötyä mutta rohkaisenkokeilemaan .

Pinnojen valmistajaHyvien pinnojen tekijän koortinaatit: Suomen Puolatehdas Koivistontie 6 21140 Rymättylä puh.: 02/252 18 60.

Pitkistä tulpistaJuolahti mieleen että eikös olisi parempi laittaa lättäpäähän pitkäkierteiset tulpat jotta kipinä syntyisi lähemmäksi mäntää jolloin muutenkintehokas palaminen vois olla vielä parempaa? Lyhyt tulppahan vaivoin pilkistää sieltä kannen uumenesta. Jos pitkä tulppa ei mene pohjaan astiniin tulpanreiän kierteet ovat silloin varmaan vinossa jolloin tulpan pää ottaa kanteen kiinni sitä syvälle kierrettäessä? Ainaskin meikäläisenkansissa on tuommoista vikaa. Voihan sitten olla niinkin että jos käyttää pitkiä tulppia, niiden ylimääräiset kierteet karstoittuvat tukkoon ja kunniitä sitten irroitellaan kansista menee kierteet pilalle jne.-Olen sorvannut ylimääräisen kierteen pitkistä tulpista sileäksi, ja hyvin kulkee (NGK BP6E S)!- Samaa asiaa ajoin juuri takaa. Pitkien tulppien alle pitäisi löytää esim. jonkinlainen kupariholkki vähentämään pituutta sopivasti.

Pitkä keula, mistä, mitenMitenkäs rakennan kunnon etu haarukan? ja mitäs katsastus mies sanoo näistä projekteista saako sen rakentaa ihan kokonaan itse? entäs senkulma saako laakeripesää kääntää rungossa?? kertokaa kokemuksia tossa rakennetut sivulla on muutama ihan fiksukin keula mutta miten????


22 / 31 12.5.2009 16:56

-Motogrossipyörän keulasta tulee kaikista nopeiten. Jos hankit viellä sellaisen jossa on levyjarru. niin avot...voit saada vielä moponpysähtymäänkin.-No siitähän lähdetään että itse pitää osat tehdä, tai teettää jos euroja on riittävästi. Eli sorvi kotona/tuttu sorvari auttaa paljon asiassa, jokauudet pitemmät keulan putket valmistaa. Emäputken laakerit kanattaa vaihtaa asiallisempaan kamaan, alkuperäiset hajoavat varmasti.Kartiorullalaakerit kestää takuulla, mittojen mukaan laakerikauppaa kyselemään. Kuulin myös että jonkun bemarin laakerit menevät"heittämällä" paikalleen, johtuen sukulaisuudesta? Katsastuksesta sen verran että siellä ei kannata kehuskella että teimpä tuommosenkin.Parempi vaan olla hiljaa ja vastata kun kysytään, ei aina silloinkaan. Sopiva tietämättömyys palkitaan...

Pitkä nelonen (Vaihde, ei se juoma)Minkäslainen homma on vaihtaa K-pyörän pakkilaatikkoon "pitkä nelosvaihde", ja mitä ko. välitykset mahtaa kustantaa (tai onko edesmissään myynnissä...)? Tuntuis meinaan että maantiellä ei ole miliisiperänkään vaihdon jälkeen mukavaa ajella, vaikka kiva laite muutoinonkin...-Dneprin pakilliseen laatikkoon on saatavilla 4:n rattaita kahta mallia, joko n 9% tai 30 % "nopeuttava". Perään on saatavilla miliisrattaita saakahta eri välitysvaihtoehtoa , sitä normaalia 16 % "nopeuttavaa" tai kiireisimmille 28 % "nopeuttavaa". Jotkut ovat rakentaneet vaihteistoonuudet välitykset siten, että kolmoseksi muutettu entisen nelosen rattaat ja uudeksi neloseksi nopeampi rataspari ( esim 9%).Hintataso nelosen rattailla samaa luokkaa kuin miliisirattailla. Uralvoxista voi kysyä p. 040-5500726

Plungerista perä irtiMorjens! Täytyis saada M-72:sta perämurikka irti. Onko ideoita miten irtoaa helpoiten plungerijousituksesta eli miten se plungerijousituspurkautuu parhaiten?-Helpointa tapaa en arvaile, mutta lähtee ainakin ottamalla ensin pois iskarin yläpään hopean värinen suojakuppi (ellei ole jo valmiiksi hukassakuten yleensä). Sitten pitää ottaa pois takalokarin kiinnitysraudan (iskarin alapäässä) kiinnityspultti, joka samalla muistaakseni pitää iskarinsisäputken paikoillaan. Lopuksi vedetään ulos iskarin sisältä se koko hökötystä kasassa pitävä noin 30 cm pituinen putki. Näin ainakin teoriassaellei ole ruostunut/juuttunut paikoilleen.

PolttoaineVoiko K-pyörässä käyttää aivan tavallista 95E:tä vai pitääkö siinä käyttää lisäainetta?-Itse ajan 95:lla joskus pitemmillä reissuilla käytän sitä venttiili suoja ainetta en tiedä onko mitään hyötyä mutta ku muutki käyttää, siitähuolimatta tulpat maitokahvin väriset ja kulutus n.6.5L/100 km olen kuullut joidenki käyttävän tätä "halpaa myrkkyä"(95e) jäähdyttääkseenkuumana käyvää konetta itse käytän halvempia keinoja.-Olen itse käyttänyt 95E + suoja-aine, ja sitten vielä perään loraus 2 T öljyä. Ei ainakaan vielä ole lauennut. Toistaiseksi...-Luulisin ettei moiset toimenpiteet ole tarpeen. Eihän ymmärtääkseni venätänpoijjillakaan ole 76 oktaanisessaan lyijyä tai muita suoja-aineita..Ja näin olen ymmärtänyt olevan 92senkin. Öljy ainakin karstoittaa turhaan. Venäjällä kun bensiini on ollut maailman sivu aika vaatimatontatasoa. Tällä perusteella luulen että vakio 95 on passelia sellaisenaan. Oikaiskaa jos olen väärässä.-Koska bensa on halpaa,olen varmuuden vuoksi käyttänyt "punaista " 99:ää,jota vielä joiltain huoltsikoilta saa.Periaatteessa kai mikä tahansapalava litku kävis,ottaen huomioon kapistuksesta puristetut saatanalliset tehot....

PuolastaJossain meilissä mitä en nyt enää löydä kyseltiin tuoreempien/kestävimpien puolien perään. Itse hankin pari kevättä sitten Storm motoristatarviketuplapuolan minkä alkuperäinen asennusosoite on harrikka. Näppärimmin asennus suoritettiin toiseen moottorin alta meneväänrunkoputkeen kahdella putkilemmarilla. Siihen tankin ja pytyn väliin. Eivät museomiehet vielä ole kivillä heittäneet, onneksi koska Urre on -92mallin eli käytännöllisyys menee kauneuden edelle. Tuplapuola on toiminut moitteetta, ja kromattu ulkokuori on vain korostanut pyöränajattomia muotoja...-Kokemuksia em. tuplapuolasta. Eka päästi öljynsä pihalle jo ekana kesänä, takuuseen uusi. Tokasta irtosi kiinnikkeet värinänseurauksena(mitenkähän kestää H-D:n värinät???). Kiinnitys kumilenkeillä. Tulpan johtojen lähdöt antiikin aikaiset!!! Eivät tahdo kestäävettä... Toimivampi ratkaisu on löytynyt toisesta harrasteestani, eli Citroen 2CV:n puola sopii vallan mainiosti, kiinnikkeet saman merkinDyane-mallista, jolloin kiinnikkeitten jakoväli on sama kuin tankin takapään kiinnikkeillä. Sopii hyvin laturin taakse, jolloin on hyvässäsuojassa roiskevedeltä. Ei havaittu ongelmia toiminnan suhteen, kun vain muistaa ottaa myös kondensaattorin 2CV:n moottorista... kokemustatästäkin, ei toiminut hyvin alkuperäisellä...

Puolasta 2Nyt vitustuskäyrä nousussa..perjantaina otin nieprin pois seisonnasta mutta eihän tuo rakkine pellaakkaan vaikka viikonlopun sitäremonteerasin. Oikeastaan onkelmana on puola, tai ainakin luulen niin. Elikkä puolaan menevän johdon ja virtalukon välinen sulake ei kestävaan palaa aina. Ajelin tuossa kylillä jonkun matkaa, sammutin ja pistin taas käyntiin niin alko virrat pätkiä ja sitte sammui, valot pois niinpelas mutta pätkien, kotiin asti onneks pääsin. Kaikki muu tuntuu kyllä pelaavan mutta tuo puola systeemi epäilyttää. Mikähän oikeastaan onpuolan tehtävä? --Puolan tehtävä on nostaa jännite niin korkeaksi että tulpan kärkivälissä "lyö läpi". Eli jotain 5000-20000V. Se tapahtuu vetämällä puolanensiön läpi virtaa ja katkaisemalla se (katkojan kärjet aukeaa) äkkiä. Jos puolan ensiöpiirissä sulake palaa, voi se johtua puolan sisäisestäoikarista eli vaan osa käämistä on enää käytössä. Kun oikarin seurauksena vastus on pienempi, menee virtaakin enemmän. Tämmöistä saattaamyös esiintyä jos puola on totaalisesti lian ja veden peitossa jollonka lika tekee oikarin puolan ensiön liittimien väliin. Pystytkö jollain konstillamittaamaan puolalle menevän virran kun kärjet on kiinni? Kärjet kannattaa ehdottomasti tarkastaa myös, onhan kärkiväli oikea?

Renkaan vaihtoEnsinnäkin kannattaa käyttää moottoripyörään tarkoitettuja rengasrautoja. Autojen ovat liian suuria. Ensin tyhjennä rengas. Rengas onjoskus tosi lujassa vanteella, olen joskus joutunut viilapenkin leukojen välissä irrottamaan. Yleensä lähtee, kun pyörä makaa maassa ja polkeejaloin. Ruoste liimaa renkaan varsin tehokkaasti vanteeseen, ja jos asennuksessa on käytetty mäntynesteliuosta, niin rengas on toooossi lujassa.No, kun rengas on irti vanteesta painele renkaan sivu venttiilin vastakkaiselta puolelta pinnauraan ja aloita venttiilin kohdalta raudoilla irroitus,ei kannata ahnehtia, pienen matkaa vain kerrallaan. Kun ensimmäinen sivu on vanteen ulkopuolella, ota sisärengas pois.Toinen sivu lähtee


23 / 31 12.5.2009 16:56

helpommin, melkein käsin. Asennuksessa ensimmäinen renkaan sivu menee helposti. Kun se on paikallaan, laita sisäkumin venttiili paikalleen,aseta sisärengas renkaan sisään. Katso ettei mene kierteelle. Pumppaa sen verran ilmaa, että sisärengas on pyöreä. Aloita asennus venttiilinvastakkaiselta puolelta ja paina renkaan sivu pinnauraan, aluksi menee käsin loput raudoilla. Taas vain vähän matkaa kerralla, venttiilinkohdalta viimeksi. Kun rengas on päällä, voi pumpata täydet paineet, ja katsoa asettuuko rengas kunnolla vanteelle, renkaan sivussa olevatraidat auttavat tässä. Ellei asettunut,päästä rengas tyhjäksi, ja täytä uudelleen. Joskus tämän joutuu tekemään muutaman kerran. Toivon, ettätästä on apua, ja kun joku joka todella osaa homman huomaa tässä menetelmässä jotain virheellistä, korjatkaa toki.

Rungon numeroSellanen homma ku mulla on k-pyörä missä ei oo rungon numeroo ja virolaisessa rek.otteessa lukee numbrita koneen numero täsmää otteenkans mutta ne on tullissa laittanu yhteen lappuun rungon numeron ilmeisesti kattonu sen tyyppikilvestä jota ei enää ole hukkunu maalausvaiheessa niin mitenkähän ton leimauksen kans on meenkö konttorille selittään että homma on näin vai lyönkö itte meistillä numeron mikäsiinä lapus on? ja mitäs sitte jos se numero on jo käytös aapuva-Itse vein pyörän niine hyvineen lohjan kats. asemalle. Kaikki paperit ja numerot täsmäs. Katsastusmies haki työkalut ja stanassasi entisenmoottorin numeron runkoon. Jos alkuperä ja omistus suhteet voi luotettavasti esittää on katsastusmiehellä oikeus määrätä rungon numero japaikka. Sanoi että jos alkaa itse lyömään numeroita ja se huomataan, niin rekisteröinti on epätodennäköinen.-Yleisesti ottaen moottoripyörässä taytyy olla rungonnumero meistettynä kun se viedään katsastettavaksi. Katsastusmies ei sitä missääntapauksessa vanhaan ajoneuvoon lyö. En suosittele sen puutteen kertomista tai että olet itse ne runkoon lyönyt. Siitä seuraa vain enemmänvaikeuksia (siitä kertomisesta). Näissä virosta tuoduissa on usein se runkonumero-ongelma, sillä usein se vanha moottoripyörä on vainyksilöity moottorinnumeron perusteella virolaisiin rekisteriin.Elikkä jos pyörässäsi on rungonnumero, joka täsmää tuontiselvityspapereiden kanssa, niin asian suhteen ei pitäisi olla ongelmia. Jos Virostaostaa pyörän , niin se täytyisi käydä poistamassa rekisteristä ja varmistaa omistajanvaihdos nimiisi paikallisessa ARK:ssa. Se maksaa noin1300 Kruunua, mutta sillä varmistetaan, että paperit ovat kunnossa ja omistajanvaihdos saa "lainvoiman". Ja myöskin tämä varmistaa sen , ettäviron rajavartijat päästävät pyörän laivaan. Jos tämä rekisteristä poisto jätetään tekemättä, niin voi tapahtua, että myöhemmin joku toinen tuosamoilla papereilla (kaksoiskappaleilla) samannumeroisen pyörän ja silloin onkin selvittämistä.

Sivuvaunun säätäminenAlkaa hiljalleen itäpyöräharrastus käymään sekä hermoille, että voimille, kun dnepr puoltaa edelleen niin paljon ojaa kohti. Siis että voisikojoku ystävällisesti kertoa mitä ihmettä sille vaunulle pitäisi vielä tehdä. Kallistuksen säätövarat on käytetty loppuun ja vaunun "auraukseen"pyörän suhteen on puututtu jo niin paljon kun mahdollista. Ei se muuten niin varmaan harmittaisikaan, mutta kun kymmenen kilometrin ajonjälkeen ei tahdo edes tuoppi pysyä kädessä...Vielä piisaa sentään kelejä testailla ajettavuutta. Eli hyviä ajokelejä kaikille!-En yritä mitenkään viisastella, mutta oletko mitannut paljonko pyörä on kallellaan ulospäin (2 astetta) ja paljonko sivuvaunu auraa sisäänpäin(10-12mm). Homma onnistuu suht hyvin lattiaan piirretyn viivan ja/tai pitkän laudan avulla. (Kun en itse huomannut, niin kaverit kertoivat,että aurausta säädetään varsinaisesti sivarin rungosta taka-alakiinnikkeen vierestä putkea sisään ja ulos). Kait sitä ihan voi säädelläsilmämääräisestikin, mutta lopputuloksena voi olla että vetää kuin ajokoira sivutuulessa.- Vaikka vaunu hyvinkin olisi oikeassa asennossa ei se välttämättä takaa että vaunun pyörä vielä olisi. CJ pyrki hyvinkin pitkään kampeamaanvaunun suuntaan kaikista urhoollisista säätämisistä huolimatta. Enemmän asiaa ihmeteltyäni huomasin että pyörän perhanahan harittaa selvästiulospäin?? Ja kun sitten hirveän reuhtomisen jälkeen sain pyörän irti niin koko akselihan oli selkeästi enemmän banaania kuin akseliamuistuttava. Ilmeisesti jalkakäytävän reunaan tahi johonkin muuhun vähemmän joustavaan esteeseen tutustumisen johdosta.Elikkäs akselin vaihtamisen jälkeen ihmetys oli mitä suurin kun pyörä kulkikin lähes kampeamatta suoraan?!?! Ei nyt tokikaan ilman käsiamutta....

Suorat tuutitOngelmana k-650 putket joku edesmennyt veli venäläinen on virittänyt suorat rosterit pyörääni mutta ei oo pojalla ollu kun 30mm putkea.siis kun taittelen 60mm uudet niin minkälaista kuristusta pitäs käyttää oikean pakovastuksen saamiseksi ???-Tartteeko nykyaikainen nelitahtikonhe pakovastusta?-Ei tartte.Vääntö vaan kärsii turhista vastuksista.

Sytytyksen säätöOsaisiko joku antaa "poliisiohjeen" Koon sytytyksen säätöön, tai edes suuntaa-antavaa ohjeistusta ? -Riippuen siitä onko kyseessä K-650 vai 750, niin ...K-650, vanha elikkä käsisäädöllä. Ensiksi säädetään katkoja hehtaarille eli n. 0,4-0,5 mm. Ei ole kranttua kun siihen ehkä joudutaanpuuttumaan kun säätö ei ehkä riitäkään... Sitten otetaan vauhtipyörän kehyksen kohdalta kuminen tutti irti (siinä suunnilleen öljyntäyttöaukon yläpuolella), ja pyöritetään konetta kunnessaadaan näkyviin merkit. Merkkeinä on sekä ennakko, että yläkuolokohta. Se ekaksi tuleva on ennakko ja se tulisi olla kohdalla juuri silläkohtaa kun kärjet avautuu, eli kipuna räpsähtää. Elikkä kun ennakonsäätövipu on asennossa "aja" eli eteentyönnettynä eli siis sinne suuntaanmihin jousi vetää ja kärkien pohjalevyä hivenen kääntelee eri suuntiin niin kipuna leimuaa sekä kärjissä että puolan suurjännitepuolella. Tämäsäätö yleensä riittää, mutta jos haluaa hienostella, niin ennakkovivun toisen ääripään stoppari voidaan säätää niin että kun vipua vetää itseäänkohti, eli silloin kun käynnistää, niin sytytyshetki olisi hyvä olla kohdassa yläkuolokohdan merkki, eli siis se sama kun venttiilejä säädettäessä.Kun huomaat että varsinainen ennakon säätö ei näillä ohjeilla onnistu, niin aseta kärkien pohjalevy keskiasentoon ja säädä katkojan kärkiväliäsiten että kipuna räpsyy (ennakkomerkit tietenkin kohdallaan ). Ja jos tämän jälkeen katkojan kärkiväli on hehtaarilla (0,3-0,7 alueella) niinhyvä. Jos taas se on jossain ihan muualla ( <= 0,2 tai >=1 mm ) niin silloin jossain on vikaa (nokka-akseli hampaan verran pielessä, nokanlaakerit loppuunkuluneet eli nokka klappaa tms ).K-750:n kohdistusmerkeistä ei ole kokemusta koska ko reikää ei ole vauhtipyörän kopassa ??? joten olen säätänyt venttiilit siten että tulpanreiästä katsoen naulalla, kynällä tms on yläkuolokohta saavutettu, ja ennakko taasen vanhaa viisautta hyväksikäyttäen ja matematiikalla ettäennakko tulisi olla n. 20 - 30 astetta ennen yläkuolokohtaa ( kun iskun pituus on 78 mm niin eikös 20 deg ole siinä....3,5 mm ja taasen 30 degsiinä 7 mm, niin jos siihen 5 mm kohdalle tyrkkää niin varmaan pelittää aika kivasti. Ja samat sävelet sitten muiden säätöjen osalta kuin K-650(MT-8, (MT-9)) jossa siis ei keskipakoissäätöä. Keskipakovehkeet sitten säädetään parhaiten samalla lailla, mutta ennakkoa kun väännetään


24 / 31 12.5.2009 16:56

käsin maksimiin (silloin kun ennakkonmerkit kohdallaan) niin kipunan pitäisi leimahtaa juuri kun limput saavuttavat maksimileviämisen.Limput kiinni ajoitus ei merkkaa mitään, luultavasti liki yläkuolokohtaa....eikä siinä ole paljoa säätämistä. (kun kierrokset on yli 1500-2000niin ennakko tulee olla täysillä ). Ajoituslampulla ajoituksen voi todeta, mutta säätäminen voi olla vaikeaa, kun säätöön ei oikein pääsesormeilemaan, ja koko mysteerio klappaa sen verran että se vaikuttaa kärkiväliin, ja sitä kautta ajastukseen, eli luultavasti peli sammuu kunyrität kiertää kärkilevyä. En ole edes yrittänyt koittaa....

SytytysMites Ämmäs sais sytytystä säädettyä? Nyt on niin pirun kiukkunen, potkii käynnistettäessä nilkoille niin ...tanasti. Joo Ämmää vaihtamallatietenkin, mutta ku oon niin tykästynyt tähän nykyiseen.-Olen miettinyt itsekin asiaa noin periaatteessa eli katkojan kärkivälihän vaikuttaa asiaa. Toinen vaihtoehto on se pieni ruuvisäätö siinä jakajankyljessä ja kolmas on jakajan kansi ja tietysti ennakonsäätövivun vaijeri säätö. Se kuinka paljon ennakkoon mikin vaikuttaa on minulle täysinepäselvää, koska mun Ämmäni ei potki takaisin vaan vasen pytty posauttelee pakoputkessa tosi komeasti, alkaa vaan silloin tällöin nuokadunvarren ämmät säikkymään näitä "helevetin enkeleitä" ammuskelemassa viattomia vanhuksia. Sulla on siis liian aikaisella. Toimiikoennakonsäätö ja oletko kiristänyt vaijeria ? Oletko kokeillut suurempaa kärkiväliä (tehtaan mukaan 0,4 - 0,6 mm) entäs onko jakajan kannenpahvipykälä kunnossa vai pääseekö kansi kiertymään. Oletko kiertänyt sitä pikkuruuvia jakajan kyljessä ja vaikuttaako käyntiin?Itse olen kokeillut kaikkia ja jokainen vaikuttaa jollain lailla käyntiin, mutta mikään ei ole poistanut paukkumista kokonaan, vähentynyt sekuitenkin on.

SytytysennakostaKoska tämäkin on varmasti jo valmiiksi mietitty kysäisen sitä tällä osastolla.Alkutilanne: URAL 650 -91 vauhtipyörä pöydällä, siihen on meistetty valmistajan toimesta ainoastaan pieni nuoli, ilmeisemminkinyläkuolokohta. Eikö nyt olisi otollinen hetki asteittaa vauhtipyörä tulevaa sytytyksen säätöä varten, jotta sitten keväällä olisi merkkejä mitätuijottaa sytytystä käännellessä.Kysymys: Onko kellään valmiita patenttiratkaisuja ko. asiaan? Tietysti voi aina mitata vauhtipyörän ympäryksen ja jakaa sen 360:lla ja siirtäämitat kehälle jne. Mutta jos joku on jo keksinyt pyörän, niin miksi tehdä sitä uudelleen.....-Ei kannata aina luottaa siihen tehtaalla tehtyyn merkkiin. Se voi olla väärä. Toisesta moottorista vaihdettu tai muuten väärä merkki. Itse voisitehdä YKK ja ennakkomerkit mittaaamalla männän asemasta. Kansi auki ja yläkuolokohdassa merkki vauhtipyörään , Ja kehällä yhtä astettavastaa n. 1,94mm (halkaisija x 3,14 / 360 )-Omassa 94 urressa oli ennakkomerkit 4.5*pielessä, liekö kiilaura sattunut väärään paikkaan tms. Merkitse yläkuolokohtaheittokellolla männänpäästä tarkistaen ja mittaa molemmista männistä niin saat nähdä onko kammetkin samassa kulmassa. Jos omistatastekiekon esim. volkkarimiesten vakikamaa, kiinnitä se keskipakoissäätimen tilalle ruuvin alle, ja kerro näyttämä kahdella ja meistaavauhtipyörään. Tämän voi tehdä vaikka kone on pyörässä kiinni. Perusennakkoa ei mielestäni kannata pitää yli 9.5* eikä juurikaan alle, semiten säädät haluamasi max ennakon ja milloin se saavutetaan onkin vähän työläämpi juttu ja haluatko siihen edes puuttua.

Sytytys kärjetön vai järjetönElikkä onko kellään tietoa K-750 "Kärettömästä" sytytyksestä, jos on kertokaa mistä saa ja onko ajatus kärjettömästä sytytyksestä järjetön.Uusissa uraleissa on sellainen passaapiko se KoooooHon?-Eikös uuden Uralin sähköt ole 12 volttiset, minulla Koossa on 6 volttinen eli ei passaa ainakaan suoraan. Kärjetön on mielestäni järjetön, sekun mykistyy niin se mykistyy totaalisesti, kärjellisessä ei kait ole muuta ongelmaa kuin kärjet, halvat kuskata mukana ja helpot asentaa.Puola(t) tietysti länsimaiset tai kaukoidästä, niin kestävät. Kahdessa japsivehkeessäni on kärjetön, ja odotan pelolla päivää, kun pitää isollarahalla hakea mustia laatikoita Brandtilta.-Muistaakseni PYRANHA merkkinen laitteisto sopisi.Tekevät virranjakajaan sopivat osat merkkikohtaisesti. Hinta on noin 700 fmk.Keltsussaon joskus kyseisen firman mainnoksia.

SytytysennakkoOliko jollakulla käsitystä minkälainen sytytysennakko kansiventiilikoneessa saisi olla? Olen nyt säätänyt tyhjäkäynnillä kuolokohtaan jatuntuu pelittävän, mutta pienillä kierroksilla helistää kivasti.-Koossa on käsittääkseni ennakkoa aika paljon, oisko 12-18 astetta? Liekö kansi tai sivuventtiilikoneilla eroa, kertokaa mullekkin kutkatietävät.

Sytytysennakko 2Kyselen sytytysennakon säätöneuvoa 93 malliseen Dnepriin-Sytytyksen perusennakko pitäisi olla n.9-astetta ennen yläkuolokohtaa ,jos kyseessä on täysin perus peli, siis matalapuristeinen vakionokallaym. Jos olet epävarma missä on ko. 9 astetta niin se on n.19mm ennen yläkuolokohdan merkkiä. Jos epäilet tai tiedät että konettasi onparanneltu pienennä perusennakkoa niin meno paranee esim. 4 astetta ekk. Jos pyörässäsi on keskipakoissäädin virtapäässä tarkista että jouseton ehjät ja paikoillaan. Riippuen k-pakoissäätimen mallista voit myös rajoittaa max. ennakon määrää esim.estämällä limppuja aukeamastatäysin ,ohuita metalliluiskia lisäämällä limppujen ja rajoittin muodon väliin ,löydät sopivan max.ennakon määrän jolla kone tärisemättä kiertää.Limppuja voi myös keventää ,mutta se kuinka paljon ,pitäisi tutkia esim. sorvilla pyörittämällä ,tutkien kierroksia milloin haluttu liikesaadaan.Jousien esijännitystä voit myös muuttaa, mutta sekään ei ole kovin helppo tie ja vaatii paljon testilenkkejä. Jos k-pakoissäädin näyttääolevan kunnossa tai sinulla on eletroninen virtapää, pienennä vain perusennakkoa ja kokeile. Jos puristussuhdetta on nostettu tai nokkamodifioitu en ole koskaan saanut alkuperäisellä ennakolla ja säätimen automaatilla täysiä tehoja kuormitettuna ulos.Vielä.. mikäli sinulla on k-pakoissäädin puhdista se huolella ja voitele liukupinnat jotta se onnetonkin säätö jotenkin toimisi. Tarkista sytytyskoneen ollessa käyttölämmin koska tämä alumiini lohkare maustettuna vinohampaisella jakopäällä muuttaa hieman ennakkoa lämmetessään.Toivottavasti sai tästä jotain ja jos et niin tarkenna kysymystäsi, niin kokeillaan uudestaan. Olen tämän tyyppistä kysymystä, minkä esitit, joinnolla odotellutkin koska olen niin testipenkissä kun lukemattomilla testilenkeillä tutkinut aikalailla juuri tätä ominaisuutta josta kerroit.J avoin sanoa että kun löydät oikeat sytytysennakon arvot ja millä kierroksilla ne tulee muuttuu pyöräsi aivan toisenlaiseksi.

Sytytyspuolan asennus


25 / 31 12.5.2009 16:56

Olen asentamassa Ural IMZ 8.103 vm.95, 12 volttista Harrikan kaksoissytytyspuolaa. Mihin se kannattaisi asentaa rinnalle alkuperäisenkanssa. Ja miten asennus tehdään. En saa selvää + ja - navoista ja muutenkin käsikirjan sähköjärjestelmän kuvaus on aika epäselvä.-Se johto, joka tulee Uralin johtosarjasta ylhäältä päin moottorin etuluukun alle on virtalukolta tuleva plus-johto. Se kytketään puolanensiöpuolen plussaan. Ensiön miinus vedetään kärkikotelosta tulevaan johtoon, joka nyt menee vanhalle puolalle.-Muistaa ottaa sit sen vanhan puolan piuhat irti... tullee tukevampi kipuna ja kärjet kestää moninkertaisen määrän kilomeetrejä. Ja jos kipunaedelleen huano, vaihda vielä konkka uuteen, mielellään sellaseen joka on mitoitettu toimimaan sen Harlov Davidovin puolan kans .

SähköongelmiaOn outo vika ajelin viimeksi Järvenpäästä Lahteen asti aivan normaalisti kylläkin valot päällä kun satoi. Lahden jälkeen sähköt hävisimerkki lamput hiipui. Sain pyörän käyntiin ajoin huoltamolle ihmettelemään missä vika. Ei taas missään kone kävi lamput paloivat normaalisti.Jatkoin matkaa ajellen ilman valoja padasjoelle asti jossa se nyt seisoo mökkini pihalla odottamassa. Minulle on käynyt aikaisemminsamanlaisia sammumisia, onko neuvoa mistä lähtisin hakemaan vikaa.-Mulla kävi samoin -98 kun Keuruun Ural rallin oltiin menossa. Sammuksissa ei valot kun kytivät ja latasi täyttä. Takasin tullessa tarvi työntääsenverta kovaa käynnistyäkseen että lataus valo sammui ja avot meno jatkui. Laadukas biltema akku ei antanut virtaa ulos tai ei ottanutsisäänsä sitä broidin kanssa hämmästeltiin pitkään. Auton akusta kaapeleilla sähköä ja taas lähti jopa polkasemalla. Hain uuden akun ja pelaavieläkin.

Takahaarukan irrottaminenMiten k-pyärän takahaarukka irtoaa ilman rälläkkää?-Keinuhaarukka irtoaa kun ensin irroitat haarukan vasenta "saranatappia" paikalleen kiristävät ruuvit (2kpl.) Ota ruuvit kokonaan pois reijästä.Akkukotelon pohjaan on muotoiltu aukko jota kautta ne tulee pois. Se vasen saranatappi pitäis sitten saada vedettyä ulos, lujassakin saattaapiolla mutta pyörittely tapin päässä olevasta hahlosta auttaa. Kun tappi on pois niin haarukan saa nuljautettua irralleen. Ne peltiset kannet niidenkumipuslien päältä olet jo varmaan irroittanutkin joten en niistä virka mitää.

Tankin sisäpuolen puhdistaminenOlen rittänyt putsailla IC:n tankkia sisäpuolelta ja roskia tuntuu aina vain riittävän. Onko Uralisteilla vastaavia kokemuksia ja hyviä

vinkkejä vaikeuksien voittamiseksi. Onkohan itäpörien tankit maalattu sisäpuolelta tai käsitelty muuten selllaisilla aineilla, että ne eivät kestänykyisiä polttoaineita irtoamatta? Tankissa näyttäisi olevan jonkinlainen punertavan pohjamaalin tapainen pinta sisällä ja tämä töhkä irtoaatankin seinistä pienempinä tai suurempina hiutaleina, jotka tukkivat tehokkaasti kaikki paikat, mistä polttoaineen pitäisi kulkea. Miten tämänirtoavan töhkän saisi kätevimmin pois ja miten tankki kannattaisi käsitellä sisäpuolelta jottei vastaavaa roskaamista tapahtuisi jatkossa? Erilaiset happokäsitteltyt eivät oikein kiinnosta, kun voi käydä niin ettei tankista jää paljon jäljelle ja hapon kunnollinen poisto tankista voi ollahankalaa. Olisikohan maalinpoistoaineista apua tässä tilanteessa? Tankin sisäpuolen pinnoittamisessa/maalaamisessa olisi ilmeisesti puhtauspuoli ruokaa eli pohja pitäisi saada mahdollisimman puhtaaksi. Mikähän olisi sopiva aine tankin sisäpuoliseen pinnoitukseen ?-Laita karkeaa hiekkaa tankkiin ja laske painepesurilla muutama minuutti vettä sisään , johan kiiltää.-Tein oman urreni tankin sisäpinnalle muovipinnoituksen ihan myyjän ja aineiden ohjeiden mukaan ja huolellisesti. Lopputulos oli tankinpuhkiruostuminen parissa vuodessa. Että älä ainakaan muovipinnoitusta kokeile.-Oman K:n tankin sain kohtuullisen puhtaaksi betonimyllyn, veden, hiekan ja pultti/mutteritavaralla. Eli fylläsin päiväpeitolla, sillä paremmallaja kuormaliinoilla tankin myllyyn ja coktailit sisuksiin ja tietty rajalle naapurin iloks pyörii, itte sisälle kahville. Hyvin irtos, en vaan jatkannutmaalauksella, mihin kyllä on olemassa omat mömmöt.-Lipeä irrottaa maalin ja muut moskat eikä käy metallin päälle kuten hapot jotka ei irrota maalia vaan syö raudan.Sopiva seos lipeää jalämmintä vettä kyllä liukenee maalit. Kuumalla vedellä kun huuhtoo ei jää lipeää tankkiin.Ite tein muutama vuosi sitten moisen projektin jatankki on yhä olemassa ja puhdas sisältä.-Kävisiköhän konetiskiaine tähän hommaan. Aine on ainakin voimakkaasti emäksistä ja sitä on lähes jokaisella kotona saatavilla ??-Kyllä pitäis irrota konetiski aineellakin kannattaa laittaa reilusti ja kuumaa vettä kylmällä ei tapahdu mitään.Jotain lipeän tyyppistä niissäkinon pH on melko hyvä tohon hommaan.Ei ainakaan huonommaksi mene.

TulpanjohdotMinkälaiset johdot olette havainneet parhaiksi? olen asentamassa uusia. Taipuisat silikooni johdot vai perinteiset kaapelit. Onko mitääneroa tulpan hatuilla pelkät kumihatut taikka sellaiset missä on 5ohmin häiriö vastus. -Perinteistä kaapelia ja ilman vastusta olevat hatut on tyrnempi kipuna ja ite en kato telkkaria kun ajan niin eipä häiritse!

Tulpat, länsimaisetNGK B7 HS:illä päristelee ainakin yhden kesän kerrallaan,mustat ja nokisethan ne on mutta hyvin on toimineet.Huomautus: Kuplavolkkariin (1200) tarkoitetut minkä tahansa merkkiset tulpat käy.

TulpatAuttakaa miestä mäessä, mikä vois olla vikana kun tulpat kestää vaan 10km ja sen jälkeen menee molemmat pimeäksi ja aivan mustaksi.Mihis päin sitä kaasarin neulaa pitää liikutella jos vaikka seos on pielessä? Mikä on sopiva tulppa kansiventtiili 79 vm niepriin?-Näin maallikosta vaikuttais siltä että sulla on seos kapitalistisen rikkaalla. Ilmanputsari tukossa tai sitten luistin neuloja alaspäin, toisaalta kunnäillä vääntökoneilla ajetaan pienillä kierroksilla niin kaasuttimen seosruuvikin vaikuttaa...Kokeile enste koeajo ilman ilmanputsaria, jos tulpatkestää niin vika löytyi.-Olen käyttänyt pari kessää semmoisia kuin W 20 F8-U (Nippon Denso). Ei ole tarvinnut vielä yhtään vaihtaa ja kilometrejä ajettu josemmoiset 5000 kpl. Suosittelivat näitä tulppia paikallisessa motariliikkeessä tämmöisiin vehkeisiin. Lienevät sopivat.-Jos tulppa on nokinen (musta) , laske neulaa, tai jos on valkoinen hän , niin nosta neulaa. Kahvinruskea on lähellä oikeaa. Mielenkiintoisiatestilenkkejä.-Kannattaa tarkkailla myös ettei tulvi eli neula venttiili pitää.Ja ettei ilman putsari tahi muu vastaava kompleksi ole ummessa. Siitä se lähteekun vähän potkii!


26 / 31 12.5.2009 16:56

Tulpat, lämpöarvotMinkä sortin (lämpöarvo) tulppia olette käyttäneet vakioissa Urren (-60/-70 lukuisissa) koneissa ?-Kyselin saksalaiselta Uralin maahantuojalta aikanaan lämpöarvoja Uralin vuosimalliin -94. Vastaus: Boschin lämpöarvo 7.-Ite käytin menestyksellä Dneprin koneessa NGK:n B6HS tulppaa eikä ollut mitään ongelmia. Olen kuullut toimivan hyvin Urressakin.

Uralista 2-pyörävetoinenHomma vaatii:-takahaarukka kaksivetoisesta (erilainen perän kiinnitys).-pyörään kaksivetoisen perä (vaihdelaatikkoa ei tarvitse vaihtaa).-kaksivetoisen sivuvaunun runko (jossa sivuvaunu vedon vetopyörästö).-sivuvaunun kardaani.Ja ei muuta kuin hommiin!

Vaihdelaatikossa vettäMittatikun päässä on huohotusreikä josta pääsee sateella vettä laatikkoon. Eli mittatikun päässä kuuluisi olla hattu. Näin pakillisessalaatikossa.

Vaihdelaatikon irrottaminenHelppo kysymys kokeneille: saako Uralin 650 vaihdelaatikon irti/paikalleen irroittamatta moottoria? Tuli otettua irti yhdessä ja nyt olisiaika koota palikoita, joten saisi laitettua rempatut osat paikoilleen pois tieltä (maalattu runko, jota tässä suojellaan).-Ei siinä ole ongelmia. Poista takarengas ja kardaani perän kera. Hermoja ja tarkkuutta vaatii vain kytkintapin ujuttaminen sentin raosta omaankoloonsa. Keksit varmaan avaimen tuohon.-Helpompi laittaa irrallaan yhteen se kytkintappi on todella ikävä viritellä jos kone on rungossa. Kyllä sen saa mutta pitkää pinnaa vaatii.-Eikait siinä mitään sen kummempaa ole? Kytkintappihan pitää laittaa niin että kun laatikko ja kone ovat suurinpiirtein linjassa (rungossa)mutta erillään toisistaan, sieltä välistä sohitaan sormilla (jos on kaposet sormet) tai pitkillä kärkipihdeillä. Kun tappi on saatu kohdalleen, voilaatikon painaa kiinni koneeseen ja olla tyytyväinen itseensä. Vastaavasti jos haluaa kytkintappia vaihtaa / laittaa kun laatikko on jo kiinnikoneessa, tähän auttaa autotarvikeliikkeissä myytävä pienen tangon (joskus jopa taipuvan) päässä oleva magneetti. Sillä kiinni tapin päästä-Tappi menee paremmin paikoilleen kun sitä hivenen pyöristelee etureunastaan. Lisäksi tapin etupäässähän oleva kumi tulee olla paikoillaan,sillä se keskittää tapin liki hollille.Jos hermo pettää eikä saa millään tappia reikään, niin anna olla menemättä. Laittele vaan kaikki muut hommat kuntoon, kone käyntiin ja ajoon.Muutaman ajosuoritteen jälkeen tappi etsiytyy issekseen koloonsa ja sitten vaan kytkinvaijeria kiristämään. Kokemusta on.....

Vaihdelaatikon purkaminenKertokaas viisaat, pitääkö M-72:n vaihdelaatikko todella purkaa ratas kerrallaan saadakseen käynnistysakselin ulos, vai voisiko toisetakselit saada ulos rattaineen, ikään kuin kompaktisti. Käynnistysakselin rattaan sisässä olevan "lirputtimen" jousi lieneekatkennut/kuoleentunut, taikka sitten itse "lirputin" kulunut, kun poljin herkästi sutasee tyhjää..? Ko. "lirputin" vaikuttaisi olevan symmetrinen,niin että sen voisi vain kääntää ympäri ja käyttää näinkin päin loppuun. Olenko oikeassa? Mulla on siis toinen vara-akseli kaikkine hiluineen,mitä olen tutkinut, mikäli ei sitten ole kokonaan eri vehkeestä. Missä järjestyksessä tuo purkuhomma tulisi tehdä, ja onko vinkkejä kokoamisensuhteen? Vai kannattaako puuhaan kansakoulupohjalta edes ryhtyä..? -Ei tarvi. Ota käynnistinpolkimen takanaoleva alumiininen kappale ( se missä on poljinakselin tiivistekin ) irti, niin silloin käynnistinakseliliikkuu sen verran sivusuunnassa että pääakselin saa irti kokonaisena. Vikasi eli käynnistinpolkimen lipsumiminen johtuu juuri siitä ettäkyseinen lirpukka on kulunut. Lirpukan kulma tulee olla ( eli se joka ottaa käynnistinrattaan sisäreunaan kiinni ) terävä. Olet oikeassa ettälirpukan voi kääntää vaikkei se ihan symmetrinen olekaan ( hahlo on hivenen sivussa mutta se ei haittaa ). Lirpukka on kiinni tapilla joka onniitattu pisteellä paikoilleen, ettei karkaa. Ei kun painamalla ulos, lirpukka nurin, tappi kiinni ja uudet pisteet puikolla ja vasaralla. Usein ylläko lirpukka on jo pariin kertaan käännetty ( niinkuin mulla, jolloin hioin ko lirpukan uudelleen teräväksi. Tästä aikaansaatuu kyllä se ongelmaettä pienikin lirpukan lyhennys aikaansaa käynnistinpolkimen "ylä"asennon muutoksen alaspäin, ja aika isona.... Tämän jälkeen säätökään eiriitä vaan rälläköin polkimen pokki ja hitsasin sen uuteen kulmaan. Eli purkaminen jollekin alustalle siten että kaikki osat purkujärjestykseen ja kaikki vielä samoin päin, ettei kokoamisessa tarvi turhaanihmetellä. Eikä anna muidenkaan ihmetellä osia ja laskea niitä käsistään hassun paikkaan.... Kasaaminen tapahtuu ihan päinvastaisesssajärjestyksessä, mutta etukantta kun kiinnität uuden tiivisteen kera, niin toisioakselin päittäisklapinsäätöshimmiprikkoja tulee asettaa oikeamäärä sen pikku kannen alle jossa laakeri, jotta vaihteet toimii oikein eikä esim tule semmoista tilannetta että kaksi vaihdetta kytkeytyyyhtäaikaa jolloin tiedossa on pahimmoillaan lohkon halkeaminen.......tai ainakin hirveä rutina ja takkuilu. Kytkinakselin päittäisklappia voi ollatoista milliä, se ei haittaa. Tsekkaa samaten laakerien kunto. Varsinkin kardaanin ulostulolaakeri saattaa oll aika horo, vaikkei se nyt niinkauheasti haittaa........mitä nyt päästää vettä sisään kun stefa ei tiivistä vatkaavaa akselia........ Lykkyä tykö

Vaihdelaatikon purkaminen2Miten Urren laatikko levähtää auki mitään enempää rikkomatta, jokin tuntuu pantaavan runko-osan päästä, mutta kun ei nää... Kun kerranaski kootaan kanteen, niin mikä.-Kokeilkaapa lämmittää vaihteiston alumiinikantta kuumailmapuhaltajalla (en suosittele tohoa).Kun alumiinikannen saa n. 100 asteiseksi, selaajenee enemmän kuin vaihteiston teräsosat, niin jopa irtoaa ...Samaa lämmitystemppua kannattaa käyttää myös läjätessä laatikkoa.

Vaihdelaatikon purkaminen 3Mitenkä pakillisen laatikon avaaminen tapahtuu?-Ensiksi kannattaisi ottaa etupuolelta auki käynnistinpolkimen vastajousen pidike. Se on kytkinkopan puolella oleva pieni kansi joka onkahdella ruuvilla kiinni. Jakkarilla tai pihdeillä kannattaa pitää kiinni kannesta kun ruuvit avaa sillä juuri tätä kantta kiertämällä saadaankäynistinpolkimen jousen kiristys aikaan. Jos et pidä kiinni niin se pyörähtää rajusti kun ruuvit avaa.Sen jälkeen poistat kaynnistinpolkimen, irroitat kardaanin ulostulosysteemin avaamalla mutterin ja vetämällä ko osan pois. Sitten laatikon


27 / 31 12.5.2009 16:56

takareunassa olevat lukuisat M6 pultit pois.Nyt pitäisi laatikon takakansi nousta. Avita hivenen taputtelemalla muovivasaralla käynnistypolkimen sekä kardaanin akselia. Tiiviste varmaanrepeää kun irroitat kantta.Takakansi kun nousee niin pakin väliratas putoaa koska se on laakeroitu takakanteen.Se että pakki ei mene päälle voi johtua siitä että vaihteensiirtäjän "pyörä" ei ole vapaalla ollessaan ihan oikeassa kohdassa. Pakki vaatii päällemennäkseen sen että pakkivivun "liikkeenestäjä" hulahtaa vaihteensiirtäjäkehrän koloon. Samalla tietenkin rattaat tulee olla kohdallaan jottavarsinainen pakkiratas liukuu pikkurattaan päälle hammaskosketukseenToinen ongelma voi olla juuri tuo edellämainittu että pikkupakkirattaan pronssipusla on niin kulunut että ratas on tavallaan "pudonnut" alaspäinjoka sitten estää varsinaisen pakkirattaan liukumiseen "hammasväliin".Tai sitten joku muu vika......tai voiman ja rohkeuden puute vääntää väkiste pakkia päälle. Kerran törmäsin myös semmoiseen ongelmaan ettävaihdevivun akselin keskitysjousen kiinnitysruuvista oli jengat kadonnut ja pellinlipare, joka keskittää jousen, oli väärässä asennossa ja seaikaansai sen että vaihekehrä ei kääntynytkään ihan oikeean kohtaan vain jäi "vajaaksi", mutta se aikaansai myös sen että normaaalivaihteetkaan ei tahtoneet mennä päälle vaan vaati polkimen palauttamista hivenen pakkia ennen vaihteen painamista päälle.......Voi olla että systeemissä eli ole mitään vikaa. Akseleita tulee pyöritellä hivenen samalla kun vipua repii... Toinen ongelma voi olla että kytkinei irroita kunnolla ja se aikaansaa että akseli pyörii sen verran vinhasti että ratas ei lupsahda "hammasväliin" ainakaan ilman hirveätä rutinaa japauketta... siis silloin kun laatikko koneessa kiinni. Oma ihan iskemätön laatikkoni on ainakin niin jäykkä että olen saanut pakin päälle vastakun voimaa, pyörittelyä ja kirosanoja käyttää sopivasti.

Vaihdelaatikon öljyOn ilmeisesti muillakin kuin minulla tullut vaihdelaatikosta vaalean kermamaista mössöä öljyjä vaihdettaessa. Tämähän on tietenkin vettäöljyyn sekoittuneena emulsiona =>suht' epäterveellistä laatikolle. Otollinen veden sisäänpääsyaukko on nopeusmittarin vaijerin läpivienti(jostavesi pääsee sateella tai konetta pestessä sisään), joka kannattaa tilkitä O-renkaalla tai vaikka silikonilla.

VaijereistaNäin kävi, että jäi kaasu ja kytkin vaijerit koosta lyhyeksi sarvien vaihdon yhteydessä. Onko noihin itäpyöriin olemassa "ylipitkiä"vaijereita olemassakaan?.Onko kukaan onnistunut itse tekemään vaijereita?-Käypä katsomassa paikallisesta rautakaupasta tai polkupyöräkorjaamosta. Ainakin Oulusta löytyy vaijeria, useampaa paksuutta, sekä kuortametritavarana.Kaasukahvan nipan saapi värkättyä jostain sopivasta ruuvista ja muttereista tai voipi sulattaa tinasta.-Sopivat osat löytyy tosiaan varmasti paikallisesta mopokaupasta. Niin vaijerit, kuoret kuin nipatkin. Vaijeria tinatessa kannattaa olla huolellinen ettei tuu yllätystä kesken ajon. Ensin vaijeri nipanreikään ja sitten "karvat" kunnolla haralle. Jatinauksessa on syytä käyttää apuna "joutoslitkua" millä penslataan joutettavat osat. Kertokoon kunnon tinurit tuon litkun oikean nimen.-Kysymys on juotospastasta jota saa hyvin varustetuista rautakaupoista samoin kun tina- tankoa.Millään pikkukolvilla ei kannata tuhertaa, etteitule ns. kylmäjuotoksia jotka sitten laukeavat juuri siinä oikeassa paikassa, kuten liikennevalot yms.

Vaihteisto ongelmiaOnkelmana on se että ei mee neloselle, kuuluu sitte sellasta aika ikävän kuulosta räpinää. vaihdepoljin heiluu jonnin verran että voisko ollaettei se sitte käännä sitä akselia tarpeeks.. no se palikka mitä vaihdepoljin kääntää oli kans väärässä asennossa ni jouduin heittää sen kiilanmäkee ku ei saanu sitte ykköselle. käänsin sitä palikkaa jonki verra ni yköselle menee. vaihteitten säätö ei auta. mitähän ne tykkääkatsastuksessa jos mää sanon että neloselle menee vaihdekepistä.. tajuuks kukaa tästä sepostuksesta mitää? mää ainaki putosin jo kärryiltä.-Just purettiin ryssäekspertti Ykän kanssa mun laatikko, ja ongelma oli pakkirattaan puuttumisen lisäksi vaihdepolkimen akselin päässä olevanhäässäkän toiminta. Siellä on jousi etc. Pitää tarkistaa että akselin päässä oleva levy nappaa toisessa päässää oleviin kynsiin, ja siten siirtäävaihteen toiselle.

Vaihteisto ongelmia 2, nelonen putoaa päältäDnepr mt9 -70 pakillinen laatikko. Laitoin pari vuotta sitten harvemmat rattaat neloselle. nyt nelonen putoaa jatkuvasti pois päältä (meneeikäänkuin vapaalle) Laatikko on osina pöyrällä, eikä mikään osa ole rikki, hampaatkin virheettömät. Purin varaosalaatikonkin vertailun vuoksivierelle, mutta samassa järjestyksessä osat ovat molemmissa askeissa. Onko kellään muilla nelonen nyppinyt tai pudonnut pois päältä?-Vaihdoin kerran ns.pitkän nelosen urren pakilliseen laatikkoon ja jonkunaikaa ajettuani laatikosta katosi muistaakseni juuri nelonen tai jotain,mutta pääsin kolmosella tallille. Olin varma että aski on kaput, mutta avattuani sen en ensinäkemällä löytänyt mitään vikaa mistään Kun sainvahvemmat lasit ja tutkin tarkemmin huomasin että nelosen ratas ,jossa on siirtäjän kehä oli lämpöleikannut kiinni akseliin ,mutta nytjäähdyttyään pyöri aivan nätisti. Nopea nelos pari oli länsimaisempaa tekosta ja ilmeisesti sopivampi ja pehmeämpi kuin orginaali joten seleikkasi kiinni. Hioin hienolla paperilla akselin pinnan uudestaan ja laitoin Venäjän poikain karskimmat rattaat ja ongelmia ei senkoomin oleollut. En ikäväkseni muista tarkalleen mitkä oli laatikon elkeet kun se luovutti ,että menikö vapaalle tms. Tässä ehkä yksi tarkastelun aihe.-"Pykällinlevyn" koneistus jäänny puolitiehen????? Vertaapa silmä tarkkana puretusta laatikosta silmälasit päässä!!!!

Vaihteiston säätöOlisi ilmeisesti kytkin remontti edessä K 650 v.- 68... Laatikko heittää tyhjäkäynnillä vaihdetta päälle ja muutenkaan ei tunnu ajossavaihteet löytyvän. Missä vika? Onko kytkin loppu? vai vaihteissa jotain vikaa?-Voihan se olla remontinkin paikka, mutta jos kytkin irroittaa ja pitää normaalisti, yrittäisin ensin vaihteiden säätämistä. Kuulostaa nimittäinjuuri pielessä olevilta säädöiltä. Laatikossa on kaksi säätöruuvia, vanhemmissa siellä laatikon takapäässä. Ensin sun pitäisi järkeillä meneekövaihtaminen ns. yli vai jääkö vajaaksi. Säätöohjeet kuvineen löydät ainakin täältä.

ValurautapyttyKuka osaa sanoa ja neuvoa mikä ja mistä maaliksi ruostetta vastaan valurautapyttyyn hiekkapuhalluksen jälkeen (ulkopuolelle!)?On kuulemma olemassa ratkaisu, jopa nykyaikaisia maaleja, kun sen joku kertoisi...............??Tähän mennessä kuultu Horna-maali (vert. vanhat hellat tms.) ja mehiläisvaha??-Rautakaupasta löytyy liesimusta tai hellamusta nimistä mönjää jota käytetään liesien ym valurauta kaminoiden hoitoon.Sopii myös valurauta


28 / 31 12.5.2009 16:56

sylintereille.-Jos moottori ei käy liian laihalla tai syttö ole liian aikaisella, kestää tavallinen marketin kuumankestävä maali. Elikkä ns. kaminamaali. Jos värion musta (tai no oikeammin siitä tulee vähän harmahtava), käy tuo Horna myös. Muistathan että jos ruiskuttelet kovin paksusti maalia,heikentää se myös lämmön siirtymistä ilmaan. Omia kokemuksia on juuri tuollaisesta "kaminamaalista"... hopean värisestä, jonka ruiskutinuusiin sylintereihin. Jos kone käy niin kuumana ettei kuumankestävä maali kestä, alkaa olla männän ja sylinterin välissä olevallaöljykalvollakin tukalat oltavat...-Marketin spray-maali hyllystä tai autotarvikeliikkeestä pitäis löytyä kuumaa kestävää spray-maalia, ainakin mustana. Kalliimmalla sitä tokisaa värikaupastakin.-Sinkki spaykin kestää yli 600 astetta eikä pukkaa ruoste läpi.Hopean harmaata väriltään.Pakarin maalasin sillä hyvin on väri pysynyt en tosinUrresta.-Jees taas, eräs oppinut opasti, että vaikka musta sekä kerää lämpöä (starttilämpö auringonpaisteessa), niin tässä tapauksessa se myös luovuttaasitä tehokkaimmin, joten siinä pieni syy miksi musta pytty käy viileämmin kuin esim. valkoinen. Perustuu lämmön siirtymiseen jne??? kyllälukeneet tietää! Sama lukenut todisti, että ruostuminen perustuu ja tarvitsee happea, sama mitä maalia on, kunhan on ehjä pinta ja kestäätarvittavan kuumuuden! Näin ruosteettomaan pintaan maalattaessa. Olisi kannattanut lukea nuorena niin olisi tämäkin aika säästynyt, muttatoisaalta nyt tietää muutkin

Varaosia SuomestaJari Luoma Ilmajoki 0400-664015, hyvin eritoten käytettyä osaaEino Laitinen, Hollola 040 5500726 Sähköposti: [email protected], paljon uusia ja käytettyjä osia, myös muihin itäpyöriinAire Herskoi, Helsinki 0400-754362, K-pyörien ja M62:n osiaErkka Suominen, Eura 0400 526307, osia ja pyörien maahantuontiaReino Tamminen, paljon alan tavaraa, sivareita, runkoja, jonkinasteista käytettyjen pyörien maahantuontia...05-381 1071Manomotor, Ylivieska varaosia: puh.08-428510 ja 050 3255087Wauhtikone Kaarnatie 2 Julkujärvi, Ylöjärvellä 03-348 4555Laatulaakeri Oy, SKF-laakereita ja stefoja, kaikki laakerit Uraleihin löytyy ja useimmat stefat myöskin, alennusta ihka hyvinveteraanimoottoripyöräklubin jäsenilleSeinäjoen Moottorihiomo 06-4149511, erikoistunut Roikan vehkeiden kampuroihin.

Varaosia PietaristaKaksi liiketta on Apraksinin torin kupeessa Sadovaja Ulitsan varrella, osoite lienee Sadovaja Ulitsa 28, mutta talo on melkein kilometrinmittainen, kaupat ovat suunilleen puolivalissa.Toinen paikka, Motoross on Suomen Rautatieaseman lähistolla osoitteessa Ulitsa Vatutina 18, liike myös korjaa ja huoltaa prätkia. Kolmaspaikka, en ole käynyt, on Nabereshnaja Tsjornaja Retshka 1. Siellä en ole käynyt. Laillisesti täällä voi maksaa vain ruplilla, muttakokemuksesta voin sanoa että palvelu paranee (ja hinta nousee) kun tarjoaa markkoja tai dollareita.

Varaosia TallinnastaToivo Vides p: +372 551 0947, Veerenni 54. Keskustan tuntumassa lähellä Subaru liikettä on Toivon myymälä.Andres Niklas p: +372 564 0442 tai +372 623 8246 tai +372 565 1080, Kloostermetsa 56 A. Satamasta n. 10-12 km teletornin juurella onmyymälä.Marko Pettai p: +372 508 9038. Mustjue 38. Mustanmäen torilta n. 1,5 km ok-talon tiloissa.

Venttiilin ohjureistaOliskohan venttiilinreikiin syytä tehdä jotkut ohjuriputket paremmasta materiaalista? Alunperin näyttää olevan vain reiät valussa jotka ovatvarmaan hyviä kulumaan, pieni sivuklappi tuntuu jo olevan. Ohjureista tulisi kyllä aika pitkät jos koko varren mitalle laittais. Riittääköhänvaikka puolet mitasta jousen puoleiseen päähän? Niitä ohjureitahan vois löytää valmiina?Lisäksi ne reiät näyttäis olevan yöllä päissään porattuja, ovat sen verran vinossa sinne sun tänne, yksi oli suurinpiirtein keskelle porattu.Tämähän ei varmaan haittaa kun venttiilit ja pesät kuitenkin hiotaan. Mikähän välys vois olla venttiilin varrelle sopiva?-Joo, mulla on Ämmässä pronssiholkit, about 5 cm pitkät, ne tehtiin moottorikoneistamossa jostain auton jutskasta ja hinta oli seetirenkaat javenttiilit oikeisiin kulmiin ajettuna about 150 mk/venttiili. Hyvin on pelittänyt eikä kilise tai kolise. Tee kerralla hyvä, niin ei tarvitse turhaaaukoa.

Venttiilin välykset ja säätäminenOnko havaintoa M63:n venttiilien säätöarvoista?-Kokeilin nyt tätä imu 0,10/pako 0,15 välystä. Tuli vaan mieleeni, että säädetäänkö venttiilit näissä härveleissä kylmänä vai kuumana?-Säädöt tehdään kylmänä, itä insinöörit sanooettä riittää 0.07 imu ja pako mutta ehkä on parempi laittaa 0.10 molempiin. Säätö tapahtuu yläkuolo kohdassa.

Venttiilien säätö Ural 650 IMZ 8.103-10 käsikirjastaJotta venttiililautanen saataisiin tiiviisti istukkaan, on venttiilin karan ja (ison) työntävän keinuvivun väliin jätettävä lämpövälys. Jos välystä eiole, venttiilit sulkeutuvat väljästi, jonka seurauksena venttiililautaset palavat ja rikkoutuvat nopeasti. Jos välys on liian suuri, venttiilit eivätavaudu kokonaan, ja lisäksi ne naputtavat.Moottorista voi saada täyden tehon ainoastaan, jos venttiilien välykset on oikein säädetty. Oikein säädetyn moottorin välyksen tulee olla 0,005mm, sekä venttiilin työntötangon on käsin pyörittävä vapaasti pituusakselinsa ympäri.Moottoriin on asennettu metalliset putkimaiset työntötangot. Moottorin lämmetessä venttiililautasen, sylinterin ja työntötangon lineaarisenlaajenemisen eron takia tapahtuu välysten laajeneminen, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä moottorin toimintaan, jos välykset onsäädetty tarkasti tämän ohjeen mukaan.Moottoripyörän sisäänajoaikana osien intensiivisen totutuksen seurauksena sallitaan moottorin käyttö jopa 0,15-0,17 mm venttiilivälyksillä.Kuitenkin sisäänajon jälkeen venttiilivälykset tulee olla 0,05 mm.


29 / 31 12.5.2009 16:56

Välykset tulee säätää myös venttiilien hionnan tai osittaisen venttiilijärjestelmän purun jälkeen.Välysten säätämiseksi on irroitettava venttikoppa ja poistettava sinne kerääntynyt öljy. Sen jälkeen käynnistysvivulla käännetään kampiakselia.Syöttöventtiilin alkaessa sulkeutua säädetään poistoventtiilin välys ja poistoventtiilin alkaessa avautua säädetään syöttöventtiilin välys. Välystarkastetaan ison keinuvivun ja venttiilin karan välissä.Jos välys on asetettua arvoa suurempi tai pienempi, niin vastamutteria on löysättävä, ja kiertämällä pulttia joko auki tai kiinni säädetääntarvittava välys ja tarkistetaan sen suuruus rakotulkilla. Tämän jälkeen säätöpultti on kiinnitettävä vastamutterilla.Käytettäessä moottoripyörää kesällä, on huolellisesti seurattava moottorin, voimansiirtolaitteiden ja liikkuvien osien lämpötilaa. Moottorinnormaalin toimintalämpötilan aikana sylintereiden päiden lämpötila sytytystulppien alla ei ylitä 180-200 ºC.Moottori toimii hyvin silloin, kun läppäventtiilit tottelevat hyvin ohjauskahvoja tai kiertokangen mekanismista ei kulu naputusta. Moottorinylikuumenemisen merkkejä ovat: käynti hehkutussytytyksellä, tehon menetys, minkä seurauksena moottoripyörä kiihtyy hitaasti, ja terävämetallinen naputus kiertokangen mekanismeissa.Kun määritellään moottorista kuuluvaa naputusta, on erotettava ylikuumenemisesta aiheutuva naputus ja ennenaikaisen sytytyksen säädöstäaiheutuva naputus. Säädettäessä ennenaikaista sytytystä naputus kuuluu yhtäaikaa molemmista sylintereistä. Moottorin ylikuumenemisestaaiheutuva naputus kuuluu ensin vasemmasta sylinteristä. Se selittyy sillä, että vasemman sylinterinlämpötila on 20-30 ºC korkeampi kuinoikean sylinterin, koska oikea sylinteri jäähtyy moottoripyörän liikkeessä ollessa enempi johtuen sivuvaunun sivupaneelista heijastuvastailmavirrasta. Moottorin kampikammiossa olevan öljyn normaalin lämpötilan tulee olla 80-100 ºCPitkäaikainen ajo yli 100 ºC lämpötilalla ei ole sallittua. Välttääkseen lämpötilan nousua, on kuljettajan valittava mahdollisimman tasaisiatienosia, jotka sallivat ajon ilman moottorin ylikuormitusta.

Vilkku palaa/ei palaKertokaa ny pirulauta, mikä simppeli juttu on pielessä, ku 90-luvun urressa vilkut vilkkuu iloisesti, mutta merkkivalo ei (POLTTIMOEHJÄ!) Virtaakin kulkee, kun ottaa sivuvaunun pistokkeen irti ja pistää vilkun oikealle niin merkkivalo vähän hehkuu.Releenä tarvike kaksinapainen, joka sentään tekee vilkkumisestä jämäkkää, ei sellaista venäläistä syttymistä/hiipumista ja väsymistäodottaessa.-Merkkivalon virtapiiri muodostuu kun vilkku on käännettynä vasemmalle:+-->vilkkurele-->kytkin-->merkkilamppu-->oikean puol. vilkkulampujen kautta miinukseen.Koitappa varjostaa merkkivaloa ja katsoa hehkuuko se yhtään. 1.Jos hehkuu vähäsen putsaa lampun nastat ja kanta 2.Ota merkkilamppu pois jakoeta virtakynällä maata vasten vilkuttaen mol puolille tuleeko jännite lampun kantoihin Vois ehkä tehdä tuon jos merkkilamppu on liianisotehoinen suhteessa vilkkulamppuihin, mutta siinäkin tapauksessa pitäisi väärän puolenkin vilkut vilkkua himmeästi. Ymmärränköhän määtuota ittekkää?

VoiteluÖljypumpun liian vähäinen pumppauskapasiteetti ja voitelun suunnitteluvirheet (toisella puolella paine, toisella roiskevoitelu) aiheuttavatvähänkin kovemmassa ajossa pikaisesti voiteluongelmia ja konerikon erityisesti vanhemmissa M- ja K-pyörissä. Helpoin on laittaa Uralinöljypumppu jossa on hieman isommat rattaat, mutta vielä parempi tulee, jos tekee laittaa vielä suuremmat pumpun rattaat ja työstää pumpunkotelon kahdesta Uralin pumpun rungosta. Urmaksen kautta saa rattaita. Saksan roikan sivuilla kertoilevat taas kaverit, että ajelevat noin 1%:lla bensaöljyseoksella voitelun varmistamiseksi eikä kuulemma ongelmia ole ollut. Öljyt:Minkälaisia öljyjä kannattaa käyttää missäkin? Itselläni vaihdelaatikko täynnä epämääräistä massaa terveisinä Virosta.-Itte oon käyttäny K:ssa:20W-50 (TB Silver ym, talvet 5W-50 synt)laatikko ja perä Mobil HD 80W-90 (takaiskareissakin..)Iskareihin on ehkä sopivampaa moottoriöljy 10W-40Eiköhän nuo toimi, kertokaa mullekin jos ei.Ja moottoriöljy on hyvä vaihtaa tiuhaan, jos ei ole suodatinta. Nykyöljyt on voimakkaasti peseviä, joten kaikki paska kiertää öljyn seassatekemässä pahojaan.

ÄänenvaimentimistaOssooko kukaan sanoo että mitä asetuksia on annettu k:lle tai uralille äänenvaimentimista? Millo saa olla suorat putket ja millo pitää lisätäjotain perään..?-Taitaa olla niin, että ensimmäiset mp:itä koskevat melumääräykset ovat astuneet voimaan v. 1957 eli käyttöönottovuosi ratkaisee eikämummojen mielipiteet. Katsastusasemilta tai AKE:n teknisestä neuvonnasta saa varmasti tarkemmat tiedot."Loud pipes save lives"

ÖljyrenkaatVaihdoin Koohon uudet männänrenkaat ja hoonautin pytyt. Silti toinen pytty sauhuttaa öljynkatkuista savua kuin onkapannu. Öljyrenkaatolivat tyyppiä porrasrenkaat. Tulikohan ne asennettua väärinpäin vai mikä on. Onko kokemuksia em. tapauksesta ja kumminkohan päintälläiset öljyrenkaat tulisi asentaa???-Kyl ny snöfää väärinpäin olevalta rengastukselta. Katoitko vahvalla luupilla, oliks renkaissa lähes huomaamatonta pistekirjoitusta? Ei nääsnäy ilam kunnon optiikkaa! Minät nääs kokeilin panemalla rinkulat ekaks väärinpäin, ja savutus oli aivankerrassaanhillittömän tolkutonta.-vaihdoin M72:een uudet renkaat ja myyjä katsoi jostain ohjeesta, että öljyrenkaiden tulisi olla leveämpi puoli ylöspäin. Näin laitettuna eiainakaan suurempia murheita ole tullut. Onko sulla venttilinvarren puslat kunnossa vai väljät kuin saluunan ovet ? Jos muuten sylinteri ei oleväljä eikä soikea, niin montaa muuta mahdollisuutta ei liene.

Öljyrenkaat, koottavatKuka onkaan kasannut öljyrenkaita, jotka ovat neljässä osassa ja voisi kertoa miten paketti kasataan ja asennetaan?? Rengasurassa, vaipöydällä valmiiksi ja paikalleen?-Kyllä nyt esitit "kinkkisen" kysymyksen?! Muistelen, jotta joskus -98 kyseisen omainen palapeli asennettiin 200km:n "määräaikaishuollossa"Urreen "Perkeleitten Saattelemana". Männän rengasuraanhan asennettuna se ainoastaan onnistuu, mutta vanha pää itellä, hyvä mutta lyhyt


30 / 31 12.5.2009 16:56

muisti? Muistaakseni rengasuraa kohti männässä tuli ensin ns. jousirengas alimmaiseksi, sitten se ensimmäinen öljyrenkaasta, sitten"värinäjousirengas", viimeiseksi toinen öljyrengas. Ja tätä kokonaisuutta nimitetään öljyrenkaaksi, helkuti soikoon. Voitelun kannalta kuitenkinerinomaisen hieno ratkaisu, mutta eriäviä mielipiteitä otetaan vastaan. Kuten "entinen seppä sano"; Jos kerrankin luovutat, et sie koskaanmittään opi, josta toisilla ei oo sitten harmainta aavistusta!?KUVA oikein kasatuista öljyrenkaista.

Öljynsuodattimen paikkaMissähän päin mopoo se öljynsuodatin on? m-72...-Itse asiassa ölkin suodatin sijaitsee ämmässä kampiakselin päissä. Hyvät mut pirun vaikeet puhdistaa.--Tota noi, varsinainen öljynsuodatin otettiin käyttöön Uraleissa mallista M-66 alkaen (1971-1975). Öljypumpun "ympärille" on saatavissavähintäinkin kolmea eri kokoista "silmäkokoa" olevaa "sihtiä" aiemmissa malleissa ainaskiin. Esim: Ural 650 M-63 (1963-1980), tämä viileännöyrä "tiennäyttäjä", jota tuotiin maahantuojan toimesta Suomeenkin 1971-1973, sai sisuksiinsa tämän "uuden keksinnön" nimeltäänöljynSUODATIN noin ja kutakuinkin 1973!!! Mutta Suomeen tuoduissa malleissa (Konela, kts edellä) ei tätä "sumppua" ollut. Vastaukseksiedelliselle, nämä ns. "öljynheittolevyt" sijaitsevat kampiakselin "limppujen" päissä. ON ERITTÄIN TÄRKEÄ TOIMENPIDE PITÄÄ NÄMÄHEITTOLEVYJEN POHJAT PUHTAINA!!!!! Katoppa vaan silmämääräisesti, "hyvältä näyttää"??? Sitten vaikka rautalangan pätkälläkaapaiset uran pohjaa, ja voihan helvetti sitä PASKAN MÄÄRÄ, mitä sieltä löytyikään!!! Vaikka viimesetkin karvat päästä lähtis, jatktaan"opiskelua"?

Öljypumpun vaihtoUrren pumppu sopii ilmeisesti "heittämällä" K:n, mutta siinä on korkeemmat hampaat, eli tuottoko paranee? Onko kokemusta vaihdosta,tarviiko/kannataako tehdä parannuksia tai muutoksia esim. reikiin vai pelkkä vaihto riittää?-Tuotto paranee suhteessa 1:1,5 Uralin öljypumpulla. Mutta onko kukaan hankkinut "maailmalta" 200% enemmän öljyä pummppaaviaöljypumppuja. Näkyy Saksan "Uralistien" sivuilla kuvia, samoin siellä on myös K750:een öljynsuodatin-rakennussarjoja olevan myynnissä.

ÖljyvuotoMulla on 92 mallinen 650 Urre. Pelittää hienosti muuten mutta vasen jalaka on ölijyssä nilikkaa myöten? Sylinteri vuotaa öljyä jostain taikaikkialta eikä tunnu mikään auttavan. Öljykoppa ei vuoda se on ok. Kannen ja sylinterin pää on koneistettu ja uus alumiini tiiviste laitettu. Eiauttanu :-( Voisko ne venttiilin nostotankojen suojaputket vuotaa millä ne päät sais tilikittyä? Hirmu vaikee on oikein nähdä mistä se tuloo,mutta tuloo?-Ajelin tänän Dnepr 650 vm72 samalla lailla jalka märkänä oilista. Otin Kannen irti ja kiersin kannen viidenteen reikään putken, joka olisylinterin viidennessä reijässä "kiertynyt auki" . Toimenpiteen jälkeen oilit pysy poissa jalalta.

Mistä voi moinen johtua että urre huohottaa enemmän kuin kuski. öljyä tulee joka reiästä ja tiivisteestä kun antaa vähänkin enemmän "happea".-Jos on huohotuskanava tukossa niin öljyt tulee stefojen läpi joka puolelta. Etukopassa pitää olla reitit auki. Toinen syy on huonotmännänrenkaat ja väljä kone. Männänrenkaiden,varsikin öljyrenkaiden vaihto postimyynnin saksalaisiiin auttoi meillä tähän.-Oisko männässä pientä reijän alkua.....

Öljyä pytyssäOon tossa rempannu 92 uralin koneen alkuperäisosilla pytyt, kannet, männät yms Muuten vaikuttas pelittävän mutta toinen pytty savuttaakun sinne tulee öljyä mahottomasti. Sellailin vinkkipalstaa ja siellä puhuttiin öljyrenkaaista ja niiden "kätisyydestä"? Mulla vanhoissa männissäoli kapeempi puoli ylöspäin. Miten ne oikeastaan on oltava? Vai onko joku muu syy siihen että öljyä tulee oikein reippaasti männän päälle.Kone käy ihan siististi eikä huohota entiseen verrattuna ollenkaan puhaltaa jonkinverran muttei tuu savua ollenkaan. Pytyt hoonautin ilmeisesti0,12 välyksellä.-Savuttaako se kokoajan vai silloin kun löysäät kierroksilta kaasun? Öljy voisi löytää tiensä männän päälle myös väljien venttiiliohjurienkautta. Ja silloin se savuttaa juuri eniten kaasua löysätessä.. Tein vastaavanlaisen remontin plus ohjuriremontin ja kelpaapa tuolle öljy siinämäärin että joka viikko saa tirauksen lisätä. Ei toki savuta mainittavasti. En muista kummin päin laitoin renkaat - katsoin mallia vanhastamännästä ja tuli laitettua roskiin. Ja remppa tuli tehtyä jo viime talvena.

uralroikka.net


31 / 31 12.5.2009 16:56