4rayc36 – neljä päätavoitetta · 2016-09-23 · • substantiivit helpompia oppia kuin...

Oppimisen(ja(kasvun(tuen(päivät(/(Hanna(Pöyliö

23.9.2016

1

Koti lukutaidon tukena – Lukusilta.fi & Lukumummit ja -vaarit maahanmuuttajalasten sanavarastoa laajentamassa

Oppimisen(ja(kasvun(tuen(päivät(23.9.(JyväskyläHanna(Pöyliö,(KM

4RAYC36 – neljä päätavoitetta

Uusi Lukumummi ja(Cvaari CtoimintamalliVapaaehtoiset seniorit käyvät lukemassa kouluilla S2Coppilaiden(kanssa

Uutta materiaalia lukutaidon ja(sanavaraston kasvun tukemiseen C korttipeli

Lukumummi ja(Cvaari CkerhotVapaaehtoiset maahanmuuttajaseniorit lukevat omalla äidinkielellään

Opasmateriaalia vanhemmille kielellisten taitojen ja(lukemisen tukemisestaLukusilta.fi –sivuston laajenuus


23.9.2016

2

• Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät PISA-tutkimuksen mukaan kantaväestöä heikommin lukemisessa, kirjoittamisessa sekä matematiikassa

• Ero suomalaisen kantaväestön ja Suomen maahanmuuttajien välillä on OECD-maiden suurin!

• Meidän maahanmuuttajamme saavat kuitenkin OECD-maista eniten pisteitä eri tehtävissä

• Tulokset eivät ole juuri paremmat 2. polven maahanmuuttajilla

Maahanmuuttajaoppilaat koulussa

• ”Sanasto on tärkein yksittäinen tekijä toisella kielellä opiskeltavissa oppiaineissa menestymiselle”

• Kirjoitetun kielen karkeaan ymmärtämiseen oltava tuttuja 75% tekstin sanoista, pääasioiden ymmärtämiseen 90% ja yksityiskohtien ymmärtämiseen jopa 95% sanoista!

• 1000 yleisintä sanaa opitaan automaattisesti alkeiskieliopin yhteydessä, 4000 seuraavaa vaativat töitä ja systemaattisuutta.

• Sanavaraston laajuus korreloi voimakkaasti kielitaidon eri osa-alueiden kanssa, esim. ymmärtämistaitojen kanssa

Miksi sanastoa?


23.9.2016

3

• Reseptiivinen sanavarasto = sanat, joiden merkitys tunnistetaan tekstiyhteydestä ilman muita apukeinoja

• Produktiivinen sanavarasto = sanat, joita voidaan käyttää kirjoituksessa tai puheessa ilman apuneuvoja

Sanavaraston kaksi laatua

Sanan ”osaaminen”• Tietää sanan merkityksen tietyssä kontekstissa• Osaa taivuttaa sanan oikein• Osaa ääntää sanan oikein• Tietää sanan käyttöön liittyvät tyyliseikat • Sanan osaamisessa asteita, ei joko – tai!

1. Sanan automaattinen ymmärtäminen riippumatta kontekstista.

2. Sanan merkityksen mieleenpalauttaminen tarvittaessa.3. Sanan merkitystä ei muista tilapäisesti (”aivan kielen

päällä”).4. Sana pystytään tuottamaan produktiivisesti tarvittaessa.


23.9.2016

4

Millaista sanastoa?• Usein toistuvat sanat tärkeitä kaikissa kielissä. • Substantiivit helpompia oppia kuin adjektiivit,

verbit ja adverbit. – Erityisesti verbien oppiminen voi olla haastavaa– Abstraktit sanat konkreettisia vaikeampia– Toisaalta tekstistä helpompi arvata substantiivien

ja verbien kuin adjektiivien ja adverbien merkitykset

Kirjallisuus sanavaraston tukena• Kieli usein kehittyneimmässä muodossaan

kaunokirjallisuudessa. • Sanaston kontekstissaan, rikasta ja vaihtelevaa,

kielikuvat, notkeat rakenteet, kielen sointi ja rytmi, abstraktit käsitteet

• Kotoutumisen tukena– Kieli kantaa mukanaan kulttuurin keskeisiä

elementtejä (arvot, historia)– Kaunokirjallisuuden avulla voi käsitellä vaikeitakin

tunteita (esim. koti-ikävä), koska tarjoaa mahdollisuuden samastumiseen ja eläytymiseen.

– Tunteiden käsittely voi liittyä myös motivaatioon ja siten oppimistuloksiin positiivisesti.


23.9.2016

5

• Tekstin kautta oppimisen hyödyt: – Sanat opitaan kontekstissa, joten oppija saa niistä

enemmän tietoa (merkityksestä, taivutuksesta, sanan käytöstä jne.).

– Aiemmin opitut sanat vakiintuvat, kun niiden merkitys täydentyy uudessa kontekstissa (ei jää vain pelkän pintaprosessoinnin tasolle).

– Suosii itsenäistä oppimista. – Tarjoaa kontekstuaalisia mahdollisuuksia käyttää

kieltä.– Sanojen ei ole koskaan tarkoitus toimia irrallisina

yksikköinä, joten luonnollista oppia ne kontekstissa ja kontekstista.

Sanan mieleenpalauttamista helpottavat tekijät

• Kontekstiin sidotut muistikuvat• Sanan toistuminen tekstissä• Oppijan suorittamat toiminnat (esim.

tehtävät)• Emootiot tietyn sanan kohdalla• Uusien sanojen hahmon samankaltaisuus

kielenoppijan äidinkielen/muun hallitseman kielen vastineen kanssa

• Sanan edustaman käsitteen tuttuus ja selkeys kielenoppijalle


23.9.2016

6

Sanaston oppiminen vaiheittain

• SANALISTAT: hyöty perustuu pitkälti oman äidinkielen ja opittavan kielen sanojen välille muodostuviin assosiaatioihin.

• JOHTAMINEN: uuden sanan voi päätellä tunnistamalla sen alussa olevan tutun johtimen ja päättelemällä siitä uuden sanan merkityksen.

• YHDYSSANAT: pitkiä sanoja voi yrittää tunnistaa päättelemällä, mistä osista ne on muodostettu.

• KONTEKSTI

1. Yläkäsite-alakäsite– Mihin ryhmään tämä sana kuuluu (esim. koira on eläin)– Mitä tällaisia asioita on (esim. eläimiä ovat koirat, kissat ja

kengurut)2. Sanahahmo

– Mikä sana tulee tästä sanasta mieleen (hassujakin asioita). (esim. sauva > vauva tai maailmanpyörä > maailma ja pyöreä)

– Kaikki mielikuvat ovat sallittuja ja hyväksi !3. Yhdyssanat

– Mistä sanoista yhdyssana koostuu, mitä yksittäiset sanat tarkoittavat– Yksittäisestä sanasta mieleentulevat yhdyssanat. (esim. tuli >

tulipalo, tulikaste, tulitikku)

Substantiivit


23.9.2016

7

• Aina ensin perusmuoto!1. Pantomiimi– Esitetään verbin kuvaamaa asiaa!

2. Tunnetila– Millainen tunne on, kun tekee verbin kuvaamaa

asiaa. – Onko tunne positiivinen vai negatiivinen

3. Yhteenkuuluvat asiat– Kuka tai mikä voi tehdä verbin kuvaamaa asiaa– Mihin asiaan verbi liittyy. (esim. hihittää > nauru)

Verbit

1. Vastakohdat– Mietitään sanalle vastakohta ja mitä se tarkoittaa

2. Vertailu (komparaatio)– Taivutetaan sanaa: perusmuoto, enemmän --,

eniten --. Esimerkiksi:Nopea auto-nopeampi lentokone-nopein rakettiHervoton-hervottomampi-hervottomin

– Mietitään, miten asia lisääntyy, kun sitä taivutetaan

3. Mielikuvaharjoitukset – Suljetaan silmät ja mietitään miltä kyseinen

adjektiivi voisi tuntua

Adjektiivit


23.9.2016

8

Lukumummi ja -vaari -toimintaa käytännössä

Ensimmäinen tapaaminen

• Mummi/vaari ja opettajat tapaavat ensin aikuisten kesken

• Opettaja esittelee mummille/vaarille koulua sekä oman luokkansa

• Sovitaan säännöllisestä lukutuokioajasta Sovitaan, kuinka kauan lukutuokiot kestävät. Suositus: ainakin pari kuukautta, mielellään yhden lukukauden


23.9.2016

9

Ennen lukutuokioiden alkamista

• Opettaja valitsee osallistuvat lapset• Opettaja etsii yhdessä lasten kanssa sopivat

kirjat• Opettaja varaa sopivan, mieluiten vakiotilan • Opettaja tiedottaa oppilaiden vanhempia sekä

rehtoria

Kirjat

Opettaja valitsee lapsen kanssa sopivan helppolukuisen ja innostavan kirjan

• Ei tavutettuja kirjoja tai oppikirjoja

• Jokaiselle lapselle oma kirja

• Yhtä kirjaa 2 kappaletta


23.9.2016

10

Lukutukiot lähtevät käyntiin

• Lukutuokiot kahden kesken:mummi/vaari + lapsi

• Kestää sovitun ajan esim. puolikas oppitunti / oppilas

• Mummi/vaari antaa lapselle kirjanmerkin

• Aikuiset vaihtavat lyhyesti kuulumisia ennen tai jälkeen lukutuokion

Lukutuokion sisältö

• Vaihdetaan kuulumiset ja virittäydytään lukemiseen

• Luetaan kirjaa eri lukutavoilla / Käytetään erilaisia sanastotekniikoita

• Keskustellaan luetusta + laitetaan tarra kirjanmerkkiin Malliluku

VuorolukuYhdessä(luku


23.9.2016

11

Toiminnan loppuessa

• Mummi/vaari jakaa lapsille lukudiplomit• Opettaja ja mummi/vaari voivat

halutessaan sopia ajan loppupalaverille• Mummi/vaari kiittää lapsia ja hyvästelee

mielellään koko luokan


23.9.2016

12

OPS:%Kieleen%ja%kulttuuriin%liittyviä%erityiskysymyksiä

1. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon.

2. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. 3. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen

kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.4. Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää

kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja.

5. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä.

6. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista.

7. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

• Oman äidinkielen opetus:– Tavallisesti opetusta on kaksi tuntia viikossa. – Vuonna 2014 opetusta sai

• yli 16 000 oppilasta • 53 eri kielessä.

• On tärkeää, että opettaja arvostaa oppilaan omaa kieltä ja kulttuuria.– Arvostuksella on yhteys koulussa menestymiseen ja

parempiin oppimistuloksiin. • Identiteettikysymykset

Oma äidinkieli koulussa


23.9.2016

13

• Kerhotoiminta Monikulttuurikeskus Gloriassa

• Joka keskiviikko klo 17.30-18.30• Vapaaehtoisissa n. 10 kielen taitajia• Lapsia mukana n. 12

Lukumummit ja -vaarit omalla äidinkielellä


23.9.2016

14

Helposti omaksuttavaa tietoa

• Tietoa helposti omaksuttavissapaloissa

• Visuaalinen ja havainnollinen esitystapa

• Tieteellisestä tiedosta konkretiaan

Jotain kättä pidempää…

• Noin 100(harjoitusta kotonasovellettavaksi

• Myös tulostettava versio

• Lisänä perustietoa harjoittelunperiaatteista

• Motivointisopimuspohja


23.9.2016

15

Kuinka hyödynnän sivustoa työssäni

• Vinkkaa kotona tutustuttavaksi tai(suosittele jotain tiettyä kohtaasivustosta,(esimerkiksi Kokemuksia

• Käykää yhdessä läpi esimerkiksiPolkutunnistamisesta tukeen

• Vanhempainilloissa alustukseksilukutaidon tärkeydestä

• Lasten kanssa koulussa,(esimerkiksioman luokan lukupassiin voi kerätäharjoituspankista lukupuuhia

• Sivusto laajenee koskemaan laajemmin kielitaitoa ja lukutaidon taustataitoja

• Uusi ulkoasu• Kieliversioita yleisimpiin kieliin• Videoklippejä lukutaidon tukemisen

tärkeydestä – vanhemmilta vanhemmille

Tuleva maahanmuuttajavanhemmille suunnattu versio


23.9.2016

16

Lähteitä• Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö, Opetushallitus, 2010• Monikulttuurinen ohjaus, Opetushallitus, 2011• Maahanmuuttaja opetusryhmässäni, Opetushallitus, 2011• Pitkänen, M.: Maahanmuuttajavanhemmat ja koulu, 2013, gradu• Hietanen, K. – Ylitalo, M.: Kodin ja koulun yhteistyö

maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemana, gradu, 2014

• Liukkonen, S.: Kulttuuri kodin ja koulun kohtaamisessa maahanmuuttajavanhempien kokemusten kautta tarkasteltuna, 2010, gradu

• Korpimäki, L.: Kasvatuskumppanuus maahanmuuttajavanhempien näkökulmasta, 2013, gradu

4rayc36 – neljä päätavoitetta · 2016-09-23 · • substantiivit helpompia oppia kuin...

Documents