366n puheeksi ottaminen ja ohjaus 0911 nettisivuille.ppt...

26.9.2011

1

IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN

PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS – KOKEMUKSIA JA

TUTKIMUSTULOKSIA

Mari Luonsinenmuistiohjaaja, sairaanhoitaja, TtMVarsinais-Suomen Muistiyhdistys

20.9.2011 Mari Luonsinen 1

TARKOITUS

Keskitytään VARHAISVAIHEEN puheeksi ottamiseen ja ohjaukseen

- Kuvata ikääntyneen alkoholinkäyttöön liittyviä piirteitä

- Riskirajojen erot (työikäinen vs. yli 65-vuotias)- Asenteet- Puheeksi ottaminen- Ohjaus- Tutkimustuloksia


TAUSTAA

• Alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa etenkin 65–74-vuotiailla

• Raittiiden eläkeikäisten osuus on pienentynyt jatkuvasti(Kansanterveyslaitos 2008)

• Naisten juominen lisääntynyt yli 50-vuotiaiden keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009)


26.9.2011

2

Suurkulutus

� Varhainen riskikulutus: riskirajat on ylittyneet, ei kuitenkaan alkoholista aiheutuvia merkittäviä haittoja

� Haitallinen käyttö: alkoholista aiheutunut merkittäviä haittoja, ei kuitenkaan riippuvuutta

� Alkoholiriippuvuus: on oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat juomishimo, vieroitusoireet, toleranssi ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008:10.)


ALKOHOLINKÄYTÖN RISKIRAJAT TYÖIKÄISILLÄ

� Riskiraja tarkoittaa riskiä saada alkoholista terveyshaittoja

� Terveillä keskikokoisilla, työikäisillä miehillä : 24 alkoholiannosta viikossa

� Terveillä keskikokoisilla naisilla: 16 annosta viikossa (yksi annos = 33cl keskiolutta, 12cl mietoa viiniä tai 4cl väkeviä).

� Kerralla nautittuna miesten ei tulisi ylittää seitsemää annosta ja naisten viittä annosta.

(Stakes 2004)


RISKIRAJAT IKÄÄNTYNEELLÄ yli 65v.

� Alkoholia ei saisi nauttia kerrallaan kuin kaksi annosta eikä säännöllinen viikoittainen käyttö saisi ylittää seitsemää annosta. Monien sairauksien ja lääkitysten vuoksi nämäkin määrät voivat olla liian suuret. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006:6.)

� Alkoholinkäytön riskirajojen määritelmät ovat keskimääräisiä arvioita eikä yhtä, absoluuttista rajaa ole siten määritelty. (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2010.)


26.9.2011

3

Ikääntyminen voimistaa alkoholin vaikutuksia, vaikka käytetyn alkoholin määrä ei lisääntyisi � Fysiologiset syyt mm:� Elimistön nestepitoisuus on pienempi ja rasvamäärä

suurempi kuin nuoremmilla� Aineenvaihdunta hitaampaa kuin nuoremmilla� Toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia � Erilaiset sairaudet vaikuttavat alkoholin sietokykyyn. � Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla

vakavia, ja lääkeaineiden poistuminen elimistöstä on hitaampaa.

� Tasapaino järkkyy helpommin. (Aira 2007, Fink ym. 2005, Resnick ym 2003)� Alkoholinkäyttö saattaa lisätä muistiongelmia (Aalto &

Holopainen 2008)


HUOMIOITAVAA ikääntyneitä koskien

� Ikääntyneillä suurkulutuksen raja on huomattavasti alhaisempi kuin työikäisillä.

� Joskus ikääntynyt itse tai terveydenhuollon ammattilainen saattaa tulkita alkoholista aiheutuvien haittojen johtuvan jostain sairaudesta tai vanhenemisesta

� Hoitohenkilökunta saattaa pitää alkoholinkäyttöä henkilökohtaisena ja arkana asiana ja asenne voi olla korostunutta, kun kyseessä on ikääntynyt.

(Aira ym. 2005, Aalto & Holopainen 2008).


HUOMIOITAVAA

� Ikääntyneen alkoholinkäyttöön saatetaan suhtautua moralisoivammin kuin nuorempien. (Aalto & Holopainen 2008).

� Alkoholinkäyttö on tavallisempaa ikääntyneellä miehellä kuin naisella (Chou 2008),

mutta alkoholinkäyttö tulee lisääntymään myös ikääntyneiden naisten keskuudessa (Resnick ym. 2003).


26.9.2011

4

IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA

� uskomus 1: ikääntyneen alkoholinkäyttö on harvinaista � uskomus 2: ikääntyneen todettuun alkoholiongelmaan ei pystytä enää juurikaan vaikuttamaan.

Nämä uskomukset on kuitenkin kumottu useissa eri tutkimuksissa. (Sorocco & Ferrell 2006)


� Systemaattinen kirjallisuuskatsaus (6 tutkimusta (Gordon ym. 2003, Fink ym. 2005, Mundtym. 2005, Chossis ym. 2007, Koelewijn-van Loon ym. 2009 ja

Moore ym. 2010), olivat satunnaistettuja, kokeellisia tutkimuksia. Tutkimusten otoskoot vaihtelivat 158–711 välillä ja yhteensä tutkimuksiin osallistuneita potilaita oli 2752 (kaikilla alkoholinkäyttöä riskirajat ylittävästi, mutta ei merkittäviä alkoholihaittoja)

Tarkoituksena: 1. Selvittää ohjauksen sisältöjä ja toteutusta2. Ohjauksen vaikutuksia


Ohjauksen sisältö ja toteutus

� Pituus vaihteli 10 minuuttia kestävästä ohjauksesta pidempään, 45–60 minuuttia kestävään ohjaukseen.

� 1-3 ohjaustilannetta� Ohjaustilanteiden tarkoituksena oli antaa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta alkoholinkäyttöön liittyvistä terveysriskeistä, neuvoja alkoholinkäytön riskirajoista sekä palautteen antaminen potilaan terveystottumuksista

� Toinen ja kolmas ohjaustilanne kuvattu kannustamiseksi ja motivoinniksi (3 tutkimusta)

� 2 tutkimukseen sisältyi henkilökohtainen riskiraportti


26.9.2011

5

Ohjauksen vaikutukset

� Kaikissa tutkimuksissa ohjausta saaneiden alkoholinkäyttö väheni

� 3 tutkimuksessa myös kontrolliryhmän (ei ohjausta saaneet) vähensivät alkoholinkäyttöä

� Seurantamittauksia: myös seurannassa näkyi vähentynyt käyttö

� Ohjauksen pituudesta riippumatta alkoholinkäyttö väheni!


� TEEMAHAASTATTELU- 8 IKÄÄNTYNYTTÄ (IKÄ 67–84 VUOTTA, M=5, N=3)

TARKOITUS:� 1. Kuvata ikääntyneiden kokemuksia alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta ja ohjauksesta.

� 2. Kuvata, minkälaisia tuntemuksia alkoholinkäytön puheeksi ottaminen herättää ikääntyneissä.


� Haastattelun tuloksia

Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus perusterveydenhuollossa koettiin

1. tärkeäksi 2. hyödylliseksi 3. luontevaksi


26.9.2011

6

� ASIAN TÄRKEÄKSI KOKEMINEN

� ”kyl se, niinku mitä mä nyt olen lukenu, ni me ollaan aikamoinen riskiryhmä. Meil ei oo enää rahast puute eikä mistään tommosest vaan se tulee niinku enemmän helpoljuotuu.”

� ”… että kyllä se varmaan on tärkeä juttu, koska meillä tämmönenkin on tullut eteen että vanhat ihmiset eläkkeensä voivat viedä alkoon. kyllä se on aika, aika suuri ongelma kenen kohdalle se sattuu.”


� TERVEYSKESKUS KOETTIIN LUONTEVAKSI PAIKAKSI OTTAA ASIA PUHEEKSI

� ”…varmaan on, koska siellä (terveyskeskuksessa) hoidossa sitten käyn ja siellä koneessa kaikki näkyy mun, mitä on tapahtunut.”

� ”Varmaan se olis semmonen herätys sillon tällön et siit kysytään. Et missä mennään.”


� TIEDON SISÄLTÖ:

� TERVEYDENTILAAN LIITTYVÄ TIETO

”… no on tietenkin (terveyteen ja lääkityksiin) liittyvä (tieto) kun mullakin on toi diabeetikko on niin kyl siin se alkoholinkäyttöö rajotettaa et.”

”….sairaus sit usein kylläkin niin herättää. et sillon kun lähemmin ehkä keskustellaan et tapahtuu sitten niin jos te jatkatte vaan.”


26.9.2011

7

� UUSI TIETO

” …no kyllähän se on ollu siinä että kyllä mä oon nämä vuosikaudet tienny ja tosiaan monista paikoista lukenu. ettei siinä tullu mitään sen kummempaa. …. jos siinä olis tullu uutta tietoa ni se oliski voinu pysäyttää sitte.”


� TOTUUDENMUKAINEN TIETO

”kyl olis hyvä kun kerrottais (tietoa) sillon, kun on semmone henkilö, kun käyttää sitä….. ….jos vaan se menee peril ni. on mun mielest aika tärkeetki muistuttaa siit simmotti vähä hienoste, mut kuitenki iha simmot, et se vaikutta, todenperäsest. ja eikä vaan sais jättäkkä kertomat sitä vahingollisuut. et se on vähä niinku jo riski….”


� YKSILÖLLINEN TIETO

”…kyllä se varmaan on että se yksilöön kohdistuva neuvonta parhaiten puree. että se tulee suoraan asianomaiselle henkilölle ja tosiaan ammatti-ihmisen antamana”.

”(yksilöllisyys) se on varmaan ihan kohdallaan olis kyllä mutta olis sitte ne narut mitkä olis oikea vetää?”


26.9.2011

8

� Alkoholinkäytön puheeksi ottamisen herättämät tuntemukset ikääntyneissä

”jos se kerran työhön kuuluu kyssyy (alkoholinkäytöstä) nii siitä vaan.”

”kyl sitä (alkoholinkäyttöä) kyssy saa, kyl sen tiettä saa. kyl mun mielestän ihan oikeus on. hoidon takia.”

”En varmaan kiinnittäis (puheeksi ottoon) huomiota, kun se ei koske minua”


ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS- IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMA

� Haastateltavat kokivat alkoholinkäytön puheeksi ottamisen ja ohjauksen tärkeäksi asiaksi.

� Ikääntyneiden ajatuksia hyödyllisestä tiedon sisällöstä alkoholinkäyttöön liittyvässä ohjauksessa oli mm. uusi tieto, terveydentilaan liittyvä tieto ja yksilöllinen tieto.

� Ikääntyneiden mielestä terveyskeskuksessa on luontevaa ottaa alkoholinkäyttö puheeksi.

� Haastateltavien mukaan alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus perusterveydenhuollon palveluissa eivät herättäneet negatiivisia tuntemuksia.


Yksilöllinen lähestyminen

Miten:� Tulee huomioida ikääntyneen erilaiset sairaudet ja terveyteen

vaikuttavat tekijät� Lääkitykset� Elämäntilanne � Aikaisemmat juomistottumukset� Perustellen

Miksi:� Luo luottamuksellisen suhteen ikääntyneen potilaan ja hoitavan

henkilön välille.

� Potilas/asiakas voi kokea helpoksi kertoa tulevaisuudessa alkoholinkäyttöön liittyvistä muutoksista ja ongelmista, jos sellaisia ilmenee.

(Resnick ym. 2003)


26.9.2011

9

�Yksilöllinen lähestyminenEsimerkiksi 1:

� Osteoporoosia sairastava, tasapainovaikeuksista ja muistiongelmista kärsivä ja varfariini lääkitystä (=veren hyytymiskykyä alentava lääkitys) saavan potilaan kohdalla on syytä suositella kokonaan pidättäytymistä alkoholista.

Miksi: �� mm. kaatumis- ja murtumariskit lisääntyvät, �tiedollinen kyvykkyys huononee, �varfariinin säätely vaikeutuu ja siten

verenvuotoriski kasvaa (Resnick ym. 2003)


�Esimerkiksi 2:

� ikääntyneelle, jolla on ollut sydäninfarkti, ei tiedossa olevia kaatumistapauksia, ei neurologisia ongelmia ja alkoholinkäyttö on ollut aikuisiän ajan kohtuullista, voidaan ohjata jatkamaan kohtuullista alkoholinkäyttöä.

(Resnick ym. 2003)

� Mikä on kohtuus?


� Apuvälineitä puheeksi ottoon � Esim. AUDIT, CAGE, MAST, SADD, AUDIT-C, Alkoholimittari ym.ym.


26.9.2011

10

PUHEEKSI OTTAMISESTA JA OHJAUKSESTA� Asenteilla voi olla merkitystä sille, miten alkoholinkäyttöön

liittyvää neuvontaa annetaan tai annetaanko sitä

� Saatetaan jättää huomioimatta ikääntyneen riskirajat ylittävä alkoholinkäyttö � Tähän saattaa olla syynä, että koetaan,

ettei asialla ole enää potilaan korkean iän vuoksi merkitystä (?)

� Hoitohenkilökunnan omat juomatottumukset vaikuttivat myös asenteisiin

� Hoitohenkilökunnan liian vähäinen koulutus ja tietämys alkoholiin liittyvistä seikoista nostivat myös kynnystä kysyä alkoholinkäytöstä

(Lock ym. 2002)


YHTEENVETONA

� Terveydenhuollon hoitohenkilökunta tapaa jatkuvasti potilaita, joiden oireet voivat liittyä alkoholiin.

� Ammattilaisilla on hyvä mahdollisuus tunnistaa suurkuluttajia ja heillä on myös tietoa ja taitoa lisätä suurkuluttajien ymmärrystä alkoholin terveyshaitoista.

� Ikääntyneellä ei välttämättä ole tietoa riskirajoista tai mahdollisista yhteisvaikutuksista lääkitysten kanssa.

� Alkoholinkäyttöön liittyvän ohjauksen kohderyhmänä ovat juuri riskirajan ylittäneet tai haitallisesti alkoholia käyttävät potilaat, jo pidemmälle edennyt alkoholiriippuvuus saattaa vaatia toisenlaisia hoitomuotoja.

� Ikä ei voi olla este asialliselle ohjaukselle


LISÄTIETOA AIHEESTAesimerkiksi:� http://www.tippavaara.info/

� SININAUHALIITTO

� STM:N WWW-SIVUT� TERVEYDEN- JA HYVINVOINNIN LAITOS� A-KLINIKAT� LÄÄKKEET JA ALKOHOLI- opas, Suomen

apteekkariliitto. http://www.apteekkariliitto.fi/Documents/Asiakasesite%20L%C3%A4%C3%A4kkeet%20ja%20alkoholi%20suomi.pdf


26.9.2011

11

LÄHTEET� Aalto M & Holopainen A. 2008. Ikääntyneiden alkoholin suurkuluttajien tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2008;124:1492–

8. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97348.pdf. Luettu 22.2.2009.

� Aira M, Hartikainen S & Sulkava R. 2005. Community prevalence of alcohol use and concomitant use of medication -– a source of possible risk in the elderly aged 75 and older? Int J Geriatr Psychiatry. Vol. 20, 680-685.

� Aira M. 2007. Alkoholiohjelma 2004-2007. Asiantuntija-artikkeli: Lääkkeet, alkoholi ja ikääntyminen. LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Marja Aira: Lääkkeet, alkoholi ja ikääntyminen. Luettu 22.2.2009.

� Chossis I, Lane C, Gache P, Michaud P-A, Pécoud A, Rollnick S & Daeppen J-B. 2007. Effect of Training on Primary Care Residents’ Performance in Brief

� Alcohol Intervention: A Randomized Controlled Trial. Journal of general internal medicine 22, 1144–1149.

� Chou K-L. 2008. The Prevalence and Clustering of Four Major Lifestyle Risk Factors in Hong Kong Chinese Older Adults. Journal of Aging and Health. Vol. 20, 788-803.

� Fink A, Beck J & Wittrock M. 2001. Informing older adults about non-hazardous, hazardous and harmful alcohol use. Patient Education and Counseling. Vol. 45, 133-141.

� Fink A, Elliot M.N., Tsai M & Beck J.C. 2005. An Evaluation of an Intervention to Assist Primary Care Physicians in Screeningand Educating Older Patients Who Use Alcohol. J Am Geriatr Soc November 2005 Vol. 53, 1937-1943.

� Gordon A, Conigliaro J, Maisto S, McNeil M, Kraemer K & Kelley M. 2003. Comparison of Consumption Effects of Brief Interventions for Hazardous Drinking Elderly. Substance Use & Misuse. Vol. 38(8)1017-1035.

� Kansanterveyslaitos 2008. = Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2007 ja niiden muutokset 1993-2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 14/2008. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b14.pdf. Luettu 16.2.2009.

� Koelewijn-van Loon M.S, van der Weijden T, van Steenkiste B, Ronda G, Winkens B, Severens J.L & Wensing M, Elwyn Grol R. 2009. Involving patients in cardiovascular risk management with nurse-led clinics: a cluster randomized controlled trial. Canadian Medical Association Journal 181, 267–274.

� Moore A.A, Blow F.C, ,Hoffing M., Welgreen S, Davis J.W, , Lin J.C, D. Ramirez K.D, H. Liao D.H,Tang L, Gould R, Gill M, Chen O& Barry K.L. 2010. Primary care-based intervention to reduce at-risk drinking in older adults: a randomized controlled trial. Addiction 106, 111–120. add

� Mundt MP, French MT, Roebuck MC, Manwell LB & Barry KL. 2005. Brief physician advice for problem drinking among older adults: an economic analysis of costs and benefits. Journal of studies on alcohol 66, 389–394.

� Naegle M. 2008. Screening for Alcohol Use and misuse in Older Adults. American Journal of Nursing. Vol. 108(11), 51-58.

� Nguyen K, Fink A, Beck J & Higa J. 2001. Feasibility of Using an Alcohol-Screening and Health Education System With OlderPrimary Care Patients. The Journal of the American Board of Family Practice, Vol 14(1), 7-15.


LÄHTEET� Resnick B, Perry D, Applebaum G, Armstrong L, Cotterman M, Dillman S, Elliott S, Narrelt M, Parrish S & Parrish J. 2003. The Impact of Alcohol

Use in Community-Dwelling Older Adults. Journal of community health nursing. Vol. 20(3), 135-145.

� Sorocco K & Ferrell S. 2006. Alcohol Use Among Older Adults. The Journal of General Psychology. Vo. 133(4), 453-467.

� Sosiaali- ja terveysministeriö 2006:6. = Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Alkoholiohjelma 2004-2007. http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/05/hl1146566769017/passthru.pdf. Luettu 22.2.2009

� Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:10. http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/04/pr1209384551716/passthru.pdf Luettu 8.2.2009.

� Stakes 2004= Alkoholin riskikulutuksen tunnistaminen ja mini-interventio. Alkoholiohjelma 2004-2007. info.stakes.fi/tietokannat/A-ohjelma/Alkoholinriskikaytontunnistaminen.pdf. Luettu 5.4.2009.

� Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos 2009. Naisten humalajuominen lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla.

27.8.2009. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=18797

� Wutzke S, Conigrave K, Saunders J & Hall W. 2002. The long-term effectiveness of brief interventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up. Addiction. Vol. 97, 665-675.
