3•2

012

Meidän ei tarvitse hyväksyä sitä, että liikenne vaatii uhrinsa.

ToimiTusjohTaja anna-Liisa Tarvainen s. 23

Lapsia on Liikenteessä aina s. 16

Liikennekäyttäytymisen seurannat 20 vuottas. 12

Liikennepoliittisesta selonteosta selvää s. 23

tien päällä

alven ensimmäisiä liukkaita ei vielä uutisoida, mutta en-nen pakkasiakin vesi kiusaa autoilijoita nestemäisessä muodossaan. Syyskelit ja sateet kerryttävät ajouriin vet-

tä, jolloin auto nousee veden päälle ”uimaan” ja kuljettaja menet-tää ajoneuvonsa hallinnan. Mitä kuluneemmat renkaat, sen huo-nompi pito – ja suurempi riski joutua vesiliirtoon.

Olennaista on huolehtia siitä, että renkaissa on tarpeeksi ku-lutuspintaa ja rengaspaineet ovat kunnossa. Märällä kelillä tur-vallinen renkaan urasyvyys on 4 millimetriä. Hyvillä renkailla voi mahdollisesti välttää koko vesiliirtotilanteen. Silti kaikkein tärkeintä on ennakointi. Huomioi säätila ja sopeuta nopeus val-litseviin olosuhteisiin. Pidä riittävä turvallisuusväli ja aja rauhal-lisesti.

Renkaat kuntoonAutonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämässä syk-syisessä rengasratsiassa tarkistetaan perinteisesti tien päällä hen-kilö- ja pakettiautojen renkaita ympäri Suomea. Renkaiden urasy-vyyksien lisäksi tarkastetaan myös rengaspaineet. Syksystä 1997 lähtien toteutetuissa kampanjoissa on haluttu muistuttaa autoili-joita renkaiden turvallisuusmerkityksestä ja aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita.

Kampanja on osa Euroopan komission liikenneturvallisuus-ohjelmaa.

tuija holttinen liiKennetuRVa/nina MÖnKKÖnen

Tiukka ote tien pinnastaT

2 3/2012

INFO

Jos Joudut vesiliiRtoon• ota rauhallisesti• paina kytkin pohjaan• pidä ohjaus kulkusuuntaan, älä kääntele ohjauspyörää – vesiliirrossa auto ei ohjaudu• älä kiihdytä äläkä jarruta – tällöin pito vain huononee entisestään.

33/2012

2 Varo vesiliirtoa!

12 Seuranta tarkkailee ja tilastoi

15 Koululaiskampanjassa yhdistetään voimat

16 Jalankulkijalta vaaditaan tarkkaavaisuutta

22 Liikennepoliittinen selonteko

24 SuomiAreena

26 Ajonseurantalaite avustaa kuljettajaa

vakiot

5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi

6 Lyhyesti

8 Henkilö: Juhani Tervala

29 Näkökentässä: Jaakko Klang

30 Svensk resumé

3/2012

8

15

16

223/20124

pääkirjoitus

JulkaisiJaLiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fiwww.liikenneturva.fi

PäätoimittaJa Kare Ojaniemi

toimituskunta Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen

toimitusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630

taittoLegendium Oy

kansiKuva: Nina Mönkkönen

tilaukset, Peruutukset Ja osoitteenmuutoksetLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi

PainatusSP-Paino Oy

JakeluSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668959. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

linikäinen liikennekasvatus on, ennakointia painottavan asenteen ohella, Liikenneturvan toiminnan kulmakiviä. Vielä syntymättömän vauvan vanhemmat saavat meiltä tie-toa turvallisista tavoista kuljettaa pientä ihmistä ja koulu-

laisten turvallista liikkumista edistetään muun muassa ”kävelevän koulu-bussin” avulla. Mopoilijoille opetetaan Pidä pelivaraa -ajattelun alkeita, nuorille aikuisille riskien välttämisen tärkeyttä, motoristeille näkymisen ja oman ajotavan merkitystä turvallisuudelle. Aikuisille liikenteessä olijoille korostetaan muiden huomioon ottamista ja yhteispelin osuutta sujuvaan liikenteeseen, ja ikäihmisille vaikkapa sopivan ajoneuvon ja ajamista hel-pottavien laitteiden käyttöä.

Lapsesta asti olemme oppineet valtavan määrän asioita. Muistan kuin eilisen päivän sen, kun naapurin tyttö opetti minut hiekkalaatikolla sito-maan kengännauhat. Minä olin 5–6-vuotias, hän vuotta paria vanhempi.

Tietomäärän kasvattaminen on melko helppoa ja tämän päivän maa-ilmassa jossain määrin pakollistakin. Kun ostamme uuden pesukoneen, kännykän tai television, ei edellisen laitteen hallintatiedoilla usein pärjää-kään, vaan täytyy toviksi paneutua opettelemaan vaadittavia uusia asioi-ta. Meidän ei kuitenkaan tarvitse muuttaa asennettamme; riittää, kun saamme tarvittavan määrän uutta tietoa.

Asenteessa on tiedon lisäksi mukana tunnepohjainen suh-tautuminen. Lähes kaikki tienkäyttäjät kyllä tietävät, mikä on oikea ja turvallinen tapa toimia liikenteessä. Kotisoh-valla ei kysytä asennetta: riittää, että kaukosäätimen toi-minta on kohtuullisesti hallussa. Mutta liikenteen osana ollessamme kyse on suhtautumisestamme liikennesään-töihin, turvallisuuteen ja muihin tielläliikkujiin.

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Sen myötä tulee eteen kokonaan uusia asioita, joi-hin meidän täytyy muodostaa positiivinen tai negatiivinen asenne. Menenkö mu-kaan Facebookiin tai Twitteriin, kuin-ka suhtaudun ulkomaisiin marjanpoimi-joihin tai turpeen polttoon, onko karp- paus ”mun juttu” vai ei, kiinnostavatko tosi-tv-ohjelmat?

Monasti asenteen muodostuksessa voi olla kysymys lähtökohdasta: onko se yksilö-keskeinen vai yhteisöllinen. Liikenne on oiva esimerkki siitä, että jos asenteessani on ajatus yhteisenkin hyvän edistämisestä, se on hyödyk-si myös yksilölle.

kaRe oJaniemiviestintäpäällikkö

EOppia ikä kaikki?

3/2012 5

TUTKA

lyhyesti

mopoiliJoiden kypäRänkäyttö Ruotsissa 2012

RiskikulJettaJa viihtyy kännykkä kädessä

atkapuhelimen ajonaikainen käyt-tö ilman handsfree-laitteita on tyy-

pillistä kuljettajille, jolla on myös muuta riskikäyttäytymistä liikenteessä. Yhdys-valtalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että usein kännykkää korvalla pitävät kuljettajat ajoivat vertailuryhmäänsä suuremmilla nopeuksilla, roikkuivat va-semmalla kaistalla ja tekivät enemmän kovia jarrutuksia ja kiihdytyksiä. tutki-joiden mukaan nämä ovat merkkejä ag-gressiivisemmasta ajotyylistä.

accident analysis & prevention -leh-dessä julkaistun tutkimuksen mukaan syy siihen, että handsfree-lainsäädän-nön ei ole todettu vähentävän onnetto-muuksia, voi johtua aggressiivisemman ajotyylin ja matkapuhelimen käytön yh-teydestä. Lainsäädäntö näyttää vähentä-vän tavallisten kuljettajien matkapuheli-men käyttöä, mutta ei käyttöä riskiryh-mässä, ei ainakaan ilman riittävää val-vontaa.

Riskikäyttäytymisen ja matkapuhe-limen ajonaikaisen käytön yhteyttä to-distavat myös Liikenneturvan omat tut-kimukset.

unkaRi palkittiin liikennetuRvallisuustyöstä

uonna 2011 Euroopan liikenteessä kuoli 30 108 ihmistä. Koko Euroopan tieliikenteen turvallisuuden kehitys hidastui, mutta myös positiivisia yllättäjiä oli. Kesäkuussa European Transport Safety Council (ETSC) palkitsi hyvästä työstä Unkarin, joka on

lähes puolittanut liikennekuolemien määrän viimeisen 11 vuoden aikana. Samalla ETSC julkaisi kesäkuussa 27 eurooppalaisen maan liikennetur-

vallisuusvertailun. Suomi sijoittui kahdenneksitoista. Kärjessä ovat yhä Iso-Britannia ja Ruotsi.

ETSC:n PIN-raportit mittaavat myös miten liikenneturvallisuus ke-hittyy eri maissa ja miten Eurooppa edistyy tavoitteessa puolittaa lii-kennekuolemien määrän. Vuodesta 2001 tieliikennekuolemat ovat vä-hentyneet Euroopassa keskimäärin 45 prosentilla.

lue lisää: www.etsc.eu

v

m

© T

HIN

KSTO

CK

93 %poJat

97 %tytöt

*lähde ntF . n1618.

3/20126

liikennetuRva: taRvitsemme osaavaa Ja näkyvää liikenteen valvontaa

iikenteen valvonta ehkäisee liikenneonnettomuuksia ja lii-kennerikoksia. Valvonnalla tuetaan myös tavallisia kuljetta-

jia, jotta he noudattavat liikenteen sääntöjä arjessaan. ilman val-vontaa sääntöjä noudatetaan heikommin, sillä tienkäyttäjän tulee kokea, että rikkomuksista voi jäädä kiinni. poliisilla on liikenteessä laaja valvontatehtävä. se tarvitsee myös tieliikenteen erityisosaa-mista ja erityiskalustoa. Jos liikkuva poliisi valtakunnallisena yksik-könä lakkautetaan, on uhka, että liikenteen valvonnan asiantun-temus heikkenee ajan myötä. Liikenneturvan mukaan on toden-näköistä, että myös liikenteen valvonnan määrä vähenee, ja re-sursseja jouduttaisiin suuntaamaan muihin aiheisiin.

”nyt ei pidä tehdä liian nopeita päätöksiä. on varmistettava riittävä vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointi nimenomaan tielii-kenteen turvallisuuden kannalta”, sanoo Liikenneturvan hallituk-sen puheenjohtaja MaRTTI KoRhoNEN.

Liikenneturvan mielestä liikkuvalle poliisille tulisi lakkautta-misen asemesta keskittää lisää valvontatehtäviä kuten vastuu automaattisesta liikennevalvonnasta. Liikenneturva antoi lau-suntonsa poliisin hallintorakenteen kehittämisestä heinäkuun lopussa.

komissio haluaa aJoneuvot taRkempaan syyniin

uroopan komission mukaan tieliikenteessä kuolee vuosit-tain 2 000 ihmistä ajoneuvon kunnon puutteiden takia.

erityisesti tekniset viat näkyvät moottoripyöräonnettomuuksis-sa. arviolta kahdeksassa prosentissa motoristien kuolonkola-reista yksi syy on tekninen vika.

komissio haluaa uusia ajoneuvotarkastusten vähimmäisvaatimuk-sia, sillä niitä koskevat eU:n säännöt vahvistettiin jo vuonna 1977. tämän jälkeen sääntöihin on tehty vain vähäisiä muutoksia. autot, ajokäyttäytyminen ja teknologia ovat kuitenkin kehittyneet huo-mattavasti viimeisen 35 vuoden aikana.

komissio esittää muun muassa, että skoottereille ja moottoripyö-rille otetaan käyttöön pakolliset eU:n laajuiset tarkastukset. Vanhoil-le ajoneuvoille tehdään määräaikaiset katsastukset aiempaa useam-min. sellaisten henkilö- ja pakettiautojen tarkastuksia lisätään, joi-den matkamittarin lukema on poikkeuksellisen korkea. Lisäksi ajo-neuvotarkastusten laatua parannetaan vahvistamalla eU:n yhteiset vähimmäisvaatimukset vioille, laitteille ja tarkastajille.

nuoRet osallisiksi suomessa Ja euRoopassa

änä vuonna kokoontui neljäs european Youth Forum for Road safety. nuorten liikenneturvallisuuteen keskittynyt se-

minaari kokosi heinäkuussa kyprokselle nuoret ja nuorten kanssa työtä tekevät liikenneturvallisuuden puolestapuhujat. esityksissä ja työpajoissa korostui yhteinen ajatus, että paras tapa vaikuttaa ris-kialttiisiin nuoriin on lähipiirin ja vertaistoiminnan kautta.

Liikenneturvassa panostetaan vuonna 2013 erityisesti 13-19-vuo-tiaiden nuorten liikennekasvatukseen. Liikennekasvatuksen suun-nittelija PEPPI TERVo-hIlTUlaN mukaan on tärkeää, että nuoret otetaan itse suunnittelemaan ja toteuttamaan liikennekasvatusta.

Yksi esimerkki on jo tänä vuonna alkava nuorten akatemian ja Liikenneturvan yhteistyö päätä itse! -hankkeessa, jossa nuo-ret tekevät omia projekteja liikenneturvallisuudesta. tarkoitukse-na on että vuoden 2013 aikana syntyy yhteensä 30 projektia ym-päri suomen.

tavoitteena on ehkäistä nuorten riskikäyttäytymistä ja liikenne-onnettomuuksia. Yhteistyö nuorten akatemian kanssa avaa Lii-kenneturvalle luontevan yhteyden nuoriin.

Ruotsin autokouluissa puhalletaan alkolukkoon

uotsin autokoululiiton (sveriges trafikskolors Riksförbund stR) jäsenautokoulujen kaikissa opetusautoissa on nyt al-

kolukko. stR:n puheenjohtaja BERIT JohaNSSoN kirjoittaa Mitt i trafiken -lehden pääkirjoituksessa, että alkolukkoon puhaltami-nen toimii pedagogisena välineenä. se saa oppilaat ajattelemaan ja auttaa heitä ymmärtämään, miten vakavia seurauksia vääril-lä päätöksillä liikenteessä voi olla. Lue Lisää: www.mittitrafiken.se

R

t

e

l

© K

aIS

a T

aN

SKa

NeN

© j

aa

NI f

öH

r

3/2012 7

henkilö

tervalan mukaan liikenneturvalla on erittäin tärkeä tehtävä liikennekasvatuksessa, koulutuksessa ja asennekasvatuksessa. työtä riittää koulusta vanhain- kotiin asti, sillä myös väestön ikääntymisen haasteisiin on vastattava.

8 3/2012

ääjohtaja Juhani Ter-valan mukaan Liiken-nevirasto seilaa kahden merkittävän yhteiskun-nallisen tarpeen ristiaal-lokossa. Tasapainotetta-

vina ovat aina liikenteen turvallisuus ja sen sujuvuus.

– Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on turvallisuus, mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut. Toisaalta toinen tavoite on suju-vuus, Tervala sanoo.

– Ajoittain nämä ovat ristiriidassa kes-kenään.

Tervalan mukaan on liian paljon teitä, jot-ka eivät ole niille asetettujen nopeusrajoitus-ten edellyttämässä kunnossa.

– Tiestön kunto ei ole riittävän hyvä anne-tuille maksiminopeuksille, mutta poliittinen tahto estää nopeusrajoitusten alentamisen. Tällöin turvallisuus kärsii, pääjohtaja toteaa.

Tiestöä tehdään Tervalan mukaan yhä liiak-si autoilijoiden ehdoilla, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät tulisi saada paremmin huomioitua.

– Ehkä olemme yhä historiallisesti suju-vuuden puolella, ei turvallisuutta vastaan, mutta turvallisuuden painoarvoa tulisi jatkos-sa oleellisesti kasvattaa.

P

Juhani tervala johtaa liikennevirastoa, jonka vastuulla on kymmeniätuhansia kilometrejä maanteitä. tervalan

mukaan turvallisuus ei kuitenkaan parane vain rakentamalla. ”korvien väli ratkaisee.”

maanteidenmahtimies

Pasi anteRoinen liiKenneViRasto ja Pauliina sjÖholM

3/2012 9

noPeus ratkaiseeNopeudet ja nopeusrajoitukset puhututtavat paljon suomalaisia tienkäyttäjiä. Muun mu-assa moottoriteille on kaivattu suurempia nopeuksia. Tervala ei usko, että moottoriteil-lä korkeammat nopeudet sinänsä aiheuttai-sivat suurempia ongelmia näillä tieosuuksil-la. Oleellisempaa ovat hänen mukaansa ne tuhannet valta- ja kantatiet, jotka on raken-nettu vanhalla poikkileikkauksella ja linja-uksella. Näitä, usein pienten taajamien läpi meneviä teitä, ei ole tehty liittymäkohdissa rakenteellisesti sellaisiksi, ettei niissä voisi ajaa vahingossakaan vanhaa nopeutta.

– Jos autoilijan silmissä mikään pait-si nopeusrajoitus ei muutu, ei sekään ole oikein.

Ratkaisuja voitaisiin hakea Tervalan mu-kaan vaikkapa Ruotsista. Siellä tällaisia on-gelmakohtia on kavennettu optisesti muun muassa reunakaistan avulla ja näin saatu alennettua nopeuksia.

Yllättävän hYvät tietLiikenneviraston pääjohtajan mukaan yleiseurooppalaisella tasolla Suomen tiet ovat hyvätasoisia. Tieverkosto on kuitenkin

hyvin laaja, ja liikenne jakautuu epätasai-sesti. Puolella tiestöstä on vain viisi prosent-tia kaikesta liikenteestä.

Se laatutaso, jota nyt tienkäyttäjät tänä päivänä edellyttävät, on paljon korkeampi kuin aikaisemmin, Tervala toteaa.

– Tien on oltava kunnossa, koska tahan-sa. Yökaudet kuin kesäkeli.

Suomalainen tienkäyttäjä on tottunut laatuun. Siitä huolimatta ainaiseen kesäke-liin ei pystytä – ja sitä jotkut autoilijat eivät tahdo hyväksyä.

Tervalan mukaan kuljettajat eivät voi ul-koistaa vastuutansa olosuhteisiin arvioin-nista ja niihin reagoimisesta. On ymmärret-tävä itse hiljentää vauhtia vaikkapa kovas-sa sateessa. Vastuu, näkemys ja tietämys on säilyttävä autoilijoilla, kaikesta uudesta tek-niikasta ja informaatioväylistä huolimatta. Tervala muistuttaa, että vaikka autot ovat parempia, kuskit eivät ole vuosien mittaan muuttuneet.

kohtaamis- onnettomuuksia liikaaSuomessa ajetaan hämmästyttävän paljon kohtaamisonnettomuuksia, ja syy löytyy

PimeYden merkitYstä ei tahdota mieltää, Ja osa Palautteesta ei kestä Julkisuutta. se on hävYtöntä, asiatonta Ja viestii siitä että asenteet ovat Pielessä.

10 3/2012

Tervalan mukaan korvien välissä. Tiestö toki mahdollistaa suurien riskien ottami-sen, kuten ohitusten tekemisen kohdissa, joissa näkymä on huono, mutta ihmiset te-kevät nämä riskialttiit ratkaisut itse. Koh-taamisonnettomuudet ovat iso ongelma, joihin keskikaide on toimiva, mutta kallis ratkaisu.

Tervala muistuttaa, että tienpitäjällä on vain osavastuu liikenteen turvallisuudesta.

– Pelkästään rakentamalla ei voida pa-rantaa liikenneturvallisuutta sellaisia raho-ja ei olekaan, hän toteaa.

Yhdessä valvonnan ja asennekampan-joinnin kanssa voidaan tehdä enemmän.

– Kyllä valvonta auttaisi, etenkin kovien nopeuksien hillitsemisessä.

Tervalan mukaan parhaimpia tuloksia saataisiin automaattisella kameravalvon-nalla, mikä on myös suhteellisen edullista.

– Tuhat kilometrejä peltipoliiseja maksaa sama verran kuin yksi kilometri keskikaidet-ta, hän laskeskelee.

– Miksi emme käytä tätä keinoa enem-män?

Liikennevirasto pyrkikin lisäämään au-tomaattisen kameravalvonnan määrää jo sovitulla tuhannella kilometrillä, mutta tois-taiseksi uudistusta ei ole voitu toteuttaa val-vonnasta vastaavan poliisin resurssipulan vuoksi. Se harmittaa pääjohtajaa.

asenteet kuntoonLiikennevirasto saa osansa äärimielipiteistä usein syksyn ja talven välimaastossa, kun siir-rytään pimeän ja liukkaan ajan nopeuksiin.

– Pimeyden merkitystä ei tahdota miel-tää, ja osa palautteesta ei kestä julkisuutta. Se on hävytöntä, asiatonta ja viestii siitä että

asenteet ovat pielessä. Ikään kuin nopeusra-joitusten laskeminen pimeäksi ajaksi, kaik-kein vaikeimmaksi ajaksi liikenteessä, olisi jotain kiusantekoa, Tervala ihmettelee.

Tervalan mukaan asenteisiin tulisikin Suomessa satsata jopa eniten, sitten kamera-valvontaan ja sitten vasta tieinvestointeihin. Hän korostaa erityisesti kodin ja lähipiirin merkitystä, esimerkin ja hyvän mallin voi-maa. Jokainen voi tehdä jotain lähipiirinsä turvallisuuden eteen.

– Se millaista mallia minä isänä ja isoisä-nä voin lapsille ja lapsenlapsille näyttää, sil-lä on suuri merkitys. Minun maailmani järk-kyisi jos jotain sattuisi. Sitä kannattaa varjel-la ja suojella.

kohtaamisonnettomuudet ovat iso ongelma, Joihin keskikaide on toimiva, mutta kallis ratkaisu.

3/2012 11

arkkailija seisoo joen-suulaisen kadun jal-kakäytävän laidalla ja tekee merkintöjä lo-makkeeseen ohi ajavis-ta pyöräilijöistä. Hän

merkitsee ylös sukupuolen, arvioi iän ja kirjaa joko ykkösen tai nollan sen mu-kaan, käyttääkö pyöräilijä kypärää vai ei. Pyöräilykypärän käyttöä tarkkaillaan eri puolilla maakuntia erilaisissa olosuhteis-sa niin työmatkaliikenteessä kuin vapaa-ajan pyöräilyssäkin kokonaiskuvan saa-miseksi.

Tämä on yksi esimerkki Liikennetur-van toteuttamasta seurantatutkimuksesta. Liikenneministeriö käynnisti seurantajär-jestelmän vuonna 1992 systemaattisen tie-don keräämiseksi liikennekäyttäytymises-tä. Tietoja kerätään yhteistyössä sisäasiain-ministeriön, liikkuvan poliisin, THL:n ja Liikenneviraston kanssa.

Liikenneturva seuraa pyöräilykypäri-en, turvavöiden ja heijastimen käyttöä va-laistussa ympäristössä. Lisäksi tarkkail-laan suuntamerkin ja kännykän käyttöä sekä jalankulkijoiden liikennevalojen nou-dattamista.

– Toisin kuin haastattelututkimuksis-sa, seurantatutkimuksissa ei kysytä mi-tään, vaan ainoastaan tarkkaillaan tut-kittavia. Näin saamme tietoa ihmisten todellisesta käyttäytymisestä, kertoo suunnittelija leena pöysti Liikenne- turvasta.

Yhdistämällä tietoa sYntYY kokonaiskuvaHaastattelututkimuksissa vastaaja voi an-taa toiminnastaan todellisuutta myöntei-semmän kuvan, vaikkakin Pöystin mu-kaan nimettömissä nettihaastatteluissa on helppoa olla rehellinenkin. Kyselytut-kimuksilla ei kuitenkaan tavoiteta esimer-kiksi lapsia tai syrjäytyneitä, eivätkä kii-reiset ihmiset niihin välttämättä vastaa.

Liikenteessä seulaan sen sijaan osuu ihmisiä kaikista ryhmistä sosiaalisesta taustasta riippumatta. Toisinaan seuranta

Seuranta ei valehtele

liikennekäyttäytymisen seurantatutkimukset kertovat, miten ihmiset toimivat todellisuudessa. liikenneturva on ollut mukana

jo 20 vuoden ajan kokoamassa arvokasta liikennesuunnittelussa ja kampanjoinnissa hyödynnettävää tietopankkia.

tutkittua

toisin kuin haastattelututkimuksissa,

seurantatutkimuksissa ei kYsYtä, vaan tarkkaillaan tutkittavia.

T

MaRjo tiiRiKKa

12 3/2012

on ainoa tapa saada kattavaa tietoa kan-salaisten liikennekäyttäytymisestä.

Toisaalta haastattelututkimuksil la saadaan täydentävää ja syventävää tietoa seurannan tueksi. Jos tarkkailemalla ha-vaitaan, ettei kypärää tai heijastinta käy-tetä, haastatteluin voidaan tiedustella syi-tä tähän.

– Erilaiset tutkimustavat eivät siis kil-paile keskenään tai sulje toisiaan pois, vaan nimenomaan vahvistavat ja täyden-tävät toisiaan, Pöysti kertoo.

säännöllisYYs lisää vertailtavuuttaLiikennekäyttäytymisen seuraamisessa on tärkeää, että tietoja kerätään samoilla me-netelmillä säännöllisin väliajoin samoissa tutkimuspaikoissa. Tämä mahdollistaa tu-losten vertailun, eikä tutkimuskohteita tai paikkoja ole sen vuoksi tarkoituksenmukais-ta vaihdella.

Seurantatapa ja saatavan tiedon tarkkuus vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Esimer-kiksi turvavöiden käyttöä tutkittaessa tark-kailija ei ehdi merkata muistiin kuin sen, käyttääkö kuljettaja tai matkustaja turva-vyötä. Oman haasteensa takana matkus-tavien seuraamiselle asettaa yhä yleistyvät tummennetut ikkunat – tähän ei ratkaisua ole vielä keksitty.

Tarkkailijoiden määrä vaihtelee tutki-muskohteittain. Yleensä heitä on yksi tai kaksi kerralla. Koska jalankulkijoiden hei-jastintarkkailu edellyttää auton valoja, tark-kailijoita tarvitaan aina kaksi, sekä kuljetta-ja että tarkkailija.

tulokset hYötYkäYttöönKun tiedot seurantalomakkeista on syö-tetty Liikenneturvassa tietojärjestelmään, tulokset saatu ja analysoitu, niitä hyödyn-

INFO

liikennekäyttäytymisen seuRanta

• Liikenneministeriö käynnisti liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmän vuonna 1992.• Liikenneturva kerää tietoja yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, tHL:n, sisäasiainministeriön ja Liikenneviraston kanssa.• Mittauksia tehdään seuraavista (suluissa vastuuorganisaatio): • autojen ajonopeudet (Liikennevirasto) • auton kuljettajien ja etuistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö (Liikenneturva) • henkilöautojen takaistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö (Liikenneturva) • auton kuljettajien suuntamerkin käyttö käännyttäessä (Liikenneturva) • alkoholitapaukset liikennevirrassa (tHL, liikkuva poliisi) • pyöräilykypärän käyttö (Liikenneturva) • jalankulkijoiden liikennevalojen noudattaminen (Liikenneturva) • jalankulkijoiden heijastimen käyttö (tHL, Liikenneturva) • autoilijoiden liikennevalojen noudattaminen (Liikenneturva) • matkapuhelimen käyttö ilman handsfree-laitetta (Liikenneturva)

toisinaan seuranta on ainoa taPa saada kattavaa tietoa kansalaisten

liikennekäYttäYtYmisestä.

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

24 %

16 % 16 %

21 %

26 %

21 %19 %

20 %

27 %

24 % 24 %

punaista päin aJaminen: niiden valovaiheiden osuus, Joissa aJettiin päin punaista

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lähde: Liikenneturva

3/2012 13

Heijastimen käyttöä on seurattu vuodesta 1993 lähtien. Tieliikennelain mukaan ja-lankulkijan on pimeän aikana tiellä liik-kuessaan yleensä käytettävä heijastinta.

Heijastimien käyttö kaupunkialueella lisääntyi selvästi vuoden 2007 jälkeen. Va-laistussa ympäristössä heijastimen käyttö ponnahti 34 prosentista 43:een prosent-tiin.

Syynä tähän saattaa Liikenneturvan suunnittelijan Leena Pöystin mukaan olla se, että heijastimet tulivat muutama vuosi sitten näkyvästi muotiin.

– Markkinoilla on joka tyyliin sopivia heijastimia, ja yhä useammista ulkoilu-vaatteistakin heijastin löytyy jo valmiina, Pöysti kertoo.

Noin joka toinen jalankulkija kulkee kuitenkin vielä ilman heijastinta – työsar-kaa siis on. Liikenneturva kampanjoi hei-jastimien käytön lisäämiseksi säännölli-sesti osallistumalla muun muassa erilai-siin tapahtumiin.

netään tiedotuksessa ja kampanjoiden suunnittelussa.

– Pyöräilyviikolla kerromme pyöräily-kypärätiedoista ja koulujen alkaessa päin punaisia ajamisista. Heijastimet ovat syk-syn tiedottamisessa vakioaineistoa, Pöys-ti luettelee.

Seurantatutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet nuorten miesten haluttomuu-den käyttää turvavöitä, ja asian tiimoilta onkin kampanjoitu jo useamman kerran. Viimeisin Hyppy-mainos palkittiin ke-väällä parhaana yhteiskunnallisena mai-noselokuvana.

Kampanjoiden vaikutuksia suoraan lii-kennekäyttäytymiseen on Pöystin mukaan vaikea arvioida. Muutokset saattavat tulla pitkänkin ajan kuluttua, eikä vaikuttimia aina pysty erittelemään.

Nyt tiedämme kuitenkin, että turva-vyön käyttö henkilöauton etuistuimella on yleistynyt 1990-luvusta tähän päivään 80 prosentista 90:een prosenttiin.

Seurantatuloksia hyödynnetään kan-sallisesti. Esimerkiksi Liikenneturvan aluetoimistot seuraavat oman alueensa tuloksia, ja kunnat käyttävät tilastotieto-ja apunaan liikennesuunnitelmia laaties-saan.

Seurantatutkimusten tuloksista ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti. Useat EU-maat sekä maailman terveysjär-jestö WHO käyttävät tietoja eri maiden lii-kennekäyttäytymisen vertailuissa.

Lisää aiheesta www.Liikenneturva.fi tutkimus

Liikennekäyttäytymisen seuranta

Case heijastimet

Case kännykätMatkapuhelinten seurantatutkimuksia to-teutetaan aika ajoin. Seurannat paljastavat muutoksia, joiden taustalla ovat todennäköi-sesti lakimuutokset.

Esimerkiksi vuonna 2003 asetettiin sään-nös, jonka mukaan handsfree-laitetta tulee käyttää matkan aikana matkapuhelinta käy-tettäessä. Tämä aiheutti notkahduksen kän-nykän käyttöön ilman handsfreetä. Luvut palasivat kuitenkin pikku hiljaa entiselleen ja jatkoivat lopulta kasvuaan.

Kännykän käyttäjien osuus kasvoi tasai-sesti vuoteen 2010, jolloin liikennevirrassa tehdyissä tarkkailuissa jo 13 prosenttia ohi ajaneista kuljettajista puhui autoa ajaessaan puhelimeen.

Lainmuutoksen yhteydessä vuonna 2011 kännykän käyttö lisättiin rikkeeksi. Ajon ai-kana ilman handsfreetä puhelimeen puhuva voi saada 50 euron rikesakon, ja toistuessaan rike voi johtaa myös ajokieltoon. Luultavas-ti tämän ansiosta kännykkään puhuneiden osuus laski yhdeksään prosenttiin.

seurannan tuloksia hYödYnnetään tiedotuksessa Ja kamPanJoiden suunnittelussa.

tienvaRsitaRkkailut: kulJettaJien osuus, Joilla ”kännykkä koRvalla”

14 %

12 %

10 %

8 %

6 %

4 %

2 %

0 %2003 2004 2005 2007 2010 2011

3 %

6 % 6 %7 %

13 %

9 %

Lähde: Liikenneturva

14 3/2012

Pohjois-SuomessataitoPyöräillään

ohjois-Suomen kouluis-sa on jo vuosikausia vietetty syksyllä liiken-neturvallisuusviikkoa. Liikenneturvan Rova-niemen aluetoimisto

järjestää yhdessä Lapin Kansan kanssa va-lituille kouluille tapahtuman, jossa kam-panjoidaan turvallisemman liikkumisen

puolesta. Aiheita riittää. Viime vuonna kes-keisenä aiheena oli mopoilu, tänä vuonna puhutaan turvallisesta pyöräilystä. Ja hei-jastimet kuuluvat vakiokalusteena syksyn tapahtumiin.

– Järjestämme kahdella koululla kivan ja tapahtumarikkaan päivän, jossa oppi-laat saavat testata pyöräilyradalla tasa-paino- ja pyöränhallintataitojaan, kertoo

Lapin Kansan myyntijohtaja kaisa orajärvi.

– Samalla kerrataan pyöräilyyn liitty-viä sääntöjä, joita on ihan perusteltua mei-dän kokeneempienkin pyöräilijöiden kertail-la aika ajoin.

Koulutapahtumien lisäksi liikennetur-vallisuusviikko näkyy lehdessä aiheeseen liittyvissä kirjoituksissa.

P

tuija holttinen Raija suoPajäRVi

153/2012

lapset ovat liikenteessä ympäri vuoden. koulujen alkaessa pienistä tiellä liikkujista puhutaan eniten, mutta muistuttamista tarvitaan jatkuvasti.

tuija holttinen liiKennetuRVa/nina MÖnKKÖnen ja liiKenneMinisteRiÖ

16 3/2012

Valpasta mieltäliikenteeseen

173/2012

L iikennevalistus alkaa varhain, usein siinä vai-heessa kun vauva on vasta äitinsä mahassa. Kohta vanhemmiksi tu-levat ovat jo raskausaika-

na erittäin valveutuneita ja innokkaita vas-taanottamaan tietoa lapsensa suojaamisesta kaikelta mahdolliselta. Monessa perheessä ajankohtaiseksi tulee ehkä uuden, turvalli-semman auton ja siihen perheelle sopivim-man turvaistuimen hankinta.

– Vauvan odotusaika on valistusta aja-tellen yksi meille tärkeistä herkkyyskausis-ta, Liikenneturvan suunnittelija laura loikkanen kertoo.

– Tarjoammekin neuvolassa jaettavassa esitteessä ja nettisivuillamme sellaista tie-toa, jonka avulla vanhempien olisi helppo tehdä hyviä päätöksiä.

kouluYhteistYö on tärkeää. Pieniin Panostetaan, mutta mYös Yläkouluikäiset on sYYtä huomioida entistä Paremmin.

koululaisen reitiksi kannattaa valita turvalli-sin vaihtoehto, vaikka se ei olisikaan kaikkein lyhyin. koulumatkaa harjoitellaan yhdessä ja kerra-taan vaarallisia paikkoja. Pienimmille koululaisille paras vaihtoehto olisi vanhempien vuorollaan järjestämä kävelevä koulubussi, jossa useampi lapsi voisi kulkea turvallisesti aikuisen kanssa kouluun.

hyvää koulumatkaa ekaluokkalainen!

18 3/2012

vastuu Ja velvollisuusLeikki-ikäinen lapsi pysyy vanhempiensa suojissa liikkuessaan kodin ulkopuolella. Vasta koulun aloitus on selkeä ajankohta, jolloin vanhemmat havahtuvat miettimään pilttinsä liikkumista suuressa maailmassa. Koulun aloituksen jälkeen seuraavia herk-kyyskausia ovat mopokortin ja ajokortin hankinta.

– Pienen lapsen kanssa on kyse perus-turvallisuudesta, mopoikäisen valistus on enemmän asennekasvatusta. Vanhemmil-la on vastuu ja velvollisuus paitsi turvata jälkeläistensä elämää, myös tarvittaessa

kontrolloida ja rajoittaa, Loikkanen muis-tuttaa.

Liikenneturvan tietopaketti ekaluok-kalaisten vanhemmille jaetaan kouluun tutustumisen yhteydessä keväällä. Kou-

Pienet kulkiJat ovat

isomPien vastuulla.

lut voivat osallistua syksyllä Opetushalli-tuksen liikenneturvallisuusviikkoon ja ot-taa liikenneturvallisuusasiat korostetus-ti esille.

– Kouluyhteistyö on tärkeää. Pieniin pa-nostetaan, mutta myös yläkouluikäiset on syytä huomioida entistä paremmin. Lii-kenneturvalla on ollut yläkoulun opettajil-le suunniteltu täydennyskoulutus, jossa on esitelty toisen asteen opettajille yläkouluun suunniteltuja liikennekasvatusharjoituk-sia. Koulutus on koettu tarpeelliseksi ja sii-tä on tullut hyvää palautetta, Laura Loikka-nen kertoo.

3/2012 19

– Tiedostamme, että opettajilla on ope-tuksen lisäksi kouluissa mieletön määrä muitakin asioita hoidettavanaan. Toivom-me kuitenkin, että jostain löytyy tunteja myös liikennekasvatukseen – varsinkin kun siihen on mahdollista saada avuksi hyvää materiaaleja ja suunnitelmia.

sYksYllä kamPanJoidaan suoJatiestä”Tämäkin tie on jonkun koulutie. Kevennä kaasujalkaa. Noudata nopeusrajoitusta.” Liikenneturva kampanjoi syksyllä näyttäväs-ti eri medioissa muistuttaen, että jokainen tie on koulutie ja pienet kulkijat ovat isompien vastuulla.

Liikenneturvan koulutie-kampanjan fa-cebook-sivu, (www.facebook.com/Liiken-

neturva) on kerännyt jo lähes 10 000 seu-raajaa. Kommentteja ja kannustusta sate-lee: ”Joskus naamakirjasta löytyy ihan asi-aakin ;)”, ”Ei se aikuiselta autoilijalta paljon vaadi, jos vauhtia vähentää ja on tarkkana kun näkee lapsia tien lähellä.”, ”Muistakaa se, että oikea tilannenopeus on joskus no-peusrajoitusta alhaisempi.”

On kiistaton totuus, että mitä enem-män autossa on nopeutta, sitä vähemmän kuljettajalla on aikaa reagoida eteen tule-viin tilanteisiin liikenteessä.

Aikuisilla on vastuu lasten turvallisuu-desta liikenteessä. Lapsi saa kotona eväät elämään jo ennen kouluikää. Vanhempien-sa esimerkkiä seuraamalla ja ihan perus-kasvatuksella lapsi oppii vuorovaikuttei-seksi ja huomioimaan myös muut – mikä heijastuu sitten kaikessa tekemisissä.

skarPPina suoJatielläTänä päivänä jalankulkijalta vaaditaan to-della suurta tarkkaavaisuutta liikenteessä. Liikennevaloihin ei voi luottaa – Liikenne-

vanhemPiensa esimerkkiä seuraamalla laPsi oPPii

vuorovaikutteiseksi.

liikenneministeri merja kyllönen piti jalkakäytävään pestyä kampanjaslogania toimivana ratkaisuna.

20 3/2012

turvan seurannoissa keväällä 2012 havaittiin yhden tai useamman auton ajavan päin pu-naista joka neljäs kerta liikennevalojen vaih-tuessa. Valkoraidoitettu suojatiekin on vain tienylityspaikka siinä missä muutkin kohdat. Kun tutkija eero pasanen toteaa karu-na totuutena, että jalankulkijan tulee vain hyväksyä, että suojatie ei ole turvallinen, he-rää kysymys, mitä sitten lapselle pitäisi neu-voa tiellä liikkumisesta?

Liikenteessä jalankulkijan pitäisi pystyä säätelemään omaa suuntaa, paikkaa ja no-peuttaan. Lähestyvän auton liikkeitä sää-telee auton kuljettaja. Vastapuolen toimien ennakointi tuottaa vaikeuksia isommalle-kin kulkijalle, saati sitten ekaluokkalaiselle.

Laura Loikkanen sanookin, että tärke-ää asiaa on syytä rummuttaa joka vuosi. Ja myös muulloin kuin koulujen alkamisai-kaan. Pieniä on liikenteessä aina.

linnut levittävät suoJatiesanomaaSuojatiellä joka nokka tarkkana! Myös Ro-vion Angry Birds -linnut ovat tänä syksynä viemässä tuiki tärkeää suojatievalistusta lap-siperheille. Lintujen kanssa kampanjoiden jokaisella Liikenneturvan aluetoimistopaik-kakunnalla. Tavoitteena on nostaa esille suo-jatien merkitys.

Koko perheelle suunnatuissa kiertueta-pahtumissa on mukana kaksi lintuhahmoa. Lisäksi Angry Birdsit esiintyvät kampanjan julisteissa, lukujärjestyksessä, postikortissa ja lehti-ilmoittelussa.

Liikenneturvan suojatie-tapahtumia jär-jestetään 12 paikkakunnalla. Tarjolla on ki-vaa puuhaa koko perheelle Angry Birdsien siivittämänä.

12.9. Kempele13.9. Rovaniemi 14.9. Vaasa15.9. Jyväskylä 18.9. Mikkeli 19.9. Lahti20.9. Joensuu 21.9. Kuopio 26.9. Helsinki27.9. Tampere 28.9. Turku 29.9. Kouvola

Lisätiedot tarkemmista ajoista ja paikoista:

www.Liikenneturva.fi/suojatie

koettu tuRvallisuus suoJateillä täysin samaa tai samaa mieltä

autot haRvoin pysähtyvät kun olen aikeissa ylittää kadun suoJatietä pitkin

suoJatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä on yleistä

toisen autoiliJan on vaikea havaita suoJatien eteen pysähtynyttä autoa

lähde: liikennetuRvan Ja tns Gallupin kyselyt; otos 1426

54 %68 %20 %

3/2012 21

selonteko on hyvä teko

”meillä on oikeus tavoitella liikennejärjestelmää, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä vammautua vakavasti liikenteessä”, anna-liisa tarvainen sanoo.

anna-liisa taRVainen, toiMitusjohtaja / liiKennetuRVa Matti iMMonen

22 3/2012

altioneuvoston liiken-nepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 on otsikoitu: Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuulli-sella liikenteellä. Selonte-

koon on kirjattu tiiviisti tilannekuvauksesta johdetut keskeisimmät toimintalinjaukset. Yhteistä tahtoa tarvitaan.

On hyvä, että liikennepolitiikka on otet-tu valtakunnan politiikassa erikseen tarkas-telun kohteeksi, vaikka liikenne nivoutuu kovin moneen aihepiiriin. Sekin on hyvä, että on tehty kohtuullisen kattava selvitys koko liikennejärjestelmästä kaikki kulku-muodot huomioon ottaen. Arvostan selon-teon avointa valmisteluprosessia, jonka ai-kana eri tahoille on tehty helpoksi antaa lau-suntoja ja tulla kuulluksi. Lopputuloksena on hyvä kokonaisuus, jonka toteutuminen vaatii paljon yhteistä tahtoa.

Poliisin valvontaa tarvitaanVastuullisen liikenteen toteutuminen vaa-tii poliisin monipuolista liikennevalvon-taa. Tieliikenteen valvontaan on tärkeää osoittaa turvallisuuden kannalta riittävät resurssit. Perinteinen valvonta kohdistuu laajasti ajovirheisiin ja -käyttäytymiseen,

V

sekä esimerkiksi turvavyön käyttöön ja suojatiesääntöjen noudattamiseen ja ajo-neuvojen kunnon tarkistamiseen. Auto-maattivalvonnalla voidaan täydentää hy-vin tiettyjä valvontakohteita.

Sekä selontekoon että valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan on kir-jattu tavoitteeksi yhteistyömallien löytämi-nen, mikä mahdollistaa kuntien osallistu-misen valvontatyöhön. Jos kunnat ja elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voi-sivat poliisin ohjauksessa osallistua nykyistä laajemmin valvontatyöhön, tehostettaisiin nimenomaan automaattista valvontaa. On kuitenkin syytä muistaa, että tieliikentees-sä sääntöjä rikkovat vaarantavat sekä oman että toisten hengen ja terveyden, ja liiken-neturvallisuuden valvonta kuuluu nimen-omaan poliisin johdolla toteutettaviin teh-täviin.

varhainen Puuttuminen on tärkeääRattijuopumuksen vähentäminen on ongel-ma, johon tarvitaan laajaa toimenpidevali-koimaa: jatkuvaa rattijuopumusvalvontaa ja viestinnän tehostamista, alkolukon käytön lisäämistä ja päihdeongelmaiselle tarkoitet-tujen hoito- ja tukitoimien kehittämistä. Var-hainen puuttuminen päihtyneenä ajamiseen on erityisen tärkeää nuorten liikenteessä sel-viytymisen kannalta.

Myös ajoterveyden arvioinnin paranta-minen on ollut esillä jo monen vuoden ajan erilaisissa työryhmäselvityksissä. Konkreet-tisia toimia ei kuitenkaan ole viety eteen-päin. Toivotaan nyt nopeaa etenemistä lii-kennelääketieteen osaamisen lisäämisessä.

tieverkkoon resursseJaTieverkkomme vaatii jatkuvasti suurta pa-nostusta, jotta se olisi turvallisesti liiken-

nöitävässä kunnossa. Resursseja tarvitaan valtion maanteille, kuntien teille ja kaduille sekä yksityisteille. Perusväylänpidon rahoi-tus ei ole riittänyt verkon kunnossapitämi-seen. Kehittämisohjelman suuret moottori-tiehankkeet ovat tärkeimmillä yhteysväleil-lä, kuten Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampe-re, nostaneet turvallisuustasoa merkittävästi ajosuuntien erottelun toteutuessa koko yhte-ysvälillä.

Liikennekuolemien vähentämistavoite edellyttää liikenneturvallisuusnäkökohdista suunniteltuja tieinvestointeja. Päätieverkolla tulisi tuhoisien nokkakolareiden vähentämi-seksi lisätä tiejaksoja, joissa ajosuunnat on tehokkaasti erotettu toisistaan sekä vähen-tää risteyskolarien mahdollisuutta etenkin tiejaksoilla, joilla sallitaan enemmän kuin 60 km/h nopeusrajoitus.

noPeusraJoitukset PuntariinTarvitaanko muutoksia nopeusrajoitusjär-jestelmään? Liikenneturvan arvion mu-kaan maanteillä käytössä oleva tiekohtais-ten nopeuksien rajoitusjärjestelmä on var-sin hyvä, ja järjestelmätason muutoksia on syytä puntaroida harkiten. Liikennevirasto ja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukset voivat jo nykyisen järjes-telmän mukaan vaikuttaa turvallisten ra-joitusten valintaan tien ominaisuudet ja liikennemäärät huomioon ottaen. Järjes-telmämuutosten sijasta pidän tärkeänä ny-kyisen järjestelmän tehokasta soveltamista liikenneolosuhteiden mukaan ja sitä, että poliisilla on riittävät resurssit valvoa nykyi-sin voimassa olevia rajoituksia.

aJantasaista tilannekuvaaSelonteossa nojataan älyliikennestrategiaan ja tavoitteeksi esitetään ajantasaisen tilanne-kuvan tuottamista tieliikenteestä. Myös lii-kenneturvallisuuden tilannekuvaa tulee pa-rantaa. Vakaviakin liikenneonnettomuuksia jää pois tilastoinneista, eikä loukkaantumis-ten vakavuudesta ei riittävää tietoa. Tilanne-kuvaa voidaan parantaa myös seuraamalla muita tekijöitä kuin pelkkiä onnettomuuk-sia. Liikenneturva osaltaan kehittää tiedon keruuta ja tilastopalvelua. Tätä haluamme tehdä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

osa artikkelista julkaistu aikaisemmin Liikennelehdessä. 233/2012

“TUa, olEM MääKINUKahTaNU RaTTIIN”

änä vuonna olimme val inneet teemaksi ”Väsymys liikentees-sä”, mistä valistaminen on uudessa Tieliiken-teen turvallisuussuun-

nitelmassa määritelty Liikenneturvan teh-

täväksi. Valinta oli onnistunut. Aihe kiin-nosti ja oli läheinen, koska liki kaikilla on kokemusta siitä, millaista on kuljettaa ajo-neuvoa väsyneenä. Kymmenet keskuste-lut telttahenkilökunnan kanssa aloitettiin otsikon kaltaisella toteamuksella. Sen jäl-keen oli helppo päästä puhumaan teemas-

tamme ja siitä, mitä väsymyksen kanssa pitäisi tehdä.

Väsyneenä ajaminen on merkittävä liiken-neonnettomuusriski. Arviolta 10-30 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneon-nettomuuksista Suomessa on väsymysonnet-tomuuksia (Radun, Ohisalo, Radun 2010).

kesäinen Pori näytti parhaita puoliaan, kun suomiareenan kymmenet tapahtumat ja tilaisuudet heinäkuun lopulla elävöittivät kaupunkia

jazzin lisäksi. sää oli kesälle 2012 epätyypillinen – aurinkoinen ja lämmin. liikenneturvalla oli tapahtumatorilla oma osasto, joka herätti kiinnostusta.

T

KaRe ojanieMi liiKennetuRVa/satu tuoMiKosKi, leena PiiPPa, KaRe ojanieMi

24 3/2012

”vasta paneelikeskustelusta opin, että karkinsyömiseni väsyttääkin minua.”

messuteltan teemat oli poimittu lehdistötiedotteen keskeisistä väittämistä.

Paneelissa oli onnistunut yhdistelmä tutkimustietoa, valvontaa, valistusta ja tien päällä ammatikseen olemista.

Kampanjatelttamme visuaalinen ilme ja teemat lähtivät sysipimeästä yöstä. Mustal-le pohjalle oli kerätty tärkeitä tosiasioita vä-symyksestä teltan seinävaatteisiin ja esittee-seen. Varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui kuitenkin tuttu musta herkku: kahvi. Sa-takunnan Martat keittivät sitä meille uupu-matta. Mustissa paidoissa messuemänti-nä ja -isäntänä toimineiden tuula tas-kisen, leena piipan, satu tuo-mikosken ja kare ojaniemen oli mukava aloittaa keskustelu väsymyksestä tutun piristäjän äärellä. Pelkistetty sano-mamme oli, että jos väsymys yllättää kesken matkanteon, kuppi kahvia ja nokoset on ai-noa konsti, joka tutkitusti piristää.

– Mukien menekki auttoi myös toden-tamaan, että tämänvuotinen teemamme oli ollut kiinnostava: kävijöitä Liikenneturvan teltalla oli kolmen päivän aikana yli 2 000.

Kahvin ohella ohikulkijoita veti, mag-neetin lailla, pyörähtävä auto, jonka avulla janne smeds esitteli turvavöiden mer-kitystä. Arimmat epäröivät mennä kyytiin, jolloin oli tarpeen todeta että ilman turva-vyötä sitä liikenteessä vasta suuren riskin ot-taakin...

Paneelikeskustelu oli tänäkin vuonna tärkeä osa Liikenneturvan näkyvyyttä Suo-miAreenalla. Torin läheisyydessä olevan Petra’s Cafén terassille kokoontuivat tutki-musprofessori mikael sallinen, kul-jetusyrittäjä titta malmila, liikenne-poliisitarkastaja mika peltola ja toi-mitusjohtajamme anna-liisa tarvai-nen keskustelemaan väsymys-aiheesta lauri karhuvaaran johdolla. Eloi-sa, yleisönkin mukaansa saanut keskustelu kesti lähes kaksi tuntia.

varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui

kuitenkin tuttu musta herkku:

kahvi.

3/2012 25

ajoneuvojen paikannus-, seuranta- ja raportointi-järjestelmät tuottavat arvokasta tietoa liikennöitsijöiden ja kuljetusliikkeiden tarpeisiin. Pääpaino on liiketoiminnan tehostamisessa sekä liikenne- ja työturvallisuuden edistämisessä.

Seurantalaitteet lisäävät tehokkuutta ja turvallisuutta

m m a t t i l i i ke n te e s s ä yleistyneillä seuran-talaitteilla valvotaan ajoneuvon l i ikkei-tä sekä kuljettajan lii-ken nekäy t täy t ym is -

tä. Saatavaa informaatiota hyödynnetään muun muassa toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa sekä koulutuk-sen kohdistamisessa. Parhaimmillaan äly-käs seurantajärjestelmä opastaa kuljettajaa ajon aikana taloudellisempaan ja turval-lisempaan ajotapaan. Näin toimii esimer-kiksi Taipale Telematicsin Sensior-järjes-telmä, jonka palautenäyttö väläyttää pu-naista valoa turhista kiihdytyksistä, jarru-tuksista ja korkeista tilannenopeuksista.

Vihreä valo kertoo puolestaan ympäristöys-tävällisestä ajamisesta.

– Ajoneuvon paikannus on yrityksen pe-rustarve, joka on helppo ratkaista laitepoh-jaisesti. Laajempia kokonaisuuksia halli-taan erilaisilla laite- ja palvelukonsepteil-la, jotka tuottavat tietoa esimerkiksi polt-toaineen kulutuksesta ja auton kunnosta, kertoo Taipale Telematicsin toimitusjohta-ja juha laitsaari.

Hänen mukaansa seurantaratkaisu-ja hankkivien yritysten painopisteet ovat yleensä rahassa, ympäristössä ja turvalli-suudessa.

– Yhteistyökumppaninamme toimi-van vakuutusyhtiön mukaan ajotavan seu-ranta sekä sen mittaaminen ja johtaminen

vähentävät liikennevahinkoja ja pienentä-vät toiminnan riskejä, Laitsaari vahvistaa.

tieto kulkee kumiPYörilläTamperelainen Kuljetusliike Tyvi Oy otti ensimmäiset ajoneuvojen seurantalaitteet käyttöönsä 2000-luvun alussa. Tuolloin toi-mittiin vielä Nokian kommunikaattorien voimin. Sittemmin kehittynyt teknologia ja ajoneuvotietokoneet ovat laajentaneet ajo-neuvojen seurannasta saatavan tiedon mää-rää, laatua ja valikoimaa.

– Ongelmana ovat käytettävissä olevat mobiiliverkot, joiden nopeudet ovat liian al-haisia. Ne eivät edelleenkään pysty käsitte-lemään riittävän suurta datamäärää, sanoo yrityksen toimitusjohtaja heikki tyvi.

A

aRi Rytsy juha soMPinMäKi

26 3/2012

tehokkuuden ohella seurantalaitteet

ovat edistäneet kulJetustoiminnan

turvallisuutta.

heikki tyvin kuljetusliike otti ajoneuvo-jen seuratalait-teet käyttöönsä jo 2000-luvun alussa.

273/2012

Kuljetusliike Tyvissä korostetaan lii-ketoiminnan reaaliaikaista seurantaa, joka on välttämättömyys bisneksessä pär-jäämiselle. Tätä nykyä yrityksen ajoneu-vot ovat toimistopäätteiden veroisia liik-kuvia yksiköitä, jotka toimivat yhteisessä verkossa.

– Seurantajärjestelmän avulla pystym-me näkemään, mistä tuotot ja kustannuk-set muodostuvat. Teknologia mahdollis-taa sähköisen työaikaseurannan sekä ver-kon kautta lähetettävät tilaukset, työvuo-rolistat ja asiakaskohtaiset työohjeet, Tyvi luettelee.

Tehokkuuden ohella seurantalaitteet ovat edistäneet kuljetustoiminnan turvalli-suutta. Esimerkiksi vuonna 2012 Kuljetus-

liike Tyvissä ei tapahtunut yhtään työtapa-turmaa.

– Tehokkuus ja turvallisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Olemme esimerkiksi rajoittaneet kaikkien uusien autojemme maksiminopeuden 83 kilomet-riin tunnissa. Tämä optimoi polttoaineen käytön, mutta on myös selkeästi liikenne-turvallisuuteen vaikuttava tekijä, koros-taa Tyvi.

väline tYöPäivän suunnitteluunKuljetusliike Tyvissä 17 vuotta työsken-nelleen petri nymanin mielestä seu-rantalaitteet helpottavat kuljettajan työtä.

Autoon saatava tieto seuraavasta lastaus- ja purkupaikasta auttavat oman työpäivän suunnittelussa ja taukojen jaksottamises-sa. Tällä hetkellä kuljettajat huolehtivat itse taukojen pitämisestä.

– Suunnitelmissa on ollut järjestelmä, joka muistuttaisi tauosta valomerkillä. Tällainen olisi tervetullut ratkaisu, sanoo Nyman.

Tyvi uskoo, että valtaosa yrityksen kul-jettajista jakaa Nymanin positiivisen suh-tautumisen seurantalaitteiden käyttöön.

– He ymmärtävät niiden olevan tärkeä osa työturvallisuutta sekä yrityksen liike-toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Entäpä millaisia tunteita herättää auto-jen maksiminopeuden rajoittaminen? Ajo-neuvojärjestelijäksi opiskeleva Nyman ei pidä sitä merkittävänä kynnyskysymyksenä.

– Pientä pelivaraa olisi hyvä olla ole-massa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan näe suurta eroa siinä, onko ajonopeus ra-joitettu 83:een vai 89:ään.

suunnitelmissa on ollut JärJestelmä, Joka muistuttaisi

tauosta valomerkillä.

seurantalaitteet helpottavat

kuljettaja Petri nymanin

työtä.

28 3/2012

näkökentässä

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

ahinta, mitä voi taPahtua, on se, että menetän aJo-korttini.”Väärin. Ajokortin menettäminen on vähäistä

siihen verrattuna, että itse tai joku toinen menehtyy. Ylino-peus lisää sekä liikenneonnettomuuksien riskiä että pahen-taa niiden seurauksia.

”autoni on turvallinen Ja olen hYvä kuski, Joten voin aJaa luJaa.”Väärin. Ei edes maailman turvallisin auto selviä ehjänä suurella nopeudella tapahtuneesta törmäyksestä. Ei edes maailman turvallisin auto selviä ehjänä sivutörmäyksestä nopeuden ollessa yli 50 km/h ja nokkakolarista nopeuden ollessa 80 km/h. Jos ajat suojattoman tienkäyttäjän pääl-le, hänellä on vain pieni mahdollisuus selvitä hengissä, jos nopeutesi on törmäyshetkellä yli 30 km/h. Koska liikenne on yhteispeliä, ei riitä, että sinä olet taitava. Jos ajat lujaa, et ehdi reagoida, kun joku vähemmän taitava kuski ajautuu väärälle kaistalle tai kun hirvi tai lapsi juoksee tielle. Et ole liikenteessä yksin.

”aJan YlinoPeutta säästääkseni aikaa – minulla on kiire.”Väärin. Kiire on yksi tavallisimmista syistä, joiden vuoksi ajetaan ylinopeutta. Tämä koskee sekä ammattiautoilijoi-ta että stressaantuneita yksityishenkilöitä. Totuus on, että ajansäästö on hyvin vähäistä. On vaikea ylläpitää samaa nopeutta, koska ennen ohituksia joutuu usein jarruttamaan.

”YlinoPeuden aJaminen ei ole Yhtä vaarallista kuin humalassa aJaminen, eli se on ihan ok.”Väärin. Ei ole ok tehdä jotakin vaarallista, typerää ja laiton-ta sillä perusteella, että on olemassa vielä vaarallisempia, typerämpiä ja laittomampia asioita. Kuten rattijuoppous-kin, ylinopeuden ajaminen vaikuttaa siten, että kuljettajal-la on huomattavan paljon vähemmän aikaa reagoida yllät-täviin tilanteisiin, mikä lisää sekä onnettomuusriskiä että huonontaa kuljettajan (tai uhrin) henkiinjäämismahdolli-suuksia.

”minun on seurattava liikenteen rYtmiä, vaikka kaikki muut aJavat-kin YlinoPeutta.”Väärin. Olet aina vastuussa omasta toiminnastasi etkä voi vedota siihen, mitä kaikki muut tekevät. Liikenneturvalli-suus perustuu tietysti osittain siihen, että mukautuu liiken-teen rytmiin – edellyttäen, että kyse on normaalista liiken-teen rytmistä. On siis tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä, kun kaikki muut ajavat liian lujaa. Silloin tilanne on kaik-kien kannalta turvallisempi.

”minähän aJan niin luJaa kuin haluan.”Väärin. Ajokortti on sinun ja yhteiskunnan välinen sopi-mus. Sinun autonkuljettajan oikeuksien vastapainona ovat velvollisuudet, joihin kuuluu nopeusrajoituksien noudat-taminen teillä, joilla ajat. Rajoitukset on asetettu sinun ja muiden turvallisuuden takaamiseksi.

Jaakko klang

liikenneturvallisuusinsinööriVarsinais-Suomen ELY-keskus

”P KosKa liiKenne on yhteispeliä, ei riitä,

että sinä olet taitava.

3/2012 29

svensk resumé

skäRpt i tRaFikenBarn rör sig i trafiken året om. när skolorna börjar pratar man mycket om de små trafikanterna, men det är skäl att uppmärksamma dem också under andra tider.

uxna bär ansvar för barns trafiksäkerhet. Barnet får livserfarenhet hemifrån re-dan före skolstarten. Genom

att följa föräldrarnas exempel och redan genom grunduppfostran lär sig barnet samverkan och hänsyn och detta avspeg-lar sig i alla sammanhang.

Trafikskyddets informationspaket för förstaklassisternas föräldrar delas ut un-der introduktionstillfället på våren. Sko-lorna kan under hösten delta i Skolstyrel-sens trafiksäkerhetsvecka och lyfta fram trafiksäkerhetsteman. ”Också den här vä-gen är någons skolväg. Lätta på gaspeda-len. Följ hastighetsbegränsningen.” Tra-fikskyddet ordnade under hösten en kam-

panj som syntes i olika medier för att på-minna om att varje väg är en skolväg och att ansvaret för de små trafikanterna vilar på de vuxna. Trafikskyddets kampanjsi-da på facebook (www.facebook.com/Lii-kenneturva) har redan över 10 000 besö-kare.

var skärPt På skYddsvägI dag krävs att fotgängaren är synnerligen noggrann när han korsar en väg. Man kan inte ens lita på trafikljus. Vid Trafikskyd-dets iakttagelser under våren 2012 körde en eller flere bilar mot rött ljus var fjärde gång trafikljusen växlade. En skyddsväg med vita streck är bara ett övergångsstäl-le var också andra passerar.

I trafiken borde fotgängaren kunna reglera sin riktning, plats och hastighet. Bilen som närmar sig regleras av föraren. Att förutse motpartens avsikter kan vara svårt också för en erfaren trafikant och givetvis för en förstaklassist.

Trafikskyddets planerare laura loikkanen säger att det är viktigt att informera varje år och även under andra tidpunkter än vid skolstarten. Det finns alltid oerfarna trafikanter i rörelse.

Fåglarna sPrider BudskaPet om skYddsvägPå skyddsväg ska alla vara skärpta! Un-der hösten sprider också Rovios An-gry Birds –fåglar ett viktigt budskap till barnfamiljerna gällande skyddsväg. På alla orter där Trafikskyddet har di-striktsbyråer ordnas kampanjer. Målet är att lyfta fram skyddsvägarnas bety-delse.

V

tuija holttinen, ÖVeRsättning lena Von KnoRRing

nina MÖnKKÖnen

30 3/2012

ledare

MaRjo tiiRiKKa,ÖVeRsättning lena Von KnoRRing

ppföljningsundersökningarna gällande trafikbeteende avslöjar hur människor agerar i verkligheten. trafikskyd-

det har redan under 20 års tid samlat värdefull information som kan användas vid trafikplanering och i kampanjer.

trafikskyddet undersöker hur trafikanterna använder cykel-hjälm, bilbälte och reflex i upplyst miljö. Därtill undersöker man om trafikanterna visar riktningstecken och använder mo-biltelefon samt hur bra fotgängarna följer trafikljussignalerna.

- Vid beteendeundersökningar frågar man inte något som man gör vid enkätundersökningar utan resultatet baserar sig endast på iakttagelser. på så sätt får vi reda på hur människor-na verkligen beter sig, säger planerare lEENa PöySTI på tra-fikskyddet.

i uppföljningen påträffar man alla typer av människor obe-roende av social bakgrund. Beteendeiakttagelser är det enda sättet att få täckande information om medborgarnas trafikbe-teende.

En långsiktig uppföljning avslöjar förändringar

landsväGaRnas häRskaRe

Pasi anteRoinen, ÖVeRsättning lena Von KnoRRing

UhaNI TERVala leder trafikverket, som ansvarar för tiotusen-tals kilometer landsväg. enligt tervala kan säkerheten inte en-

dast förbättras genom byggande. ”Det är mellan öronen det sitter.”enligt chefen för trafikverket är de finländska vägarna i gott skick

om man jämför med allmäneuropeisk standard. Vårt vägnät är dock väldigt vidsträckt och trafiken fördelar sig ojämnt. på hälften av vä-garna färdas endast fem procent av all trafik.

i Finland inträffar förvånansvärt många mötesolyckor och orsa-ken till detta ”sitter mellan öronen” enligt tervala. Vägmiljön möj-liggör tagande av stora risker, som exempelvis att göra omkörning-ar på platser där sikten är dålig, men det är människorna själva som tar dessa riskbeslut. Mötesolyckor är ett stort problem och mitträcke är en lösning som fungerar, men är dyr.

tervala påminner om att väghållaren endast har ett delansvar för trafiksäkerheten.

– enbart genom utformning av vägarna kan man inte förbättra trafiksäkerheten för sådana pengar finns inte, konstaterar han.

J u

ivslång trafikfostran är en av hörnstenarna för tra-fikskyddets verksamhet utöver betonandet av en förutseende attityd. Blivande föräldrar får informa-tion från oss om hur de ska transportera ett litet

barn säkert och skolelevernas säkerhet främjas bl.a. med hjälp av ”gående skolbuss”. Mopedisterna lärs grunderna i Lämna spel-rum, unga vuxna lärs vikten av att undvika risker, motorcyklis-terna lärs betydelsen av att synas och hur det egna körsättet in-verkar på säkerheten. För vuxna trafikanter betonar man hänsyn och samverkan för en smidig trafik och för seniorerna ett lämp-ligt fordon och utrustning som underlättar körningen.

ända från att vi var barn har vi lärt oss en ansenlig mängd saker. Jag minns som igår när grannflickan lärde mig knyta sko-snören i sandlådan. Jag var 5–6-år och hon några år äldre.

att hela tiden utöka sin kunskap är ganska lätt och i dagens värld också i viss mån oundvikligt. när vi köper en ny tvättma-skin, mobiltelefon eller tV klarar man sig knappast med bruks-anvisningen för den förra utan är tvungen att lära sig nya saker. Vi behöver dock inte ändra attityd; det räcker om vi får tillräck-ligt med ny information.

LLivslångt lärande?

i attityderna ingår förutom information också en känslo-mässig inställning. så gott som alla trafikanter vet nog hur man ska agera korrekt och säkert i trafiken. i soffan hemma frågar man inte efter attityd, det räcker att man någotsånär kan hantera fjärrkontrollen. Men som en del av trafiken är det en fråga om hur vi förhåller oss till trafikreglerna, säker-heten och andra trafikanter.

Världen förändras allt snabbare. i takt med det kommer det hela tiden nya saker till vilka vi bör förhålla oss positiva el-ler negativa. ska jag gå med i Facebook eller twitter, hur ska jag förhålla mig till utländska bärplockare eller torvförbrän-ning, är en kolhydratfattig diet något för mig eller inte, intres-serar reality tV-program?

Många gånger kan det vara frågan om utgångspunkt när attityder bildas: är det en individuell eller gemensam sak. tra-fiken är ett bra exempel på när din attityd främjar det allmän-na så är den även till nytta för individen.

kaRe oJaniemiÖVeRsättning lena Von KnoRRing

3/2012 31

Jokainen tie on koulutieLähes jokaisen lapsen koulutiehen kuuluu suojatien ylitys. Muistuta lasta

turvallisesta suojatiekäyttäytymisestä ja pidä ratin takana mielessä pienimmätkin kulkijat.

Noudata nopeusrajoitusta ja kunnioita suojatietä. Pidetään liikenne turvallisena lapsille läpi vuoden. Tänäänkin.

Suojatiellajoka nokka tarkkana!

...mene yli, kun reitti on selva, tipuseni!

Pysahdy.Bongaa, tuleeko autoja...