25vuoa oppimisen)ja) oppimisvaikeuksien)tutkimusta) keski# ... · erp)tutkimukset)vastasyntyneenä)...

25-‐vuo'a oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimusta

Keski-‐Suomessa Timo Ahonen

Jyväskylän yliopisto ja Nilo Mäki Ins?tuu@

• Jyväskylän yliopiston psykologian ja kasvatus3eteiden yhteiset tutkimusponnistelut • Akatemian huippuyksiköt vuosina 1997-‐2011 • Niilo Mäki Ins3tuu3n tutkimus-‐ ja kehiCämistoiminta, oppimisvaikeuksien tutkimusklinikka ja koulutustoiminta

Useita merkiCäviä pitkiCäistutkimuksia esimerkiksi:

•  LKK –Lasten Kielen Kehitys (JLD Jyväskylä longitudinal Study of Dyslexia) – aineistot Keski-‐Suomen alueelta

•  Alkuportaat tutkimus-‐ aineistot Laukaasta, Kuopiosta,Turusta

•  Koulutaidot ja mo3vaa3o (JEPS) –tutkimushanke – aineistot Muuramesta, Jyväskylästä, Jyväskylän maalaiskunnasta

•  Tikapuu tutkimus, alakoulusta yläkouluun – aineistot Jyväskylästä ja Jämsästä

Intensiivinen pitki'äistutkimus, jossa on 1994-‐2016 seura'u syntymästä 20-‐vuo?aiksi lapsia, joilla on suvui'ain esiintyvä

lukivaikeuksien riski

Tutkimushavaintojen pohjalta kehitettiin Ekapeli (Graphogame) ja Lukimat palvelu, Lukimat.fi Heikki Lyytinen, Ulla Richardson, Juha-Matti Latvala, Mikko Aro, Jane Erskine, Riikka Heikkilä, Sini Hintikka (Huemer), Ritva Ketonen, Janne Kujala, Emma Ojanen, Mikko Pitkänen, Miia Ronimus, Niina Saine, Iivo Kapanen, Ville Mönkkönen, Miika Pekkarinen…

Heikki Lyytinen, Timo Ahonen, Mikko Aro, Kenneth Eklund, Tomi Guttorm, Leena Holopainen, Jarmo Hämäläinen, Ritva Ketonen, Noona Kiuru, Marja-Leena Laakso, Seija Leinonen, Paavo Leppänen, Matti Leiwo, Marja-Kristiina Lerkkanen, Kaisa Lohvansuu, Paula Lyytinen, Anna-Maija Oksanen, Kurt Muller, Sami Määttä, Riitta Pennala, Anna-Maija Poikkeus, Anne Puolakanaho, Ulla Richardson, Paula Salmi, Asko Tolvanen, Minna Torppa, Helena Viholainen…

Lapsen Kielen Kehitys (LKK) eli Jyväskylä Longitudinal study of Dyslexia (JLD)

Supported by EU,Niilo Mäki Foundation,The Academy of Finland,Univ.of Jyväskylä ,Tekes, RAY, Ministries of Education & Foreign Affairs Finland, NokiaOy,KoneOy, WärtsiläOy, Kela,The Finnish Cultural Funds

I luokka

II luokka

N= 108

N= 92

III luokka

N= 107

N= 92

N = 1549

N= 108

N= 92

LUOKKAKAVERIT N = 2641

VII luokka

N= 85

N= 66

VIII luokka

N= 101

N= 81

N = 1452

IX luokka

N= 88

N= 76

N = 1705

N = 1756

N= 108

N= 107

N= 107

N= 107

N= 107

N= 107

N= 95

N= 96

N= 94

N= 95

N= 93

N= 93

18 kk

2 vuo'a

2½ y vuo'a

3½ vuo'a

4½ y vuo'a

5 vuo'a

5½ vuo'a N= 107

N= 93

N= 108

N= 107

N= 112

Syn-‐ty-‐ mä

6 kk

14 kk

N= 96

N= 94

N= 94

6½ vuo'a N= 107

N= 93

RISKI RYHMÄ N=108 lasta

KONTROLLI RYHMÄ

N=92 lasta

RISKI RYHMÄ

KONTROLLI RYHMÄ

20 vuo'a

N= 88

N= 85

N = 479

Alakoulu Yläkoulu Aikuisuus

Koulun alku 7-‐vuo?aana

Tiedon Keruu Jatkuu…

ERP tutkimukset vastasyntyneenä

Paavo Leppänen, Tomi Guttorm, Jarmo Hämäläinen Kaisa Lohvansuu, Heikki Lyytinen....

•  Vastasyntyneenä mitatut herätevasteet tavuihin ba/da/ga (ERP) olivat yhteydessä kielen ymmärtämiseen ja kielelliseen muis?in 2.5-‐5-‐vuoden iässä.

•  Lapset, joilla oli suvussa esiintyvä lukivaikeus-‐riski ja vastasyntyneenä puheen prosessoin? tapahtui oikeassa aivopuoliskossa oli enemmän vaikeuksia 6.5-‐vuo?aana fonologisessa ?etoisuudessa, nopeassa nimeämisessä ja kirjain?etoisuudessa kuin vertailuryhmään kuuluneilla lapsilla. (GuCorm ym. 2005,2010)

•  lukiriskivauvojen aivovasteet (6kk) erosivat kontrolli-‐ vauvojen aivovasteista, ja lisäksi ennus?vat lukemisen nopeu'a 8. luokalla. Suurempi nega3ivinen aivovaste vauvana oli yhteydessä nopeampaan nimeämiseen ja parempiin fonologisiin taitoihin esikouluiässä. Ennustevaikutus vauvana mitatuista aivovasteista väliCyi esikouluiässä tehdyn nopean sarjalli-‐ sen nimeämisen kauCa. Nimeämisen nopeus puolestaan oli yhteydessä nopeampaan lukutaitoon 8. luokalla. (Lohvansuu ym., 2015)

Oppimisvaikeuksien syyt?

• Oppimisvaikeuksien taustalla ajatellaan -‐ ja yhä selvemmin myös 3edetään -‐ olevan aivojen kehitykseen liiCyvää erilaisuuCa, joka tekee lapselle 3eCyjen asioiden oppimisen vaikeammaksi kuin muille. • Erilaisuus syntyy jo sikiökehityksen aikana ja saa osin alkunsa aivojen kehitystä ohjaavista geneeYsistä tekijöistä. • Näiden yksilöllisten piirteiden seuraamukset lapsen kehitykselle muotoutuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Ekapeli (GG) harjoi'elu <5 tun?a vaiku'aa aivoihin

Pre-‐Post GG: Lapset (n=15) ennen (pre) ja jälkeen (post) EkapeliharjoiCelun

BA18/19

LG-‐FG, IFG

No difference Condi3on differences

Post-‐pre interac3on between groups playing Graphogame vs Mathgame (same with numbers): p<0.005

Condi3on differences Increased ac3va3on in occipito-‐temporal areas

Words-‐False fonts

Lyy3nen & Richardsson yhteistyössä Daniel Brandeisin, Sylvia Brehmin kanssa

Brem et al., PNAS, 2010, 107(17), 7939-‐7944.

Esimerkki aivotoimintojen muovautuvuudesta eli plas?suudesta harjoi'elun seurauksena

Lukivaikeuden keskeiset taustatekijät liittyvät kielen

kehitykseen

Kognitiivisina ydinprosesseina parhaiten tunnetaan: • Fonologinen tietoisuus • Sanojen nopea mieleenpalauttaminen • Äänne-kirjain vastaavuuksien oppiminen

0,73

4,32 5,35

8,1

17,19

2,55

7,68

10,19

12,87

20,99

3,12

10,07

12,44

15,47

24,23

0

5

10

15

20

25

30

3.5 4.5 5.0 5.5 6.5

At-‐risk with dyslexia

At-‐risk with NO dyslexia

Controls with NO dyslexia

Lukivaikeusriski Joka toteutui

Kontrolliryhmä ei lukivaikeuCa

Ikä (vuosia)

Tunnet-‐tujen kirjain-‐ ten määrä

Lukivaikeusriski, Joka ei toteutunut

Lukivalmiuksien arvioin?menetelmä 4-‐5-‐vuo?aille Anne Puolakanaho, Anna-‐Maija Poikkeus, Timo Ahonen & Mikko Aro

•  Kohderyhmä: Terveydenhoitajat, erityislastentarhanopeCajat, puheterapeu3t ja psykologit

•  Lukivalmiuksien arvioin3menetelmän avulla arvioidaan lukemista edeltäviä taitoja, niin sanoCuja lukivalmiuksia, lapsen ollessa 31⁄2–51⁄2-‐vuoden ikäinen. Seulan avulla voidaan kartoiCaa, ovatko lapsen lukivalmiudet ikätasoisia vai ovatko lukivalmiudet vasta alkuvaiheessaan kehiCymässä.

•  Täydentää Lene-‐tutkimusta erityises3 silloin, kun lapsen suvussa on lukivaikeuksia

•  LUKIVA -‐menetelmä sisältää arvioin3osion lisäksi ohjeita, pelejä ja harjoiCeita, joita voi jakaa lasten huoltajille, ja joiden avulla lukivalmiuksia voi leikinomaisin keinoin harjoiCaa lapsen normaalissa toimintaympäristössä, esimerkiksi kotona, kerhoissa tai päivähoidossa.

•  Julkaisija NMI (2011)

Ikä Muu'uja 7 -‐ v Lukemisen tarkkuus ja nopeus D 5 -‐ v Nimeämisnopeus P & D 4 – 6 v Äänteiden manipuloin? P & D 5 – 6 v Kirjaintuntemus P & D 5 -‐ v Kielellinen muis? P & D 3 – 6 y Fonologinen sensi?ivisyys P & D 3 – 5 v Taivutusmuotojen hal. P & D 2 – 3 v Puheen ar?kulaa?o P 2 v Puheilmaisun pituus (MLU) P & D 6  kk Puheen havaitseminen P & D Syntymä ERP puheäänteisiin P & D

Riskin havaitseminen ja ennustaminen: Yhteenveto keskeisistä muuttujista

P = Predictors, ennustaja D = Differences between groups,ryhmäero

Lyy3nen et al., Annals of Dyslexia, 2004; Dyslexia, 2004; Sage Handbook of Dyslexia, 2008

Lukemisvaikeuksien ilmeneminen alaluokilla •  Valtaosalla lapsista, joilla todeYin lukivaikeus toisen luokan

lopussa, oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski ja selviä vaikeuksia lukemisvaikeuksien taustalla olevissa kogni3ivisissa taidoissa.

•  Lapset, jotka korkeasta kogni3ivisesta riskistä huolimaCa välYvät lukivaikeuden, jaksoivat opeCajien arvioiden mukaan jatkaa ponnistelujaan myös kohdatessaan vaikeuksia koulutehtävissä.

•  Lapset, joilla voi3in todeta lukivaikeus toisen luokan lopussa vaikka kogni3iviset taustataidot olivat normaalit, luovuYvat helpos3 vaikeiden tehtävien kohdalla ja vieYvät vähemmän aikaa lukien.

•  Tukemalla lapsen kiinnostusta lukemiseen ja sinnikkyy'ä ponnisteluun vaikeiden tehtävienkin edessä, kyetään mahdollises? puu'umaan kogni?ivisten tekijöiden viitoi'amaan kehityskulkuun. (Eklund, K.M., Torppa, M., & Lyy3nen, H. (2013)

Lukivaikeuksien pysyvyys (PISA) •  60 % lapsista, joilla voi3in todeta lukivaikeus joko toisella tai

kahdeksannella luokalla, vaihtoivat lukivaikeusstatustaan kuuden vuoden seurannan aikana. Yksilötasolla on siis runsaas3 saCumanvaraisesta sijoiCumisesta katkaisurajojen eri puolille eri ikävaiheissa.

•  lasten ja heidän vanhempiensa ongelmien samankaltaisuudesta: pysyvien ja myöhään ilmaantuvan lukivaikeuden ryhmissä sekä lapsilla eCä heidän vanhemmillaan oli ongelmia nopeassa sarjallisessa nimeämisessä.

•  minkälaiset lukutaidolliset valmiudet ovat lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeuden riski, yläkoulun lopussa 15 vuoden iässä?

•  Poikien, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski, varhainen kielitaito, fonologinen 3etoisuus ja kirjaintuntemus 3.5 – vuoden iässä seliYvät 73 % PISA-‐tutkimuksen lukutaitoarvioinnista 12 vuoCa myöhemmin.

•  Vastaavas3 tytöt, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeuden riski vain varhainen kielitaito 3.5 – vuoden iässä nousi merkitseväksi seliCäjäksi seliCäen 34 % PISA-‐tutkimuksen lukutaitoarvioinnista.

•  Tuloksia ei pidä tulkita siten kaikilla lukivaikeusriskipojilla olisi heikot lukutaitovalmiudet yläkoulun pääCyessä. 55 %:lla näistä lapsista lukutaito kehiCyi ikätovereiden tapaan ilman selviä pulmia perinnöllisestä lukivaikeuden riskistä huolimaCa.

•  MuCa tulokset antavat vahvan vies3n siitä, eCä nämä pojat näyCäisivät olevan helpos3 tunnisteCavas3 heikkojen varhaisten taitojen perusteella, ja heidän kielellisiä ja fonologisia valmiuksia kannaCaisi tukea jo varhain. Eklund, K., Torppa, M., Sulkunen, S., Niemi, P. & Ahonen )

ALKUPORTAAT First Steps Study

•  Opettajuus ja opetus- käytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus •  Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan •  Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken

•  Vanhemmuus •  Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan •  Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken

•  Taitojen kehittyminen: (1) esiopetus - 4. luokka (2) 6-9. lk (3) Toinen aste •  Oppimismotivaatio

VANHEMPI OPETTAJA

LAPSI

ALKUPORTAAT Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä

koulutien alussa

Oppimisen riskit

Rahoitus: Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto •  2006–2011 Center of Excellence, Learning and Motivation, subproject •  2013–2017 SkidiKids funding & Academy of Finland project funding • 2014-2016 Finnish Cultural Foundation funding Toimijat: Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto

Jari-Erik Anna-Maija Marja-Kristiina Timo Pekka Elisa Martti Kaisa Helena Pirjo-Liisa Nurmi Poikkeus Lerkkanen Ahonen Niemi Poskiparta Siekkinen Aunola Rasku-Puttonen Poikonen (Psy, JYU) (TEd, JYU) (TEd, JYU) (Psy, Jkl) (Psy, Turku) (Psy, Turku) (TEd, EF) (Ed/Spe, JYU) (TEd, JYU) (Ed/ECE, JYU)

Noona Kiuru Minna Torppa Eija Pakarinen Jaana Viljaranta Gintas Silinskas Kati Vasalampi Tuomo Virtanen Jenni Ruotsalainen Jenni Salminen (Psy) (TEd / Psy) (TEd) (Psy) (Psy) (TEd) (TEd, JYU) (TEd) (Ed/ECE)

Riitta-Leena Metsäpelto Sirpa Eskelä-Haapanen Tuire Koponen Tiina Turunen Riikka Hirvonen (TEd) (TEd) (Ed/Spe) (Psy) (Psy)

Anna-Liisa Lyyra, Kenneth Eklund, Emmi Enlund, Xiao Zhang, Mikko Aro, Paula Salmi, Piret Soodla, Maryam Zarra-Nezhad, Xin Tang, Sanni Pöysä, Heli Muhonen, Riitta Sikiö, Annarilla Ahtola etc.

2006 syksy

2007 kevät

2007 syksy

2010 kevät

2008 kevät

2009 kevät

2011 kevät

Esiopetus 1. lk 2. lk 4. lk 3. lk

Ryhmä-testit Kyselyt

Havain-nointi (n=49)

Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää

1.–4. luokka n. 2005 oppilasta, joista tarkemmassa yksilöseurannassa 557 (puolella riski lukivaikeuksiin) 163 luokanopettajaa, 58 erityisopettajaa n. 3000 vanhempaa

2006-2011: Esiopetus – 4. lk - Siirtymä alakouluun Seuranta v. 2000 syntyneiden ikäluokassa 4 paikkakunnalla; n = 2000 lasta

Yksilö-testit

Osalle yksilö-testit ja ope-arviot

Yksilö-testit










2013-2016: 6. lk - 7. lk ja 9 lk - alakoulusta yläkouluun siirtymä








6. lk

2013 kevät

2014 kevät



7. lk 9. lk

2016 kevät

6. luokka n. 1800 oppilasta, 163 opettajaa, n. 2500 vanhempaa

SEURANTATUTKIMUS

Kirjaimet

Fonologinen tietoisuus

Lukujonotaidot

Lukumäärätaidot

Matemaattiset käsitteet

Sanavarasto

Nimeäminen

Muisti

Visuomotoriset taidot

Käsitteiden ymmärtäminen

Kuullun ymmärtäminen

LUKUTAITO •  virheetön sanan lukeminen •  sujuvuus •  luetun ymmärtäminen KIRJOITUSTAITO

MATEMAATTISET TAIDOT

MOTIVAATIO •  työskentelystrategiat •  tehtäväkohtaiset arvostukset •  oppijaminäkuva •  syy-selitykset (attribuutiot)

SOSIAALISET TAIDOT

KÄYTTÄYTYMINEN

Opettaja-oppilasvuorovaikutus

Esiopetusvuodella on merkitystä lapsen oppimiselle

•  Lasten väliset taitoerot luku-‐ ja laskutaidon valmiuksissa kaventuivat esiopetusvuoden syksystä kevääseen: esiopetusvuoden lopussa lapsilla oli selväs3 paremmat akateemiset kouluvalmiudet kuin esiopetusvuoden alussa

•  Noin 9 %:lla lapsista tapahtui vain vähäistä kehitystä kouluvalmiuksissa esiopetusvuoden aikana. Nämä lapset kuuluivat 5-‐10 kertaa todennäköisemmin perheisiin, joissa toisella vanhemmalla tai molemmilla vanhemmilla oli itsellä ollut lukivaikeuCa.

•  Lisäksi noin 4%:lla lapsista, joilla oli hyvät kouluvalmiudet, oli kuitenkin heikko mo3vaa3o ja minäkuva itsestään oppijana. Näiden lasten oppimispolkuja olisi tärkeä seurata tarkas3 ja tukea koulun alkaessa.

Lukutaidon kehiCyminen

0

50

100

150

200

250

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0

50

100

150

200

250

300

350

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0

50

100

150

200

250

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1. luokalla 4. luokalla 9. luokalla

Sujuva lukutaito kehi'yy eniten kolmella ensimmäisellä luokalla ja kehitys jatkuu Vielä kuudenteen luokkaan as?. Luetun ymmärtämisessä on suuuria yksilllisiä eroja:

Luetun ymmärtämisen jakaumat

Luku-‐ ja laskutaito sekä tehtävää väl'ävä käy'äytyminen

•  Hyvät lukijat osoiCautuivat pääosin sinnikkäiksi tehtävien tekijöiksi, kun taas heikoilla lukijoilla esiintyi paljon tehtäviä välCävää käyCäytymistä, ts. vähäistä sitkeyCä haastavissa tehtävissä.

•  Toisaalta löytyi myös ryhmä heikkoja lukijoita, jotka harjoiCelivat tehtäviä sinnikkääs3 sekä puolestaan hyviä lukijoita, joilla esiintyi paljon tehtävien välCelyä.

•  Hyvienkin lukijoiden mo3vaa3oon tulee siis kiinniCää huomiota ja toisaalta taas huomata heikompien lukijoiden sinnikäs yriCäminen

Mo?vaa?o Oppilaat ovat kiinnostuneimpia eri oppiaineista koulun

ensimmäisillä luokilla, sen jälkeen kiinnostus alkaa tasaises3 laskea. Saadut tulokset noudaCavat muissa maissa saatuja

tuloksia.

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 6. lk 7. lk

matema3ikka

äidinkieli

englan3 tai muu vieras kieli

liikunta

taito-‐ ja taideaineet

Kiinnostus eri oppiaineita kohtaan on kuitenkin vain yksi koulumo?vaa?oon vaiku'ava tekijä …

•  koulussa koetut myönteiset ope'aja-‐ ja kaverisuhteet sekä vanhempien osoi'ama kiinnostus lapsen koulunkäyn3ä kohtaan edistävät oppilaan omaa kiinnostusta ja sinnikkyyCä oppimis3lanteissa

•  Koulumo3vaa3ota ylläpitävinä tekijöinä nousi 7.-‐luokkalaisten vastauksissa esimerkiksi kodin ja koulun tarjoama emo?onaalinen tuki sekä opiskelun kokeminen tärkeäksi ja merkitykselliseksi oman tulevaisuuden kannalta

•  Perusopetuksen jälkeisiä opintoja pi3 eriCäin tärkeinä 57% ja tärkeinä 39 % oppilaista.

•  Oppilaista 93 % oli joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, eCä perhe/huoltajat haluavat auCaa heitä, jos heillä oli ongelmia koulussa

•  Suurin osa oppilaista (76%) koki opeCajan väliCävän oppilaista, muCa

•  huolestu'avaa oli, e'ä 10 % oppilaista koki, e'ä yläkoulussa ope'aja ei välitä heistä lainkaan

Lämmin ope'aja-‐oppilassuhde edistää kouluun sitoutumista

•  Lämmin ja myönteisiä tunteita sisältävä opeCaja-‐oppilassuhde oli yhteydessä 6. luokalla oppilaan vahvaan kouluun sitoutumiseen, kun taas

•  ris3riitainen ja kielteisiä tunteita sisältävä opeCaja-‐oppilassuhde oli yhteydessä oppilaiden heikkoon kouluun sitoutumiseen

PROSESSITEKIJÖIDEN MERKITYS

Vuorovaikutuksen laatua (classroom quality) edistää ope'ajan antama tunnetuki, oppimisen tukeminen ja ryhmän toiminnan organisoin8. ! Yhteydessä lasten oppimisprosesseihin ja taitojen kehitykseen.

Ope'ajan ohjauskäytänteet (teaching prac3ces) Lapsi-‐/oppilaslähtöinen ohjaus ! edistävät akateemisten taitojen kehi'ymistä, sopeutumista ja sitoutumista kouluun, sosiaalisia taitoja ja mo?vaa?ota. Ope?ajajohtoiset ohjauskäytänteet ! edistävät perustaitojen ja valmiuksien kuten kirjaintuntemuksen, lukutaidon ja matemaa@sten taitojen oppimista erityises? taidoiltaan heikoimmilla lapsilla.

1

2

Onko 7. luokkalaisten mo?va?ossa tapahtunut muutoksia 2007-‐2014 ?

•  VerraYin Alkuportaat ja JLD havaintoja •  Tulokset osoiYvat, eCä vuonna 2014 seitsemäsluokkalaisten

koulutuspyrkimykset olivat korkeammalla kuin aikaisempina vuosina: lähes kolmannes nuorista aikoi pyrkiä yliopisto-‐opintoihin, kun vastaava osuus aiempina vuosina oli 15–21%.

•  Myös mo3vaa3o matema3ikan opiskelua kohtaan oli noussut vuosien myötä, ja erityises3 seitsemäsluokkalaiset tytöt kokivat matema3ikan tärkeämmäksi kuin aiempina vuosina.

•  Vaikka oppilaat kokivat äidinkielen tärkeäksi oppiaineeksi, he kokivat sen vuonna 2014 vähemmän kiinnostavaksi kuin aiempina vuosina. Oppilaat myös arvioivat omat äidinkielentaitonsa heikommiksi vuonna 2014 kuin aiemmin.

•  (Vasalampi, Torppa, Eklund, Ahonen, Lerkkanen, & Poikkeus, 2016)

Hallinnan tunne Myönteinen minäkuva

Haasteiden kokeminen oppimistilanteina

Tehtäväsuuntautunut käyttäytyminenja yrittäminen

Onnistuminen todennäköistä

Myönteinen palaute

Epäonnistumisen ennakointiKielteinen minäkuva

Haasteiden kokeminen suoritustilanteina

Tehtävän välttäminenja passiivisuus /

häseltäminen

Epäonnistuminen todennäköistä

Kielteinen palaute

Myönteisesti ja kielteisesti kasautuvat kehät

Oppimisvaikeudet elämänkaaressa

•  Oppimisvaikeudet ovat eräs merkittävistä riskitekijöistä lapsen kokonaiskehitykselle, koska ne liittyvät usein kouluepäonnistumiseen

•  Useissa tutkimuksissa on todettu, että oppimisvaikeudet

jatkuvat osalla lapsista ja nuorista aikuisuuteen. •  Oppimisvaikeudet ovat yhteydessä ongelmiin

kouluttautumisessa siten, että oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, jättävät perusasteen koulutuksen kesken muita useammin, tai eivät pääse tai valmistu toisen asteen koulutuksesta yhtä usein kuin verrokkinsa

•  Opintonsa keskeyttäneet kokevat oppimisvaikeuksilla olleen keskeisen merkityksen opintojen keskeytymiseen tai viivästymiseen

•  Suomalaiset nuoret aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat muita useammin pitkäaikaistyöttömiä tai heillä on takanaan työttömyysjaksoja merkitsevästi keskimääräistä useammin.

•  Vuonna 2005 20-‐24-‐vuo3aista miehistä 12,2 prosenYa ja vuonna 2015 miehistä 21,1 prosenYa oli koulutuksen ulkopuolella työCömänä tai työvoiman ulkopuolella (OECD, EAG-‐raporY 2016)

•  Osa aikuisista, joilla on oppimisvaikeuksia, menestyy kuitenkin elämässään hyvin huolimatta kognitiivisista puutteistaan tai pystyy kompensoimaan ne muilla vahvuuksilla.

Johtopäätös:

•  Koska elämme tieto-, osaamis- ja elinikäisen oppimisen vaatimusten yhteiskunnassa, oppimisvaikeuksien merkitys hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöinä kasvaa jatkuvasti

•  Oppimisvaikeudet ovat usein osa erillaisia kouluttautumisen, työkyvyn ja terveyden ongelmia

25vuoa oppimisen)ja) oppimisvaikeuksien)tutkimusta) keski# ... · erp)tutkimukset)vastasyntyneenä)...

Documents