2020 - apteekkariliitto

2020APTEEKKARILIITTO

VUOSIKATSAUS 2020 32 APTEEKKARILIITTO

VUOSIKATSAUS 2020

SISÄLTÖ

APTEEKKARILIITTO KEHITTÄÄ EETTISESTI JA

AMMATILLISESTI KORKEATASOISTA APTEEKKITOIMINTAA

OSANA TERVEYDENHUOLTOA JA TUOTTAA JÄSENILLEEN

APTEEKKITOIMINTAA TUKEVIA PALVELUITA.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................................3

VUOSI KUVINA .....................................................................................................................................................................4

VUOSI KORONAA .........................................................................................................................................................6

UUDISTUS LASKISI HINTOJA ..........................................................................................8

DIGIHARPPAUKSIA........................................................................................................................................10

APTEEKKI ON TERVEYSPALVELU ..............................................................12

MUUTOKSIA JA MUUTOSESITYKSIÄ ...............................................14

APTEEKKIEN SÄÄNTELY ...........................................................................................................18

TILASTOT ........................................................................................................................................................................................20

APTEEKKARILIITON YHTIÖT .........................................................................................21

HALLITUS ......................................................................................................................................................................................22

APTEEKKARILIITON HENKILÖKUNTA ..........................................23

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

VUOSIKATSAUS 2020 3

MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ julisti uuden koronaviruk-

sen (SARS-CoV-2) aiheuttaman taudin pandemiaksi maa-

liskuun puolivälissä.

Suomessa valtiovalta totesi maan olevan pandemian

takia poikkeusoloissa ja valmiuslaki otettiin käyttöön. Sen

nojalla tehtiin mittavia rajoitustoimia ja liikkumisrajoi-

tuksia epidemian hillitsemiseksi. Järein niistä oli Uuden-

maan sulkeminen liki kolmeksi viikoksi.

Pandemia alkoi saman tien näkyä myös apteekeissa,

kun kansalaiset täydensivät lääkekaappejaan itsehoidon

kipu- ja kuumelääkkeillä. Niitä hankittiin muutaman päi-

vän aikana jopa kolmen viikon normaalimenekin verran.

Osa ihmisistä halusi myös reseptilääkkeitään enemmän

kuin kolmen kuukauden tarpeiksi.

LÄÄKKEIDEN KYSYNTÄPIIKKI ruuhkautti lääketukut

useiksi päiviksi, mikä näkyi parin viikon ajan tuotepuut-

teina apteekeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö rajoitti valmiuslain nojal-

la kerralla toimitettavien lääkkeiden määrää ja velvoitti

apteekkarit muokkaamaan toimintamallejaan niin, että

asiakkaiden ja apteekin henkilökunnan altistuminen vi-

rukselle vähenee.

Lääkelakiin, tartuntatautilakiin ja lääkkeiden velvoite-

varastointilakiin tehtiin kesällä pikavauhtia lääkkeiden

saatavuutta ja riittävyyttä turvaavia muutoksia. Apteek-

kien varastointivelvoitetta täsmennettiin niin, että ap-

teekin lääkevaraston on pääsääntöisesti vastattava sen

tavanomaisen asiakaskunnan vähintään kahden viikon

keskimääräistä tarvetta.

Vaikka päättäjien fokus oli koko vuoden ajan pande-

mian hoidossa, pääministeri Sanna Marinin hallitusohjel-

massa sovitut apteekkialan uudistukset etenivät. Sosiaali-

ja terveysministeriö järjesti lausuntokierroksen pitkään

valmistelussa olleista lääkelain muutosesityksistä syksyl-

lä, mutta eduskuntaan asti ne eivät ehtineet.

Lääkelain muutoksilla mm. lyhennetään uusiin ap-

teekkilupiin liittyviä valitusprosesseja, sallitaan apteek-

kien välinen hintakilpailu itsehoitolääkkeillä ja mahdol-

listetaan apteekin noutolokerikon sijoittaminen koko

apteekin sijaintialueelle.

LÄÄKEASIOIDEN TIEKARTALLAKIN edettiin. Sosiaali- ja

terveysministeriö teetti Fimealla, Kelalla ja THL:lla ap-

teekkitalouden uudistamisen pohjaksi esiselvityksen, jos-

sa vertailtiin muiden Pohjoismaiden lääketaksoja Suomen

lääketaksaan. Esiselvitys julkaistiin tammikuun lopulla.

Kevään kehysriihessä hallitus varasi 12 miljoonaa

euroa lääkeasioiden tiekartan toimeenpanoon kuluval-

le hallituskaudelle. Hallitus päätti myös rahoittaa van-

hustenhoidon henkilöstömitoitusta vuodesta 2023 alkaen

alentamalla lääkekorvausten valtion osuutta 60 miljoo-

naa euroa.

Syyskuussa ministeriö kertoi, että lääkeasioiden uu-

distuksen yhtenä tavoitteena on pienentää apteekkijär-

jestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista. Samalla

ministeriö kuitenkin korosti, että lääkkeiden saatavuus,

palveluiden saavutettavuus tai rationaalisen lääkehoi-

don toteutuminen eivät saa vaarantua, ja että itsehoi-

tolääkkeitä tarkastellaan uudistuksessa osana apteek-

kitoimintaa.

Tiekartan toimeenpano jaettiin kolmeen kehittämisko-

konaisuuteen, joita ovat lääkehoidon ohjaus ja rahoitus,

apteekkitalous ja lääkejakelu sekä tiedonhallinta ja digi-

taaliset työvälineet. Toimeenpanoa seuraamaan perus-

tettiin koordinaatioryhmä marraskuussa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi oman ap-

teekkimarkkinaselvityksensä marraskuussa. Selvityksen

sisältö vastasi pitkälti KKV:n aiempia kantoja ja peruste-

lut muutostarpeille liittyivät lääkkeiden hintojen ja ap-

teekkareiden tulojen alentamiseen.

KKV haluaisi muuttaa kaikkia nykyisen apteekkijärjes-

telmän peruspilareita: apteekkien sijainnin ohjausta, ap-

teekkien perustamista ja omistamista, lääkkeiden sama-

hintaisuutta ja itsehoitolääkkeiden jakelukanavaa.

Vuoden lopussa Suomessa oli todettu yli 36 600 labo-

ratoriovarmistettua koronavirustartuntaa ja tautiin oli

kuollut yli 550 suomalaista.

KORONAN VUOSI Vuonna 2020 tahdin määräsi korona. Pandemiasta huolimatta myös lääkeasioiden uudistukset ottivat askeleita eteenpäin.


VUOSIKATSAUS 2020

1 Apteekkariliitto osallistui Nenäpäivä-kampanjaan toi-

sena pääyhteistyökumppanina. Syksyn aikana apteekit

keräsivät yli 60 000 euron potin maailman heikoimmas-

sa asemassa oleville lapsille. | 2 Koronapandemia siirsi

APTEEKKARI 2020 -tapahtuman verkkoon. Puheenjohtaja

Risto Kanervan vieraana studiossa piipahti muun muas-

sa sote-palveluiden suurkuluttaja Tyyne Kettunen. | 3 Apteekkariliiton jäsenapteekit osallistuivat jo kolmatta

kertaa Mielinauha-keräykseen. Koronavuonna keräyk-

sen tuotto ohjattiin kokonaan kotimaiseen kriisiautta-

miseen. Kasvot kampanjalle antoi laulaja Mikael Gabriel.

| 4 Syyskuun lopussa vietetty perinteinen Farmasiaviik-

1

3

32

VUOSIKATSAUS 2020 5

VUOSI KUVINA

ko avasi animaatiovideon avulla reseptintoimituksen

vaiheita ja valotti apteekkien digitaalisuutta. | 5 Ap-

teekkariliiton jäsenapteekkien asiakaslehti Terveydek-

si! on Suomen luetuin terveysaiheinen lehti. Kansalli-

sen mediatutkimuksen (KTM 2020) mukaan lehdellä

on jo 787 000 lukijaa.

5 4

5

VUOSIKATSAUS 2020

KORONA JAKOI APTEEKKEJAKORONAPANDEMIA ei kohdellut apteekke-

ja tasapuolisesti. Suurten kaupunkien kes-

kustoissa, kauppakeskuksissa ja liikenteen

solmukohdissa sijaitsevat apteekit kärsi-

vät voimakkaasta asiakaskadosta. Pienem-

mät kivijalka-apteekit kaupunkien laidoilla

saattoivat sen sijaan jopa lisätä asiakasmää-

riään, kun etätyöskentelyn myötä ihmiset

siirtyivät käyttämään enemmän asuina-

lueensa lähipalveluita.

Lokakuussa tehdyn kyselyn perusteella lä-

hes kolmasosassa apteekeista alkuvuoden

liikevaihto oli kehittynyt edellisvuotta hei-

kommin. Joka viides ennakoi joutuvansa ta-

loudellisiin ongelmiin, jos pandemiatilanne

jatkuu samanlaisena pitkään.

Pieni osa apteekeista joutui vuoden aikana

lomauttamaan henkilökuntaansa ja supis-

tamaan aukioloaikoja asiakaskadon vuoksi.

Osa myös pidensi aukioloaikaansa. nVUOSI


APTEEKIT

VUOSI VUOSIKATSAUS 2020 7

KORONAA

Koronapandemia levisi Suomeen

ryminällä maaliskuussa. Ensin

huolestuneet kansalaiset kii-

ruhtivat täyttämään ruoka- ja

vessapaperivarastonsa, sitten

rynnättiin apteekkeihin. Ennen-

näkemätön kulutuspiikki tyhjen-

si hetkellisesti käsidesi- ja kipulääkehyllyt kautta

maan. Reseptilääkkeitä toimitettiin jopa puolet

enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellise-

nä vuonna.

Alkurysäyksen jälkeen hiljeni, mutta haasteet

olivat vasta alussa. Apteekkien oli pikavauhtia

muovattava toimintamallejaan, kun valtiovalta ke-

hotti ikäihmisiä ja muita riskiryhmiä pitäytymään

karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Fyysisen apteekkiasioinnin vaihtoehdoiksi tar-

jottiin puolesta-asiointia, apteekkien verkkopalve-

luita ja poikkeusolojen mahdollistamaa puhelin-

palvelua.

Myös kivijalka-asioinnissa otettiin nopeasti käyt-

töön uusia ketteriä toimintamalleja. Asiakkaita pal-

veltiin tarvittaessa apteekkien ulkopuolella ja lääk-

keitä toimitettiin parkkipaikalle autoihin. Useat

apteekit varasivat riskiryhmille omat asiointitun-

tinsa ja tartuntariskiä minimoitiin myös rajoitta-

malla kerralla sisällä olevien asiakkaiden määrää.

Uudet asiointitavat omaksuttiin nopeasti. Puoles-

ta asiointia helpotti edellisenä kesänä Suomi.fi-pal-

velussa käyttöön otettu sähköinen valtuus apteek-

kiasiointiin; yksin maaliskuussa palvelun kautta

tehtyjen uusien valtuuksien määrä tuplaantui.

Verkkoapteekkien suosio lähti nousukiitoon heti

keväällä. Apteekkariliiton ylläpitämällä eAPTEEK-

KI-verkkoalustalla kävi huhtikuussa jopa 14 ker-

taa enemmän asiakkaita kuin edellisvuoden jou-

lukuussa.

Maaliskuun loppuun mennessä jo 90 prosenttia

apteekeista tarjosi lääkkeiden kotiinkuljetusta, joko

apteekkien omana toimintana, yhteistyönä kunti-

en kanssa tai ostopalveluna.

Suosiotaan koronapandemian myötä lisäsi myös

lääkkeiden tilaaminen apteekkien noutolokeroihin

ja noutoautomaatteihin. Niiden määrä lähes tup-

laantui vuoden aikana. Apteekin sisällä tai lähei-

syydessä sijaitseva noutolokero löytyi vuoden lo-

pussa jo joka viidennestä apteekista.

APTEEKIT PÄRJÄSIVÄT POIKKEUSOLOISSA HYVIN

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Fimea kiittelivät

syksyllä, että apteekit olivat onnistuneet osaltaan

varmistamaan apteekkipalvelujen ja lääkkeiden

saatavuuden koko maassa.

Maaliskuussa, juuri kovimman kulutuspiikin ai-

kana tehdyn toimitusvarmuustutkimuksen mu-

kaan 98,2 prosenttia reseptilääkkeistä kyettiin toi-

mittamaan apteekeista saman tien.

Apteekit onnistuivat hyvin myös omassa suo-

jaustyössään ja apteekkien sulkemisilta vältyttiin

lähes kokonaan. Laboratoriovarmennettuja co-

vid-19-tartuntoja todettiin vuoden aikana vain 4

prosentissa apteekeista, sisäisiä tartuntaketjuja ei

ilmennyt yhdessäkään apteekissa. n

VUOSIKATSAUS 2020

8 APTEEKKARILIITTO

Apteekkariliiton esittämä uudistusmalli

laskisi kaikkien reseptilääkkeiden hinto-

ja keskimäärin 4,3 prosenttia, kalleimpien

jopa lähes 9 prosenttia. Hintojen alennus

toteutettaisiin säätämällä käytössä ole-

vaa lääketaksa-apteekkiveromekanismia.

– Lääketaksa-apteekkiveromekanismi

puoltaa edelleen paikkaansa, sillä se takaa kansalaisten yh-

denvertaisuuden, maankattavan apteekkiverkoston ja lääk-

keen hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyden, linjasi toimitus-

johtaja Merja Hirvonen.

Apteekkariliiton ehdotuksessa apteekkiveron kokonais-

määrä puolitettaisiin ja sen perusteena jatkossa toimisi lää-

kemyynnin myyntikate eikä lääkemyynnin liikevaihto ku-

ten nykyisin.

Apteekkiveron alennus vietäisiin kokonaisuudessaan lääk-

keiden hintoihin. Lääketaksaa leikattaisiin vastaamaan ap-

teekkiveron puolittamista pienentämällä tukkuhintakertoi-

mia ja muokkaamalla taksan kiinteitä osia.

Kansalaisten kukkarossa uudistus näkyisi välittömästi,

kun lääkkeistä maksettavat omavastuut ja palkansaajien

osuus lääkekorvausmenoista pienenisivät.

Valtiolle malli alkaisi tuottaa säästöjä viiveellä, mutta jo

noin kolmessa vuodessa valtion säästö lääkekorvausmenois-

sa kompensoisi valtion apteekkiveromenetyksen. Pitkällä ai-

kavälillä valtion hyöty vain kasvaisi kalliiden lääkkeiden hin-

tojen alenemisen ansiosta.

Liiton ehdottama uudistusmalli pienentäisi myös merkit-

tävästi apteekkien välisiä tuloeroja ja kohdentaisi apteekki-

veron nykyistä oikeudenmukaisemmin. n

Apteekkariliitto esitteli kesäkuussa

oman ratkaisunsa alati kasvavien lääkekorvaus-

kustannusten taittamiseksi.

UUDISTUS LASKISI HINTOJA

VUOSIKATSAUS 2020 9

APTEEKIT

LÄÄKEKORVAUSMENOT JATKOIVAT KASVUAVALTION LÄÄKEKORVAUSMENOT ovat säästötoi-

mista huolimatta jatkaneet kasvuaan viime vuo-

sina. Vuonna 2019 korvauksia maksettiin jo yli 1,5

miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli

90 miljoonaa euroa.

Pitkällä aikavälillä lääkekorvausmenot ovat

kuitenkin kasvaneet terveydenhuollon kokonais-

menoja maltillisemmin.

Vuoden 2019 kasvua selittää osaltaan lääkeka-

ton eli vuosiomavastuun laskeminen edellisenä

vuonna 605 eurosta 572 euroon. Suurin syy lää-

kekorvausmenojen kasvutrendiin ovat kuitenkin

uudet ja kalliit lääkkeet, jotka eivät kuulu viite-

hintajärjestelmään. Toinen kustannuksia viime

vuosina kasvattanut ilmiö on lääkkeiden käyttö-

aiheiden laajeneminen.

Suurin säästöpotentiaali piilee biosimilaa-

reissa. Apteekkariliiton arvion mukaan niiden

käyttöönottoa tehostamalla voitaisiin saavuttaa

useamman kymmenen miljoonan euron säästöt

vuositasolla.

Kalliit biologiset lääkkeet eivät kuulu lääke-

vaihdon piiriin, eli tällä hetkellä avainasemassa

niiden kopioiden, biosimilaarien, käytön lisäämi-

sessä ovat lääkärit. n

VUOSIKATSAUS 2020 9

VUOSIKATSAUS 2020

DIGIHARPPAU KSIA


APTEEKIT

DIGIHARPPAU KSIA

Apteekkariliitto julkaisi kesäkuussa uu-

den Lääkehaku-palvelun. Kuluttajille

suunnattu selainpohjainen palvelu et-

sii nopeasti lähimmän apteekin, jossa

tarvittavaa lääkettä on juuri sillä het-

kellä saatavilla.

Lääkehaku helpottaa lääkkeiden löy-

tämistä erityisesti viime vuosina yleistyneissä saatavuus-

häiriötilanteissa. Lääkkeen loppuessa tukkuliikkeestä se

hupenee nopeasti myös apteekkien varastoista. Puuttuvan

lääkkeen metsästäminen on pahimmillaan saattanut vaa-

tia kymmeniä puhelinsoittoja.

Kuluttajien ohella Lääkehaku on oiva työkalu myös ter-

veydenhuollon ammattilaisille. Haun avulla lääkäri voi

harvinaisempaa lääkettä määrätessään ohjata potilaan

suoraan apteekkiin, jossa sitä on varastossa.

Lääkehaku-palvelun oli vuoden loppuun mennessä löy-

tänyt jo neljännesmiljoona suomalaista. Niin kansalaisil-

ta kuin sidosryhmiltä positiivista palautetta kerännyt Lää-

kehaku herätti kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa.

Ruotsi ja Norja ovat Suomen tapaan kamppailleet viime

vuosina alati pahenevien saatavuushäiriöiden kanssa ja

tarve vastaavalle järjestelmälle on tunnistettu molemmis-

sa maissa.

– Pandemian myötä on entistä tärkeämpää tietää, missä

ja minkä verran lääkkeitä on milloinkin jäljellä. Meillä Suo-

messa on oltu tässä edistyksellisiä, kuvailee Apteekkarilii-

ton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler. n

VUOSIKATSAUS 2020 11

KORONAPANDEMIA SÄHKÖISTI APTEEKKIASIOINNINKoronapandemian myötä yhä useampi suomalainen löy-

si apteekkien verkkopalvelut. Myös uusia verkkoapteekke-

ja avattiin vuonna 2020 ennätysmäärä. Vuoden loppuun

mennessä jo lähes neljännes apteekeista palveli asiakkai-

taan myös verkossa.

Viimeisimmän vuonna 2019 toteutetun Lääkebaromet-

ri-väestökyselyn perusteella apteekkien verkkopalvelut

kiinnostavat eniten alle 40-vuotiaita kuluttajia. Korona-

pandemian myötä myös vanhemmat ikäryhmät löysivät

verkkoapteekit. Yli 65-vuotiaiden osuus verkkoasioinnista

kasvoi toukokuussa 28 prosenttiin, kun se pari kuukautta

aiemmin helmikuussa oli vain 9 prosenttia.

Apteekkariliiton luoma ja ylläpitämä eAPTEEKKI-verk-

koalusta mahdollistaa, että pienikin, muutaman hengen

työllistävä apteekki pystyy palvelemaan asiakkaitaan mo-

nipuolisesti myös verkossa. n


APTEEKKI ON TERVEYSPALVELU

12 APTEEKKARILIITTO

VUOSIKATSAUS 2020


LOTTA PALJASTAA RISKITIÄKKÄÄT POTILAAT ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että

lääkehoidossa tapahtuville virheille. Oulun yliopistossa kevääl-

lä tarkistetun väitöstutkimuksen mukaan lääkehaitat aiheutta-

vat lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon

päivystyskäynneistä.

Maaliskuussa Lääkehoidon päivänä julkaistiin Lääkehoidon on-

nistumisen tarkistuslista eli LOTTA-lista. Helsingin yliopiston tut-

kijoiden kehittämä tarkistuslista on 65 vuotta täyttäneille suun-

nattu työkalu lääkitysriskien omatoimiseen kartoitukseen.

LOTTA-lista paljastaa kahdeksan kysymyksen avulla lääkityk-

seen liittyvät riskit ja muistuttaa muun muassa ajantasaisen

lääkityslistan tarpeellisuudesta. Lista soveltuu hyödynnettäväk-

si kaikkialla terveydenhuollossa.

Apteekkariliitto osallistui LOTTA-listan kehitystyöhön yhdes-

sä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. n

Apteekki ei ole pelkkä lääkkeiden ostopaikka,

vaan se on ennen kaikkea helposti saavutet-

tava, matalan kynnyksen terveyspalvelu. Suo-

malaisten apteekkiasiointi 2020 -tutkimukseen

vastanneista jopa 70 prosenttia nimesi apteekin

yhdeksi tärkeimmistä lääketiedon lähteistään.

Viimeisimmän Lääkebarometri-väestökyse-

lyn mukaan huoli itsehoitolääkkeiden haittavaikutuksista ja yh-

teisvaikutuksista reseptilääkkeiden kanssa on selkeästi lisäänty-

nyt viime vuosina. Huoli korostuu yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Fimean syksyllä järjestämissä potilastyöpajoissa apteekeilta toi-

vottiinkin ennen kaikkea apua lääkehoidon kokonaisuuden hallin-

taan, erilaisia neuvontapalveluita ja tukea omahoitoon. Apteekin

toivotaan tulevaisuudessa olevan yhdistävä tekijä terveydenhuol-

lon suuntaan potilaan hoitopolussa ja lääkehoidon seurannassa.

APTEEKKARI 2020 -tapahtumassa esiintynyt Kelan pääjohta-

ja Outi Antila linjasi syksyllä, että apteekkien, perusterveyden-

huollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulisi lisätä nykyises-

tä. Samalla hän toi esiin tarpeen kehittää tietojärjestelmiä, jotta

yhteydenpito terveydenhuollon ja apteekkien välillä toimisi mah-

dollisimman sujuvasti.

Myös kuntapäättäjät pitävät yhteistyötä apteekkien kanssa tär-

keänä. Apteekkariliiton teettämän kyselyn mukaan kuntapäättä-

jät ovat melko yksimielisiä siitä, että kotihoidossa ja palveluasu-

misyksiköissä tulisi olla lakisääteinen velvollisuus varmistaa

lääkitysturvallisuus. Apteekkariliiton kehittämän Turvallisen lää-

kehoidon tuki -palvelun tuntee jo noin puolet kuntapäättäjistä. n

APTEEKIT

Suomalaiset arvostavat

apteekkihenkilökunnan ammattitaitoa ja palvelualttiutta.


VUOSIKATSAUS 2020

LÄÄKELAKIIN MUUTOKSIAEDUSKUNTA TEKI kesällä pikavauhtia muutoksia lääkelakiin

turvatakseen lääkkeiden saatavuutta. Kesäkuussa voimaan

tulleen lain myötä STM voi jatkossa määräaikaisesti rajoit-

taa lääkkeen jakelua ja myyntiä saatavuushäiriötilanteessa

tai sen uhatessa. Näin niukat lääkevarastot jakautuvat yh-

denvertaisesti mahdollisimman monelle niitä tarvitsevalle.

Uutta lakia sovellettiin heti elokuussa, kun STM päätti

rajoittaa parasetamolin ja deksametasonin myyntiä tur-

vatakseen lääkkeiden riittävyyden pitkittyvän koronapan-

demian aikana.

Myös apteekkien varastointivelvoitetta täsmennettiin la-

kimuutoksen yhteydessä. Jatkossa apteekkien on ylläpidet-

tävä sen tavanomaisen asiakaskunnan vähintään kahden

viikon keskimääräistä tarvetta vastaavaa lääkevarastoa. Vel-

voitteen ulkopuolelle jätettiin kalliit, vähittäishinnaltaan yli

tuhannen euron lääkkeet sekä hyvin harvinaiset lääkkeet. n

LÄÄKELAIN UUDISTAMINEN ETENI LAUSUNTOKIERROKSELLEKAHDELLA EDELLISELLÄ hallituskaudella uinumaan jää-

nyt lääkelain uudistaminen nytkähti syksyllä eteenpäin,

kun uusi lakimuutosesitys eteni sidosryhmien lausunto-

kierrokselle.

Uusi esitys sisältää paljon samoja elementtejä kuin vuo-

den 2018 esitys. Fimean mahdollisuuksia uusien apteek-

kien perustamiseen halutaan laajentaa ja apteekkilupien

haku- ja myöntämiskäytäntöjä yksinkertaistaa. Erityisesti

pitkistä apteekkilupien valitusprosesseista halutaan eroon,

jotta apteekkarivaihdokset ja uusien apteekkien perusta-

minen nopeutuisivat.

Uusi lakiesitys toisi itsehoitolääkkeet hintakilpailun pii-

riin. Esityksen mukaan lääketaksan asettama itsehoitolääk-

keiden vähittäishinta olisi enimmäishinta, eli apteekki voisi

myydä lääkkeen myös tätä hintaa edullisemmin tinkimäl-

lä omasta katteestaan. n

MUUTOKSIA JA

Koronakevään kulutuspiikki herätti tarpeen turvata lääkkeiden saattavuutta lakimuutoksilla. Myös lääkelain laajempi uudistaminen otti pieniä askelia eteenpäin.

MUUTOSESITYKSIÄ

14 APTEEKKARILIITTO


VUODEN VARRELTA

-18 %Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli

lääkkeistä maksetut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta

2010 joulukuuhun 2019.

RESEPTILÄÄKKEIDEN KULUTTAJAHINTOJEN LASKU JATKUITILASTOKESKUKSEN TAMMIKUUSSA julkaisema hintaseuranta

osoitti, että reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli lääkkeistä mak-

setut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta 2010 jou-

lukuuhun 2019.

Suurin tekijä laskevaan hintakehitykseen on vuonna 2009 käyt-

töön otettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä.

Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat tarkastelujaksolla 4,4 pro-

senttia, mutta nousu oli selvästi kuluttajahintaindeksiä maltilli-

sempaa. Kuluttajahinnat nousivat viime vuosikymmenellä keski-

määrin 14,3 prosenttia. Kuluttajaindeksiä enemmän kallistuivat

esimerkiksi ruoan hinta (18 %) ja taksikyydit (34 %). n

HINTAKILPAILU ERIARVOISTAISI KANSALAISETLÄÄKELAKIIN EHDOTETTU itsehoi-

tolääkkeiden hintakilpailu arvelut-

taa apteekkialan asiantuntijoita.

Itä-Suomen yliopiston apteekkiopin

professori Riitta Ahonen totesi syk-

syllä Apteekkari-lehden haastatte-

lussa, että hintakilpailu voi johtaa

lääkkeiden hamstraukseen ja tar-

peettomaan käyttöön.

– Samalla romutetaan lääkkeiden

samanhintaisuuden periaate, jol-

loin kansalaiset joutuvat alueelli-

sesti eriarvoiseen asemaan.

Helsingin yliopiston sosiaalifar-

masian professori Marja Airaksisen

mukaan hintakilpailu hyödyttäisi

eritoten isoja apteekkeja ja lisäisi jo

havaittavissa olevaa polarisaatiota.

– Pienten apteekkien toiminta-

edellytysten kapeneminen heijastui-

si erityisesti maaseutupaikkakunnil-

le ja lähiöihin. n

16 APTEEKKARILIITTO

VUOSIKATSAUS 2020


KORONAPANDEMIA TOI ESIIN LÄÄKETUOTANNON RISKITGLOBAALIN LÄÄKEJAKELUKETJUN haavoittuvuus konkretisoi-

tui keväällä, kun Kiina ja Intia ilmoittivat sulkevansa lääketeh-

taita ja alkoivat rajoittaa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille.

Pandemia herätti pohtimaan, onko lääketeollisuuden voi-

makas keskittyminen suurille valmistajille ja halvempien tuo-

tantokustannusten maihin enää järkevää. Kiina esimerkiksi

yksinään vastaa jo 80–90 prosenttia maailman antibioottituo-

tannosta.

Patenttisuojatut alkuperäislääkkeet valmistetaan usein Eu-

roopassa, mutta patenttien rauettua tuotanto siirtyy helposti

Aasiaan, jossa on mahdollisuus tuottaa hyvin edullisia rinnak-

kaislääkkeitä suurella volyymilla.

Keväällä julkaistussa EU:n teollisuusstrategiassa linjattiin,

että Euroopan tulee jatkossa olla lääkkeiden tuotannossa ny-

kyistä omavaraisempi. Tällä hetkellä arviolta 40 prosenttia Eu-

roopan Unionin alueella myytävistä lääkkeistä on valmistettu

EU:n ulkopuolisissa maissa. n

“Arviolta 40 prosenttia Euroopan

Unionin alueella myytävistä

lääkkeistä on valmistettu EU:n

ulkopuolisissa maissa.”

VUODEN VARRELTA


FIP KEHOTTI APTEEKKEJA MUKAAN ROKOTUSTALKOISIINFARMASIAN MAAILMANJÄRJESTÖ (FIP) kehot-

ti lokakuussa kaikkia maailman hallituksia

laajentamaan koronarokottamisen apteek-

keihin, jotta korkea rokotuskattavuus ja lau-

maimmuniteetti saavutettaisiin mahdollisim-

man nopeasti.

Apteekkariliiton syyskuun alussa tekemän

kyselyn mukaan apteekkareista kaksi kolmes-

ta olisi valmis järjestämään rokotuspisteen

apteekkiinsa, jos siitä maksettaisiin kustan-

nuksia vastaava korvaus.

Kyselyn mukaan ainakin 70 apteekissa

työskentelee jo rokottamiseen oikeutettuja

terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet

apteekkareista ilmoitti myös, että apteekin

farmaseuttisessa henkilökunnassa on roko-

tuskoulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä. n

LISÄÄ KOULUTUSPAIKKOJA VIIME VUOSINA voimakkaasti lisäänty-

neeseen farmaseuttipulaan vastattiin

lisäämällä koulutuspaikkoja. Sekä Hel-

singin yliopiston farmasian tiedekun-

ta että Itä-Suomen yliopisto päättivät

kesällä lisätä farmaseuttikoulutuksen

aloituspaikkoja välittömästi. Helsinkiin

uusia aloituspaikkoja tuli syksyllä 17 ja

Kuopioon 10. Vuonna 2021 aloituspaik-

kojen määrää on tarkoitus kasvattaa

edelleen molemmilla paikkakunnilla.

Myös proviisoreita koulutetaan jat-

kossa enemmän. Valtioneuvosto päätti

kesällä lisätä Åbo Akademille proviiso-

rin, farmasian lisensiaatin ja farmasian

tohtorin koulutusvastuut. Uudet ruot-

sinkieliset koulutusohjelmat alkavat Tu-

russa syksyllä 2021. n

KORONAKEVÄT AIHEUTTI SAATAVUUSHÄIRIÖPIIKINFIMEA VASTAANOTTI vuonna 2020 yhteensä

2 093 lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusta,

mikä on liki neljännes enemmän kuin edel-

lisenä vuonna.

Ilmoitusten määrän kasvu selittyy pitkäl-

ti koronakevään hetkellisellä kysyntäpiikillä.

Kysyntä tasoittui sosiaali- ja terveysminis-

teriön maaliskuussa antamien myyntirajoi-

tusten jälkeen, mutta saatavuustilanne nor-

malisoitui vasta kesällä.

Suurin muutos lääkkeiden saatavuudessa

tapahtui hengityselinsairauksien lääkkeissä,

joiden suhteellinen osuus lääkkeiden saa-

tavuushäiriöilmoitusten määrästä lisään-

tyi vuoteen 2019 verrattuna merkittävästi. n

SDSADF

LÄHES JOKA KUNNASSA on vähintään yksi apteek-

ki. Apteekkien verkkopalvelut täydentävät kivijal-

ka-apteekkien palveluita ja apteekkien palvelupis-

teet huolehtivat lääkejakelusta niilläkin alueilla,

joilla ei ole apteekkia.

Apteekkitoiminta on Suomessa luvanvaraista.

Luvan myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittä-

miskeskus Fimea. Apteekkiluvan tultua avoimek-

si Fimea julistaa sen haettavaksi ja myöntää luvan

lääkelain kriteerien mukaisesti.

Fimea päättää myös uusien apteekkien ja sivuap-

teekkien perustamisesta tarveharkinnan perusteel-

la. Uusi apteekki tai sivuapteekki perustetaan usein

kunnan aloitteesta.

Apteekkilupaa voivat hakea muidenkin maiden

kuin Suomen kansalaiset, mutta lupaa ei voi saada,

ellei ole Suomessa laillistettu proviisori.

Apteekkilupa myönnetään tietylle sijaintialueelle,

joka on pääsääntöisesti kunta. Isoissa kunnissa ja

kaupungeissa voi olla useita apteekkialueita, joilla

kullakin voi olla useita apteekkeja. Apteekit voivat

sijoittua sijaintialueellaan vapaasti, vaikkapa tois-

tensa naapureiksi. Sivuapteekkien sijaintia säädel-

lään tarkemmin.

Apteekkarilla voi olla apteekin vaihdostilannetta

lukuun ottamatta kerrallaan korkeintaan yksi ap-

teekkilupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Apteekkari

voi Fimean luvalla perustaa palvelupisteitä sijain-

tialueensa tai naapurikunnan haja-asutusalueelle

tai kyläkeskukseen. Palvelupiste voidaan perustaa

vain alueille, joilla ei ole toimintaedellytyksiä ap-

teekille tai sivuapteekille. Apteekkari voi ilmoitta-

malla asiasta Fimealle perustaa verkkopalvelun eli

verkkoapteekin, jonka kautta voidaan myydä myös

reseptilääkkeitä.

APTEEKKIKETJUT EIVÄT OLE SUOMESSA MAHDOLLISIA

APTEEKKILUPA ON henkilökohtainen, eikä sitä voi

myydä tai vuokrata eikä siihen liittyviä velvoitteita

voi siirtää ulkopuolisen hoidettaviksi.

APTEEKKIJÄRJESTELMÄ LYHYESTI

KESKIARVOAPTEEKKI 2020 [ennuste]

Liikevaihto: 3,8 milj.

Reseptiä/vuosi: 74 100

Apteekkiveroa valtiolle: noin 279 000 € (n. 7 % lääkemyynnistä)

Henkilökunta (sis. osa-aikaiset): 10 (apteekkari, proviisori, 5 farmaseuttia, 3 teknistä/muuta)

Lähde: Apteekkariliitto

APTEEKKIEN JA SIVUAPTEEKKIEN MÄÄRÄ [31.12.] Sisältää ylipistojen apteekit

1970 1980 1990 2000 2010 2020

Apteekit 561 564 576 595 618 627

Sivuapteekit 97 126 173 201 194 192

Yhteensä 658 690 749 796 812 819


APTEEKKIEN TOIMITTAMAT RESEPTIT [milj. kpl]

2015 2016 2017 2018 2019 2020*

55,8 58,8 61,3 63,3 65,7 68,2

Lähde: Fimea | *ennuste/Apteekkariliitto

1.4.2015 tapahtuneiden apteekkien annosjakelua ja annosjakelureseptien kirjaamista koskevien muutosten takia reseptuuriin perustuvat tilastot eivät ole vertailukelpoisia vuotta 2015 edeltäviin tilastoihin.


APTEEKKIJÄRJESTELMÄ

18 APTEEKKARILIITTO

Apteekkari on sekä ammatillisesti että taloudellisesti

vastuussa apteekistaan. Apteekkilupa päättyy apteekkarin

täyttäessä 68 vuotta. Lääkelaista johtuen apteekkari on yk-

sityinen liikkeenharjoittaja ja apteekin yritysmuoto on toi-

minimi.

Apteekkilupaan liittyy useita velvoitteita. Tärkein niistä

on lääkkeiden saatavuudesta huolehtiminen.

SDSADF

APTEEKKIVERO, JOS APTEEKILLA ON SIVUAPTEEKKI

Pää- ja sivuapteekin Apteekkiveron liikevaihto yhteensä (€) periminen

alle 2,6 milj. Erikseen pää- ja sivuapteekilta, ei sivuapteekkivähennystä

2,6 – 3,5 milj. Osittain erikseen ja osittain yhdessä pää- ja sivuapteekilta (erillisen taulukon mukaan)

yli 3,5 milj. Yhdessä pää- ja sivuapteekilta, sivuapteekkivähennys

LÄÄKETAKSA

VALTIONEUVOSTON lääketaksa-asetus

määrittelee lääkkeen vähittäishinnan

valtakunnallisen tukkuhinnan perus-

teella (ks. taulukko). Apteekki ei siten kos-

kaan päätä lääkkeen hintaa, vaan valtio.

Lääkkeiden vähittäishinnat ovat kaikis-

sa apteekeissa samat, sillä tukkuhinta on

kaikille apteekeille sama ja vähittäishin-

ta lasketaan aina lääketaksan mukaisesti.

Lääkkeiden ostoalennukset eivät ole ap-

teekeille sallittuja.

Lääketaksa on degressiivinen, eli ap-

teekin myyntikate suhteellisesti piene-

nee lääkkeen tukkuhinnan kasvaessa.

Lääkkeiden hintasääntelyllä varmiste-

taan hintojen kohtuullisuus ja kansalais-

ten yhdenvertaisuus koko maassa.

APTEEKKIVERO

APTEEKIT MAKSAVAT valtiolle apteekki-

veroa eduskunnan päättämän taulukon

mukaisesti. Apteekkivero tuottaa valtiol-

le noin 190 miljoonaa euroa vuodessa.

Veron suuruus perustuu resepti- ja itse-

hoitolääkemyynnin liikevaihtoon ja se on

progressiivinen.

Apteekkiverolla leikataan etenkin suur-

ten apteekkien tuloja valtiolle ja tasataan

näin erikokoisten apteekkien kannatta-

vuutta. Apteekkiveron ansiosta samasta

lääkkeestä pieni apteekki saa suuremman

myyntikatteen kuin iso apteekki.

Kaikkein pienimmät apteekit eivät

maksa apteekkiveroa lainkaan, suurim-

milla apteekeilla vero on yli 10 prosenttia

lääkemyynnin liikevaihdosta.

Tukkuhinta (€) Reseptilääke

0–9,25 1,45 x tukkuhinta + alv 10 %

9,26–46,25 1,35 x tukkuhinta + 0,92 € + alv 10 %

46,26–100,91 1,25 x tukkuhinta + 5,54 € + alv 10 %

100,92–420,47 1,15 x tukkuhinta + 15,63 € + alv 10 %

yli 420,47 1,1 x tukkuhinta + 36,65 € + alv 10 %

Itsehoitolääke

1,5 x tukkuhinta + 0,50 € + alv 10 %

1,4 x tukkuhinta + 1,43 € + alv 10 %

1,3 x tukkuhinta + 6,05 € + alv 10 %

1,2 x tukkuhinta + 16,15 € + alv 10 %

1,125 x tukkuhinta + 47,68 € + alv 10 %

LÄÄKKEIDEN VÄHITTÄISHINTA APTEEKISSA Valtioneuvoston asetus lääketaksasta 17.10.2013

Reseptilääkkeen ja reseptillä toimittavan itsehoitolääkkeen oheisella kaavalla saatuun hintaan lisätään toimituseräkohtainen toimitusmaksu 2,39 euroa (sis. alv), joka on riippumaton myytyjen pakkausten lukumäärästä.

APTEEKKIVERO VALTIOLLE

Apteekkiverolaki 770/2016 (voimassa 1.1.2017 lähtien)

Apteekinvuosiliikevaihto (€)

871 393 — 1 016 139 0 6,10 %

1 016 139 — 1 306 607 8 830 7,15 %

1 306 607 — 1 596 749 29 598 8,15 %

1 596 749 — 2 033 572 53 245 9,20 %

2 033 572 — 2 613 212 93 432 9,70 %

2 613 212 — 3 194 464 149 657 10,20 %

3 194 464 — 3 775 394 208 945 10,45 %

3 775 394 — 4 792 503 269 652 10,70 %

4 792 503 — 6 243 857 378 483 10,95 %

6 243 857 — 537 406 11,20 %

Apteekkiveroliikevaihdon

alarajan kohdalla (€)

Maksuprosenttialarajan ylittävästä

liikevaihdosta

LÄÄKETAKSA JA APTEEKKIVERO


SUOMESSA ON YHTEENSÄ 819 APTEEKKIA

819


Vuosi Milj. €

2011 2 051

2012 2 134

2013 2 163

2014 2 235

2015 2 281

2016 2 387

2017 2 356

2018 2 403

2019 2 484

2020 2 529

Reseptiä/vuosi Apteekkien lkm

200 001 – 25

180 001 – 200 000 11

160 001 – 180 000 17

140 001 – 160 000 39

120 001 – 140 000 49

100 001 – 120 000 70

80 001 – 100 000 87

60 001 – 80 000 92

40 001 – 60 000 121

20 001 – 40 000 161

– 20 000 95

TILASTOT

Tilastotietoja päivitetään osoitteeseen apteekkariliitto.fi

APTEEKKIEN MYYNNIN JAKAUTUMINEN 2020

[ennuste]

LÄÄKE-EURON JAKAUTUMINEN 2019

TERVEYDENHUOLLON KOKONAISMENOT 2018

APTEEKKIEN HENKILÖKUNTA [31.12.]

Luvut sisältävät myös yliopistojen apteekkien työntekijät

2010 2012 2014 2016 2018 2020

Apteekkarit 594 588 592 594 603 615

Proviisorit 813 749 741 772 792 789

Farmaseutit 3 840 3 664 3 691 3 724 3 868 4190

Tekniset ym. 3 032 3 486 3 498 3 486 3 399 3224

Yhteensä 8 279 8 487 8 522 8 576 8 662 8815

YKSITYISET APTEEKKITOIMIPISTEET KOKOLUOKITTAIN 2020

1.4.2015 tapahtuneiden apteekkien annosjakelua ja annosjakelureseptien kirjaamista koskevien muutosten takia tilasto ei ole vertailukelpoinen vuotta 2015 edeltäviin tilastoihin.

Lähde: Apteekkariliitto, sis. 96 % kaikista apteekkitoimipisteistä

Lähde: Apteekkariliitto | *arvio

YKSITYISTEN APTEEKKIEN LIIKEVAIHTO [ilman alv]

n Reseptilääkkeet 82,1 %

n Itsehoitolääkkeet 12,9 %

n Muu myynti 5,0 %

n Lääketehdas ja tukkukauppa 64,5 %

n Apteekki 19,9 %

n Valtio 15,6 %


n Erikoissairaanhoito 36 %

n Perusterveydenhuolto* 13 %

n Muut menot 34 %

n Suun terveydenhuolto 5 %

n Avohoidon lääkkeet 12 % * poislukien työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto

Apteekkien osuus 2,8 %

Lähteet: THL ja Apteekkariliitto


Terveydenhuollon kokonaismenot käyvin hinnoin olivat vuonna 2018 yhteensä 21,1 miljardia euroa (9,0 % bkt:stä) eli noin 3 829 euroa/asukas. Maanlaajuisen apteekkiverkoston ylläpitoon kului vain noin 2,8 % kokonaismenoista.

20 APTEEKKARILIITTO

*

Vuoden 2020 lopussa Suomessa toimi 615 apteekkaria. Apteekeissa työskenteli kaikkiaan noin 8 800 henkilöä (sisältäen yliopistojen apteekit sekä farmasian opiskelijat).

Lähde: Suomen Apteekkariliitto

*


KONSERNI

PHARMAPRESS OYPERUSTETTU: 1997

OMISTUS: APTEEKKARILIITTO 100 %

LIIKEVAIHTO 2020: 0,95 MILJOONAA EUROA

HENKILÖKUNTA: 3 + 5 (OTO)

TOIMITUSJOHTAJA: ERKKI KOSTIAINEN

PHARMAPRESS on viestintä- ja kustannusyhtiö, joka

tuottaa Apteekkariliitolle ja liiton jäsenille laaduk-

kaita ja vaikuttavia viestintäpalveluita. Yhtiö kustan-

taa ja julkaisee apteekkialan lehtiä: APTEEKKARI on

suunnattu apteekkareille ja sidosryhmille, Terveydek-

si! apteekkien asiakkaille ja Meidän APTEEKKI koko

apteekkihenkilöstölle ja alan opiskelijoille. Lisäksi yh-

tiö tuottaa täydennyskoulutusta apteekkareille ja ap-

teekkien henkilökunnille, järjestää alan tapahtumia

ja näyttelyitä sekä kustantaa kirjoja, oppaita ja muita

painotuotteita sekä niiden digisovelluksia.

Suomen Apteekkariliitto omistaa 25 prosentin vähemmistöosuuden henkilöstövuokrauspalveluita apteekeille tarjoavasta Farmania Oy:stä.

APTEEKKARILIITON YHTIÖTApteekkariliiton yhtiöt täydentävät liiton palveluvalikoimaa apteekeille.

OY MEDIFON ABPERUSTETTU: 1981


LIIKEVAIHTO 2020: NOIN 74 MILJOONAA EUROA

HENKILÖKUNTA: 51

TOIMITUSJOHTAJA: MIKA FLINK

MEDIFON on apteekkien oma tukkukauppa, jakelija ja

maahantuoja. Yhtiö jakelee omat ja jakelupäämiesten-

sä tuotteet Espoossa sijaitsevasta jakelukeskuksestaan

koko Suomen alueelle. Medifon vastaa Apteekkariliiton

jäsenapteekkien oman APTEEKKI-tuotesarjan tuottei-

den hankinnasta, jakelusta ja markkinoinnista. Tämän

lisäksi yhtiö markkinoi ja jakelee muita vapaakaupan

tuotteita ja apteekkien erikoistarvikkeita. Yhtiöllä on

myös lääketukkukauppaoikeudet.

PHARMADATA OYPERUSTETTU: 1989


LIIKEVAIHTO 2020: 7,9 MILJOONAA EUROA

HENKILÖKUNTA: 48

TOIMITUSJOHTAJA: ILKKA TOIVOLA

PHARMADATA on johtava apteekkialan tietojärjestelmiä

ja tietoliikenneratkaisuja tuottava yritys. Sen tuotteita

ovat apteekkijärjestelmät pd³ ja Salix sekä Apteekki-

verkko, EasyMedi, SecureMedi, Procuro, Presto ja muut

pd-tuotteet. Pharmadata tarjoaa lisäksi Service Desk –

palveluita, ohjelmistokoulutusta, projekti- ja apteek-

kikohtaisia palveluita sekä automatisoituja laskutus-

palveluita.

22 APTEEKKARILIITTO

IHMISET

RISTO KANERVA, PJTAPIOLAN APTEEKKIESPOO

TOMI JÄRVINENPALOKAN APTEEKKIJYVÄSKYLÄ

NINA RONIMUSKOSKENMÄEN APTEEKKINOKIA

KIRSI PIETILÄ, 1. VPJAURINKO APTEEKKIRIIHIMÄKI

RISTO SUOMINENTAMMISAAREN I APTEEKKI

SYYSKOKOUKSESSA 2020 VALITTU SUOMEN APTEEKKARILIITON HALLITUS

TIMO AUVINENSAVONLINNAN UUSI APTEEKKI

JANNE NISSILÄSAMMONLAHDEN APTEEKKILAPPEENRANTA

PETTER STRÖMKUNINKAAN APTEEKKIVAASA

ANNA SCHOULTZAPTEEKKI PUNAVUORIHELSINKI

MIKA KARHUMERIKOSKEN APTEEKKIOULU

MARJO RAJAMÄKISODANKYLÄN APTEEKKI

SARI WESTERMARCK, 2. VPJ VIHDIN I APTEEKKI


LENITA JOKINENRUNOSMÄEN APTEEKKITURKU

AHRI HIRVONENILOMANTSIN APTEEKKI

HELENA KESKI-HYNNILÄKOUVOLAN UUSI APTEEKKI

SOILI KIRKINENLIEVESTUOREEN APTEEKKILAUKAA

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected]


IHMISET

MONNA APAJALAHTI-MARKKULA

talousasiantuntija; talousanalyysit, TalousSalkku

010 6801 411

ELINA AALTONEN

Brand Manager; päätoimittaja Tervey- deksi!-lehti ja Meidän APTEEKKI -lehti

010 6801 405

ARTO HOKKANEN

asiantuntijaproviisori; eApteekki, digitaaliset apteekkipalvelut, sähköinen resepti

010 6801 424

TIINA KOSKENKORVA

asiantuntijaproviisori; lääkitysturvallisuus ja -palvelut, HaiPro, sote-yhteistyö

010 6801 428

HANNA HYVÄRINEN

toimituspäällikkö;Apteekkari-lehti (PharmaPress Oy)

010 6801 464

ERJA ELO

toimittaja;Apteekkari-lehti ja Meidän APTEEKKI -lehti (PharmaPress Oy)

010 6801 461

TARU VANHALA

viestintäfarmaseutti; Terveydeksi!-lehti, aineisto- ja sisältötuo-tanto, opiskelijayhteis-työ, päivittäisviestintä

010 6801 462

HENNA KYLLÖNEN

asiantuntijaproviisori; lääkehoito- ja tietopal-velut (TietoTippa- ja Salko), itsehoito- ja koulutusasiat

010 6801 402

JENNI VARTIAINEN

järjestöpäällikkö; johdon avustaja, hallituksen sihteeri

010 6801 423

SUVI LEVÄNEN

tuotetietopäällikkö; taksan tuotetietokan-nat, Apteekki- tuubi-yritysliittymä

010 6801 412

NINA SILLANTAKA

viestinnän asiantuntija; verkkoviestintä, vaikuttajaviestinnän aineistot, Pharma- Press-webinaarit

010 6801 463

MARJO VAINIOasiantuntijafarmaseutti; farmaseuttiset jäsen- palvelut, annosjakelu, Liikkujan apteekki

010 6801 422

NIKLAS GUSTAFSSON

myynti- ja markkinointi- päällikkö; mediamyynti (PharmaPress Oy)

010 6801 401

TIINA VAINIKAINEN

talousassistentti; laskutus, myyntireskontra

010 6801 431

PAULA LAINE

viestinnän assistentti; tilaukset, jäsen- ja asiakasrekisterit, näyttelyt, Apteekki- kalenteri Online

010 6801 417

MILLA KEMI

asiantuntijafarmaseutti; Taksa- ja TietoTippa- tietokannat, Salama- tiedotepalvelu

010 6801 415

TUA SJÖSTRÖM

asiantuntijafarmaseutti; Taksa- ja TietoTippa- tietokannat, Salama- tiedotepalvelu, annosteluvideot

010 6801 426

ULLA RAAPPANA-JÄNIS

farmaseuttisen osaston assistentti; apteekkisopimukset, lääkehaku-palvelu- sopimukset

010 6801 421

MERJA HIRVONEN

toimitusjohtaja; yleisjohto ja edunvalvonta

040 588 0841

ILKKA HARJULA

talous- ja hallintojohtaja; edunvalvonnan talousanalyysit

050 538 4458

ERKKI KOSTIAINEN

viestintäjohtaja; media- ja jäsenviestintä, media- suhteet, PharmaPress Oy:n toimitusjohtaja

050 566 8188

CHARLOTTA SANDLER

farmaseuttinen johtaja; farmaseuttisten ja ammatillisten asioiden johtaminen, Kela-asiat

050 543 0411

TOUKO AALTO

yhteiskuntasuhdejohtaja; sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta

040 516 9332

REET HABONEN

assistentti; toimiston ja kokousten hoito

010 6801 413

HENKILÖKUNTA

SUOMEN APTEEKKARILIITTO - FINLANDS APOTEKAREFÖRBUND RYPieni Roobertinkatu 14, 00120 Helsinki | 010 6801 400 / vaihde

[email protected] | www.apteekkariliitto.fi

Toim

itu

s: T

aru

Van

hal

a |

Ulk

oasu

: Tm

i Lau

ra V

anh

apel

to |

Pai

net

tu 3

/202

1 Pu

naM

ust

a O

y, p

ain

os 2

500

kpl

SUOMEN APTEEKKARILIITTO – FINLANDS APOTEKAREFÖRBUND RY

PIENI ROOBERTINKATU 14, 00120 HELSINKI | 010 6801 400 | [email protected] | WWW.APTEEKKARILIITTO.FI

SUOMEN APTEEKKARILIITTO – FINLANDS APOTEKAREFÖRBUND RY

PIENI ROOBERTINKATU 14, 00120 HELSINKI | 010 6801 400 | [email protected] | WWW.APTEEKKARILIITTO.FI

Julk

aisu

osak

eyh

tiö

Elia

s, p

ain

ettu

2/2

016

Libr

is O

y, p

ain

os 2

000

kpl

APT_talous_esite_1.indd 20 22.2.2016 15.43

2020 - apteekkariliitto

Documents