181 Böle, Sveden Kortteli 42

Asemakaavan muutos korttelissa 42

Kaavoitusosasto Kaavaluonnos 2.9.2013

Tarkistettu kaavaluonnos 16.11.2015 Kaavaehdotus xx.xx.xxxx

Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx § xx

S i v u | 1

Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................... 2

1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi .................................................................. 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti ............................................................................... 2 1.3 Kaavan tarkoitus ............................................................................................ 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ........................................................................... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................. 2 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja

lähdemateriaalista ......................................................................................... 2 2. TIIVISTELMÄ ....................................................................................................... 2

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................ 2 2.2 Asemakaava .................................................................................................. 3 2.3 Asemakaavan toteutus .................................................................................. 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset .................................................................. 3

3. LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................. 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................. 4

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................. 4 3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................. 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................. 4 3.1.4 Palvelut ................................................................................................... 5 3.1.5 Liikenne .................................................................................................. 5 3.1.6 Virkistys .................................................................................................. 5 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot .................................... 5 3.1.8 Tekniset palvelut ..................................................................................... 6 3.1.9 Maanomistus........................................................................................... 6

3.2 Suunnittelutilanne .......................................................................................... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............... 7

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................. 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen ............... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................... 10

4.2.1 Osalliset ................................................................................................ 10 4.2.2 Vireilletulo ............................................................................................. 10 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt ................... 11 4.2.4 Viranomaisyhteistyö .............................................................................. 15

4.3 Asemakaavan tavoitteet .............................................................................. 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................... 16

5.1 Kaavan rakenne .......................................................................................... 16 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................. 16

5.2 Aluevaraukset .............................................................................................. 16 5.2.1 Korttelialueet ......................................................................................... 16 5.2.2 Muut alueet ........................................................................................... 17

5.3 Kaavan vaikutukset ..................................................................................... 17 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................ 17 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................. 17

5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset .................................................................. 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................... 17

6.1 Toteuttamisen seuranta ............................................................................... 17

S i v u | 2

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi

Kunta: Mustasaari. Kunnanosa: 181 Böle. Kiinteistöt: Tallbacken RN:o 2:106, Bölenpuisto RN:o 2:137 ja osittain Ahlbäck RN:o 2:154. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos korttelissa 42. Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-606/12

1.2 Suunnittelualueen sijainti

Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee ohikulkutien pohjoispuolella noin 1,3 kilometriä Sepänkylän ydinkeskustasta pohjoiseen. Alue on noin 2,6 hehtaaria, ja sen likimääräinen sijainti ilmenee kansikuvasta.

1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella halutaan tutkia mahdollisuudet asutuksen tiivistämiseen alueella jakamalla korttelin 42 tontit 2 ja 3 useammaksi erilliseksi omakotitontiksi.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo

Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä

ja lähdemateriaalista Mustasaaren kunnan rakennusinventointi 1995–1996, Michael

Ek Kartat vesi- ja viemärijohdoista

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Elokuu 2012 Kiinteistön Tallbacken RN:o 2:106 omistajat jättivät kuntaan hakemuksen asemakaavan muuttamisesta.

7.3.2013 § 33 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti tutkia edellytykset asemakaavan muutoksen käynnistämiseen alueella.

19.9.2013 § 186 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville.

S i v u | 3

14.–28.10.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä.

Lokakuu 2013 Kiinteistön Bölenpuisto RN:o 2:137 omistaja jätti hakemuksen asemakaavan muutokseen osallistumisesta.

xx.xx.2015 § xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa tarkistetun luonnoksen asemakaavan muutokseksi nähtäville.

xx.–xx.xx.2015 Tarkistettu kaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.xxxx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti

asettaa ehdotuksen asemakaavan muutokseksi nähtäville.

xx.–xx.xx.xxxx Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä.

xx.xx.xxxx § xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

xx.xx.xxxx § xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen.

xx.xx.xxxx § xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen.

2.2 Asemakaava

Asemakaavalla muodostetaan jo asemakaavoitetulle alueelle kaksi uutta omakotitonttia (AO). Alue on tällä hetkellä varattu erillispientalojen alueeksi (AO) sekä maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1).

2.3 Asemakaavan toteutus

Alueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavanmuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on saanut lainvoiman.

2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

S i v u | 4

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Svedenin alueella Bölessä. Asemakaava-alue rajautuu rakennettuihin asemakaava-alueisiin lännessä ja pohjoisessa.

Kuva 1. Näkymä kaava-alueelle.

3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on pääosin rakennettua aluetta, jonka kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Korttelin tonttien 2 ja 3 rakentamattomat osat ovat kuusivoittoisia metsittyneitä alueita, jotka viettävät itään. Kaava-alue rajautuu kaakossa avoimeen peltomaisemaan. Kuvat 2–3. Näkymiä suunnitteilla oleville tonteille.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaava-alueella on kolme omakotitaloa, joiden yhteydessä on talousrakennukset. Tontilla 1 on lisäksi maatilan talouskeskusta palvelevia rakennuksia.

S i v u | 5

Lähialueella on vanhaa asutusta, jota on tiivistetty myöhemmin uusilla asuintaloilla. Rakennuskanta on suhteellisen pitkältä ajanjaksolta ja sen vuoksi tyyliltään moninaista.

Kuvat 4–5. Rakennettua ympäristöä Kivimäentien varrella.

3.1.4 Palvelut Bölessä on kaksikielinen päiväkoti. Muut palvelut ovat kuntakeskuksessa Sepänkylässä.

3.1.5 Liikenne Liikenne Bölentieltä kaava-alueelle kulkee Kivimäentien pihatien kautta.

3.1.6 Virkistys

Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella.

3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Kaava-alueella on vanhempi asuintalo, jonka yhteydessä on vanhempia ulkorakennuksia. Asuintalo on osa Wasastjernojen tilaa Vanhassa Vaasassa, ja talo on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1868. Talo on alun perin ollut virka-asuntona. Talo on toiminut 1910-luvulla yksityiskouluna, koska Sepänkylän koulussa ei ollut tilaa ja Bölen omaa kansakoulua ei ollut vielä rakennettu. Asuintalo on kunnostettu vuonna 1938. Voimassa olevassa asemakaavassa asuintalolla on suojelumerkintä sr-1.

S i v u | 6

Kuva 6. Asuintalo vuodelta 1868.

Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja.

3.1.8 Tekniset palvelut Kaava-alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkko. Uudisrakentamisessa tehdään kiinteistökohtaiset uudet liittymät olemassa olevaan verkkoon.

Kuva 7. Kartta johtoverkosta.

3.1.9 Maanomistus Kaava-alue on yksityisomistuksessa.

S i v u | 7

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät

maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen

huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maa-

ainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen

edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön

S i v u | 8

suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki–maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille.

Kuva 8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta.

Yleiskaava Bölen osayleiskaava (Vaasan ja Mustasaaren yhteinen kaava) hyväksyttiin Mustasaaren kunnan osalta 27.4.2006 § 32. Nyt asemakaavoitettavalla alueella on osayleiskaavassa aluemerkinnät kyläalue (AP4) ja maatilojen talouskeskusten alue (AP5).

S i v u | 9

Kuva 9. Ote Bölen osayleiskaavasta.

Asemakaava Alueella on asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.1.2011 § 10.

Kuva 10. Ote hyväksytystä asemakaavasta.

S i v u | 10

Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 § 91 nojalla.

Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 § 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2 000. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 18.10.2010.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos laaditaan alueen yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan muutoksella maanomistajat toivovat, että kiinteistöt Tallbacken RN:o 2:106 ja Bölenpuisto RN:o 2:137 jaetaan useammaksi tontiksi ja mahdollistetaan asutuksen tiivistäminen alueella.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on 7.3.2013 § 33 päättänyt tutkia edellytykset alueen asemakaavan muutokseen.

Asemakaavan muutokseen sisältyy koko kortteli 42, mutta muutokset koskevat vain korttelin tontteja 2 ja 3.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset

Osallisia ovat

maanomistajat, rajanaapurit ja kaikki ne, joiden oloihin kaavalla voi olla huomattavaa vaikutusta

Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt • kunnanhallitus • yhdyskuntarakentamisen lautakunta • rakennuslautakunta • ympäristöjaosto

muut • Etelä-Pohjanmaan ely-keskus • Pohjanmaan pelastuslaitos • Pohjanmaan museo • Vaasan Sähköverkko Oy • Anvia.

4.2.2 Vireilletulo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla

S i v u | 11

www.mustasaaari.fi/kaavoitus ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa.

4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä 14.–28.10.2013. Nähtävilläoloaikana tuli kaksi lausuntoa ja viisi mielipidettä. Mielipiteet tulivat pääasiassa rajanaapureilta ja kaava-alueen lähellä asuvilta.

Rakennuslautakunta antoi lausuntonaan, että se puoltaa asemakaavan muutosta ja huomauttaa, että on tärkeää voida tiivistää keskusta-alueiden rakentamista jakamalla ennestään olevia suuria rakennuspaikkoja. Lisäksi lautakunta huomautti, että kaavamääräyksiin voitaisiin sisällyttää perustamiskorkeus ja että läheisten rakennusten korkeusasema on huomioitava.

Vastine-ehdotus: Kaavamääräyksiä täydennetään sokkelikorkeutta koskevalla määräyksellä kaavaluonnoksen tarkistusvaiheessa.

Ympäristöjaosto antoi lausuntonaan, että se edellyttää alueen nykyisten asuintalojen samoin kuin uusien tonttien liittämistä kunnan viemäriverkkoon ennen kaavanmuutoksen hyväksymistä.

Vastine-ehdotus: Kiinteistöillä RN:o 2:106 ja RN:o 2:137 olevat asunnot on syksyllä 2014 liitetty kunnan viemäriverkkoon. Uusia tontteja varten varataan johtoalue tonttien liittämiseksi viemäriverkkoon. Asukkaat kaava-alueen naapurissa ovat jättäneet mielipiteitä kaavaluonnoksesta seuraavasti:

Korttelin 20 tontin 1 asukas osoitteessa Nygårdintie 8 (talon omistaja on vaihtunut mielipiteen antamisen jälkeen): Bölen vanhoja osia ei saa hävittää ja poistaa kaikkia jäljellä olevia viheralueita. Kaikki alueella asuvat joutuvat kärsimään, jos korttelin keskelle sijoitetaan uusia tontteja. Vastine-ehdotus: Kiinteistöt RN:o 2:106 ja RN:o 2:137 on tällä hetkellä osoitettu kokonaan tonttimaaksi niin, että kummallakin kiinteistöllä on yksi tontti – korttelin 42 tontit 2 ja 3. Koska tontit ovat osittain metsittyneitä, muodostuu helposti sellainen käsitys, että Kivimäentien ja Nygårdintien välissä on ”viheralue”. Tontinomistajat voivat jo nykyisin käyttää tonttejaan haluamallaan tavalla, mikä tarkoittaa esimerkiksi, että he voivat halutessaan hakata tonttinsa paljaaksi ja käyttää niitä piha-alueena. Kivimäentiellä ja Nygårdintiellä olevien tonttien väliin on osoitettu asemakaavassa 5–10 metriä leveä viheralue, jota ei muuteta asemakaavan muutoksessa.

S i v u | 12

Kuva 11. Ote asemakaavakoosteesta, josta käy ilmi tontit ja olemassa olevat viheralueet.

Korttelin 20 tontin 2 asukas osoitteessa Nygårdintie 7: Böle on luonnonläheinen asuinalue, ja sitä tulisi vaalia myös jatkossa. Liian lähekkäin sijoitetut asuinrakennukset eivät luo rauhaa asukkaille ja tärvelevät samalla myös luonnonläheisyyttä. Mainituista syistä olemme korttelissa 42 tehtävää muutosta vastaan. Vastine-ehdotus: Kiinteistöt RN:o 2:106 ja RN:o 2:137 on tällä hetkellä osoitettu kokonaan tonttimaaksi niin, että kummallakin kiinteistöllä on yksi tontti – korttelin 42 tontit 2 ja 3. Koska tontit ovat osittain metsittyneitä, muodostuu helposti sellainen käsitys, että Kivimäentien ja Nygårdintien välissä on ”viheralue”. Tontinomistajat voivat jo nykyisin käyttää tonttejaan haluamallaan tavalla, mikä tarkoittaa esimerkiksi, että he voivat halutessaan hakata tonttinsa paljaaksi ja käyttää niitä piha-alueena. Kivimäentiellä ja Nygårdintiellä olevien tonttien väliin on osoitettu asemakaavassa 5–10 metriä leveä viheralue, jota ei muuteta asemakaavan muutoksessa. Tarkistetussa kaavaluonnoksessa uusien tonttien rakennusalat on osoitettu 6 metrin päähän Nygårdintien kiinteistöjä vasten osoitettujen viheralueiden rajoista, ja lisäksi kiinteistöjä vasten on osoitettu istutusvyöhyke. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kahdelle uudelle suunnitellulle tontille voidaan lähimmillään rakentaa noin 18–20 metrin päähän Nygårdintien nykyisistä asuintaloista. Korttelin 42 tontin 3 asukas osoitteessa Kivimäentien 17: Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta, jos hänen kiinteistönsä voidaan

S i v u | 13

myös ottaa mukaan kaavanmuutokseen ja jakaa kahdeksi erilliseksi tontiksi. Vastine-ehdotus: Tontti 3 otetaan mukaan kaavanmuutokseen kaavaluonnoksen tarkistusvaiheessa.

Korttelin 16 tontin 8 asukas osoitteessa Kivimäentien 18: Kunta voisi lunastaa alueen, jota kaavanmuutos koskee, ja muuttaa sen viheralueeksi niin, että vanha maatalousympäristö säilytetään. Kivimäentie ei sovellu kasvavalle liikennemäärälle. Vaihtoehtoisia tielinjauksia uusille tonteille Svedjentien tai Nygårdintien kautta, vaihtoehtoisesti kiinteistöjen RN:o 2:106 ja RN:o 2:137 välisen rajan myötäisesti. Kun Bölen suunnitteleminen aloitettiin runsaat 20 vuotta sitten, kaavoittaja Jouko Riipinen korosti, että uuden ja vanhan asutuksen välissä on tärkeä säilyttää vihervyöhyke tulevia hiihtolatuja tai vaellusreittejä varten. Jos kyseinen alue kaavoitetaan uudelleen, vyöhyke katkeaa ja kyläkuvan säilyttäminen määräyksen mukaisesti maatilojen talouskeskusten korttelialueena, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1), voidaan kyseenalaistaa.

Kuva 12. Karttaliite korttelin 16 tontin 8 asukkaan mielipiteessä (Kivimäentie). Lounais–koillis-suuntainen alue on vihervyöhyke uuden ja vanhan asutuksen välissä.

S i v u | 14

Vastine-ehdotus: Alue, jota kaavanmuutos koskee, muodostuu tällä hetkellä osittain yksityisomistuksessa olevasta tonttimaasta, minkä vuoksi ei ole perusteltua, että kunta lunastaisi maa-alueen. Asemakaavan muutoksesta johtuva liikenteen lisääntyminen on niin vähäistä, ettei sen katsota aiheuttavan kielteisiä seurauksia Kivimäentielle. Kaavoituksellisesti ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen ehdotetaan, että tielinjaus tonteille osoitetaan ajo-oikeutena (ajo) kiinteistöjen RN:o 2:106 ja RN:o 2:137 väliselle rajalle.

Vihervyöhyke uuden ja vanhan asutuksen välillä, johon viitataan kuvassa 12, on jo tällä hetkellä katkennut, koska vyöhykkeestä suuri osa on osoitettu tonttimaaksi. Osaa tonttimaasta ei ole kuitenkaan vielä toteutettu, minkä vuoksi se voidaan käsittää uuden ja vanhan asutuksen väliseksi viheralueeksi. Kuva 13 havainnollistaa kaavoitustilannetta kuvassa 12 näkyvän viheralueen rajauksen mukaisesti. Merkintä AM/s-1, maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, koskee vain sitä aluetta, jolle merkintä on annettu. Merkintä on osoitettu tontin vanhan asuintalon ja vanhojen ulkorakennusten yhteydessä olevan ympäristön vuoksi. Asemakaavan muutos ei vaaranna näiden säilymistä.

Kuva 13. Kaavoitustilanne Bölessä. ”Vihervyöhyke” piirretty summittaisesti kuvan 12 mukaisesti.

S i v u | 15

Korttelin 42 tontin 1 asukas osoitteessa Bölentie 177: Yksi tai useampi uusi tontti kuormittaisi Kivimäentietä. Koska tiellä ei mahdu ohittamaan, autot ajavat pihallemme väistäessään vastaantulijaa, mikä ei ole hyväksyttävää. Mahdollinen liikenne uusille tonteille voidaan suunnitella Svedenin alueelta, jolloin erittäin vanha, ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen ympäristö korttelissa sekä Kivimäentie voidaan säilyttää. Tiellä pitäisi olla umpitietä osoittava liikennemerkki. Kiinteistölle RN:o 2:154 suunniteltu kääntöpaikka on poistettava ja sijoitettava sen sijaan Kivimäentien päähän. Toiminnan ja kiinteistön RN:o 2:154 suojelemiseksi tunkeilijoilta pitäisi naapurikiinteistöjä vasten sijoittaa tiepuomeja tai aita viljankuivurin alueen kohdalle. Ei ole hyväksyttävää, että naapurin viemärikaivot ja tyhjennysputket kiinteistöllä RN:o 2:154 kuormittavat kiinteistöä.

Vastine-ehdotus: Asemakaavan muutoksesta johtuva liikenteen lisääntyminen on niin vähäistä, ettei sen katsota aiheuttavan kielteisiä seurauksia Kivimäentielle. Liikenne uusille tonteille ei vaikuta korttelin kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Tien vetäminen Svedenin alueelta uusille suunnitelluille tonteille ei ole mahdollista, koska korttelialueiden väliin osoitetut viheralueet ovat liian kapeita. Osoitettu kääntöpaikka on tärkeä alueen turvallisuuden kannalta. Mahdollisuuksien mukaan pitäisi tarkistaa, voiko kääntöpaikkaa suurentaa. Naapurikiinteistön viemärikaivoja kiinteistöllä RN:o 2:154 ei enää käytetä viemärikaivoina, koska kiinteistö liitettiin kunnan viemäriverkkoon syksyllä 2014. Tarkistettu kaavaluonnos oli nähtävillä xx.–xx.xx.xxxx. Nähtävilläoloaikana saatiin lausunnot ja mielipiteet xxx. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.–xx.xx.xxxx. Nähtävilläoloaikana saatiin lausunnot ja muistutukset xxx.

4.2.4 Viranomaisyhteistyö

Kunnan hallintoyksiköiltä sekä asianomaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta.

4.3 Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavalla korttelin tontit 2 ja 3 pyritään kumpikin jakamaan kahdeksi tontiksi. Kaavalla halutaan tiivistää alueen asutusta. Kaavanmuutos tukeutuu olemassa oleviin rakenteisiin ja mahdollistaa niiden kehittämisen.

S i v u | 16

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus

Asemakaava käsittää yhteensä neljä erillispientalon rakennuspaikkaa (AO) sekä yhden maatilojen talouskeskusten rakennuspaikan, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1).

5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet

Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa neljä tonttia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,15, ja tonteille on sallittua rakentaa 1¾-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. Korttelin tontin 2 alkuperäinen pinta-ala on 4 780 m², mutta kaavanmuutoksella tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Rakennetun tontin 2 pinta-alaksi tulee 2 624 m², ja uuden tontin 4 pinta-alaksi tulee 2 156 m². Korttelin tontin 3 alkuperäinen pinta-ala on 5 275 m², mutta kaavanmuutoksella tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Rakennetun tontin 3 pinta-alaksi tulee 2 915 m², ja uuden tontin 5 pinta-alaksi tulee 2 360 m².

Tonttien 2 ja 3 väliselle rajalle varataan 8 metriä leveä ajoyhteys (ajo) uusille tonteille 4 ja 5.

AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,0055 hehtaaria. Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,15, ja tontille on sallittua rakentaa kahteen kerrokseen. Tontilla on rakennusala talousrakennukselle. Tontilla on vanhempi asuintalo sekä useita eri-ikäisiä talousrakennuksia. Tontin vanha asuintalo on osoitettu merkinnällä sr-1: historiallisesti arvokas ja kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. AM/s-1-alueen pinta-ala on 1,6028 hehtaaria.

S i v u | 17

5.2.2 Muut alueet Kaava-alueella ei ole muita alueita.

5.3 Kaavan vaikutukset

5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei muuteta korttelialueiden rajausta. Alue on kokonaisuudessaan lähes täysin rakennettu, joten luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat toimenpiteet on toteutettu jo aikaisemmin. Näin ollen asemakaavan muutos ei vaikuta suuremmin alueen luontoon ja luonnonympäristöön.

5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontit ovat osittain metsittyneitä, minkä vuoksi tulee helposti sellainen käsitys, että kaavanmuutoksella häviää "viheralue". Asemakaavan toteuttaminen ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, koska kaavan toteuttamisella ainoastaan tiivistetään rakennuskantaa alueella, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu tonttimaaksi. Kivimäentien liikenteen arvioidaan lisääntyvän kaavanmuutoksen seurauksena niin vähän, että se ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.2 Aluevaraukset. Yleiset asemakaavamääräykset käyvät ilmi asemakaavakartasta.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteuttamisen seuranta

Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto).

Mustasaaressa 16.11.2015 Kaavoitusosasto

Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman