160914 verkkoidentiteetti ja sen tutkimus
DESCRIPTION
Verkkoidentiteetti ja sen tutkimus -kurssi syyskuu 2014, päivä 1TRANSCRIPT
Tavoitteet
oppii tuntemaan verkkoidentiteetin tutkimiseen liitettyjä aihepiirejä ja menetelmiä
osaa tarkastella verkkoidentiteettiä tutkijan näkökulmasta
Aikataulu~ 3x45 min
16.9.2014 14:15- LK268 TY 17.9.2014 09:15- LK268 TY 18.9.2014 10:15- LK268 TY
Verkkotyöskentely Facebookissa: keskustelu 19.9.- 30.9. Harjoitustyö: tutustumisen johonkin verkkoidentiteetin
muotoon ja pienimuotoinen analyysiharjoitus. EsseesuoritusPalautus 10.10. mennessä
Palaute/arviot -31.10. Ilmoittakaa KORVAAVUUDET: DIGU1 A3c, EIHS1 S2
Aihepiirit
Identiteetti – sosiaalinen identiteetti – kulttuurinen identiteetti – verkkoidentiteetti
Verkkoyhteisöt, verkkokeskustelu Sosiaalinen media ja vastaliikkeet/-ilmiöt Visuaalisuus (profiilikuvat, selfiet) Tarkoituksellinen verkkoidentiteetti eli
brändäys Verkkoidentiteetin uhat
Identiteetti / kuka minä olen? Sosiaaliseksi identiteetiksi määritellään usein ne
ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on: mikä meitä yhdistää muihin ihmisiin. Paino on minuutta enemmän sosiaalisessa elämässä.
Henkilökohtainen identiteetti se, mikä erottaa meitä muista. Sama ominaisuus voi joissakin tilanteissa yhdistää, toisissa taas
erottaa. Tietyn uskontokunnan jäsenyys koulussa henkilökohtaisen identiteetin lähde, seurakunnan kesäleirillä sosiaalisen
Sosiaalinen identiteetti on tutkimuksellisesti helpompi kuin henkilökohtainen minuus
Ilmaistun identiteetin ja yksilön kokemuksen välinen suhde on edelleen haaste identiteetin tutkijoille.
Sosiaalinen identiteetti Henri Tajfelin (Human Groups and Social Categories
1972) sosiaalisen identiteetin teoria: Ihmiset määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksiensä avulla: mitä tietyn yksilön mielestä tarkoittaa olla tietyn sosiaalisen ryhmän jäsen ja mitä arvoja yksilö liittää tähän jäsenyyteen
Identiteetin muodostus tapahtuu yleensä siten, että yksilö määrittelee itsensä vertaamalla itseään muihin ja etsimällä eroja ja yhteneväisyyksiä
Itse määrityksessä välitön sosiaalinen ympäristö on merkityksellinen
Todellinen minä vs. haluttu/ihanneminä
Cultural identity is the identity or feeling of belonging to, as part of the self-conception and self-perception to nationality, ethnicity, religion, social class, generation, locality and any kind of social group that have its own distinct culture, in this way that cultural identity is both characteristic of the individual but also to the culturally identical group that has its members sharing the same cultural identity.
M. Ennaji 2005, Multilingualism,
Cultural Identity, and Education in Morocco,
Springer Science & Business Media
Kielellinen käänne
Sosiaalitieteen kielellisen käänteen (1960-70-luvuilla) jälkeen on kyseenalaistettu koko ajatus aidosta minuudesta, joka olisi piilossa jossain ja voitaisiin paljastaa.
E. Goffman ja H. Garfinkel :miten itseyttä esitetään ja rakennetaan vuorovaikutuksessa. Sittemmin tutkimuksen kohteena on ollut, miten nimenomaan kieli ja sen käyttö kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme olemusta
Esimerkiksi kielelliset kategorisoinnit mutta myös erilaiset narratiiviset rakenteet ja pronominien käyttö ovat kytköksissä siihen, miten toimimme ja kohtelemme toisiamme "yksilöinä". Erilaisissa julkisissa teksteissä ja kuvissa tarjotaan meille identiteettejä, joiden merkitykset ovat ensi sijassa kulttuurisia.
Postmoderni identiteetti
Epäjatkuvuus ja hajanaisuus Leikkaa – liimaa -identiteetti erilaisista osista; "Cosmo-
nainen", "Miehille jotka tietävät mitä tahtovat” Zygmunt Bauman: yksilö kuluttajana -ajatus Identiteetin rajat siirrettäviä ja joustavia, ja eri identiteetin
osat limittyvät ja lomittuvat muodostamatta välttämättä mitään loogista kokonaisuutta
Kritiikki: koskee vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa
ihmisiä. suurin osa ihmisistä edelleen työskentelee pitääkseen
kiinni identiteettinsä pysyvistä osista, kuten etnisyydestään
Pakollinen historiaosuus Visiot : The Terminator 1984 1991 World Wide Web -standardi 1993 Helppokäyttöinen graafinen
selain (Mosaic) -> tavalliset käyttäjät 1994 Yahoo.com / aihehakemistot -> internetin käyttäjien
suuri kasvu alkoi 1996 selaimiin Java-tuki: liikkuva kuva ja animaatiot Vuoden 1996 lopussa WWW-sivuja noin 100 miljoonaa
What space is cyberspace?
Mark Nunes 1997
When someone says ”I´m going online”, where are they going?
Wood&Smith 2001
Peter Steiner The New Yorker 5.7..1993
Anonymiteetti = estottomuus ja holtittomuus? Näkymättömyys - Anonymisuus - Hierarkian puute
J. Suler 2004: The Online Disinhibition Effect. Cyberpsychology and Behavior
Yllyttääkö anonyymiteetti antisosiaaliseen käytökseen? kysymys ei ota huomioon yksittäisiä tilanteitaanonyymiteetti yksin ei ole riittävä selitys antisosialiselle
käytökselle: liittyy myös sosioekonomiseen taustaanSeuraavat tekijät vaikuttavat siihen miten anonymiteettiä
käytetään:○ ryhmänormit ○ valittu media○ anonymiteetin taso joka tässä tietyssä mediassa voidaan
tuottaa R. Chui 2014. A Multi-faceted Approach to Anonymity Online: Examining
the Relations between Anonymity and Antisocial Behaviour
https://journals.tdl.org/jvwr/index.php/jvwr/article/view/7073/6342
Gender swapping /bending
“In text-based virtual reality environments on the Internet called MUDs, it is possible to pretend to be the opposite gender.”
“Gender swapping is one example of ways in which network technology can impact not just work practice but also culture and values”
MUD Multi-User Dungeon
Multi-User Dimension
Multi-User Domain
A. S. Bruckman 1993. Gender Swapping on the Internet. Proc. INET’93
http://www.recantha.co.uk/blog/?p=4157
MUD identiteettityöpajana
Seksuaalisuus, kansallisuus, sijainti – kokeilut:
- - - that it allows people to experience rather than merely observe what it feels like to be the opposite gender or have no gender at all.
Käytti tutkimuksessa keskustelupalstoja (USENET newsgroup), joissa pohdittiin varsinaista ilmiötä
Kokemukset ja selitykset ilmiön sisältäpäin, tutkija kokijoiden ja akateemisen maailman välissä selittäjänä
People who become friends can exchange real names and email addresses, but many choose not to. Conventions about when it is acceptable to talk about “real life” vary between communities.
A. S. Bruckman 1993. Gender Swapping on the Internet. Proc. INET’93
Sampo, 35, on treffisivuston himokas nainen HS 10.8.2014 http://www.hs.fi/sunnuntai/Sampo+35+on+treffisivuston+himokas+nainen/a1407475332014?sivu=4
Minä vs monta minää? How can be the self be one yet many? 1995 -> lisääntyi internettiin liittyvien identiteettitutkimusten
määrä Sherry Turkle (Life on the screen Identity in the Age of the
Internet 1995): uudentyyppisessä identiteetin muodostamisessa ei ole niinkään kyse sosiaalisesta identiteetin rakentamisesta vaan ennemminkin yksilöllisyydestä. On mahdollisuus rakentaa useita vaihtoehtoisia identiteettejä ja leikitellä erilaisilla rooleilla. Halutessaan voi kokeilla eri sukupuolta, ikää, etnisyyttä tai ammattia
Verkossa on mahdollisuus liikkua joustavasti minän eri puolien välillä, on mahdollista nähdä minuus enemmän monena kuin yhtenä
Turkle 1996: Who Am We. http://archive.wired.com/wired/archive/4.01/turkle.html
Hurja identiteettileikittely liioittelua, suurin osa ihmisistä esiintyy netissä idealisoituna itsenään ja suurimmalla osalla MUD-käyttäjistä vain yksi hahmo
D.J. Schiano 1999 http://dl.acm.org/citation.cfm?id=1246809
Visuaalinen anonymiteetti = materiaalisen ruumiin näkymättömyys
A. Joinson 2003. Understanding the Psychology of Internet behaviour.
Verkkoidentiteetti: kotisivut Digitaalisella minällä tarkoitetaan henkilön itsensä
rakentamaa tietojen kokonaisuutta, jota hän käyttää edustamaan itseään (etenkin kotisivut)
”Näytä minulle linkkisi, niin kerron millainen henkilö olet”
Kotisivujen rakenne ja sisältö, sivujen kirjoittamisen pelisäännöt
Paljastavinta kotisivuilla: päiväkirja tai kameranäkymä kotiin
”Ihmiset pyrkivät kertomaan itsestään rehellisesti kotisivuillaan, kun taas he säännönmukaisesti vääristelevät tai liioittelevat mielikuviaan kyberavaruuden roolipeleissä ja keskusteluryhmissä”
(R. Heinonen: Digitaalinen minä. 2001)
Verkkoidentiteetti: sähköpostiosoite Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröity uteliaisuuttaan moniin
palveluihin, kertyy helposti useita verkkoidentiteettejä.
Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätunnus palveluissa, joita käytät.
T. Aalto & M. Uusisaari 2009. Nettielämää: sosiaalisen median maailmat
Verkkoidentiteetti: blogit
Blogit tarjoavat tilan pitkään, henkilökohtaiseen ja pitkällistä ajattelua vaativaan itseilmaisuun
Tutkimus teini-ikäisten blogeista: blogit ovat reaalimaailman jatke eikä paikka, jossa teeskenneltäisiin jotain muuta mitä ollaan.
D.A. Huffaker & S. L. Calvert 2006. Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs Journal of Computer-Mediated Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-6101.2005.tb00238.x/full
Maakoodit identiteettimerkitsijöinä tp Itä-Timor: virtuaalinen kotimaa ja aktivismin väline
(itsenäiseksi 2002) .in Intia, mutta hyljeksitty ja enemmän suositaan .com –
päätettä (alun perin commercial) .my Malesia, sama kuin Intiassa: kansainvälinen
lyhenne nähdään parempana .se Ruotsissa sääntelynalainen, tuli rekisteröityä
saadakseen .se –päätteen: julkinen sektori (.com ja .nu) Suomessa: Viestintävirasto myöntää fi-verkkotunnuksen
(https://domain.fi/info/index/tietoa.html)
.md Moldova – markkinat englanninkielisissä maissa (medical doctor)
Addressing the World. National Identity and Internet Country Code Domains. (ed. Erica Schlesinger Wass) 2003
Samalla:
Digital domain is not spatial at all. Networks do not reproduce space, they eliminate it.
C. Chester 1997. The ontology od digital domains Teoksessa Virtual politics.
Verkkokeskustelu CMC Computer-Mediated Communication
any human communication that occurs through the use of two or more electronic devices. The term has traditionally referred to communications that occur via computer-mediated formats (e.g., instant messaging, email, chat rooms). It has also been applied to other forms of text-based interaction such as text messaging
D. McQuail 2005. Mcquail's Mass Communication Theory
C. Thurlow et al. 2004. Computer mediated communication
• Mitä se tekee ihmissuhteille?
a) Tällainen persoonaton tila haittaa ihmissuhteita
b) CMC on yhtä validi ihmissuhteiden luomisen paikka kuin kasvokkain-tilanne
c) CMC mahdollistaa ihmissuhteiden luomisen niille, jotka eivät onnistu siinä tavanomaisissa konteksteissa
A. Wood & M. Smith 2001: Online Communication
Internetin keskustelupalstojen tutkimus Keskustelupalstat tiloina
Joissa voi vaikuttaa(Heinonen et al. 2000. Verkkotorilla)
Joissa käydään kielellistä kamppailua(R. Arpo 2005 Internetin keskustelukulttuurit)
Joissa toimitaan asiantuntijoina(R. Haataja& J.Perttula 2004. Asiantuntijuuden tuottaminen nuorten
keskustelualueella. Psykologia)
Joissa fanitetaan(K. Nikunen 2005. Faniuden aika)
Joissa solmitaan ihmissuhteita(U. Paunonen 2004 <seireeni> *huokaus* Missä Mr.Cool? Teoksessa:
Digirakkaus)
Joissa rakennetaan sukupuolta(M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus)
Kuviteltu yhteisö Kuvitellun yhteisön määrittely andersonilaisessa mielessä:
yhteisö, jonka koossa pitävä sidos perustuu muuhun kuin kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kuvitelluissa yhteisöissä ihmisiä nivoo yhteen jokin idea, esimerkiksi ajatus yhteisestä kansakunnasta.
Median yhteisöllisyyttä rakentava rooli andersonilaisesta näkökulmasta: median esitykset, tapahtuma ja rituaalit rakentavat yhteisöllisyyttä – ajattelutapojen, kokemusten ja tunteiden jakamista – vaikka yhteisön jäsenet eivät olisi läsnä samassa tilassa.
B. Anderson 1983. Imagined communities.
” Shared understanding” Wood&Smith 2001
Verkkoyhteisö
Mitä tarkoittaa olla jäsen verkkoyhteisössä? Perustuu yhteiseen mielenkiinnon kohteeseen eikä
maantieteeseen Jaetaan joitain samoja uskomuksia Sosiaalisesti tuotettu paikka
S. Jones 1995. Understanding community in the information age. Teoksessa: Cybersociety Computer-mediated Communication and Community
-> sosiaalinen identiteetti
(Tajfelin sosiaalisen identiteetin teoria: Ihmiset määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksiensä avulla: mitä tietyn yksilön mielestä tarkoittaa olla tietyn sosiaalisen ryhmän jäsen ja mitä arvoja yksilö liittää tähän jäsenyyteen)
”I fell in love with the Blake´s 7 in 1987. It wasn´t until I got online in 1991, however, that I found out there were other people who knew the show. I couldn´t believe it when I saw someone using the name of one of the characters as his ´nom du net´, and I was even more amazed to discover from the mailing list SFLovers Digest that people were talking about the series. I honestly thought I was one of very few people who´d seen it and become obsessed by the sparks flying between the title charcter and his sullen shipmate, Avon.”
S. Clerc 1996 (in wired_women)
Virtuaalinen yhteisö
Virtuaalinen etninen ryhmä (jäsenet ympäri maailmaa, mutta sama etninen tausta)
○ Ennen: News groups○ Nykyään mm. suljettu FB-ryhmä
Verkko sukupuolitettuna tilana
- The Systers Mailing List 1987-- Miehet enemmistönä vanhemmuutta tai jopa naisia
koskevissa keskusteluissa (mm. soc.women)- ”To join, you have to swear you are a woman. If it
turns out otherwise, you are removed”- Vertaistuki, mm. vauvan imetys konferenssissa
L. Jean Camp 1996 ”We are geeks, and
we are not guys” / wired_women
http://anitaborg.org/get-involved/systers/
Sosiaalisen läsnäolon teoria Social presence theory Teorian mukaan sosiaalinen läsnäolo vaihtelee eri
viestintävälineissä: mitä vähemmän viestintäväline kykenee lähettämään sosiaalisia vihjeitä viestintään osallistuvista henkilöistä, sitä pienempi on sosiaalisen läsnäolon tunne.
Ensimmäisiä tietokonevälitteisiin vuorovaikutukseen liitettyjä teorioita
Alunperin kehitetty vertailemaan puhelimen ja videoneuvottelun viestinnällisiä eroja
(Short, Williams, & Christie 1976. The social psychology of telecommunication)
Läsnäolo suurimmillaan siis kasvokkaisviestinnässä sähköisessä viestinnässä ongelmana se että puuttuu ilmeet, eleet, asennot, äänensävy jne.
Sosiaalisen läsnäolon teoria Sosiaalisen läsnäolon tunnetta voivat muuttaa erilaiset vihjeet.
verbaaliset, visuaaliset ja tekstipohjaiset vihjeet J.E. McGrath 1984. Groups: Interaction and performance
nonverbaaliset merkit, kielelliset merkit ja fyysinen läsnäolo
R.E. Rice 1993. Media appropriateness: Using social presence theory to compare traditional and new organizational media. Human Communication Research
Väite: anonymiteetti vähentää sosiaalista läsnäoloa verkossa
Koe: jos lisätään tekstipohjaiseen viestintään osallistujan valokuva? 1. kuva lisäsi ennestään tuntemattomien henkilöiden sosiaalisen
läsnäolon tunnetta 2. jos viestintää oli jatkettu pidempään pelkässä tekstimuodossa,
kuvan lisääminen vaimensi yhteenkuuluvuudentunnetta Walther et al. 2001. Is a picture worth a thousand words? Communication research
Sosiaalisen läsnäolon teoria Kritiikki:
teoria ei ota huomioon sosiaalisten vihjeiden metatasoa ja teknologian kehittymistä
R. Spears & M. Lea 1992. Social influence of the “social” in computer-mediated communication. Teoksessa Contexts of computer-mediated communication
Väite: tietokonevälitteinen vuorovaikutus ei ole persoonatonta välineestä riippuvista syistä.Kun suhteelle annetaan tarpeeksi aikaa kehittyä, tietokonevälitteinen vuorovaikutus ei ole persoonattomampaa kuin kasvokkaisvuorovaikutus.
Verkkoidentiteetti & deittailu
ne jotka osasivat paremmin tuoda esiin todellisen itsensä (true selves) netissä kuin todellisessa elämässä, todennäköisemmin löysivät kumppanin netistä. McKenna, Green&Gleason 2002: Relationship formation on the internet: what´s the big attraction? Journal of Social issues
porttitekijät, kuten fyysinen ulkonäkö, änkytys tai hirvittävä ujous tai sosiaaliset ahdistuneisuushäiriöt eivät vaikuttaneet nettimaailmassa. Netissä myös paremmat mahdollisuudet löytää ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Väite: suhde online voi edetä nopeammin kuin offline, varsinkin kun siellä suhde perustuu ensisijaisesti yhteisiin mielenkiinnon kohteisiin eikä ulkonäköön.
Bargh, McKenna ja Fitzsimons 2002: Can you see the real me? Activation and expression of the “true self” on the Internet. Journal of Social Issues
Sukupuolilähtöinen (gender) kielentutkimus verkossa
Naisten kielenkäytöstä heijastuu itseluottamuksen puute, ujous ja arkuus sekä kyvyttömyys vahvoihin mielipiteen ilmaisuihin.
R. Lakoff 1975. Language and Woman's Place
Tutkimus: 2692 internetin keskusteluryhmän viestiä -> naisten dominoimat ryhmät pyrkivät keskustelussa rakentavuuteen ja keskinäisten jännitteiden vähentämiseen
V. Savicki 1996. Gender language style and group composition in internet discussion groups. Journal of Computer-Mediated Communication
Naisten internetkeskustelussa kiitetään, pyydetään anteeksi ja närkästytään siitä, jos muita kohdellaan epäkohteliaasti. S. Herring 2000. Gender differences in CMC: Findings and implications. Computer Professionals for Social Responsibility Journal
1990-luku ja internet -> onko tämä siirtynyt myös nettiin?- Gender differences online reproduce and even
exaggerate differences found in face-to-face interaction with men more likely than women to flame others and women more likely than men to be supportive online.
S. Herring 1996. Posting in a Different Voice: Gender and Ethics in Computer-Mediated Communication. Teoksessa: Philosophical Perspectives on Computer-Mediated Communication
Hymiöt
Scott Fahlman 19. 9.1982
Lisää tekstimuotoisen esityksen ilmaisuvoimaa
:-) tulkitaan kääntämällä mielessään kuviota yhdeksänkymmentä astetta myötäpäivään
Nykyisin korvataan tekstipohjaiset hymiöt graafisilla, jolloin ne myös ovat katselusuunnassa oikein päin
http://www.cs.cmu.edu/~sef/sefSmiley.htm
3000 online- viestin tutkimusaineisto
Naiset käyttävät miehiä enemmän hymiöitä viestiäkseen tunteitaan Witmer & Katzman 1997. On-Line Smiles: Does Gender Make a Difference in the Use of Graphic Accents? Journal of Computer-Mediated Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-6101.1997.tb00192.x/full
Miehet käyttävät harvoin hymiöitä kun keskustelevat toisten miesten kanssa, mutta käyttävät niitä keskustellessaan naisten kanssa tai “sekaryhmissä”.C. Lee 2003. How Does Instant Messaging Affect Interaction Between the Genders?
A. Wolf 2000. Emotional expression online. CyberPsychology & Behavior
Hymiöt: Blogit Tutkimus teini-ikäisten blogeista Metodologia: sattumanvaraisesti valitut blogit, joista tutkittiin
kielen ja hymiöiden avulla luotua sisältöä 63% bloggaajista käytti hymiöitä blogissaan
53% hymynaama30% surullinen4% vihainen5% flirttaileva (iskee silmää)5% väsynyt
49% graafisia, 51% tekstipohjaisia Itsensä esittämisen tavoissa ei juuri sukupuolisia eroja Miehillä enemmän hymiöitä kuin naisilla
D.A. Huffaker & S. L. Calvert 2006. Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs Journal of Computer-Mediated Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-6101.2005.tb00238.x/full
Tyttöys Demin keskustelupalstoilla• Miten sukupuolta ja seksuaalisuutta rakennetaan tytöille
tarkoitetussa internet-keskustelussa?
• Kahden erilaisen keskustelutilan tutkiminen
• Kaksi vuotta kenttätyötä
• Havainnointi ja haastattelut
• Diskurssianalyysi ja etnografinen lähestymistapa
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus
Tyttöys Demin keskustelupalstoilla• Sukupuoli on keskeinen kategoria jolla itseä
määritellään
• Kaksijakoinen sukupuoliajatus siirtyy internetiin offline-maailmasta ja siten internet-sukupuoli palautuu offline-materiaaliseen ruumiiseen
• Heteronormatiivinen ennakko-oletus
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus
Tyttöys Demin keskustelupalstoilla Ulkonäköruumis keskeinen ruumiin representaatio
Omaa tai toisen vertailua kuvataan vertailun kautta tai suhteessa ihannevartaloon
Normittaminen: pitää olla, tulee olla, samalla kun kiistetään normittamisen mielekkyys
Identiteettiruumis sosiaalinen ja yksilöllinenKuuluminen tiettyyn ryhmään/alakulttuuriinErottautumisen halu
TeiniruumisFyysiset muutokset / Onx tää ihan normaalia?
SeksiruumisMikä on seksikästä?
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus
Tyttöys Demin keskustelupalstoilla Anonyymius mahdollistaa intiimin puheen
Ironisuus ja kriittisyys suojakeinoina itsen etäännyttämiseen nopeasti muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa
Ero julkisen ja suojatun tilan (suljettu ryhmä) välillä siinä, kuinka ristiriidatonta hyväksyntää ja kannustusta henkilö saa
Ymmärrys seksuaalisuudesta muodostuu sosiaalisia kategorioita ja rajoja luoden: normittaen, moralisoiden, säädyllistäen ja rationalisoiden
-> henkilö ei voi määritellä itseään täysin vapaasti edes internetissä
Jaetut käsitykset iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta käyttäytymisestä jne. ratkaisevat mihin identiteettikategorioihin yksilö voi paikantua
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus
Nimimerkki / nikki / nick/ screename
”Vaikka toisen nikin tahallinen käyttäminen on mahdollista, sitä ei hyväksytä edes pilailumielessä. Oma nikki on haastateltavalle hyvin tärkeä. Heistä jokainen on valinnut sen itse, toisin kuin oman nimensä. Osa kertoo harkinneensa nikkiä pidempään, osa on valinnut ensimmäisen mieleen juolahtaneen ja vapaana olleen nimen. Kaikki muistavat miten nikkiin päätyivät, tai osaavat kertoa miten se liittyy heihin. Yksilöhaastatteluissa kysyn 8 haastateltavalta, voisivatko he kuvitella vaihtavansa nikkiä. Viisi heistä tyrmää ajatuksen heti. - - - Kolme voisi vaihtaa, mutta eivät mielellään. - - - Nikin vaihtaminen on enemmän fantasiaa uudesta alusta kuin todennäköinen vaihtoehto. ”
M. Laukkanen 2007. Sähköinen seksuaalisuus
Nimimerkki / nikki / nick…
Nimimerkin avulla voi viestiä asioita; esimerkiksi oman identiteetin kannalta merkittäviä asioita
Vaikka henkilö ei valinnut mitään erityistä nimeä, vaikka vain randomisti paineli näppäimistöä, muodostuva nimimerkki muodostui osaksi verkkoidentiteettiä ja -mainetta
H. Bechar-Israeli 1995. FROM 〈 Bonehead 〉 TO 〈 cLoNehEAd 〉 : NICKNAMES, PLAY, AND IDENTITY ON INTERNET RELAY CHAT Journal of Computer-Mediated Communication http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1083-6101.1995.tb00325.x/full
Haya Bechar-Israeli 1995
Nimimerkit tongalaisessa nettikeskustelussa 1996 / 662 postausta
Oikeat nimet – suurin kategoria (74%)
Lempinimet tai nikit / samankaltaisuus (Picky, Joker) (12%)
Henkilöä kuvailevat nimet (Angry Island Boy) (6%)
Tongalaiset sanat Loto hounga mo´oni (kiitollinen) (5%)
Ryhmänimet (Dixie Polynesian Club) (2%)
Identifioituminen erityisesti tongalaiseksi (True Tongan) (1%)
Miksi oikeiden nimien käyttö? Tongalainen sukunimi ilmaisee sosiaalista statusta yhteisössä Merkki keskustelun vakavuudesta
H.Morton 2001. I is for identity; What´s in a Name? Social Analysis
Nimimerkkitutkimuksen uusinta vuonna 1998 tongalaisessa nettikeskustelussa. Oikeat nimet 27 % (74%)
Lempinimet tai nikit / samankaltaisuus 40 % (12%) Henkilöä kuvailevat nimet 21% (6%) Tongalaiset sanat 8% (5%) Ryhmänimet (Dixie Polynesian Club) 0 (2%) Identifioituminen erityisesti tongalaiseksi (True Tongan) 4%
(1%)
Miksi muutos?Tongalaiset tulleet tutummiksi netin tapojen suhteen nimetä
itsensä H. Morton 2001. I is for identity; What´s in a Name? Social Analysis 45 (1) 67-80
Yhteenveto
Kuka minä olen – kuka minä haluan olla – mihin ryhmään kuulun – mitä kerron – mitä (verkko)välineitä minulla on
Anonymiteetin pelko ja mahdollisuudet Kieli ja teksti olennaisia myös verkossa Sukupuoliset tilat kiinnostaneet tutkijoita Identiteetin, myös esim. sukupuolen, rakentaminen
verkossa tapahtuu neuvottelemalla ympäristön kanssa ja silloin joutuu ottamaan huomioon ao. yhteisössä vallalla olevat tavat
Sukupuolista erilaisuutta tutkittu paitsi sisällönanalyysillä, myös mm. laskemalla määriä (hymiöt)
Nimimerkkejä tutkittu kategorisoimalla