11.4.2013 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.salonen (at) metropolia.fi

1. Kansalaisymmärrys muuttuvassa maailmassa 2. Design ekologisesta näkökulmasta 3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta 4. Design asiakkaan subjektiivisen hyvinvoinnin

näkökulmasta 5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?

SISÄLTÖ

1

KANSALAISYMMÄRRYS

MUUTTUVASSA

MAAILMASSA

Vallitsevan kulttuurimme arvohierarkia

talouskasvu

arvokas elämä, ihmisoikeudet

elämän ekologisten edellytysten turvaaminen

Teollinen yhteiskunta

Informaatio-yhteiskunta

Tietoisuus-yhteiskunta

Materiaaliset arvot

Postmateriaaliset arvot

Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Inglehart, R. (1997). Modernization and Postmodernization: Cultural, Economic and Political Change in 43 Societies. Princeton: Princeton University Press. Randers, J. (2012). 2052 – A global forecast for the next forty years. Vermont: Chelsea Green Publishing. WBGU (2011). World in Transition - A Social Contract for Sustainability. Berlin: German Advisory Council on Global Change.

_______________

Hyvinvointikäsitys

materiaalinen, kulutuskeskeinen

henkinen, ihmissuhdekeskeinen

Talouden toimintaperiaate

kilpailu, omistajien voittojen maksimointi

yhteistoiminta, yhteiskunnallisten epäkohtien poistaminen

Luonnonvarat

jätteitä ja päästöjä syntyy valtavasti

Kaikki kiertää: jätteet ja päästöt ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta

Energia

fossiiliset energianlähteet

puhdas energia

Kulttuurinmuutoksen seurauksia

Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55 .

Tuottavuus

1960-

Laatu

1970-

Joustavuus

1980-

Globalisaatio

1990-

Luovuus ja innovaatiot

2000-

Kestävän kehityksen

mukaiset viisaat ratkaisut

2010-

Muuttuva elinkeinoelämä

Kauneus Kestävyys Käytännöllisyys

Pysyvä muotoiluihanne muuttuvassa maailmassa?

Onnistumista voidaan arvioida tuleville sukupolville jäävien mahdollisuuksien ja vapauksien avulla.

2

DESIGN

EKOLOGISESTA

NÄKÖKULMASTA

Ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista

jätteeksi.

Kaikki ihmisen tarvitsema aineellinen hyvä otetaan luonnosta ja palautetaan luontoon.

200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on perustunut pääasiassa uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään keskimäärin 1,5 maapallon kapasiteetin verran.

Materiaalinen hyvinvointi perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen

JOHTOPÄÄTÖS Planeettamme rajallisuus johtaa väistämättä nykyisten materia- ja energiaintensiivisten elämäntapojen muuttumiseen > immateriaaliset aineettomat palvelut korostuvat tavaratuotannon sijasta

Onnistumista voidaan arvioida ihmisten välisen tasavertaisuuden toteutumisen perusteella

3

DESIGN

YHTEISKUNNALLISESTA

NÄKÖKULMASTA

Korjaako design jotakin yhteiskunnallista epäkohtaa? Lisääkö design oikeudenmukaisuutta? Lähentääkö design rikasta ja köyhää?

JOHTOPÄÄTÖS Arvokkainta palvelumuotoilua on sellainen muotoilu, joka vähentää huono-osaisuutta.

Onnistuminen ilmenee asiakkaan kokemana kukoistamisena

4

DESIGN ASIAKKAAN

SUBJEKTIIVISEN

HYVINVOINNIN

NÄKÖKULMASTA

Mikä saa ihmisen kukoistamaan? Hyväksytyksi tuleminen? Tarpeelliseksi itsensä kokeminen? Kuulluksi tuleminen? Vaikuttamismahdollisuudet?

Kohti tasavertaisia ja symmetrisiä ihmissuhteita – me kaikki olemme ihmisiä Miltä tuntuu olla Potilas? Kohde, kohderyhmä? Käyttäjä? Asiakas? Kuluttaja? Hyödynsaaja? Kansalainen? Ihminen?

Täydellinen palvelukokemus?

Palvelua käyttävät ihmiset kokevat itsensä entistä arvokkaammiksi ihmisiksi. Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen antaa merkityksen tälle hetkelle ja luo perustaa itseluottamukselle.

5

MILLAISTA ON KESTÄVÄ

PALVELUMUOTOILU?

raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala

Kestävä palvelumuotoilu

Antaa myönteisen elämyksen Lisää palvelunkäyttäjän oman arvon

tunnetta Tarjoaa elämälle uusia ja pitkällä aikavälillä

kestäviä merkitysnäköaloja

raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala

Asiakasymmärryksen lähtökohtana on tieto siitä, mikä saa ihmisen kukoistamaan (motivoitumaan, innostumaan ja toimimaan)

Kokemus yhteenkuulumisesta > Täällähän on mukavia ihmisiä!

Kokemus osaamisesta > Tämähän sujuu – minä olen taitava!

Kokemus itsenäisyydestä > Olen oman elämäni tekijä!

Deci, E. & Ryan, R. (2008). Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology 49(3),182–185. Deci, E. L., Ryan, R. M., & Guay, F. (2013). Self-determination theory and actualization of human potential. Teoksessa D. McInerney, H. Marsh, R. Craven, & F. Guay (Eds.), Theory driving research: New wave perspectives on self-processes and human development. Charlotte, NC: Information Age Press. 109–133.

____________________

Miten yhteenkuulumisen, osaamisen ja itsenäisyyden kokemukset saadaan palvelupolulle?

Patrício, L., Fisk, R., e Cunha, J., Constantine, L. (2011). Multilevel Service Design: From Customer Value Constellation to Service Experience Blueprinting. Journal of Service Research 14: 180-200. Trischler, J. & Zehrer, A. (2012). Service design: Suggesting a qualitative multistep approach for analyzing and examining theme park experiences. Journal of Vacation Marketing 18(1) 57–71.

Kaupasta poistuminen

Tuotteen maksaminen

kassalla

Tuotteen siirtäminen ostoskoriin

Tuotteen etsiminen ja valitseminen

Kauppaan saapuminen

PALVELUPOLKU PERINTEISESSÄ KAUPASSA

______________________

toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu

ei toteudu ei toteudu ei toteudu ei toteudu ei toteudu

Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer, 2048–2055.

VAHVA PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU

HEIKKO PALVELUNTUOTTAJAN VASTUU

pitkän aikavälin hyvinvoinnin priorisointi

lyhyen aikavälin hyvinvoinnin priorisointi

yksilön ja yhteisön hyvinvointi

yksilön hyvinvointi

paikalliset tuotteet

globaalit tuotteet

puhtaat energianlähteet

likaiset energianlähteet (fossiilinen energia)

myrkyttömät materiaalit

vaaralliset materiaalit

materiaalien kierto

jätteiden syntyminen

totuuteen pyrkiminen ja korkea moraali, tarvittaessa lakien vaatimuksia korkeampi moraali

paikallisten lakien noudattaminen, lakien mukainen toiminta moraalin mittana

Arvojen hierarkia kokonaisvaltaisesti vastuullisessa palvelumuotoilussa

I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maa-alueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat

II Arvokas elämä, ihmisoikeudet oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus, demokratia, kulttuurinen monimuotoisuus

III Vakaa talous

Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Envi-ronmental Ethics. Steinbecker Verlag. Hediger, W. (1999). Reconciling ‘weak’ and ‘strong’ sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120–1144. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187–196.

Kiitos!

arto.salonen (at) metropolia.fi