1 2011 - tampereen navigaatioseura20.7. – 24.07 junnuleiri vehkalinnassa. vehkalinna on silloin...

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA 1/2011

1

Tampereen navigaaTioseura ry

1. 2011


3

TAMPEREENNAVIGAATIOSEURA RY

[ PAJASAAREN OSOITE ]Kuninkaankatu/Pajasaari 2, 33210 TamperePL 23, 33211 Tampere.Puhelin (03) 214 0988

[ SÄHKÖPOSTI ][email protected]

[ KOTISIVUT ]http://www.tampereennavigaatioseura.fi

[ PÄÄTOIMITTAJA ]Eija Uotila

[ TAITTO ]Graafinen suunnittelu Selkämaa/Marika Lempinens posti: [email protected]

[ PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄ ]PK paino OY, Tampere, 1800 kpl

[ ISSN ] 0783 3369

Toimintakeskus Pajasaari

KANSIKUVA: Heikki Jokinen

SISÄLTÖ 1/2011

POISTAA KAIKKI HEIJASTUKSET

POWER TO THE DETAILS

Auringonvalo on kaunista, mutta voi aiheuttaa vaarallisia heijastuksia ja häikäisyä. Xperio polaroivat aurinkolasilinssit poistavat heijastukset ja näet värit luonnollisina. Tule ja huomaa ero. Yksityiskohdat - tarkemminkuin koskaan ennen.

Satakunnankatu 24, Tampere. Puh. 03-223 1737

4 KOMMODORIN MIETTEITÄ 6 HALLITUS 7 TOIMIKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT 8 OPETTAJAT 9 TUKIKOHDAT 10 SPV-VENEILYKURSSIT 201112 KEVÄÄN JA KESÄN 2011 KERHOILLAT JA TAPAHTUMAT16 VUOSIKOKOUS 18 VENEKATSASTUS20 VENELUETTELO 24 OPETUSTOIMI 26 UUDET LAIVURIT28 TUKIKOHTAKUULUMISIA30 PAJASAARI32 VEHKALINNA34 KUTERI 35 RIEKKOLA 36 VÄHÄ-LAMPISAARI 38 KALLIOMÄKI 39 KORPPOONRANTA40 VEHKALINNA 30 VUOTTA46 KILPAILUTOIMIKUNTA48 NUORISOTOIMI: JUNIORILEIRI52 NAVIGAATIOMUISTELO56 KEVÄTPÄIVÄN TASAUS60 MITEN PÄIN SE AURINKO KIERTÄÄ MAATA AUSTRALIASSA?63 SEURAN 45-VUOTISJUHLA64 TAIVAALLISIA MUUTOKSIA70 RUORI-LEHDEN SYNNYTYS


4 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Eija Uotila


5

Kommodorin mietteitä

TÄNÄ VUONNA TULEE KULUNEEKSI neljä-kymmentäviisi vuotta siitä, kun seuramme on perustettu. Lähestymme siis ihmisiässä mitattu keski-ikää.

Pienestä alusta seura on kasvanut isoksi ope-tus- ja veneilyseuraksi. Jäsenmäärällä mitattuna olemme Navigaatioliiton alaisista seuroista toi-seksi suurin heti Turun jälkeen. Viime vuonna hyväksyttyjen tutkintojen määrässä pääsimme pronssille. Kaikki kursseilla olleet eivät osallistu-neet tenttiin. Opetusta annetaan tenttejäkin laajemmalle veneilijäkunnalle.

Ruori-lehtemme täyttää kolmekymmentä-viisi vuotta ja Vehkalinnan tukikohta on ollut käytössämme 30-vuotta. Tämän lehden sivuilta saamme lukea seuramme historiasta, Ruorin al-kuajoista, kuten myös Vehkalinnan taipaleesta. Tiedämme mitä on takana, mitä on tehty ja mi-ten paljon asiat ovat muuttuneet.

Sellaista kristallipalloa ei ole keksitty, joka kertoisi mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tie-dämme kuitenkin, että opetuksen ja tiedottami-sen tarve on yhtä tärkeä kuin seuraa perustetta-essa. Uskallan jopa sanoa, että tärkeämpää.

Maassamme on arviolta 800 000 venettä, hukkumistilastot eivät ole maallemme suotui-sia. Vaikka veneistä valta osa on soutuveneitä ja kesämökkien rannoissa, etenkin pelastusliivien käytön tärkeyttä pitäisi korostaa entistä enem-män.. Veneilyturvallisuuden lisäämiseksi meillä on työsarkaa vielä tuleviksikin vuosikymmenik-si.

Ei riitä, että elektroniikka valtaa alaa. Jotta pystymme hyödyntämään kaiken laitteista saa-tavan avun meidän tulee ensin tietää mitä navi-gointi on, mitä on paikanmääritys, mitä tarkoi-tetaan reittisuunnitelma, miten ymmärretään säätiedot jne. Ennen kaikkea mitä tehdään sit-

ten, kun kaikki näytöt pimenevät ja sakea sumu peittää meidät syleilyynsä.

Veneilyseuroihin kuuluvat veneilijät tietävät nämä asiat. Meillä kaikilla onkin suuri haaste kertoa tietomme eteenpäin. Uskon kurssiemme jatkavan suosiotaan. Veneilyajokortti on peik-ko, joka kummittelee ajatuksissamme, tämä jo antaa aihetta uskoa opetuksen tulevaisuuteen.

Seuramme tukikohtaverkosto on hyvissä kä-sissä niin kauan kuin vastuuntuntoisia veneili-jöitä riittää.

Jäsenkuntamme on laaja. Kurssien suoritta-misesta saattaa olla kulunut jokunen vuosi. Seu-ran muu toiminta ei ollut ajankohtaista silloin. Ajat muuttuvat. Olisiko nyt se hetki jolloin oli-si aikaa seuran muuhun toimintaa? Näin isosta seurasta jokaiselle löytyy jotain mielekästä ajan-vietettä.

Sähköisen viestinnän rinnalla paperitiedot-teet tulevat säilyttämään paikkansa tulevinakin vuosikymmeninä. Lehti kolahtaa postiluukusta, sen voi ottaa mukaan veneeseen, vaikkei sähköi-siä laitteita olisikaan. Sähköinen viestintä tavoit-taa suuria jäsenmääriä nopeasti, mutta tietoko-neelle pitää mennä ja tieto pitää sieltä hakea.

Kiitän kaikki kuluneista vuosikymmenistä.Toivotan kaikille oikein hyvää tulevaa venei-

lykautta. n

Eija Uotila

Päivitä tietojasi tai opi kokonaan uutta Osaamisalueemme

• Metallitekniikka• Sähkö-jatalotekniikka• Kunnossapito• LVI-jakiinteistöala• Kylmäala• Autoala• Logistiikka• japaljonmuutamm.venealankoulutusta.

Kysy rohkeasti!TampereenAikuiskoulutuskeskusNirvantoimipistewww.takk.fipuh.032361111

TAKKTampereenAikuiskoulutuskeskusKurssikeskuksenkatu11www.takk.fi


6 TAMPEREENNAVIGAATIOSEURANHALLITUS

Seuraa johtaa ja sen toiminnasta vastaa hallitus, johon kuuluvat kommodori, varakommodori sekä kahdeksan jäsentä. Seuran taloudenhoitaja on tiiviisti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Vuoden 2011 kokoonpanoon kuuluvat tässä esitellyt henkilöt.


7

Kommodori Eija Uotila• Hallituksen [email protected]: 040 733 1688

Keijo Huhtala• LaivurikouluttajaPuh: [email protected]

Matti Juuso• Venekatsastus• Venerekisteri• Laivurikouluttaja• Korppoonrannan tukikohtaisäntäPuh: 0400 452 837

Reijo Hämäläinen• LaivurikouluttajaPuh: 040 [email protected]

VarakommodoriRauno Pauni• Riekkolan tukikohtaisäntä• KoulutusalusPuh: 040 540 [email protected]

Markku Jaatinen• [email protected]: 0400-848620

Kai Schulze• Kiintiestötoiminta• tukikohdatPuh. [email protected]

Heikki Laakso• Laivurikouluttaja

• Web-master

Puh. 040-5898455

Vesa Rissanen• [email protected]: 040 5213210

Heikki Teiskonlahti• [email protected]: 040-5539701

Sihteeri Jäsensihteeri Leena Schulze 040 963 6048Tarvikemyynti Tarvikehankinnat Huuhtanen Ahti 044-5660481Kahviotoiminta Sirpa Ervi 0400 767906Liikuntatoimi Eke Heikkilä 0400 342 023Opetustoimi Reijo Hämäläinen 040 7791266 Heikki Teiskonlahti 040 5539701Kiinteistötoimi Tukikohtavastuut Schulze Kai 044-7906294Kilpailutoimi Manninen Reijo 0400-817334Kerhotoiminta Rauno Pauni 040 5400531Taloudenhoitaja Sari Koivumäki 0400 636 755Koulutusalus Rauno Pauni 040 540 0531Venerekisteri katsastetut veneet Matti Juuso 0400 452837Veneisäntä Pentti Sunell 0400-914916 Pajasaaren satama Markku Jaatinen 0400-848620

TOIMIKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT

Nuorisotoiminta:Sari Kivipensas 046 682 3258Saku Heinonen 044 950 4582Erkka Arat 050 3640 613Riikka Virtanen 040 8424 624

LaulukirjatyöryhmäSirpa Kivistö 040 8692413

Jäsensihteeri Leena Schulze 040-9636048

TaloudenhoitajaSari Koivumäki• LaivurikouluttajaPuh: 0400 636 755

Varsinaisen hallituksen jäsenten lisäksi hallitukseen kuuluuu:

SihteeriSatu Kinnunen 040-5965825

Kauneushoitola & Kosmetiikan erikoisliike

050 301 0470, (03) 348 3095Mikkolantie 2, 33470 Ylöjärvi

www.merisa.net


8


9

Sini 0400 231 451, Veikko 0400 632 385

Sini JSini Jäärvinenrvinen KyKySini 0400 231 451

Veikko 0400 632 385

SAARISTOJenni Ahlstedt 0400-628427Kalle Antniemi 0400-358511Keijo Huhtala 040-8674674Reijo Hämäläinen 040 779 1266Sari Koivumäki 0400 636 755Hanna Kuortti 050 3054230Tauno Lundström 0400 130 548Maila Maunula 050 526 2765Virmo Suonpää 040 577 9190Heikki Teiskonlahti 040 553 9701Kalevi Törnblom 040 540 4652Marko Valo 050 553 4789Laakso Heikki 040-5898455

RANNIKKOKari Airto 040 541 8255Kai Kauppi 040 587 6094Timo Riutta 050 560 5848

AVOMERIMarko Valo 050-5534789Saara Villa 040 727 5712

SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY OPETTAJATKalle Antniemi 0400-358511Sanna Eljaala 040 5511713

Seppo Heinonen 0400 339 772Keijo Huhtala 040-8674674Reijo Hämäläinen 040 779 1266Leif Lindblad 040 558 79 00Mikko Linne 0500 736676Kalle Louhimo 0400 5625216Luukkala Tauno 0400-236992Manninen Reijo 0400-817334Jyrki Nieminen 040-8649775Vesa Rissanen 040 521 3210Teiskonlahti Heikki 040-5539701Kalevi Törnblom 040 540 4652Kimmo Virkki 050 4639647

MERI VHFLeif Lindblad 040 558 7900Tauno Lundström 0400 130 548

GPSHeikki Teiskonlahti 040 553 9701

TUTKAHeikki Teiskonlahti 040 553 9701

CEVNILeif Lindblad 040 558 7900Vesa Rissanen 040 521 3210

SUOMEN NAVIGAATIOLIITON JASUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY OPETTAJAT

TOIMINTAKESKUS PAJASAARI Pajasaaren isäntä Ahti Huuhtanen 044-7053357Satamamestari Jaatinen Markku 0400-848620 Kahviotoiminta Sirpa Ervi 0400 767 906 Viitanen Riitta 040-333601Veneisäntä Rauno Pauni 040 540 0531 Pentti Sunell 0400-914916

Muut tukikohdat Pajasaaresta pohjoiseen sekä meritukikohta saaristomerellä:

VÄHÄ LAMPISAARIJuha Silvennoinen 040 738 3180Kari Reinola 0400 239109

KUTERIHannu Hanhinen ja Tarja Remes 0400 634 354

RIEKKOLAMarko Leino 040-5882820

VEHKALINNALeo Lindell 0400 623 176Tiina Virnes 050 4632139

KALLIOMÄKIPertti Malm 0400 621 640

KORPPOONRANTAMikko Finsk 0400-542661

TUKIKOHDAT

Kunnon hyvitys vaihtokoneesta.

Poijukatu 5, TamperePuh. 03 261 1980

E mail: [email protected]

KULJETUSLIIKE•Autotrailerit•Kuomutrailerit

•Venetrailerit•Kevytperäkärryt

Vuokraus ja MyyntiAisapojat Oy, Tampere

www.aisapojat.com045 651 9980


10


11

SPV-veneilykurssit 2011

Tampereen Navigaatioseura järjestää kesän aikana Suomen Purjehdus ja Veneily Ry:n koulutusjärjestelmän mukaisia käytännön veneilykursseja. Näillä kursseilla opetus painottuu käytännössä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kesän kurssit on jaettu kolmeen jaksoon ” tyves-tä – latvaan ”. Kurssille voi osallistua vähintään 15 -vuotta täyttänyt henkilö.

PeruskurssiKurssin tavoitteena on luoda valmiudet hyvään veneilytaitoon kohtuullisissa olosuhteissa lähivesillä. Kurssipäivät ovat: 2-5.5 klo.18–21.00 Käytännön harjoittelua on 16-20.5 klo.18–21.00

JatkokurssiNimensä mukaisesti kurssi on jatkoa peruskurssille ja siellä opiskellaan: mm vesiliikenne-sääntöjä, paikanmäärityksiä, karttatyöskentelyä, veneen voimalaitteita ja – sähköjärjestelmiä. Kurssipäivät ovat: 9-11.5 klo 18 – 21.00 Käytännön harjoittelut ovat peruskurssin kanssa 16-20.5, sekä lisäksi viikonloppuretki Näsi-järvellä on La-Su 21-22.05Perus- ja jatkokurssin hyväksytysti suorittanut voi pyytää todistuksen kurssin läpikäymisestä.

Venepäällikkökurssi Sisältö rakentuu niin, että se vastaa kansainvälisen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjan vaatimuksia. Kurssi sisältää alkusammutus harjoituksen Tampereen palokunnan opastuksella.Kurssin jälkeen suoritetaan kaksiosainen venepäällikkötutkinto (teoriakoe ja käytännön ajonäyttö). Hyväksytysti tutkinnot suorittanut saa venepäällikködiplomin, joka laitetaan liitteeksi, haettaessa Trafilta kansainvälistä huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaa.

Kurssipäivät ovat: Maanantaista 8.8.–11. torstaihin 11.8 –11 klo 18 – 21.00 luokkaopetusta Pajasaaressa Maanantaista 15.8 –11 torstaihin 18.8 – 11 klo 18 – 21.00 luokkaopetusta PajasaaressaLauantai 20.08 -11 klo. 8–17.00 Käytännön harjoittelua NäsijärvelläMaanantai 22.08 ja Torstai 25.08 luokkaopetusta Pajasaaressa klo.18.00–21.00Tiistai 23.08 navigointikilpailu Näsijärvellä alkaen klo.18.00Keskiviikko 24.08 palon ehkäisy ja alkusammutusharjoitus, Pelastuslaitoksen harjoitusalue klo.18–21.00Alustavasti merelle lähdemme perjantaina 02.09 –11 klo.17.00 ja palaamme Sunnuntaina 04.09 –11 klo.13.00Tiistaista 29.08 – Torstaihin 01.09 käytännönharjoittelua Näsijärvellä klo.18.00–21.00Tiistaista 05.09 – Torstaihin 08.09 käytännönharjoittelua Näsijärvellä klo.18.00–21.00

Perjantai 09.09 teoriakoe 18–20.00 PajasaaressaLauantaina 10.09. ja Sunnuntaina 11.09. käytännön ajonäyttö. Lisäksi kurssilaiset osallistuvat TaNS:n kilpailutoimikunnan järjestämiin käytännön navigoin-tikilpailuihin. Osallistumiseen et tarvitse omaa venettä, vaan kurssilaiset voivat osallistua Naviksella tai pääsevät muihin kilpailussa oleviin veneisiin mukaan. Saa osallistua myös omalla veneellä.

09.08.11 Jameson ajot23.08.11 Naistenlahti-malja03.09.11 Porin yökilpailu (lähetetään yksi edustusjoukkue)06.09.11 Pirkan Kello -yökilpailu24.09.11 Olut-makkara -kilpailu, palkintojenjako ja lipunlasku

Lisäksi kurssilaiset osallistuvat kerhon veneen Naviksen nostoon ja talvikuntoon saattami-seen,päivä määräytyy myöhemmin.

Kurssimaksut:Peruskurssi 120,-€ Jatkokurssi 80,-€ Päällikkökurssi 390,-€

Ilmoittautuminen: 1. Seuran kotisivuilla 2. Peruskurssin aloituspäivänä 02.05.2011 Pajasaaressa klo 18.003. Ilmoittautua voi myös Kalle Louhimolle puh. 040 562 5216 tai [email protected]

Osallistumismäärä rajattu, 24 nopeinta mahtuu mukaan!


12


13

07.05. 18.00 Lipunnosto- ja 45-vuotis juhla Pajasaaressa. 02.05. 18.00 Veneilijän peruskurssi alkaa. 04.05. 18.00 Tarvikemyynti auki.09.05. 18.00 Veneilijän jatkokurssi alkaa10.05. 18.00 Pajasaaren siivousta, veneen kunnostus 14.05. Vehkalinnan keväthuolto. Talkoopäivä Vehkalinnassa. Laitetaan

yhdessä paikkoja kesäkuntoon..19.05. 18.00 Tutka-kurssi 24.05. 18.00 Venekatsastus Pajasaaressa.31.05. 18.00 Venekatsastus Pajasaaressa31.05. 18.00 Diblomikilpailu. Navigointikilpailu, jossa navigaattorina kuluva-

na vuonna diblomin saanut navigaattori.07.06. 19.00 Diblomienjako keväällä tenteissä olleille jäsenille.07.06. 18.00 Venekatsastus Pajasaaressa11.06. 11–18 Venekatsastus Korppoossa11.06. – 12.06. Lampisaaren maihinnousu. Tukikohtatapahtuma koko viikonlo-

pun. Vähän talkoilua, muuten mukavaa yhdessäoloa18.06. 11–18 Venekatsastus Korppoossa14.06. 18.00 Venekatsastus Pajasaaressa. Tarvikemyynnin viimeinen aukiolo-

päivä.18.06. 11–18 Venakatsastus Korppoossa02.07. – 03.07. Vehkupäivät Tukikohtatapahtuma ja Vehkalinnan 30- vuotis juhla Tukikohtatapahtuma koko viikonlopun. Vähän talkoilua, muuten

mukavaa yhdessäoloa02.07. 10 – 18 Venekatsastus Vehkalinnassa. Viimeinen virallinen katsastuspäivä.09.07. 12.00 Näsijärvi-Cup. Leikkimielinen veneseurojen välinen kilpailu.

Pohjaslahden urheilukentällä ja Honkatorpalla 16.07. –17.07 Ankkapäivät Kalliomäessä. Tukikohtatapahtuma koko viikonlo-

pun. Vähän talkoilua, muuten mukavaa yhdessäoloa. 20.7. – 24.07 Junnuleiri Vehkalinnassa. Vehkalinna on silloin varattu nuori-

sotoimen käyttöön. Muita pyydetään välttämään tänä aikana tukikohdan käyttöä.

Kevään ja kesän 2011 kerhoillat ja muut tapahtumat

Kerhoillat, talkoot kuten muukin toiminta on avointa kaikille jäsenille, heidän perheelleen ja ystävilleen. Ota kaveri mukaan kun lähdet liikkeelle. Ennakkoilmoittautumisia ei yleensä tarvita. Jos tarvitaan niin se mainitaan erikseen. Muista seurata kotisivuja. Sieltä löytyy aina tuoreimmat tiedot. 31.07–01.08.1 Lentopallo viikonloppu Vehkalinnassa. Liikunnan iloa lento-

pallon ja pihapelien merkeissä.06.– 07.08 Riekkolan Rieha. Tukikohtatapahtuma koko viikonlopun.

Vähän talkoilua, muuten mukavaa yhdessäoloa.09.08. 18.00 Veneilytaitokilpailu Jameson ajot.08.08. 18.00 Päällikkökurssi alkaa23.08. ja 25.08.18.00 Syksyn kurssien ilmoittautuminen23.08 18.00 Veneilytaitokilpailu Naistenlahti malja27.08 – 28.08 Korppoopäivät. Tukikohta tapahtuma koko viikonlopun.

Vähän talkoilua, muuten mukavaa yhdessäoloa29.08. Laivurikurssit alkavat. Rannikko, Avomeri30.08. 18.00 Opetusmateriaalin pussitus31.08. Laivurikurssit alkavat. Saaristo03.09.–04.09. Kuterin syyspäivät. Tukikohtatapahtuma koko viikonlopun.

Vähän talkoilua, muuten mukavaa yhdessäoloa06.09. 18.00 Pirkan kello yökilpailu13.09. 18.00 Kerho-ilta20.09. 18.00 Kerho-ilta24.09. 1200 Olutmakka-kilpailu. Kesäkauden viimeinen veneilytaitokil-

pailu. Ystävyyskilpailu Porilaisia vastaa.24.09. 18.00 Lipunlaskutilaisuus ja Palkintojenjako. 01.10. 18.00 Vehkalinnan syyskunnostus. Talkoopäivä Vehkalinnassa.

Laitetaan yhdessä paikkoja talvikuntoon.11.10. 18.00 Nuorisotoimi kertoo kesän kuulumisia kuvin ja sanoin18.10. 18.00 Navigointia vanhan ajan menetelmin. Jorma Eschner ja Leif

Lindblad25.10. 18.00 TraFi Timo Patrakka kertoo tuoreimmat kuulumiset.01.11. 18.00 Asiaa veneen korroosiosta: Lars Ström08.11. 18.00 Päälliköt merellä15.11. 18.00 Karttanavigointi22.11. 18.00 Tukikohtakuulumisia29.11. 18.00 Ylipäälliköt merellä06.12. 18.00 Itsenäisyyspäivä13.12. 18.00 Tenttitulokset

MUUTOKSET MAHDOLLISIA. TARKISTA KOTISIVUILTA VIIMEISIMMÄT TIEDOT


14


15

Tohlopinranta 12, 33270 TamperePuh. 344 0264

Kimmo Virtanen

SOITA • Katso wwwMarkus Alvalahti , puh. 040 766 2890markus.alvalahti@loylymestarit.� www.loylymestarit.�

Tule pitämään tehokas kokous tai

rentouttava saunailta Tampereen

sydämeen Ajomestareiden saunatiloihin

”Löylymestareille” Hämeenkatu 4:ään!

P

Kokoustilaa parhaimmillaan 30 hengelle

Saunatilaa lähes 20:lle,viihtyisä takkahuone

Hyvät parkkitilat (Stockmannin parkkihalli).

Pirkan Teollisuuspinnoite OyTampereentie 473 33880 Lempäälä

www.pirkanteollisuuspinnoite.fi

KORROOSIONESTO JAAJONEUVOMAALAUKSET

TJL-SÄHKÖAsennukset ja korjaukset ammattitaidollaErikoisalaamme: Pienkohteet, esim. omakotitalot ja kesämökitVuohenhiekankatu 7 A 133700 Tamperepuh. 0400-130 548email: [email protected]

Joustavan palvelunmonipuolinen painotalo

Pohjolankatu 25 F, 33500 Tamperepuh. (03) 2535 100

www.pkpaino.com

LAATUA JA PALVELUA VUODESTA 1966


16


17

SEURAN VUOSIKOKOUS pidettiin tiistaina 22.2. Pajasaaressa. Ennen kokouksen alkua jaet-tiin seuran ansio- ja kunniamerkkejä, sekä SNL:n ja SVEL:N ansiomerkkejä. SVEL:n an-siomerkit jaettiin viimeisen kerran, sillä SPL ja SVEL yhdistyivät vuodenvaihteessa uudeksi lii-toksi, jonka nimeksi tuli Suomen Purjehdus ja Veneily ry.

Ansiomerkkien saajat:Seuran ansiomerkki. Leena Schultze Reijo Manninen Kalle Louhimo Riikka Virtanen Erkka AratKommodorin kuppi: Riitta ViitanenLiittojen merkit:SVEL:n kultainen merkki Rissanen Vesa no 127 Lindbld Leif No 126 Suonpää Virmo no 128SVEL:n hopeinen merkki Lahti Raimo Jaakkola Asmo Riutta Timo Törnblom Kalevi Uotila Jarmo Huuhtanen Ahti Pauni RaunoSVEL:n pronssinen merkki Linne Mikko Niinimäki Anitta Hanhinen Hannu Huuhtanen Mirja Bos Cornelius F Karvanen Eeva-LiisaSNL:n kultainen merkki Hämäläinen Reijo

Vuosikokous 2011

Teiskonlahti HeikkiSNL:n hopeinen merkki Villa Saara Valo Marko Koivumäki SariSNL:n pronssinen merkki Tervakoski Vesa Huhtala Keijo Antniemi Kalle Remes Tarja Ervi SirpaHuomionosoitusten jälkeen varsinaisen ko-

kouksen avasi seuramme Kommodori Eija Uo-tila. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ris-to Kangasniemi. Seuramme viime vuoden ta-loudellinen tilanne oli tuloksellinen näyttäen voittoa noin 3260 €, osasyynä oli varmaan se, että tukikohtamenojen oli arvioitua vähemmän. Kuluvana vuonna tukikohdissa on tiedossa vii-me vuodelta siirtyneitä menoja. Jäsenmääräm-me on vuodenvaihteen tilanteen mukaan oli 1273 jäsentä. Talouden vakauden johdosta hal-litus esitti kokoukselle maksujen pitämistä en-nallaan. Liittymismaksu 100€, jäsenmaksu 30 €, juniorijäsenet 7,50 €. Hallitus on päättänyt pitää myös venekuntakohtaisen tukikohtamak-sun ennallaan eli vuosimaksu 90 € tai kerta-maksu 5 €/henkilö.

Hallituksen jäsenten valinta sujui ilman ää-nestyksiä. Eija Uotila valittiin uudelleen kom-modoriksi, samalla hän ilmoitti tämän kauden olevan viimeinen, joten ensi vuonna edessä on uuden kommodorin valinta. Varakommodori-na jatkaa Rauno Pauni. Hallituksen erovuo-roisten tilalle valittiin Reijo Hämäläinen, Vesa Rissanen, Keijo Huhtala ja Heikki Laakso.

Kokouksen puheenjohtaja päätti sopuisasti edenneen kokouksen klo 19.50.

Teksti: Timo Riutta


18


19VENEKATSASTUS 2011 Matti Juuso

JÄLLEEN MUUTAMA SANA VENEKATSAS-TUKSESTA. Olkaa ystävällisiä ja ottakaa ajoissa yhteyttä katsastajaan, kun veneellä on peruskat-sastus, jotta voitte sopia maissa tehtävän runko-katsastus ajankohdan. Peruskatsastus tulee suo-rittaa joka viides vuosi, runkokatsastuksessa kat-sastajan tulee päästä näkemään mahdollisim-man moneen rungon kohtaan ja tämä käy par-haiten kun vene on mahdollisimman tyhjä tava-roista, jolloin turkkiluukkujen yms. avaus on-nistuu.

TURVALLISUUSVARUSTEISTATänä vuonna katsastajat tarkastavat kelluntava-rusteet että ne ovat veneen katsastusluokan vaa-timusten mukaiset.

Jokaiselle veneessä olijalle on oltava hänelle kokoluokaltaan ja kantavuudeltaan sopiva, hy-väksytty (CE-merkitty, Suomen Standardisoi-misliiton/tavaraselosteliiton (TSL), TraFin, kon-sumentverketin (Ruotsi), Dansk Varefaktan (Tanska), Varefaktan (Norja) tai muun SOLAS yleissopimukseen liittyneen valtion merenkul-kuviranomaisen hyväksymä) pelastusliivi, kel-luntapukine tai pelastuspuku seuraavasti.

1-luokka:Vähintään 100 N pelastusliivi, jossa tulisi olla valmiina turvavaljaat.

2-luokka:100 N pelastusliivi.

3-luokka:Vähintään 50 N kelluntapukine. Suositellaan 100 N pelastusliiviä.

4-luokka:50 N kelluntapukine.

1-ja 2-luokissa liiveissä vaaditaan myös haa-raremmi, muissa sitä suositellaan.

Vastaavat ns. vanhat, hyväksytyt liivit kel-paavat edelleen. Mikäli viranomaiset antavat edellisestä poikkeavia määräyksiä, on niitä nou-datettava.

Suositellaan, että pelastusliivit ovat väriltään oranssit tai muuten näkyvät.

Kelluntahaalareita ei suositella käytettäväksi ilman pelastusliivejä.

Ilmatäytteisten pelastusliivien mukana täy-tyy olla varaosasarja jokaista liiviä kohti. Liivit pitää huoltaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tehdystä huollosta on oltava merkintä liivissä. Ilman huoltomerkintää tai varaosasarjaa olevaa ilmatäytteistä pelastusliiviä ei tule hyväksyä kat-sastuksessa. Huollon ja tarkastuksen voi osaava tehdä itsekin valmistajan ohjeita noudattaen.

Valmistajat suosittelevat liivin uusimista 10 vuoden jälkeen, tai aikaisemmin, jos siinä on ra-kenteellista vikaa. n

Nautittavaa veneilykesää odotellenMatti Juuso

KATSASTUSPÄIVÄT 2011

24.05, 31.5., 7.6., 14.6. tiistai klo 18–20 Pajasaari11.6. ja 18.06. lauantai klo 11–18 Korppoonranta02.07 lauantai klo 10–18 Vehkalinna

KATSASTUSHINNAT 2011

Peruskatsastus 20 €Vuosikatsastus 20 €Kirjaamismaksu 8 €

Katsastusmaksu sisältää:• SVEL:n jäsenmaksun• Navigare lehden vuosikerran• SPL:n venerekisterimaksun

KATSASTAJAT

Tarmo Jalonen 0400447984Matti Juuso 0400452837Raimo Lahti 0400828099Kalle Louhimo 0405625216Matti Mäkelä 0400337411Virmo Suonpää 0405779190Kari Tulonen 0400635260Kalevi Törnblom 0405404652Jarmo Uotila 0400729285

Katsastus voidaan suorittaa myös muualla ja muina aikoina katsastajan kanssa sopi-en, näissä tapauksissa on hyvä varautua vähintäin 5 € kulukorvaukseen.

Edelleen yhtä tärkeä asia on jos veneesi katsastaa joku muu kuin seuramme venekat-sastaja niin muista toimittaa siitä tieto minulle mieluiten sähköpostilla [email protected] tai perinteisellä kirjeellä. Tämä tieto tarvitaan jotta vene säilyy seuran ja liittojen rekisterissä.Seuran perälipun käyttö edellyttää jokavuotista katsastusta.


20


21

Kesällä 2010 katsastetut veneet

VENELUETTELO

Katsastetut moottoriveneet 2010Rekisteri numero

Nimi Veneen tyyppi Omistaja

SANNI Silakkavene Sillanpää RaimoA 29559 TONIQUE Summalainen fiskari Lampinen JouniA 50758 LAYDY LIZA Pollux Asikainen MattiA 51950 DORIS II Capella 28 Ahlsted HeikkiA 52322 TANIKA Aquador 32 C Harjula AskoA 52809 RIIKKA Bella 660 Pirhonen AnttiA 56255 KATJUKKA Norppa 10 TK Kalliosaari Jukka ja KatiA 56285 VIHURI III Maria 24 Aaltonen MarkkuA 56334 ALIISA Pinja 39 Nieminen Jyrki H 163 JENNI Omavalmiste Malm PerttiH 519 FJORD Fjord Hiltunen VeijoH 6093 JESSICA Matkavene Heikkonen HarriJuhaniH 6320 MIDNIGHT EXPRESS Belmar 755 Aartio Markku

ANSKU Bella 660 Vaden AnteroH 9566 LAURAEMILIA SeaHound Viitaharju JouniH 11930 IIRIS Finn Master 760 TC Hiltunen JarmoH 12589 SeaStar 600 Cabin Luomala ErkkiH 12789 NAVIS Teräsvene TaNSH 13694 ELVIIRA Matkavene Jaatinen Markku H 70358 JOSEFIINA Kala-Kalle 24 Törnblom KaleviH 70804 ANNA Yamarin 59 HT Pihlainen HeikkiH 70918 VENLA Nikama HelgeH 70997 ANSKU Bella 660 Vaden AnteroH 71251 MEA VITA Kala-Kalle 24 Hämäläinen ReijoH 71367 DELTA FII Retkivene Lundström TaunoH 71854 MIIKKULAINEN Norppa 9 Viitanen RaimoK 7311 AURORA Altena Cruiser Ranta JariK 44653 KKELLU Kala-Kalle 24 Mikkonen AnssiK 45989 KAUSTINEN Kala-Kalle 24 Laihosalo Lasse ja KatriK 46408 JO II Tristan Serena Keinänen VesaM 27452 ELSE Maria 24 Majlund KimmoO 5434 KRISTIINA Bella 8001 Forsman JuhaniR 16182 MARLEENA Norppa 10 TK Ojanen Martti ja LeenaR 30969 SAGA Koskelo 28 Heikkinen Pasi ja

Vilmusaho RiikkaR 51229 ANITA Kulkuri Eskola Raimo

M/Y SOBHIA Forbina 40 Heiskanen KeijoBETTINA Butzflet 48 Piippo Jukka

MELISSA Matkavene Tarvonen MattiMERIMUIKKU Teräsmatkavene Kollanus JukkaVAAPUKKA Finmar Family Valio HarriMARIAN Matkavene Lahti RaimoFALCON Marino 8000 Juvankoski Martti

S 8976 Silver Hawk 540 DC Matikainen LassiS 16880 SANNI Kala-Kalle 24 Rajala EskoS 17050 JOHANNA Tristan 30 Kuittinen Unto ja AnjaT 3758 BRIGITTA Belmar 29 Karppi EsaT 4086 SIIKRI Matkavene Mäkelä LauriT 5307 LINDA Flipper 22 Pohjola PasiT 7973 SOFIA SeaRay 220 sundancer Antikainen PetriT 8999 KVASTIA TG 7000 King Cruiser Marnela JuhaT 12420 BETTINA Butzflet 48 Piippo JukkaT 12782 MELISSA Matkavene Tarvonen MattiT 13626 MERIMUIKKU Teräsmatkavene Kollanus JukkaT 15596 VAAPUKKA Finmar Family Valio HarriT 16343 MARIAN Matkavene Lahti RaimoT 16860 FALCON Marino 8000 Juvankoski MarttiT 23290 RININA Doppel 28 Raukola JariT 25571 SeaRay 200 C Sirkeoja IlkkaT 25963 LILLIAN B Bayliner contessa sunb Laine HannuT 28258 HELLEVI Bella 8002 Tuomiranta JarmoT 28717 AMANDA Teräsvene Nousiainen PerttiT 30630 AINI Summalainen Kemppainen UllaT 31792 MARINA Yamarin Biggame 540 Lehtovuo TarmoT 31883 MERILÄISKÄ Moottoripursi Hanhinen HannuT 31895 MARIBELLA Bella 8002 Voimanen JanneT 31897 ROSELLA Matkavene Kotakorpi JukkaT 32433 ALLIHUUPPA Matkavene Pajulahti MattiT 32704 MARIELLE Arcus 28 FB Kaura JaakkoT 32717 ANDIE Bensow 595 Tilvis MikkoT 32886 M/S MIINA Family 816 Lindell LeoT 33415 ELFINA Nordic 790 Forsman Eeva-Liisa ja HeikkiT 33879 USVA Bella 600 HT Finsk MikkoT 34905 M/S NICHOLAS Merivene 1210 DL Heikkilä EkeT 35094 BARBARA Bella 685 Lähde Yrjö ja Lahtinen KariT 35119 SANTORINI Marino 8000 Weiste JyriT 36068 UIMO Bella 561 HT Artama JormaT 36625 ZANZARRA Teräsvane Tiina VirnesT 37272 DIANA Fairlane 32 Phantom Punkka TimoT 38996 MAARIA Marino Shark Välisalmi PekkaT 39160 DOORIS Targa 31 Malminen JuhaT 39172 Bella 561 HT Kuusela RaunoT 40640 FENIX Matkavene Uotila Jarmo ja SamiT 41050 LEMPI III Runni 105 Ukkonen RaimoT 42799 NIU NIU Silvereagle Hallikainen MarttiT 42924 Nord Star 24 Patrol Hasan JoelT 43557 ANDANTINO Nova 36 Juvankoski Kari


22


23VENELUETTELO

T 43596 SUMMER Jurmo Cabin Mäkelä MattiT 44097 HELMI II Aquador 23 HT Marjamäki JariT 44112 ONNI SeaRay 330 DA Tervahauta Jukka ja TarjaT 44382 ELECTRA MV-Marin 5400 HT Laakkonen JukkaT 44539 SARA Marino Rocca Pohjolainen Jari ja EijaT 44647 SANS SOUCI Qvicksilver 580 Kannisto EsaT 45148 AKMARI Bella Falcon 26 Tikkanen HannuT 45517 MERILOKKI Silver Eagle Cabin Ala-Kojola ErkkiT 46145 KIPPO Kalaisa Matikainen LassiT 46361 Buster XL Näriäinen KariT 46517 ERIKA Fodimar Vikman Maj ja Liukko

RaimoT 46662 M/Y SOBHIA Forbina 40 Heiskanen KeijoT 46988 TUISKU III Bella 600 HT Nummela AhtiT 47087 EL OASIS Bayliner 2255 Smeds HarriT 47439 NORITA Flipper 850 Finsk MikkoT 47521 KOTSA Buster L Paju TeuvoT 47664 LE BUT-BUT Nidelv 24 HT Mättö JuhaniT 47764 Bella 655 Heinisuo JuhaniT 47736 M/S PIRKANMAA II Kelirikkovene Pirkanmaan tukisäätiö/

Riutta TimoT 51509 HILJA Norppa 10 TK Leinonen TimoU 33681 M/S BOEKANIER Robur 1100 Silvennoinen JuhaU 47309 EEVI-OLIWIA Yamarin 59 DC Valtonen JuhaU 53623 MAVELLA AMT 185 HT Aurinen MikaU 53754 HUIHAI Mako 284 CC Koivuniemi JaniV 10387 ELISABETH Matador Leino Ari ja Mäkinen PäiviV 17534 HELMI Vihe 590 HT Pohjanen JarkkoV 18135 IINES Fiskari Tähti HannuV 20162 CECILIA Arcus 28 FB Stenval VesaV 21909 SOFIA Bella 702 Virtala JuhaniV 24349 EULAALIA Omavalmiste Viberg JariV 33288 SINIBEL Bella 652 Kalapuro MattiX 9641 AALTOSCA Nord Star 24 Patrol Aalto PekkaX 10358 ZELENA Marino Rocca Hanhinen JukkaX 11321 Scantic 575 Kortekangas TeroX 12193 LORNA Hautakoski HeikkiX 12757 MV Marin HT Helander TapioX 13137 JOTE II Bella 8001 Moisio JormaX 13601 ANGELICK Albatross 321 MS Viitanen JuhaniX 13713 HELMI II Norppa 9.9 TK Hurske Kari

X 14279 ROMULUS Alu Craft Päivärinta UntoX 15988 PIKKU HILJA Artella 22 Joenperä Jouni

PURJEVENEET

SCARLETT Elan 33 Freudenthal Sebastian ja Katja

SATU III S & S 38 Retkin KariESTERI Sunwind 27 Pohjolainen SeppoMERI DI ANNE Långedrag 402 Rantalainen juhani ja

Nevala AskoTOVE Elan 31 Sarlin Juha ja ErjaKIIRA Kuunari Juhanka OlaviYILLAH Vega 27 Oinas Esko ja Erika

A 52992 MIREILLE Dufour 27 Korhonen Pertti ja AiriA 53507 SENTA Lohi 34 Päivärinta UntoA 56983 SUSANNA Jeanne au Bahia Nummela AhtiH 70996 HUMPTY-DAMPTY Sunwind 27 Tuominen JuhaH 71280 S/Y BLUES H-star Kujansuu Tapio

Suuniitty AnneH 71463 SLÖÖRI Sunwind 27 Huuhtanen AhtiL 7514 JOHANNA Roberts 32 Schultze KaiL 9789 ILLUUSIA Maestro 37 Aarto-Pesonen Leena ja

Pesonen JyriM 28578 TUULISPÄÄ Marina 75 Marttala MarianneM 28599 AURORA Finnfire 33 CR Mylläri JariM 28841 MARIELLE Maestro 35 Seppänen MarkusO 12323 PIKKUPYY Ohlson 29 Laakso Heikki

Humalamäki Inga-LiisaR 50525 PINJA Bavaria 40 CR Kangasniemi RistoS 16991 SEGUELA LillScampi Tiitinen SeppoS 17178 SARA FinnExpress 83 Varonen JouniS 18129 SASA Finngulf 33 Kasemets PeeterT 50119 JOUTENOLO II Bavaria 36 CR Janhonen AriT 50292 MEERI Helsman 31 Toivonen Olli-PekkaT 51198 TOPOLIINO Helsman 23 Leino MarkoT 51215 KATRINA Bavaria 37 CR Lempinen SamiT 51371 TIIULII Elan 43 Tepponen Esko ja TiinaT 50496 ANNE-MARIA Van De Stad 40 Levola TapaniT 50517 TILDA Matilda 7 Uitto MarttiT 52641 THELMA H-vene Hasan JoelT 53556 S/Y IRINKA Rock 20 Niinimäki AnittaT 53824 MERIUIKKU Maestro 38 Inkovaara MarttiT 54143 MAGGIE MAY Sunwind 27 Ahokas JoukoX 14847 VETEHINEN Bavaria 32 CR Suuronen IlmoX 1488 MARY H-vene Lindström JarkkoX 16350 AMALJA Cenit 33 Timola Pekka ja HanneleX 18133 BELLATRIX Bavaria 36 CR Pauni Rauno


24 OPETUSTOIMI


25Teksti: Heikki Teiskonlahti ja

Reijo Hämäläinen

KEVÄÄN LAIVURIKURSSIT ovat käynnissä Pa-jasaaressa, jossa opiskelijoita on molemmilla saaristokursseilla kolmisenkymmentä, rannik-kokurssilla kolmekymmentäyksi opiskelijaa. Oppilasmäärissä on viime syksyyn verrattuna pientä laskua mutta näihinkin määriin täytynee olla tyytyväisiä.

Työväenopistoissa pitämämme kurssit alkoi-vat Sampolassa täynnä ja Ylöjärvellä yli kymme-nen opiskelijaa joten kurssit jatkuvat normaa-liin tapaan. Viime syksyn rannikkokurssin suo-rittaneista jäi poikkeuksellisen paljon pois tut-kinnosta, syynä lienee lukuisat sairastapaukset ja työmatkat. Olemme varanneet heille mah-dollisuuden osallistua tämän ke-vään tenttiin.

Syksyllä tutkinnon suoritta-neille laivureille jaettiin diplomit Pajasaaressa 8. maaliskuuta. Tam-mikuulla Suomen Navigaatiolii-ton auktorisoivaan opettajasemi-naariin osallistui meiltä kaksi opettajaa Jenni Ahlstedt ja Heik-ki Laakso.

Opettajatilanne on tällä het-kellä seurassamme melko hyvä mutta lisätarvettakin on sillä nuo-remmilla tahtoo omat työtehtä-vät joskus haitata harrastuksia. Mikäli tunnet, että asia kiinnos-taa tervetuloa joukkoon mu-kaan.

Monet ovat varmasti huo-manneetkin, että tänä keväänä emme järjestä viikonlopun niin sanottua pikasaaristokurssia syys-tä, että kurssin ennakkokysyntä

oli niin vaatimatonta, että katsoimme parhaaksi jättää tällä kertaa väliin. Asiaan palataan taas seuraavina vuosina tarpeen vaatiessa.

Kevättä kohti mentäessä toukokuulla alkavat normaaliin tapaan käytännön veneilykurssit. GPS- mikäli halukkaita ilmaantuu ja tutkakurs-si, johon oppilaita jo nyt näyttää löytyvän.

Toivottelemme mukavia veneilyhetkiä ope-tustoimesta. n

Turvallista ja antoisaa veneilykesää opetustoimesta.

Patamäenkatu 5, 33900 TAMPEREPuh. 010 281 1000 www.yamaha-center.fi /tampereAvoinna: Arkisin 10-18 La 10-14

• Yamarin -veneet • Buster -veneet• Veneilyyn liittyvät tarvikkeet• Muuli -venetrailerit• Talvisäilytys

Yamaha

-perämoottorit

• Veneilyyn liittyvät tarvikkeet• Veneilyyn liittyvät tarvikkeet

Helly Hansen

veneilyasusteet

keliin kuin

keliin

Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn Nyt kaikki veneilyyn saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!saman katon alta!

Kuulumisia opetustoimesta

Keskitä asiointisiNordeaan jo tänään.Avainasiakkaanammesaat henkilökohtaisenpankkineuvojan.Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme.Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20(1.6.–28.8. ma–pe 8–18) tai käy osoitteessanordea.fi/tervetuloa.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Soppeentie 2Ylöjärvi0200 3000nordea.fi


26 UUDET LAIVURIT


27

TOMMISYRJÄNEN

0400-929628tommi.syrjä[email protected]

MIKKOSYRJÄNEN

[email protected]

VENEIDEN KEVÄTHUOLTOAVeneiden pesut sisältä ja päältä Vesitankkien desinfiointi Verhoilupesut Hajunpoisto Maston pystytys ja kaato Pohjan maalaus Alkeiskoulutus purjehdukseen Myös kotisi pienremontit ja kiinteistönhoito

Elo JussiElo PetraEloranta AlttiHaikonen MirkoHakala ArjaHakala JanneHarju JarmoHautakngas AnneHeino HeidiHemilä JukkaHonka AriHurmansalo SariHyvönen Jani KristianHänninen ReimaJokinen Jani KristianKangas ErjaKassinen PasiKenttälä RaunoKuusela HannaKäkönen VilleLaine PetteriLammi TommiLeinonen Timo-PekkaLeinonen AnuMarkkanen AriMickos RoyNurmilo SamiPekkanen AnttiPiekkari JaakkoPokki TuomoRajala SanttuRantanen JoukoRay TomasSaarela SallaSalonen Toni

Tauriala-Rajala TerhiTiitinen JukkaVastamäki TommiVirtanen KeijoVirtanen JoniVääränen Lauri

Yht: 41

Laivuritutkinnot syksy 2010

SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI

RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI

Ahlstedt TuulaAhlstedt HeikkiAnttila JyrkiHakanen MikkoHalmes MattiHurmansalo IlkkaIsokivijärvi JukkaJärvelä HannuKoivisto KimmoKuusi KimmoLankinen HeliLaukkanen SampoLehtonen KristoLeinonen SariMyllyniemi SatuMäkinen HarriRajala PekkaRäsänen MarkoTorpo MarkoVirkkunen Tuomo

Yht:20

Suoritettuja tutkitoja vuoden 2010 lopussa6962 kpl

T.Reinola Veneiden pohjan pesut, MYÖS KUUMAVESI, vesihiekkapuhallukset, kuljetukset neliveto traktorilla josta löytyy paineilma ja voimavirtasähkö

Veneiden huolto- ja korjaus- työt. hitsaus, sähkö, moottori Vaihtuva varasto takuuhuollettuja Wallas tuotteita. Wallas infokytkimeen gsm kauko-ohjaus 150€ UUDET WALLAS 22Dt, 30Dt JA 40Dt Lämmittimet ovat saapuneet markkinoille. Tampereen navigaatioseuran jäsenille erikoisalennus.

www.treinola.net Hauskantie 38 A, Ylöjärvi, Tero 0400-730689 ja Kari 0400-239109

Wallaksen ja Safiren valtuuttama huoltoliike. Eberspächerin vikakoodin lukulaitteet ja varaosat.


28 TUKIKOHTAKUULUMISIA


29

Tukikohtakuulumisia

Teksti: TukikohtavastaavaKai Schulze

TÄTÄ KIRJOITTAESSANI ulkona tulee lunta taivaan täydeltä, vastapäisen talon pääty juuri erottuu. Tästä huolimatta uskon kesän kuiten-kin taas tulevan; onhan se aina ennenkin tullut, muodossa tai toisessa.

Kevään tullen alkaa tukikohdissakin olla jos jonkinlaista elämää vaikka vesistöt ovat vielä paksun jään peitossa. Kuka käy katsomassa paikkojen kuntoa talven jäljiltä, kuka muutoin vaan jo keväiseksi muuttuneen ilman innoitta-mana.

Tietooni ei ole ainakaan vielä tullut erityisiä talven aiheuttamia vaurioita tukikohtakiinteis-töille. Kaikki katot ovat kestäneet paikoin jopa ennätysmäiset lumikuormatkin. Toivottavasti ei myöskään jäiden lähtö enää aiheuta vaurioita laitureille, kiinnityspoijuille tai muulle rantara-kennuksille. Nämä luonnonilmiöt kun ovat nä-köjään niin arvaamattomia.

Pajasaarihan, kuten tiedämme, elää myös talvella, jopa kiihkeämmin kuin kesällä. Lisään-tyneestä käytöstä johtuen on siellä ollut joitain ongelmia, kuten muun muassa pieniä kattovuo-toja. Näistä on aina ilmoitettu vuokranantajalle ja hyvässä yhteistyössä sovittu niiden hoitami-sesta. Kylmä talvi on myös aiheuttanut joitain viemäreiden jäätymisiä sekä tietysti määrättö-mät lumityöt.

VÄHÄN UUTTAPajasaaren keittiö uusittiin hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti ja keittiö alkaakin olla ”viittä vailla” valmis. Keittiökaapistot uusittiin, hankittiin ammattikäyttöön sopiva astianpesu-kone ja muutoinkin fixailtiin paikkoja tarvitta-essa. Lisätöitä ja –kustannuksia toivat yllättäen vanhan kaapiston alta paljastuneet vanhat pin-taputket, joissa vielä pari pientä vuotoakin.

Opetussalin puulattia on ollut jo pidempään pintarempan tarpeessa ja kun Ahti sopivassa ti-laisuudessa nykäisi vuokranantajan hihasta, saimme lupauksen lattian kunnostuksesta kau-pungin kustantamana. Tämä tullaan tekemään sitten kun kiinteistön käytössä löytyy siihen so-piva rako.

Korppoonrannan poijut kettinkeineen ovat olleet tiensä päässä jo jonkin aikaa. Tänä vuon-na tarkoituksena on uusia kaikki nämä. Venei-den koot ja määrät ovat koko ajan kasvussa ja se tietenkin aiheuttaa sen, että kiinnitysten on ol-tava niin luotettavia että venekunnat voivat nukkua yönsä rauhassa.

Korppoon laiturin laajennusta vauhditta-maan asetettiin myös ”toimikunta” ja jos asiat etenevät, voi kaivuri päästä töihin jo tulevana syksynä.

VÄHÄN VANHAARetkitukikohtien kustannukset jäivät menneellä kaudella merkittävästi alle budjetoitujen kulu-jen. Tähän ei mitään yhteistä selittävää tekijää löytyne. Ilmeisesti mitään merkittäviä kuluja ei ole juuri viime kaudelle osunut minkään tuki-kohdan osalta. Hyvä niin, mutta tilanteethan voivat aina muuttua yllättäenkin.

Mitään suurempia investointisuunnitelmia ei Näsijärven vesistön tukikohdissa ole. Niiden käyttö ja toiminta jatkunee aiemman mukaises-ti. Tavanomaiset käyttökulut kohdistuvat tie-tenkin kaikkiin tukikohtiin, mutta Vehkalinnan ja Kuterin kohdalla kannattaa käyttää harkintaa suurempien kuluerien suhteen. Näiden tuki-kohtien käyttöhän on taas päättymässä syys-kuun lopussa tämän hetken tiedon perusteella.

Omalta osaltani haluan toivottaa jäsenistölle kaunista kesää ja hyvää tuulta. n





Pajasaaren toimintakeskuksen kuulumisia

TÄTÄ KIRJOITTAESSANI mielessäni pyörii lä-hinnä Pajasaaren keittiösaneeraus, joka on aivan pieniä viimeistelyjä vaille valmis. Työ on edisty-nyt oikein hyvin, kiitos asiansa osaavien talkoo-laisten ja Sirpa Ervin käytännön tiedot. Ongel-mia tuottivat vesijohtojen jäätyminen ja putki-en kalustoon sopimaton rakenne. Kun putkitöi-tä ei määräysten mukaan saa kuka tahansa teh-dä, saatiin hyvillä suhteilla nopeasti ammatti-apua. Kesken remontin tuli uusi ongelma etei-sen katon alettua vuotaa. Syynä oli katon taite-kohtaan kertynyt paksu jää, joka painoi peltika-ton sauman auki. Onneksi omistaja (kaupungin tilakeskus) sai järjestettyä jään ja lumen poiston parin tunnin varoitusajalla.

Muutenkin kulunut ”normaali” talvi on ai-heuttanut ongelmia; jvkaivo on jäätynyt, seinät ovat muodostaneet kylmäsiltoja myös alakerran vesijohtoihin aiheuttaen tilapäisiä jäätymisiä. Viimemainitun ongelman poistamiseksi Tauno Lundström asensi uuden lämmitysvastukseen. Samoin keitiöön menevään putkeen tehtiin uu-si eristys. Kun runsaan lumentulon takia on lu-mi- ja hiekoitushommia riittänyt lähes päivit-täin ja lämmitystä on samoilla reissuilla pitänyt

tarkistaa ja säätää, voidaan varmaan sanoa tal-ven olleen hiukan yli normaalin.

Pajasaaren kaupugille maksettavasta vuok-rasta jo noin puolet saadaan erilaisina jälleen-vuokraustuloina. Enemmänkin olisi tulossa, mutta oma toiminta on luonnollisesti etusijalla ja vuokraajien valinta on suoritettava huolelli-sesti. Jälleenvuokrauksen organisointi onkin hallituksen kiireisimpiä tehtäviä, jos sitä halu-taan jatkaa..

Samalla, kun tilakeskuksen isännöitsijä kävi hyväksymässä keittiösaneerauksen, katsottiin yleisemminkin Pajasaaren tilannetta. Esim. lu-entosalin lattian kunnostus saadaan tehdä kau-pungin piikkiin, mutta huonossa kunnossa ole-va ulkoverhoilu ja -maalaus jäivät vielä avoimik-si.

Satamaa kunnostettiin syksyllä pahimmilta osiltaan. Tarvikkeita on jonkin verran ja kevääl-lä töitä voitaneen jatkaa. Pajasaaren varastoihin ja lipan alle on kertynyt melkoinen määrä eri-laista ”romua”, kevään aikana tilataan siirtolava ja toivottavasti talkoolaisia saadaan hoitamaan tarpeeton tavara pois saaresta.

Koulutustoimi, kerhoillat, liikunta ja juhlat on saatu hoidettua ilman enempiä ongelmia. Sirpa Ervi joukkoineen kaipaa tulevalla kaudella kurssi-iltoihin kahvinkeittäjiä. Opastusta on lu-vassa ja kun homma on muutenkin mukavaa, ottakaa yhteyttä Sirpaan. Myös miehet ovat ter-vetulleita; lumitöitä, takanhoitoa ym on samalla tarjolla. Oma lukunsa on tarvikemyymälä, joka ei ole vain ”pinssien” myyntiä, vaan myös in-fopiste varsinkin uudemmille jäsenille. Yrittäjä-henkiselle suhteellisen vähällä vaivalla mielen-kiintoinen tehtävä!

Kiitos kaikille aktiivisille jäsenille kulunees-ta kaudesta ja turvallista ja rentouttavaa veneily-kesää! n

Hanski Hanhinen ja Rami Lahti keittiön tuhoomisessa

Pepe Malm, Leo Lindell ja Hanski Hanhinen purkuhommissa

Iloiset maalarit pensselit heiluen Sirpa Ervi, Milli Huuhtanen ja isäntä

Melkein valmis keittiö asiakkaan silmin

Sirpan pitkään toivoma tiskikone





VEHKALINNAN KEVÄTKUNNOSTUKSEN valmistelut alkoivat jo hyvin varhain keväällä, huhtikuun alkupäivinä, kun pahoin puhki pala-nut saunan kiuas siirrettiin naapurimme Juha-nin avustuksella konevoimaa käyttäen auton perään ja matka ”Pepen klinikalle” alkoi. Ruo-honleikkurit ja moottorisaha pääsivät myös ki-peästi kaipaamaansa huoltoon Penalle.

15.5. Vehkalinnan kevätkunnostus Rantaan laskeutuville seuralaisille avautui loh-duton näky, kun jää oli siirtänyt laituria noin 5 metriä ja laituri oli siirtyessään irrottanut maa-tuen paikoiltaan. Talkooväki teki laiturin pai-koilleen asentamisessa kovasti töitä, ja laituri saatiin lopuksi kaikkia tyydyttävään asentoon. Paremmaksi kuin uusi, kunnostettu kiuas siir-rettiin alas saunalle ja asennettiin paikoilleen. Kiuas toimi hienosti! Totutusti haravoitiin ja siistittiin piha alueita ja siivottiin taloa Vehka-linnan kesän tapahtumia ja toimintoja varten.

Tiina Kotiranta ja Leo Lindell Vehkalinnan tukikohtaisännät

Vehkalinnan vuosi 2010

21.–23.5. Nuorisotoimen kunnostus ja virkistys viikonloppu

Nuoret kokoontuivat yhteiseen viikonvaihtee-seen suunnittelemaan kesän toimintaansa ja sa-malla siivosivat Diskoa ja tekivät kalustokun-nostuksia.

JuhannusJuhannusta vietti Vehkussa parikymmentä ve-nekuntaa ja saman verran autoilevia seuralaisia vaihtelevassa kesäsäässä.

3.7.–4.7. VehkupäivätNoin 50 henkilöä kokoontui Vehkalinnaan

talkoilemaan ja viettämään mukavaa kesäistä viikonloppua yhdessä tekemisen merkeissä.

Vehkupäivien järjestelyistä vastasivat Anneli ja Raimo Ukkonen ja muonitus vastaavia olivat Johanna Juvankoski ja Pia Suuripää.

Talkoissa siivottiin taloa, pestiin sauna, teh-tiin saunapuita, siivottiin ympäristöä ja laitet-tiin paikkoja muutenkin ” kesäkuntoon”.

17.7 Näsijärvi cup Pohjas-lahden kentällä ja Honkator-palla

Leikkimielinen koko per-heen rastitapahtuma

21.7.–25.7. Junnuleiri Edellisen vuoden tavoin leiri toteutettiin 5 päiväisenä, ja osallistujien mukaan aika lop-pui kuulemma vieläkin kes-ken! Junnujen leirille osallistui taas suuri määrä innokkaita seuramme nuoria noin 50 henkilöä. Leiri onnistui taas

hienosti, kiitokset siitä kuuluvat ohjaajille ja muonitusvastaaville!

31.7. Lentopallo viikonloppu

25.9. Vehkalinnan syyskunnostusSyksyisenä viikonloppuna laitettiin Vehkalinnaa talvikuntoon. Uimalaituri nostettiin jäiltä tur-vaa lentopallokenttä purettiin ja ulkoalueita siis-tittiin. Syyskunnostus viikonloppu oli ajallisesti viimeisiä alavesiin siirtymis viikonloppuja, ja Vehkalinnassa olikin ajankohtaan nähden mon-ta venekuntaa. Talkoisiin osallistui 17 henki-löä.

Syksyn aikana koettiin monta rajua myrskyä ja kuin Ihmeen kaupalla pihan vanha koivut pysyivät pystyssä. 7–8.8. myrskyrintama ohitti Vehkun noin kilometrin päässä, jossa kaatui suuria puita sadoittain.

Vehkalinnassa vieraili 2010 kesällä 762 hen-kilöä.

Vielä on veneiden päällä korkeat kinokset lunta, ja lisää sataa, mutta aurinko ja lisääntynyt valon määrä kertovat, että kevät on kuitenkin jo lähellä. Mieli palaa aina vain useammin mietti-mään tulevaa kesää ja veneilyä. Tavataan kesällä seuramme tukikohdissa! n

Kesää odottaen Leo ja Tiina

Talkooväkeä kahvitauolla





KUTERI, vanhin tukikohtamme, eli viime kesä-nä jännittäviä aikoja. Juuri kesän kynnyksellä vuokraisäntämme, Tampereen kaupunki, sanoi vuokrasopimuksen irti päättymään 30.09. 2010.

Kävijöitä tukikohdassa riitti aikaisesta ke-väästä myöhään syksyyn.

Kaikkien mielessä kuitenkin oli ”Onko tämä viimeinen kesä”. Jossain vaiheessa, niin saunan lauteilla, iltanuotiolla kuin laiturillakin puhe kääntyi aiheeseen: ”mitä? jos ja kun?”

Välttämättömät ylläpitokunnostukset hoi-dettiin hyvässä talkoohengessä.

Kuterin vuosi 2010

Syksyllä selvisi, että ainakin vuosi on saatu lisäaikaa.

Tulevanakin kesänä voimme nauttia olos-tamme Kuterin turvallisessa laiturissa.Uskomme tulevia kesiä olevan vielä monia.Tervetuloa Kuteriin. n

Teksti: Kuterin isännätHanski ja Tarja

Kävijämäärät Kuterin satamassa:kesällä 2010:

Henkilöt 572Veneet 220Autot 38

Menneen kesän kuulumisia Riekkolasta

TAAS ON VUOSOI KULUNUT, kun muistel-laan Riekkolan menneen kesän tapahtumia. Ai-ka kuluu, ettei meinaa kyydissä pysyä. Eikä ke-väällä kerinnyt edes kyytiin, nimittäin Riekko-lan kevät kunnostus (laiturit, pumppu, yms.) oli vielä tekemättä. Mutta onneksi oli aikaisia veneilijöitä liikkeellä jotka hoitelivat hommat. Kari Juvankoski soitti eräänä perjantaina, että pienten vaikeuksien jälkeen, jäiden liikuttelema laituri on ok ja muut jutut myös. Itse kävin pai-kalla kesäkuun alussa, tarvikkeita viemässä ja katsomassa, että paikat oli kunnossa. Ja kaikki oli niinkuin pitääkin olla.

Meillähän kävi niin, että kun laitoin ve-neemme myyntiin, se meni ”sopivasti” kaupak-si viikko pari ennen juhannusta, joten veneilyt ja tukikohtakäynnit jäivät. Sitten aika meni uu-den paatin etsimiseen. Lopulta paatti löytyi ja kaupat tehtiin elokuussa, mutta kesä oli jo lo-puillaan. Onneksi hieman lohdutti se ”kylmä ja sateinen kesä”, vai kuinka se olikaan.

Riekkolan kesä meni kokolailla samoja ku-vioita noudattaen, kuin ennenkin. Kiitos Mar-gonan porukalle. Mikko ja Raija hoitelivat isännöinnin Riekkolapäivillä, puita kaadettiin ja paikat puunattiin, oli ruoat ja talkoosaunat jne. Loppukausi oli taas rauhallisempaa.

Ja sielähän se Riekkola köllötteli hiljaiseloa vanhaan tapaansa, kun lokakuun lopussa me-nimme laittamaan paikat talvilevolle odotta-maan uutta veneilykautta.

Sen verran uudet tuulet puhaltelevat myös Pihlajalahdella, että siirryimme veneilemään saaristomerelle ja näin ollen myös suurin osa va-paa-ajasta vietetään varmaankin siellä. Ja ettei niinkin mukava paikka, kuin Riekkola jäisi vail-le isäntää, on Leinon Marko lupautunut jatka-maan isäntänä tästä keväästä eteenpäin. Tarkoi-tus on kyllä olla mukana kesät/syys kunnostuk-sissa.

Hyvää kesää ja veneilykautta 2011 kaikille ja erityis kiitokset vielä kaikille talkoolaisille. n

Kävijöitä vuonna 2010 459.

Teksti: Riitta ja Rauno Pauni Riekkolan isännät

Kuterissa voi grillata talvellakin.




37

SILMÄT KATSOO SINISTÄ MAISEMAA, hori-sontissa taivas kohtaa veden ja on vaikeaa erot-taa mistä taivas alkaa. Laineiden liplatus soi kor-vissa. Auringon valo leikkii aallonharjoilla ja maalailee keholle rusketusta. Mieleen painuu näkymiä sadoista luodoista, lahden pohjukoista ja niemien kärjistä. Suuria saaria, pieniä saaria, korkeita kallioita sekä tuulessa huojuvia kaisli-koita. Kuka jaksaa aina paahtaa kilpaa kiireen kanssa, kun hetken aikaa ajatukset voi täyttää merimerkeillä, lounatuulella, solmujen teolla, poijuilla tai ankkureilla. ”Carpe diem” eli va-paasti käännettynä vaikkapa.... tartu ruoriin! Kohta noista kesäisistä muistoista tulee uudel-leen todellisuutta. Päivissä on jo pituutta ja au-rinko alkaa voittaa jään ja nietokset. Kesä tulee, ystävät!

Vähä-Lampisaaren isännät kokeilivat viime kesänä miten isäntähommia voi hoitaa muodik-kaasti etätyönä. Silvennoisten seilatessa Saimaal-

Vähä-Lampisaari

Teksti: Kari ja Tarja Reinola ja Juha ja Arja Silvennoinen

Vähä Lampisaaren isännät

la, Reinolat purjehtivat saaristomerellä. Koko-naan eivät isännätkään lonkkaa vetäneet, vaan välillä sentään piipahtivat pienesti talkoilemas-sa, ettei kroppa täysin laiskistu. Muuten hom-mat Vähä-Lampisaaressa tulivat kuitenkin hy-vin hoidetuiksi aktiivisten apuvoimien avulla. Tämän päivän nopea viestintä; kuvalliset teksti-viestit ja facebook päivitykset pitivät meidät hy-vin ajan tasalla kohteen tilanteesta. Ainut mitä etätyössä kukaan ei pystynyt korvaamaan olivat Lampparin makoisat löylyt ja Koljonselän puh-toinen vesi.

Saamamme raportoinnin mukaan kohteen kesä sujui rauhaisaan tapaan ja kohteessa on riittänyt kävijöitä. Käyttöpäiväkirjaan oli kerty-nyt 233 käyntimerkintää. Niistä 85 oli yöpymi-siä ja loput päiväretkiä. Kohteessa kävijöitä 653 henkilöä, joista 11 talvella. Lemmikkimerkintö-jä 36 kpl. Paljon on saunottu, grillissä makkaraa tiristetty sekä helteistä nautiskeltu. Tavattu van-hoja ystäviä ja solmittu uusia tuttavuuksia. Hie-nosti on pidetty paikat kunnossa. Tunnetusti il-man huolenpitoa ei mikään paikka pysy viihtyi-sänä, se on meistä kaikista käyttäjistä kiinni.

Niin makaa, kun petaa sanoo jo vanha sananlas-kukin.

Kesän 2010 maihinnousussa oli yllätysohjel-maa. Kerrankin ei tarvinnut tehdä laiturien kanssa mitään! Betoniponttoonit ovat talvehti-neet erinomaisesti jo useamman talven ja edel-lisvuonna valettu kulkusillan pilarikin oli pai-koillaan. Toivotaan, että sama onni jatkuu. Uut-ta yllätysohjelmaa on tiedossa kesälle 2011. Puutalkoot, ”tukkilaiset tulee” hengessä. Kanto-apua tarvitaan ja Purtilo saa seilata useamman-kin reissun. Osa työstä on jo hoidossa, nimit-täin viime elokuussa ukkonen piti huolen pui-den kaatopuuhista naapurisaaressa. Nyt pitää enää vaan kuljettaa pöllinpätkät Lamppariin,

jotta yksi seuramme pitkäaikainen jäsen pääsee eroon ylimääräisestä ”ongelmajätteestään”. Ja me Lampparin kävijät saamme jatkossakin nauttia löylyn lämmöstä ja grillitulen loimusta. Lisää talkoopäivä kalenteriisi ja lähde sinäkin yhteisen hyvän tekijäksi!

Veneily merellisessä tukikohdassamme voi ja saa antaa välillä pientä haastetta, se on kuiten-kin erilaista, kun normaali arki kiireineen. Elä-mässä kannattaa toisinaan ottaa hieman hitaam-pi vaihde. Aisti luonnon kauneus ja ihana hiljai-suus. Hauskaa on välillä vaihtaa ”salkkarit” tuk-kakoskelon salatun elämän seuraamiseen, naut-tia lokkiyhdyskunnan kirkumisesta lintumaail-man Idols-tähdeksi tai yrittää kokkimaailman huipulle narraamalla ensin saaliin mato-ongen koukkuun. Välillä Lampparin laiturit keikkuu pohjoistuulella ja veneen sängyssä voi olla vai-kea pysyä kovalla myräkällä. Toisinaan taas voit nauttia peilityynestä uintiretkestä kuun sillalla. Saaressa; ilman sähköä, hanasta tulevaa juota-van puhdasta vettä ja jätehuoltoa, joudut het-ken miettimään miten ihan perusasioista selvi-ää. Mutta siinä aivot saavat uutta luovuuden iloa, sielu lepää ja aistit täyttyy luonnon elinvoi-malla.

Tavataan taas ensi kesänä Lampparissa! n





Korppoonranta 2010

MIKÄ LIE SYYNÄ, mutta tukikohdassa käynnit ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Sääti-laa tuskin voimme pitää asiaan vaikuttavana te-kijänä sillä kesä oli erinomainen ilmojen puoles-ta. Tukikohdassa suoritettiin jälleen pienimuo-toisia maalaustalkoita, suuritöisin oli korppoo-päivillä Ahti Huuhtasen talkooporukan maala-ma grillikatoksen ulkopuoli. Jälleen oli todetta-

Teksti: Korppoon tukikohtaisännätMatti ja Sirpa Juuso

Kalliomäki 2010

TUKIKOHTA TALVEHTI runsaan lumen peitos-sa odotellen kesän tuloa.Viime elokuun myrs-kytuhon jälkiä korjataan lähinnä saunaraken-nuksen osalta kevään aikana. Maaliskuun alussa poistimme vanhat veneiden kiinnitystolpat Vir-tasen Heikin ja Juankosken Maran avustuk-sella.Henkilökäyntejä 522 kplHyvää kevättä veneilykesää odotellessa. n

Teksti: Pertti Malm, tukikohtaisäntä

Kävijämääräthenkilökäynnit 680

venekäynnit 195

va meriveden korroosiota aiheuttava vaikutus, osa kiinnityspoijuista petti, minkä johdosta tu-levalle kesälle kaikki kettingit uusitaan ja osa poijuista. Tämä oli meidän viimeinen vuosi Korppoon isännyydessä ja on aika kiittää kaik-kia talkoolaisia, jotka vuosien varrella olette osallistuneet talkoisiin. Ilman teidän panostan-ne hommat ei toimisi. n

Suotuisia tuulia odotellessaMatti ja Sirpa Juuso

Korppoonrantapäivien osanottajia

Venepäällikkökurssin vierailu


40


41VEHKALINNA 30 VUOTTA

Viirupöllön ja kummituksen tukikohta eli30 vuotta Vehkalinnassa

ELETTIIN VUOTTA 1981, Virmo Suonpää oli valittu seuran kommodoriksi ja Navigaatioseura vietti 15 vuotisen toimintansa juhlaa. Silloin vuokrattiin Tampereen kaupungilta retkituki-kohdaksi Vehkalinnan entinen kesäsiirtolakiin-teistö Tarjanneveden rannalta.

Vehkakosken sahan omistajat Alma Liljeb-lad ja Carl Grönberg raken-sivat Kuivikkoon huvilan. Hulppea kaksikerroksinen ra-kennus torneineen valmistui 1905. 1920-luvulla Kuivik-koa ruvettiin kutsumaan Veh-kalinnaksi. Sahan lopettami-sen jälkeen Vehkalinna toimi täysihoitolana ja kesäsiirtola-na.

Vuokrasopimus allekirjoi-tettiin 1.6.1981 ja Vehkalin-nasta tuli seuran ulkotukikoh-ta N:o 2 Kuterin jälkeen. Kol-men vuoden ajan vuokrasopi-mus käsitti vain kolme kesä-kuukautta, mutta nyt sopimus on ympärivuotinen jatkuen vuoden kerrallaan.

Kaksikerroksisen päära-kennuksen lisäksi noin 1,5 hehtaarin tontilla on iso rantasauna leivintupineen ja diskoksi kut-suttu paviljonki näyttämöineen. Laituripaikko-jen lisäksi tukikohdan varustuksesta mainitta-koon muun muassa katettu rantagrilli, parkki-paikka ja sähköllä varustettu paikka asuntovau-nuille, kaivo, kompostoivat käymälät, kalusto-vaja polkupyörineen ja beach-lentopallokenttä.

Teksti: Marja Kuukkula

Mänttä–Vilppulan alueella Pohjaslahdella si-jaitseva Vehkalinna on seuran pohjoisin tuki-kohta, jonne pääsee sekä vesitse että maitse.

VUODENKIERTONavigaatioseuran väki ryhtyi ripeästi toimeen uuden tukikohdan kuntoonsaattamiseksi venei-

lijöitten käyttöön. Talkootyön määrä on mittava. Siitä kiitos tukikohtaisännille ja -emän-nille, jotka aikaansa ja vaivo-jaan säästämättä ovat käyttä-neet älynystyröitään ja ideoi-neet kulloinkin ajankohtaiset remonttihankkeet, joita to-della on riittänyt. Rakennus-tarpeita on saatu osin vuokra-isännän (kaupungin) toimes-ta, osin lahjoituksina.

Kevättalven talkoot, ju-hannus, Vehkalinnapäivät, Näsijärvi-Cup Pohjaslahden urheilukentällä, lentopallopäi-vä, junnuleiri, syyskunnostus ja pikkujoulu. Siinä tiiviste-tysti Vehkalinnan vuodenkier-to. Kaikki tämä toteutuu vain

Tampereen Navigaatioseuran kuuluisalla tal-koohengellä. Ja sillä, että tukikohtavastaavat tal-vikaudella rämpivät lumipöykkyjen läpi Paja-saaren vintille suunnittelemaan tulevaa veneily-kautta.

MIKÄ IHMEEN KEVÄTKAATO?Sananmukaisesti Kevätkaato tarkoittaa keväisiä kunnostustalkoita huhti/toukokuussa. Silloin moottorisaha karjuu ja kirves viuhuu: kaade-

taan puita, tehdään saunapuita, huolletaan lai-tureita ja siistitään ulkoalueita ja rakennuksia kesäkuntoon.

Vuonna 1990 Kevätkaato järjestettiin 21.4. Naiset kävivät saunavuorollaan uimassa jäälaut-tojen seassa. Miesväki kertoi odottavansa siihen asti, kunnes vesi on kaljanlämpöistä.

Vuonna 2000 järjestettiin Kevätkaadon lisäksi ulkoilu-päivä aprillipäivän kunniaksi parinkymmenen hengen voi-min.

Vuonna 2002 saunateras-silta saatiin seurata, kun jäät lähtivät Pohjaslahdesta ja jout-senet kaartelivat lähituntu-massa ja 2005 oli tovi aikaa talviharrastuksiin: kalaa nousi pilkillä.

JUHANNUSLomakauden alku näkyy Vehkalinnassa juhan-nuksena: laituri täyttyy veneistä ja saunan lau-teilla käy aika porina.

Vuonna 1995 osa juhannuksen viettäjistä pakkautui Toivion Raimon uuteen autoon ja retki suuntautui Kangaskosken myllylle.

Kaupungin ostama uusi kiuas asennettiin paikoilleen 1997. Edellinen kesti 12 vuotta.

Jotta juhannus ”kaikilla mausteilla” olisi täy-dellinen, ohjelmaan kuuluu ehdottomasti myös juhannustanssit läheisellä Vehkakosken lavalla.

Vuonna 1999 raju ukkosmyrsky pyyhkäisi alueen yli ja katkaisi mainiossa kesäsäässä alka-neen kesän kohokodan juhlinnan.

VEHKALINNAPÄIVÄT

Kesäpäiviä tukikohdassa vietetään luonnollisesti heinäkuussa, kun väki ajelehtii, purjehtii tai puksuttaa ylävesissä. Kesäpäiviä vietetään tal-koillen, sillä kunnostamista riittää ja hommia löytyy kaikille. Puusouvia ja risusavottaa ja ra-

kentamista piisaa. Mutta vas-tapainoksi leivintuvan uunin antimista on saatu nauttia Vehkupäivillä monta kertaa.

Navigaatioseuralaisten mo-nitaitoisuutta kuvaa muun muassa talkooponnistus, kun Vehkalinnan rantakivillä kei-tettiin punamultamaalia vuonna 1996 polttopuuka-toksen ja rantasaunan maala-ukseen. Lientä tuli sen verran paljon, että sitä riitti vielä Kal-liomäen tuvan seinien maala-

ukseen.Pelkkä työleiri Vehkalinna ei ole, sillä talkoit-

ten lisäksi aikaa jää vapaa-ajan viettoon ja mu-kavaan yhdessäoloon. Esimerkiksi vuonna 1987 tehtiin Vehkupäivien jälkeen bussimatka Ähtä-rin eläinpuistoon, väkeä oli auton täydeltä, 50 henkeä. Ja iloinen vieraskirjamerkintä: Viiru-pöllö pesi jälleen pesäkolossaan.

Samana vuonna Vehkupäivillä silloiseen lai-turiin ahtautui 44 venettä. Parkkipaikalla oli neljä autoa. ja kahvitilaisuuteen osallistui 100-130 henkilöä.

Vuonna 1990 kesäpäivillä koettiin kummia: Vehkalinnan tornin kuuluisa kummitus ryntäsi näkösälle väkijoukkoon peräti kahteen ottee-seen. Otus sai hetikohta nuhteet: esille tullaan

Vehkalinnan päärakennus valmistui vuonna 1905. Sahan patruunan huvilasta täysihoitolaksi ja kesäsiirto-laksi muuttunut rakennus hulppeine torneineen koki uuden tulemisen viimeistään silloin, kun Navigaatioseuran juniorileirit valtasivat talon vuonna 1997.

Juhannuksesta se alkaa ja jatkuu parhaimman lomakau-den. Vehkalinnan laiturissa on tungosta.

Lähteet: Reijo Leivaaran, Leo Lindellin ja Pirkko Ritomaa-Aratin haastattelutKuvat: Leo Lindell ja Kalevi Törnblom


42


43

vain kerran, keskiyöllä ja kaapu silitettynä. Ryp-pyistä vaatetusta ei hyväksytä.

Vuonna 1999 valmistui Leo Lindellin suun-nittelema grillikatos, samoin elementtirakentei-nen väliseinä saunaan, jolla löylyhuoneen kokoa saatiin pienennettyä, näin polttopuiden kulu-tuskin pieneni. Lahjoituksia tuli kalusteista säh-kötolppiin, mikrouunista kattopelteihin. Ja seu-raavana vuonna Taustilan Minna suunnitteli ja toteutti päärakennuksen toiseen kerrokseen las-ten puuhahuoneen kangaseläimineen. Vehka-linnapäivien ehtiessä iltaan, vaihdettiin vapaalle ja diskossa tanssittiin Helanterän Paavon haita-rin säestyksellä.

Vuonna 2008 Vekkulassa järjestettiin lasten liukumäen juhlallinen avaus Taustilan Minnan emännöimänä. Mallikkaan ensimmäisen laskun suoritti Väinö.

Keväällä 2004 aloitettiin uuden laiturin asennus, jolloin se uitettiin ja ankkuroitiin pai-koilleen. Talkootyönä rakennettiin maasilta ja kesäpäivillä työtä jatkettiin tekemällä terassitaso rannalle laiturin jatkeeksi.

Kesällä 2009 toteutui varsinkin seuran nais-ten ja lasten monivuotinen unelma uimalaitu-rista.

Kesällä 2009 myös grillikatosta kunnostet-tiin ja maalattian tilalle asennettiin hieno laatta-lattia. Samana kesänä uusittiin saunalle molem-mat vesipadat. Aikaisin keväällä myös saunan pukuhuone sai uuden raikkaan ilmeen.

NÄSIJÄRVI-CUPTukikohtatapahtumiin kuuluu myös Pohjaslah-den urheilukentällä pidettävä veneseurojen väli-nen epävirallinen ”Nässyn” potkupallomesta-

ruus (vesistön jalkapalloherruus) ja vuonna 1995 Navis ylsi ensi kertaa riemukkaaseen voit-toon: oli loistava pelaajamateriaali, voittoon sii-vittävä kiertopalkinto (muhkea sahtitonkka täynnä tuhtia lientä) ja ennen kaikkea aivan mahtavat asianmukaisesti varustautuneet kan-nustusjoukot, jotka katkaisivat henkisellä tasolla vastustajien selkärangat jo ennen varsinaisia ot-teluita.

Huutovoimaa Naviksessa nimittäin piisaa. Kirjaamattomat historiatiedot kertovat, että Vehkalinnan huussit olivat pallopelivoiton jäl-keisenä aamuna huomattavan vilkkaassa käytös-sä. Sahtitonkka oli tehnyt tehtävänsä.

Sen jälkeen voitto on tullut Vehkalinnaan useampaankin otteeseen, kun pääpalkintoa on lähdetty vuosi vuodelta jahtaamaan. Pelin jäl-keen askel on ollut kevyt paluumatkalla tuki-kohtaan, vaikka tuomisina onkin ollut loiskuva voittokannu saunalle rahdattavaksi.

LENTOPALLOPÄIVÄSyksyllä 2001 lentopallokenttätalkoita järjestet-tiin pariinkin otteeseen ja seuraavana vuonna kenttä saatiin pelattavaan kuntoon ja sille toi-

vottiin kovaa käyttöä kesän aikana. Hikisen len-topallopäivän jälkeen maistuvat rantasaunan makoisat löylyt.

JUNNULEIRINavigaatioseuran juniorileiritoimintaa ryhtyi ideoimaan Kivipensaan Tapsa joulukuussa 1994. Tuumasta toimeen ryhdyttiin per oitis ja jo seuraavana vuonna leiri järjestettiin Kuteris-sa. Kahden Kuteri-leirin jälkeen siirryttiin Veh-kalinnaan, jossa junnut kokoontuivat ensim-mäisen kerran 1997.

Tukikohdassa nelipäiväinen leiritoiminta al-koi kesäsiirtolamuotilla Pirkko Ritomaa-Ara-tin komennossa. Johan tuli elämää Vehkuun, kun parhaimmillaan 30 junnua ja lähes saman verran ohjaajia/huoltohenkilökuntaa säntäili tu-kikohdassa. Vehkalinna tarjoaa oivalliset yöpy-mistilat, keittiötoiminnan, ison saunan ja tur-vallisen lahden vesillä tehtäviin harjoituksiin.

Ohjelmassa on ollut leirikaste, retkiä, optari-purjehdusta, navigointiharjoituksia, kumivenei-den käsittelyä, solmujen opettelua, askartelua, esitelmiä, leiridiscoa, sambakoulua, nuorisoteat-teria, palokunnan, poliisin ja luotsin toimintaan

VEHKALINNA 30 VUOTTA

Toistakymmentä vuotta sitten Vehkun junnuleirillä tutkittiin kumiveneen saloja. Ryhmässä ovat mukana nykyiset ohjaajat Saku Heinonen, Sari Kivipensas, Erkka Arat ja Riikka Virtanen innokkaitten leiriläisten keskellä. Vuodet ovat vierineet, joten tämä on lähes kuva-arvoitus: kuka on kuka?

Vesille venosen mieli. Vuoden 2008 junnuleirin purjehduskalusto valmiina lähtemään vesistöharjoituksiin.


44


45

tutustumista. Ja kaiken on kruunannut Lahtisen Leenan pettämätön keittiösapluuna. Kun vielä leirin päättää olym-pialaiset ja päätösjuhla palkin-tojenjakoineen, on kesäinen yhdessätekemisen kokemus taattu. Ja silloin on jo unoh-dettu naapurin sonnimullien hyökkäysyritykset.

Myöhemmin leirin johta-javastuu on ollut Asmo Jaak-kolalla ja Sanna Eljaalala. Kesällä 2010 leiri järjestettiin jo viisipäiväisenä. Neljä vii-meistä vuotta leiriä ovat vas-tuullisesti vetäneet seuran omat juniorit Riikka Virtanen, Sari Kivipensas, Saku Heinonen ja Erkka Arat. Mukana ohjaajina on ollut myös useita seuramme junioreita. Toiveena olisi, että lasten vanhempia pitäisi saada innostumaan asi-asta vieläkin enemmän.

Vähän voi vielä röyhistää rintaa, kun Veneilyliiton ve-neilykoulu on ollut leireillä mukana useana kesänä.

PYÖREITÄ JUHLIATukikohdan vuokrasopimuk-sen allekirjoituksesta tuli ku-luneeksi 10 vuotta vuonna 1991 ja Vehkalinnapäivillä tanssin rytke jatkui pikkutun-neille.

Juhlallisin menoin noin 60 henkilön voimin todistettiin 20 vuotta tukikohtana palvel-lutta Vehkalinnaa sitten

1.9.2001. Ohjelmassa oli lipunnosto, puheet, ruokailu, kisailut niin lasten kuin vanhempien-kin kanssa, saunominen ja lipunlasku. Sitten seurasi iltaohjelma, joka sisälsi muun muassa kuvaelman Vehkalinnan kohtalon hetkistä. Vii-meistään Leidit lavalla -esitys sai yleisön hur-mostilaan. Yhdessäoloa jatkettiin aamun saras-tukseen (kummituskin näyttäytyi) tanssin ja grillauksen jälkeen.

Vehkalinnan päärakennuksen 100-vuotis-juhlia vietettiin 10.–11.9.2005. Juhlintaan pa-neuduttiin huolella: lauantaina oli kemut jäse-nistölle ja kutsuvieraille sekä sunnuntaina avoi-mien ovien päivä muille asiasta kiinnostuneille. Setä Atzimuutti, täti Vertikaali ja tukikoh-taisännät Leo Lindell ja Reijo Leivaara saivat toisenkin kerran esitellä juhlakohdetta vieraille. Paikallishistoria kiinnosti, sillä avoimien ovien päivänä kirjautui 75 kävijää. Monella oli oma-kohtaisia kokemuksia Vehkalinnan kesäsiirtola-ajoista.

VEHKALINNA 30 VUOTTA

TUKIKOHDAN SYYSKUNNOSTUSAprikoidaan tulevia kunnostustöitä, laitetaan paikat talvikuntoon ja hahmotellaan tulevia suunnitelmia. Esimerkiksi vuonna 1995 suurin osa syystalkosiin tuli autoilla, mutta veneellä kulkijoitakin oli vielä (Emma, Marius, Outii-na).

PIKKUJOULUT MARRASKUUSSAUutena ja hienona kokemuksena alkoi pikku-joulun viettäminen Vehkalinnassa 13.–14.11.1999. Seuraavana vuonna syksyn ensilu-mi juhlisti pikkujoulua.

– Yhdessätekemisen ilo, ruuan tuoksut, jou-lun valot pimenevässä illassa ja vanhan ajan jou-lusauna. Se on siinä, kirjoittavat Minna Niini-virta ja Leo Lindell vuoden 2004 pikkujoulusta Ruorissa.

Tukikohdan tunnelmallinen pikkujoulu on siis jo perinne, johon kuuluu yhdessä valmistet-tu muhkea jouluateria, sauna, takkatulen ääres-sä rupattelu ja salin puolella tanssahtelu. Joulu-pukkikin on kiireiltään ehtinyt juhlaväkeä moikkaamaan.

AKTIVITEETTEJA YMPÄRISTÖSSÄNavigaatioihmiset ovat tunnetusti kuuluisia parkettien partaveitsiä, joten patikkaretki Veh-kakosken rantalavan tansseihin ei ole ponnistus eikä mikään. Humppaajien jono Vehkalinnasta

FAKTAA

Vehkalinnan isäntiä ja emäntiäAulis ja Ulla Viitaniemi 1984Tapio ja Vappu Hiltunen 1985Reijo Leivaara ja Ulla Juusela 1986–97 Reijo Ojala ja Liisa Ojala avustivat 1994 Leo Lindell ja Ulla Juusela 1998Leo Lindell ja Minna Niinivirta 1999–2007Leo Lindell ja Minna Taustila 2008 (1 kk)Leo Lindell ja Tiina Virnes 2008–2011

Kun toimeen tartutaan. Tällä kertaa projektina on laiturin kunnostus tai oikeammin uuden rakenta-minen. Talkootyön määrä Vehkalinnassa on mittava.

Kevätkaato talkooporukalla. Oikeasti puuta kaatuu tontilta mootto-risahan voimin.Nyt ollaan jo kirvesmiesvaiheessa eli pölli on saatu mannekiiniksi ja pötkylä saa kohta halkomiskyytiä saunapuiksi.

polkua pitkin metsän ja lehmilaitumien poikki kukkamekoissa ja prässihousuissa tanssilavalle on ollut yksi kesän huipennuksista niin juhan-nuksena kuin Vehkupäivilläkin.

Pohjaslahden kylän tutustumisen arvoisia kohteita ovat lisäksi Museokahvila Heikintuvan antimet, Heikintorin myyjäiset, Heinämarkki-nat Kolkin vanhalla koululla, Pohjaslahden kirkko ja Palelusvuori vaelluskohteena.

Nykyisin kyläkeskuksen kauppa Tarjanne toimii taas ja vieressä on houkuttimena pizzeria kesäterasseineen.

Marja Kuukkula

30-vuotisjuhla30-vuotisjuhlat järjestetään

Vehkupäivien yhteydessä 2.–3.7.2011. Lauantaina on normaalisti talkoot ja hyvää

syötävää ”omalle talkooväelle”. Varsinainen juhla järjestetään

sunnuntaina, jolloin on avoimet ovet ja ohjelmaa.


46


47KILPAILUTOIMIKUNTA

KAUDEN 2010 KILPAILUTOIMINTA oli edel-listen vuosien tapaan aktiivista. Kisakausi alkoi seuran omalla karttakisalla maaliskuussa. En-simmäinen veneilytaitokisa käytiin kesäkuun alussa ja veneilytaitokilpailuja pidettiin suunni-telman mukaisesti viisi. Näiden lisäksi edustus-joukkueemme osallistui perinteisesti Porin navi-gaatioseuran järjestämään yönavigointikilpai-luun. Tällä kerralla porilaiset tunsivat parem-min laatimansa reitin ja veivät voiton reilulla erolla. Vastaavasti porilaisten joukkue oli muka-na päätöskilpailussa täällä Näsijärvellä ja tässä-kin kisassa Porin joukkue näytti osaamisensa

vieden voiton mukanaan. Kaikkiaan 13 vene-kuntaa ja 27 eri henkilöä otti osaa kisoihin.

Kilpailut ovat myös osa veneilykurssien oh-jelmaa käytännön veneilytaitoharjoituksina sekä hyvää harjoitusta kaikille seuran jäsenille. Syk-syn päällikkökurssilaiset osallistuivat esimerkik-si Naistenlahti-malja kisaan ja ensimmäisen ker-ran kilpailujen historiassa mukana oli myös po-liisivene Lipo 6.

Kiitos kaikille ratamestareille, he olivat jäl-leen laatineet mielenkiintoiset ja sopivan haasta-vat kisat. Tutut suuntimakohteet kuten Nais-tenlahden voimalaitoksen savupiippu, Lielah-

den sellutehtaan savupiippu, Näsinneula ja tut-tu sektoriloistomme Siilinkari olivat jälleen tar-peellisia. Kiitos myös veneen omistajille, jotka tuovat veneensä kilpailumiehistön käyttöön ja antavat mahdollisuuden harjoittaa veneilytaito-ja oikeassa ympäristössä. Kiitos myös kaikille kilpailijoille ja muille toimijoille innokkaasta mukana olosta.

Diplomikilpailun palkinnot jaettiin kesä-kuussa laivuridiplomien jakotilaisuuden yhtey-dessä ja muut kiertopalkinnot, hopealusikat ja arvonimet lipunlaskujuhlassa. n Kauden 2011

kilpailukalenteri Ti 31.5 klo 18.00 Diplomikilpailu, tehtävät seuran nettisivulla toukokuun puolessa välissäTi 9.8 klo 18.00 Jameson-ajotTi 23.8 klo 18.00 Naistenlahti-maljaLa 3.9 klo 19.00 Porin yökilpailuTi 6.9 klo 20.00 Pirkan Kello-yökilpailuLa 24.9 klo 12.00 Olut-makkara kilpailuTi 15.11 Merikarttanavigoinnin SM-karsin-nan tehtävien jako

Mahdolliset muutokset ilmoitetaan seuran nettisivuilla.

Lipo 6 valmiina kisaan.

Kilpailureittiä suunnittelemassa Kirsi-Marja Myllymäki, Petri Rannikko ja Tauno Luukkala

Palkintopöytä

Olut-makkara kisa käytiin sakean sumun keskellä.

Teksti: Reijo ManninenTaNS/kilpailutoimikunta


48


49NUORISOTOIMI

HELTEINEN HEINÄKUUN päivä Pajasaaressa ja innokkaita leiriläisiä ja leiriläisten vanhempia alkoi kerääntyä odottamaan bussia. Jälleen oli alkamassa juniorileiri Vehkalinnassa. Bussin saa-vuttua saatiin kaikki tavarat, lapset ja ohjaajat lastattua bussiin ja niin oli alkanut taas kesän leiri.

Bussin saavuttua Vehkuun, purimme tava-rat, keräsimme leiriläiset kokoon ja aloitimme leirin. Kommodori käytti alussa puheenvuoron leiriläisille ja paikalla olleille vanhemmille, jon-

Juniorileiri 21.–25.7.2010

ka jälkeen majoitimme leiriläiset taloon. Leiri-läisten majoittuessa ”henkilökunta” järjestäytyi ja järjesti paikat, jonka jälkeen illan ohjelmaan kuului ruokailua, saunomista, uimista ja muu-tamia yhteisiä leikkejä.

Illalla saapuneiden veneilyliiton kaluston ko-koamiseen meni aamulla mukavasti aikaa ja saa-tiin samalla tervetullutta kertausta jollista ja nii-den osista. Päivä kului mukavasti aurinkoisessa säässä veneilyn, uinnin sekä askartelun merkeis-sä, syömistä tietenkään unohtamatta. Iltaohjel-

maakin oli, pientä musisointia sekä leikkimieli-siä kisailuja.

Perjantaina aamupäivä kului normaalien uo-mien mukaan, kumiveneilyä sekä purjehdusta, uimista sekä askartelua. Lisäksi saimme lasket-tua veteen myös omat, keväällä korjaamamme optarit ja suureksi ilosemme ne kelluivat ja oli-vat purjehduskelpoisia. Iltapäivällä saimme vie-raisemme kaksi venepoliisia. He kertoivat vesi-turvallisuudesta sekä venepoliisien toimesta nä-sijärvellä. Pääsimme myös tutustumaan poliisi-veneeseen ja saimme paljon vastauksia leiriläis-ten mielenkiintoisiin kysymyksiin. Poliisien läh-dettyä oli aika valmistautua iltaan. Vehkalinnan yläkerta muuttui taas diskoksi spottivaloilla, sa-vukoneella sekä kaiuttimilla.

Lauantai kului saariretkellä. Lähdimme lou-naan jälkeen optareilla, zoomeilla sekä mootto-riveneillä läheiseen saareen, johon oli suunnitel-tu ryhmille vesi-olympialaiset. Lajeihin kuului muun muassa vesi-ilmapallokeilaus, pelastushy-pyt, mölkkyviesti ja makkaransyönti. Ja koska vesi-ilmapalloja oli tuotu mukana saareen saa-villinen, olympialaiset päättyivät yleiseen vesi-ilmapallosotaan, johon osallistuivat niin leiriläi-set kuin ohjaajatkin. Saaren siistimisen jälkeen lähdimme takaisin Vehkalinnaan. Matkalla pur-jehtijat saivan kokeilla taitojaan myös jollan kaadossa, joka sujuikin mainiosti. Saaressa syö-dyistä makkaroista huolimatta oli mukava pääs-tä syömään ja sen jälkeen saunomaan ja viettä-mään taas iltaa leikkien ja pelien merkeissä.


50


51

Sunnuntaina oli taas edessä leirin purkami-nen ja tavaroiden pakkaus. Loppukahvitukselle saapui miellyttävän paljon leiriläisten vanhem-pia kuulemaan leirin kulusta ja tietysti nautti-maan kahvista ja kakusta. Haikein mielin pak-kasimme leirin tavarat, ohjaajat sekä leiriläiset bussiin ja lähdimme kohti Tamperetta ja Paja-saarta. Taas oli yksi leiri ohi, mutta onneksi oli taas odotettavissa uusi leiri, seuraavana kesänä.

NUORISOTOIMI

Juniorit kiittävät kun saivat taas vallata Veh-kalinnan, ohjaajilla oli hauskaa ja toivottavasti myös leiriläisillä sekä myös lasten vanhemmilla. Toivottavasti näemme taas kesällä, juniorileirillä Vehkalinnassa! n

Veneleiri 2011Järjestetään viikolla 29 päivinä

20.07 –24.07. Ilmoittautumiset ovat alkaneet

netissä [email protected] täytetään ilmoittautumis-järjestyksessä n 30 ensimmäistä

mahtuu mukaan.Pidä kiirettä.

Etsintäkuulutus!

Junnutoiminta etsii kesän leirille apujoukkoja keittiöön! SINÄ, jol-la ajoittain kauha ja tiskiharja pysyy käsissä, ota rohkeasti yhteyttä. Hommaan perehdytetään. Ei haittaa vaikket ehdi olemaan joukos-samme koko leiriä (20.-24.7. ke–su). Muutamankin päivän apu on tarpeen. Palkaksi Huippu Hyvä mieli ja varmasti antoisa kokemus kesän hulinoihin! Lisätietoja Riikalta 040 8424623.


52


53

Tampereen KauppahalliHämeenkatu 19, 33200 TAMPERE

Puh. (03) 2124 721, fax. (03) 2124 719

KALAHERKUT OY NYGREN

HALLIN PAKKA – PARAS PAKKA

OY NIKLASSHIPPING LTD

Itätuulentie 1 A02100 ESPOOPuh. (09) 4782 9300Fax. (09) 4783 9305 Kimmo Virtanen

Andritz Hydro OyPL 29, 33701 Tampere

HYDRO

ISÄN RUSKEA SALKKU keittiön oven vieressä tiesi tarkkuusajoihin lähtöä. Uudessakaupungis-sa navigaatiokilpailuja kutsuttiin tarkkuusajoik-si.

Isäni Pentti Suojanen käytti tuota salkkua vain navigaatiokilpailuissa. Siellä olivat aina läh-tövalmiina astelevy, harppi, lyijykyniä, pyyhe-kumi, nopeus-matkataulukko, laskutikku, vih-reä Strepsils-peltilaatikko, Meriteiden säännöt, liuskalehtiö, maalarinteippiä ja pyykkipoikia. Strepsils-laatikossa oli nuppineuloja ja nastoja.

Kartta ei mahtunut salkkuun. Se oli valmiik-si kiinnitettynä vanerille, ja kulki veneelle kar-tanlukijan kainalossa.

1970-luvulla tarkkuusajot olivat kymmen-vuotiaalle pojalle ihmeellinen asia. Veneen kan-nelle kiinnitetty numerokilpi vei ajatukset no-peiden veneiden vauhtikilpailuihin, vaikka na-vigaatiokilpailuissa kyse oli kaikesta muusta kuin nopeudesta. Niissä kilpailtiin tarkkuudes-ta, ratamestarin ajatusten toteuttamisesta ja me-renkulkutaidoista.

Halusin aina mukaan – ja aika usein myös pääsin. Vain yöajot pysyivät aikuisten juttuna.

Niihin minulla ei ollut koskaan asiaa.Isäni navigoi ja Pulteri-veneen kippari Ralf

Ikonen hoiti ruoria. Minä yritin olla mahdolli-simman vähän tiellä. Tehtävänäni oli kiikaroida

NAVIGAATIOMUISTELO Teksti: Sami Suojanen

Tarkkuusajojen paras hetki tuli,kun olimme jäljessä ihanneajasta

saarien rantoja, koska reitin varrelle oli piilotet-tu numerotauluja. Jokainen huomaamatta jää-nyt taulu toi virhepisteitä.

Pulteri oli 1960-luvulla rakennettu mahon-kikaunotar. Mittarivarustus oli niukka, mutta asiallinen. Nopeuden arviointi perustui moot-torin kierroslukumittariin ja ennen kaikkea kip-parin kokemukseen veneestään.

Kilpailu alkoi lähtönumeron arvonnalla. Yk-köstä ei halunnut kukaan, mutta aina jonkun oli lähdettävä ensimmäisenä.

Kun kilpailunumerot olivat selvillä, järjestä-jät antoivat kilpailijoille valkoisen vanerilevyn, jossa oli numero ja kiinnitysnaruja. Levy kiinni-tettiin kannelle valomastoon ja kädensijoihin.

Kun numerokilven narut oli solmittu, isä avasi salkkunsa. Nopeustaulukolle oli oma paik-kansa pressun tukikaarissa ja konekoppa toimi karttapöytänä.

Viisi minuuttia ennen lähtöä kilpailijat sai-vat ajomääräyksen. Siitä selvisivät kääntöpisteet, nopeudet ja mahdolliset muut tehtävät. Tuo vii-si minuuttia oli kiivasta aikaa. Silloin minun oli

paras pysyä sivussa. Lähtölinjan ylityksen jälkeen tunnel-

ma muuttui leppoisammaksi. Kartturi antoi kipparille tämän tästä pieni lappu-ja liuskavihostaan. Papereissa oli väli- ja kääntöaikoja.

Välillä olimme jäljessä väliajoista, vä-lillä etuajassa. Jos olimme jäljessä oikein

kunnolla, kippari yritti ajaa eroa kiinni. Pulterin Volvo lauloi, ja numeroita rannoilta hakeneen kiikaripojan tukka hulmusi merituulessa.

1970-luvulla tarkkuusajot olivat kymmenvuotiaalle pojalle ihmeellinen asia.


54


55

Vauhdin tuntu puuveneen kyydissä oli poikkeuksellista, kos-ka yleensä puuveneillä ajettiin kuutta solmua Wikströmin tah-dissa. Taisin joskus jopa vähän toivoa, että olisimme jäljessä ihan-neajasta.

Jos keli oli hyvä, Pulterin kat-toluukku ja pressun takaseinä oli-vat auki. Sopivalla tuulella veneeseen tuli pe-troolin haju. Silloin se tuntui jokapäiväiseltä, nyt se on nostalgiaa.

Kilpailun aikana eväisiin ei ollut koskemista. Toisaalta niitä ei ehtinyt edes kaivata, koska noin tunnin kestänyt kilpailu vaati koko ajan huomiota. Joskus ratamestari oli keksinyt kes-kelle kilpailua luottamisen kaltaisia yllätyksiä.

Herkkujen vuoro oli maalissa sen jälkeen kun viimeisetkin tehtävät maissa oli tehty. Heit-toliina oli minun hittini. En saanut itse heittää, koska se oli kipparin tai kartanlukijan tehtävä. Sitä vaan oli mukava seurata.

Maalissa selvisi myös se, olinko löytänyt kaikki rantojen numerokyltit. Saldo ei aina ol-lut sataprosenttinen, jos olin vaikka unohtunut nauttimaan Pulterin vauhdikkaasta menosta.

Kun kaikki olivat maalissa, ratamestari pal-jasti oikean reitin ja tehtävien ratkaisut. Ihan ai-na kaikki eivät olleet samaa mieltä ratamestarin

kanssa. Tulkintaeroja löytyi, ja äänenpainot nousivat. Joskus tehtiin jopa protesteja ison maailman tapaan.

Palkintojenjaossa parhaat saivat pokaaleja, mutta mieleen jäivät jumbopalkinnot. Meidän-kin venekunta sai joskus matkaansa köysivyyh-din…

Miksi ihmeessä viimeiset palkittiin? Poikaiäs-sä piti aina yrittää kärkeen!

Jälkipeli jatkui usein koko kotimatkan. Ve-nerannasta harpottiin nopeasti kotiin – ja salk-ku meni vakiopaikalleen komeroon odottamaan seuraavaa kilpailua.

Vaikka olin mukana kymmenissä kilpailuis-sa, navigointiosaaminen ei siirtynyt isältä pojal-le pelkällä osallistumisella. Tieto piti opetella it-se laivurikurssilla. Eikä kerran käyty kurssi vielä mitään tarkoita; taitoja ja tietoja pitää käyttää usein ja säännöllisesti.

Uudessakaupungissa tarkkuusajoja ei ole käyty enää vuosiin. Harmi, sillä ne pitivät meri-miestaitoja yllä. n

Kutsumme Näsijärven veneilyseurojen jäseniä koko perheen perinteiseen

XXIII Näsijärvi-Cup -tapahtumaan Pohjaslahden urheilukentälle ja

Honkatorpalle lauantaina 9.7.2011 kello 12.00

Kokoontuminen Vilppulan Veneilijöiden tukikohtaan Honkatorpalle, jossa on ilmoittautuminen sekä ohjeiden jako leikkimieliseen rastikisailuun. Monipuoli-suutta korostava rastikisailu suoritetaan Pohjaslahden upealla nurmikentällä ja sen ympäristössä 4 henkisin joukkuein (1 lapsi, 1 nainen, 2 miestä). Tarvittaessa joukkuetta täydennetään niin, että kaikille halukkaille löytyy joukkue ja kaikki pääsevät kisailemaan.

Urheilukentän läheisyydessä olevasta Heikintuvan museorakennuksesta saa ostaa kahvia, pullaa, jäätelöä ym. pientä purtavaa. Toivottavasti Pohjaslahden Martatkin ehtivät paikalle räiskäleiden paistoon.Päivän päätteeksi on palkintojen jako, sauna ja tietenkin jälkipelit Honkatorpan tukikohdassa ja terassilla.

Kisan voittaja saa vuodeksi haltuunsa vesistön suurimman ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon kaiverruksineen.

Illan voi päättää vaikka Vehkakosken lavalla tanssin merkeissä.Tervetuloa kaikki iloiseen viikonlopputapahtumaan

Tampereen Navigaatioseura ryVilppulan Veneilijät ry

Kutsu veneilyseurojen jäsenille

www.lahivakuutus.fi

Vakuuttavasti vesilläPirkanmaan LähivakuutusyhdistysPuh. 03 3391 1264

Miksi ihmeessä viimeiset palkittiin? Poikaiässä piti aina

yrittää kärkeen!

Tarkkuusajojen paras hetki tuli,kun olimme jäljessä ihanneajasta


56

KEVÄTPÄIVÄN TASAUS oli tänä vuonna (2011) maaliskuun 21. pnä, klo 01.21 Suomen aikaa. Kyseessä ei siis ole päivämäärä vaan hetki – se hetki, jolloin Auringon keskipiste ylittää päiväntasaajan matkallaan eteläiseltä pallonpuo-liskolta pohjoiselle.

Yleinen uskomus on, että kevättasauksen ai-kaan yöt ja päivät ovat yhtä pitkät. Sehän ei pi-dä paikkaansa, jos tarkkoja ollaan, joskin erot ovat niin pienet, että niillä ei ole käytännön merkitystä. Oheinen taulukko 1 näyttää päivien ja öiden pituudet vuorokausittain kuluvan vuo-den kevätpäivän tasauksen aikaan. Taulukosta on luettavissa Auringon nousun ja –laskun ajan-kohdan sekä päivän ja yön pituuden lisäksi vuo-rokausittainen pituusero päivän ja yön välillä. Todetaan, että joka vuorokausi päivän osuus pi-teni n. kuudella minuutilla edelliseen verrattu-na. Aurinkohan ei pysähdy päiväntasaajalle odottamaan, että päivä ja yö tasaantuisivat vaan

Kevätpäivän tasaus

Teksti: Leif Lindblad

Auringon koko kiekon liukuminen mainitun viivan yli kestää n. 33 tuntia. Tarkka luku päi-vän pitenemiselle oli tuolloin tosin hieman alle kuusi minuuttia, josta syystä tällaisessa taulu-kossa esiintyy määrävälein myös viiden minuu-tin harppaus, mutta Auringon nousun ja laskun aikoja ei koskaan ilmoiteta sekunnin tarkkuu-della. Se johtuu valon taipumisesta, refraktiosta, joka ei ole vakio vaan aiheuttaa pieniä poikkea-mia Auringon näkymiseen.

Taulukosta löydämme myös yhden päivän, 18.3., jolloin päivä oli tasan 12 tunnin mittai-nen. Silloinkin ympäröivät yöt poikkesivat kumpikin kyseisen päivän pituudesta; edeltävä yö oli kolme minuuttia päivää pitempi ja seu-raava yö kolme minuuttia lyhyempi. Tämän vuorokauden kohdalla voitaisiin kuitenkin hy-vällä omalla tunnolla sanoa, että päivä ja yö oli-vat yhtä pitkät mutta huomattava on, että tämä ilmiö ei toteudu kevätpäivän tasauksen hetkellä,

vaan 2–3 vuorokaut-ta ennen kevätpäi-vän tasausta ja 2–3 vuorokautta syyspäi-vän tasauksen jäl-keen. Sekin johtuu refraktiosta. Aurin-gon valo taipuu il-makehässä, sitä enemmän mitä tihe-ämpiin ilmakerrok-siin se etenee, joten valoa saadaan tosi-asiallisesti hieman yli puolelle maapal-lolle.

Kevättasauspiste, Aries-piste, on taivaanpal-lon Maan ja Auringon yhteisen tason, Eklipti-kan, ja Ekvaattorin toinen leikkauspiste. Se on näkymätön piste taivaanpallolla, jota mm. täh-titieteellinen navigointi käyttää kiintopisteenä taulukoissa. Nimi Aries tulee siitä, että kun ke-vättasaus aikanaan opittiin tuntemaan, itse asi-assa tuhansia vuosia sitten, piste sijaitsi Oinaan tähtikuviossa (Aries = oinas). Siitä se on maapal-lon hyrräliikkeen, Prekession kuljettamana siir-tynyt kalojen kuvioon, mutta saanut pitää ni-mensä. Kevättasauspisteen tunsivat jo egyptiläi-set n. 2500 vuotta eaa.; Sfinksi kuulemma kat-soo itään kohti kevättasauspäivän auringon nousua ja Stonehengen rakentajat n. 1000 eaa. sijoittivat kivipylväät niin, että Auringon nou-sua ja laskua voitiin tarkkailla mm. kevättasauk-sen hetkellä. Tuona päivänähän Aurinko nousee tarkalleen idässä ja laskee tarkalleen länteen, riippumatta katselijan sijainnista pohjoisella pallonpuoliskolla.

Taulukko 2 kertoo kevätpäivän tasauksen ajankohdat muutamien vuosien osalta. Huoma-taan, että yleisin päivämäärä on ollut 20.3. mut-ta neljän vuoden välein esiintyy pvm. 21.2.

Näin mm. tänä vuonna. Tämä johtuu siitä ilmi-östä, että kalenterivuosi (365 vrk) on 6 tuntia aurinkovuotta (365,2422 vrk) lyhyempi. Asia-han korjataan joka neljäs vuosi kalenteriin lisät-tävällä karkauspäivällä, joka sitten näkyy myös tässä yhteydessä.

Rytmi on jatkunut tällaisena 1970-luvun loppupuolelta saakka, mutta vuosi 2015 on vii-meinen pitkiin aikoihin, jolloin kevätpäivän ta-saus osuu kyseiselle päivämäärälle. Sen jälkeen saamme odottaa vuoteen 2103, ennen kuin seu-raavan kerran saamme kevättasauksen päivä-määräksi 21.3. Vuoteen 2049 saakka päivämää-rä on aina 20.3. ja siitä eteenpäin vuoteen 2102 saamme silloin tällöin myös päivämäärän 19.3., joka viimeksi on ollut kevätpäivän tasauksen päivämääränä vuonna 1797. Nämä vaihtelut johtuvat siitä, että Kuun kierrossa esiintyy n. 19 vuoden jakso, jonka jälkeen Kuu näyttää olevan tarkalleen samassa asemassa taivaankannella. Jakso ei kuitenkaan aivan tarkasti sovi allakkaan vaan 200-300 vuoden välein joudutaan allak-kaan tekemään yhden vuorokauden korjaus. Tämä on eri korjaus kuin ne karkauspäivät, jot-ka tasavuosisatoina jätetään allakasta pois (1700, 1800 ja 1900) sitä tasavuosisatalukua lukuun ottamatta, joka on jaollinen 400:lla - esim. v. 2000. Edellä olleet päivämäärät ja kellonajat koskevat Suomea; tänä vuonna kevätpäivän ta-sauksen hetki oli Lontoossa 20.3. UTC 23.21, Ruotsissa 21.3. klo 00.21 ja Japanissa 21.3. pai-kallista aikaa klo 07.21. Kevätpäivän tasauksen hetki siirtyy sitten vuosittain noin kuudella tun-nilla kuten taulukko 2 osoittaa.

Koska planeettojen radat ovat ellipsejä, joi-den toisessa polttopisteessä Aurinko on, eivät päiväntasaushetket jaa vuotta kahdeksi yhtä pit-käksi jaksoksi. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä-aika, kevätpäivän tasauksesta syyspäivän tasauk-seen (joka tänä vuonna on 23.09. klo 11.04), on 188 vuorokautta (plus-miinus muutama de-

Vuosi Pvm klo2007 21.03. 02.072008 20.03. 07.482009 20.03. 13.442010 20.03. 19.322011 21.03. 01.212012 20.03. 07.152013 20.03. 13.022014 20.03. 18.572015 21.03. 00.452016 20.03. 06.302017 20.03. 12.28

Aurinko Tampereella Päivän Seuraavanklo pituus yön pituus

16.3. Nousu 06.40 11h 48mLasku 18.28 12h 09m

17.3. Nousu 06.37 11h 54mLasku 18.31 12h 03m

18.3. Nousu 06.34 12h 00mLasku 18.34 11h 57m

19.3. Nousu 06.31 12h 05mLasku 18.36 11h 52m

20.3. Nousu 06.28 12h 11mLasku 18.39 11h 45m

21.3. K.P.T. 01.21Nousu 06.24 12h 18mLasku 18.42 11h 39m

22.3. Nousu 06.21 12h 23mLasku 18.44

Kevätpäivän tasauksien ajankohdat Suomessa


58


59

Kevätpäivän tasaus

VISUVEDEN KANAVA• Elintarvikekioski • Suolaista• Makeaa• Muurinpohjaletut• Polttoaineet• Krokettikenttä• Hierontapalvelut 15.6–31.7 – varaukset hierontaan 044-2093877/Ville• Kurkkaa myös www.rentoutumaan.fi

Palvelemme 15.6.–8.8. päivittäin klo 10–21

Salowood Ay, 044-2581557

simaali). Tällöin Maa on kauimpana Auringos-ta. Vastaavasti pohjoisen talviaika, jolloin Maa on lähimpänä Aurinkoa, kestää n. 178 vuoro-kautta. Siitä on laskettavissa, että radan eksent-risyys – poikkeama täydellisestä ympyrästä – on (tällä hetkellä) 0,017.

Kevätpäivän tasaus on todettavissa myös kai-killa planeetoilla – parhaiten niillä, joiden akse-li on ”riittävästi” kallellaan (Venuksen ja Jupite-rin akselit ovat miltei pystyasennossa – muiden yli 20 astetta kallellaan).

Esim. Saturnuksen päiväntasauksen aikoihin renkaiden taso osoittaa suoraan Aurinkoon eikä niiden ohuudesta johtuen aiheuta varjoa pla-neetan pinnalla. Saturnuksen viimeisin päivän-tasaus (oliko kyseessä kevät- vai syystasaus lie-nee makuasia) oli 11.08.2009 ja seuraava 30.04.2024. Saturnushan kiertää Auringon ker-ran 29,5 vuodessa ja rata on soikeampi kuin maapallon (luokkaa 0,055).

Kevätpäivän tasauksella on kaikissa kulttuu-reissa ollut suuri merkitys. Se on merkinnyt Au-

ringon voittoa pimeydestä ja siitä on laskettu mm. kevätkylvön ajankohta. Monin paikoin maapallollamme vietetään tuona päivänä edel-leen tuhansia vuosia vanhoja juhlia.

Länsimaisessa kulttuurissamme vain pääsiäi-nen määräytyy enää kevätpäivän tasauksen mu-kaan. Kerrotaan, että Nicean kirkolliskokouk-sessa v. 325 olisi määritelty, että pääsiäinen vie-tetään kevätpäivän tasauksen jälkeisen ensim-mäisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tosin kyseisestä kokouksesta tallessa olevissa doku-menteissa väitteelle ei löydy tukea. Maailman-laajuisesti on kuitenkin päätetty, että pääsiäinen määräytyy laskennallisen kevätpäivän tasauksen mukaan, joka on joka vuosi 21.3. eikä siihen edes vaikuta taivaalla kiertävä Kuu, vaan lasken-nallinen täysikuu jonka mukaan kevättasaus osuu juuri tuolle päivämäärälle.

Tänä vuonna pääsiäinen oli varsin myöhään. Kevätpäivän tasaus oli heti keskiyön jälkeen, 21.3. Edellinen täysikuu on ollut edellisenä lau-antaina, 19.3. klo 20.10. Seuraava täysikuu, siis

tps 22.12.2011, klo 07.30 Maan etäisyys Auringosta 147.095.500 km

tps 22.12.2011, klo 07.30 Maan etäisyys Auringosta 147.095.500 km

spt 23.09.2011, klo 11.04

kpt 21.03.2011, klo 01.21

n. 178 vrk n. 188 vrk

kevätpäivän tasauksen jälkeinen, oli 29,5 vuoro-kautta myöhemmin, maanantaina 16.4. klo 05.44 ja sitä seuraava sunnuntai oli 24.4. Se oli miltei niin myöhään kuin pääsiäissunnuntai yli-päätään voi olla. Aikaisin mahdollinen pääsiäis-sunnuntai on 22.3. Tämä tapahtui viimeksi v. 1818 ja seuraavan kerran vasta v. 2285. Myö-häisin mahdollinen pääsiäissunnuntai on 25.4. – siis yhtä päivää myöhemmin kuin tänä vuon-na. Edellisen kerran se oli allakassa tuona päivä-nä v. 1943 ja seuraavan kerran v. 2038.

Se seikka, että kevätpäivän tasauksella on merkityksensä myös astrologiassa, jääköön tässä yhteydessä pelkän maininnan varaan. n

Saturanuksen renkaat eivät tee varjoa planee-tan pinnalle päivänta-sauksen aikaan, joka Saturnuksella tapahtuu n. 15 vuoden välein.

VENEESI TURVAKSIwww.ajanlukko.fi/verkkokauppa


60


61Teksti: Marko Valo

Miten päin se Aurinko kiertää Maata Australiassa?

KUN LEIF KYSYI VIIMEKEVÄISESSÄ tentin-korjaustilaisuudessa kiinnostustani liittyä avo-merikurssin opetustiimiin hänen itsensä ’jäädes-sä eläkkeelle’, ei tarvinnut kovin pitkään miet-tiä: ehkä pari minuuttia lähinnä sitä, miten kiehtova aihepiiri on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti. Niin, ja tietysti rohkenin ot-taa jonkinlaisena henkilökohtaisena luottamus-lauseena sen, että kurssia jo pitkään vetänyt ja kehittänyt kaveri uskaltaa päästää minut tou-huamaan ’kurssillensa’.

Asia sovittiin saman tien, ja hommia oli tie-dossa sekä oman kertaamisen että oppituntien valmistelun parissa. Kurssi on järjestetty TNS:n toimesta jo 1970-luvun alusta lähtien, ja oppi-materiaalia on kehitelty itse aika lailla riippu-matta liiton materiaalista ja metodeista. Tällä hetkellä käytössä olevan materiaalin ovat kirjoit-taneet nykyään Uudessakaupungissa vaikuttava – ja edelleen avomerikursseja opettava – Tapani Caselius ja Leif, joka on luonut kaikki tietoko-nepohjaiset esitykset. Materiaalin tiesin hyväksi, ja tietysti Leif itse olisi puhelinsoiton päässä apuna, jos menisi sormi suuhun, joten ehkä tuntien valmistelustakin selvittäisiin ilman koh-tuutonta urakkaa. Pelkäsin oikeastaan vain pe-räti taiteellisia kykyjä vaativien kolmiulotteisten taivaanpallojen piirtämistä taululle, mutta tä-hänkin tuli helpotus valmiiden PowerPoint esi-telmien muodossa. Näiden tekemiseen on kulu-nut epäilemättä kunnioitettava määrä tupak-kaa…

Avomerikurssin suoritin itse 1998–99 T Ca-seliuksen ja Leifin toimiessa opettajina. Viimei-set 10 vuotta olin kärvistellyt ’sekstantti-kysy-myksen’ kanssa: tämmönen pitäisi hankkia, jot-ta pääsisi käytännössä kokeilemaan paikanmää-

ritystä, mutta toisaalta kunnolliset pelit ovat säädyttömän kalliita. Halvemmista (epätarkois-ta?) sekstanteista tulisi varmaan vain paha mieli, kun tulokset eivät olisi insinöörin makuun sopi-van tarkkoja millimetrijuttuja. Nyt oli kuiten-kin toimittava: tein vaimon kanssa sopimuksen, että tilaan 50-vuotislahjakseni jo näin useam-man vuoden etukäteen oikein saksalaisen seks-tantin – juodaan sitten vuonna 2017 ihan vain vaatimattomat pullakahvit.

Viime kesän havaintojeni perusteella uskal-lan sanoa, että kyllä se oikeasti toimii niin kuin kurssilla opetetaan ja että tarkkojen sekstantti-havaintojen tekeminen on taitolaji, joka vaatii paljon treeniä. Aika jamppoja olivat, jotka 1700-luvun lopussa aikakauden laitteilla mää-rittelivät paikkansa kuun kulmamittauksista il-man kelloja…

Elokuussa ennen kurssin alkua tapasimme vielä Leifin kanssa, ja hän luovutti omat opetus-materiaalinsa käyttööni. Materiaali täytti odo-tukset: Power Point- esitykset kaikista käsiteltä-vistä aiheista ja lisäksi Excelillä kirjoitetut pru-jut. Pelkästään näillä mentäisiin jo pitkälle. Ai-noa varsinainen muutos omiin kurssiaikoihini oli se, että laskennassa on siirrytty taskulaski-men käyttöön pois HO211-taulukosta. HO211:kin kyllä edelleen opetetaan, mutta käytännössä rutiinilaskenta hoidetaan laskimel-la. Vaikka ’perinteet’ ehkä jonkun mielestä jää-vät tässä jalkoihin, olen itsekin todennut, että valittu tyyli on parempi. Osa laskuista on niin aikaavieviä jo laskintakin käyttäen, että en ko-vasti haikaile taulukon perään – kun HO211 laskennassa huomaat, että jossain on nyt tullut virhe ja pitää aloittaa alusta, on tunne melkein sama kuin jos saatuasi mopon moottorin palois-

ta kasaan huomaat, että lattialle on jäänyt pyö-rimään joku olennainen mutteri, jota ilman ei käy.

Kurssi alkoi elokuun viimeisenä päivänä. Ekalla kerralla totesin kurssilaisille, että olemme tavallaan kaikki harjoittelijoita mutta pyrin erottumaan joukosta etenemällä ’askeleen mui-den edellä’. Ja jos alkaa tuntua toivottomalta, niin ’kutsutaan maestro apuun’.

Tätä kirjoitettaessa on kurssista enää viides-osa jäljellä, ja olen luottavainen tentin suhteen. Sitä, mitä mieltä ollaan opettajan toimista, pi-täisi varmaan kysyä opiskelijoilta. Minä puoles-tani voin todeta, että vaikka tuntiosallistumises-sa ja myöhästelyssä olisikin parannettavaa (jos oltaisiin lukiossa, ope tod näk soittelisi myöhäs-tymiskäytännöistä isille ja äideille kotiin), niin ovat jaksaneet sitkeästi: yksikään ei ole heittänyt pyyhettä kehään. Opiskelu on varmasti edennyt hyvin pitkälti samaan malliin kuin aiemmilla-kin kursseilla. Jos jotain eroa pitäisi kaivamalla kaivaa, niin pitää varmasti mennä aivan detaali-tasolle: esitän tietyt laskentatavat ja –rutiinit eh-kä hiukan yleisemmällä tasolla kuin näyttää ol-leen tapana. Kuvittelen, että tällainen tilan jät-täminen opiskelijan omille työtavoille palkitsee viitseliästä opiskelijaa enemmän kuin aivan ’val-miiksipureskeltujen’ rutiinien toistaminen.

Mitä kurssilla sitten opiskellaan? Avomerellä paikanmääritys perustuu taivaankappaleiden korkeuksien mittaamiseen: kun on mitattu kah-den/kolmen kappaleen korkeus horisontista, lasketaan pallotrigonometrian keinoin taivaan-kappaleiden ja havaintopaikan koordinaateista sekä havaituista korkeuksista sijoittajat, joiden risteyspistettä pidetään havaittuna paikkana. Havaintojen tekemiseen ja sijoittajien laskemi-

seen tarvitaan: kello, sekstantti, nauttinen alma-nakka (Nautical Almanac) sekä laskin tai jokin tarkoitukseen kehitetty laskentataulukko (HO211, HO214, HO229 …).

Kurssilla opiskellaan kaikki paikanmäärityk-sessä tarpeelliset osa-alueet, joista tärkeimmät ovat sekstanttimittauksien tekeminen sekä näi-den virhekorjaukset, taivaankappaleiden liik-keet, almanakan käyttö, sijoittajien laskenta se-kä taivaankappaleiden tunnistaminen. Tässä pi-tää erikseen painottaa, että vaikka sijoittajien laskenta perustuu pallotrigonometriaan, ei kurs-silla tätä opiskella, eikä sitä tarvitse sen kum-memmin hallita: matemaattisesti kurssi ei ole juuri vaativampi kuin rannikkokurssi. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi opiskellaan myös paikanmäärityksessä suurta roolia näyttelevät erilaiset aikakäsitteet: tosiaurinkoaika, keskiau-rinkoaika, yleisaika (UT tai GMT), paikallinen keskiaurinkoaika (LMT), vyöhykeaika (ZT) ja kronometriaika (ChrT) sekä näiden keskinäiset riippuvuudet.

Opiskelijalta odotetaan seuraavien asioiden osaamista jo aiempien laivurikurssien pohjalta: merkintälasku, aika-matka-nopeus-laskenta se-kä suuntien ja suuntimien käsitteet. Muutaman sanan englanninkielen taito auttaa mutta ei ole välttämätön (almanakka on näet englanninkie-linen). Kaikkein tärkeintä on kuitenkin aika: minkään laivurikurssin käymistä eivät poissa-olot helpota, mutta kaikkein vähiten nämä istu-vat avomerikurssille. Asiat ovat nimittäin kohta-laisen hankalasti hahmotettavia, ja ratkaisevia vinkkejä jonkin asian ymmärtämiseksi saattaa tulla koska tahansa, vaikka jonkin aiheeseen suoranaisesti liittymättömän tehtävän yhteydes-sä. Myös osa kotitehtävistä on huomattavasti


62


63

työläämpiä kuin mihin aiemmilla laivurikurs-seilla on totuttu, ja toisaalta kotitehtävien sään-nöllinen tekeminen on aivan olennaista asian omaksumisen kannalta.

Kuten kaikki muutkin laivurikurssit, avome-rikurssikin on valitettavasti vain teoriakurssi, sil-lä käytännössä tähtien korkeusmittauksia ei har-joitella. Myöskään ei kovin syvällisesti tutustuta tähtikuvioihin, kuvioiden keskinäisiin asemiin taivaalla, tai esim aurinkokunnan rakenteeseen, vaan nämä jäävät opiskelijoiden oman harrastu-neisuuden varaan.

Miten päin se Aurinko kiertää Maata Australiassa?

Kanjoninkatu 4, 33720 Tampere, puh. 010 3950 300, faksi 010 3950 301

www.hhkp.fiasiakaspalvelu: puh. 010 3950 395

Hoidamme kiinteistönhuolto-, siivous-, talotekniikka-ja valvontatehtävät yli 30 vuoden kokemuksella.

. . . ja s i l lä s i ist i!

Kaikki saman katon altaKaikki saman katon alta

Mitään käytännön hyötyä tavalliselle veneili-jälle ei kurssista liene. Mutta minun mielestäni ei kaikesta aina tarvitsekaan olla mitään muuta hyötyä kuin hyvä mieli tai onnistumisen elä-mys. Tähtitaivasta ja siellä liikkuvia planeettoja katsoo varmasti eri silmällä kurssin käytyään. Näitä ovat seuranneet ihmiset aina – me toden-näköisesti kaikkein vähiten, koska kellot käyvät nykyään tarkasti aikaa. n

Lippu salkoonNoutopöydän antimiaOhjelmaaTanssia elävän musiikin tahdissaMukavaa yhdessäoloaIllalliskortti 20 €Omat pöytäjuomat

Ilmoittautumiset 3.5.2011 mennessä[email protected] taiPajasaaren ilmoitustaululleTervetuloa!

Lipunnosto ja seuran45-vuotisjuhla Pajasaaressa

la 7.5.2011 klo 18.00


64


65

Taivaallisia muutoksia

PALUUMATKALLAAN TROIJAN SODASTA Odysseus harhaili vuosikausia Välimerellä. Siitä, miten hän suoriutui navigoinnista näillä retkil-lään, on esimerkkinä kappele Odysseiasta:

”Istuen peräsimessä hän ohjasi tottunees-ti eikä uni painanut silmäluomia umpeen, kun hän seurasi katseellaan Plejadeja ja myöhään laskevaa Häränajajaa, ja Ota-vaa, jota sanotaan myös Vaunuiksi, ja joka pyörii yhdessä paikassa ja katsoo Orioniin eikä joudu koskaan käymään valtameres-sä.”

Siis Homeros, joka kirjoitti tuon tarinan, väittää, että Otava on ns. navanympärystähtiku-vio (circumpolaarinen) eikä siis laske taivaan-rannan alapuolelle milloinkaan. Näinhän tietys-ti on ainakin Suomessa, mutta miten asia on paljon etelämpänä Välimerellä, jossa Odysseus harhaili? Vilkaisu tähtikarttaan osoittaa, että ai-nakin vuonna 2011 Otava laskee taivaanrannan alapuolelle esimerkiksi Kreetan kohdalla. Ereh-tyikö Homeros? Ei, vaan tähtien asennossa, tai oikeastaan maapallon asennossa, tapahtuu ja on tapahtunut suuria muutoksia. Muutokset ovat hitaita, mutta vuosisatojen saatossa ne havai-taan. Otava oli navanympärystähtikuvio Väli-meren alueella noin vuosien 5000 eaa ja 1000 jaa välillä. Hipparkos havaitsi noin vuonna 130 eaa, että kevätpäivätasauksen paikka siirtyy tai-vaalla. Ilmeisesti hän kuitenkin liitti tämän tai-vaankannen muutoksiin, eikä maan asennon muutoksiin. On arveltu, että jo egyptiläiset oli-sivat havainneet tasauspisteiden liikkeen, mutta pyramidien rakentamiseen liittyvät asiat puhu-

vat sitä vastaan. Khufun pyramidia alettiin ra-kentaa 2478 eaa ja se suunnattiin pohjoista kohden käytteän Otavan Mizar tähden ja Pik-ku-Otavan Kochab tähden välistä yhdysviivaa. Sitä käytettiin myöhemminkin pyramidien suuntauksessa, mutta tällävälin pohjoinen oli ehtinyt siirtyä eri paikkaan, kuin missä se oli Khufun pyramidin rakentamisen aikoina. Niin-pä muut pyramidit ovat hieman vinossa (Chris Turney: ”Luut, kivet ja tähdet”, Ursan julkaisu-ja 2007). Kevätpäiväntasauksen kohta siirtyi vuosisatojen kuluessa jopa tähtikuviosta toiseen. Nykyään se on Kalojen tähtikuviossa vuoteen 2700 saakka. Tätä ennen se oli vuoteen 100 saakka Oinaan tähtikuviossa. Tässäpä on mur-hetta astrologeille! Nykyään tästä on murhetta sekstantin käyttäjille, koska kiintotähtienkin paikat muuttuvat jatkuvasti, ja tarvitaan aina uusia taulukkokirjoja.

Mistä sitten tällaiset muutokset sitten johtu-vat? Ne johtuvat siitä, että maapallon akselin suunta muuttuu, No, mistä se sitten johtuu? Tämä onkin jo hieman vaikeampi juttu ja tässä tarvitaan painovoimateoriaa ja paljon vaikeita laskuja. Ilmiön ymmärtäminen on kuitenkin suhteellisen helppoa. Maapallohan on suuri hyrrä avaruudessa. Fysiikasta tiedetään, että pyörivä kappale pyrkii säilyttämään pyörimisak-selinsa suunnan, mutta jos sitä yritetään vään-tää, niin sen suunta muuttuukin odottamatto-malla tavalla. Tätä kutsutaan prekessioksi. Ilmi-ötä on hauska kokeilla vaikka irtonaisella pol-kupyörän pyörällä. Maapalloon vaikuttaa veto-voimallaan pääasiassa Kuu ja Aurinko, mutta jos maa on pallo, niin nämä taivaankappaleet eivät saa otetta maasta, koska voidaan osoittaa, että mitään vääntöä pallonmuotoiseen kappa-

leeseen ei kohdistu. Maapallo ei olekaan pallo, vaan ellipsoidi ja kaikenlisäksi kallellaan Aurin-koon ja Kuuhun nähden. Päiväntasaajan ympä-rillä maalla on siis ylimääräistä massaa, josta Kuu ja Aurinko saavat otteen. Syntyy vääntöä akseliin ja tästä seuraa prekessio. Kuun aiheutta-ma vääntä ei ole tasaista, vaan syklistä noin kah-den viikon välein. Auringon aiheuttama vääntö on periodista puolen vuoden välein. Kuvassa 1

Teksti: Tapani Levola

Kuun vetovoiman vaikutus maahan. Maapallon ”vyötärölihavuus” on merkit-ty tummemman sinisellä. Nettovoimista syntyyvääntöä maan akseliin, joka pistä akselin kierymään. Auringon vaikutus on samanlainen.

Fysiikasta tiedetään, että pyörivä kappale pyrkii säilyttämään pyörimisakselinsa suunnan, mutta jos sitä yritetään vääntää, niin sen suunta muuttuukin odottamattomalla tavalla. Tätä kutsutaan prekessioksi.

on esitetty Kuun vetovoima eri kohdissa Maata. Koska Kuun vetovoima(oranssit nuolet) heikke-nee etäisyyden kasvaessa, on voima maapallon takapuolella heikompi kuin etupuolella. Keski-pakovoima (vihreät nuolet) kumoaa painovoi-man mutta nettovoimat (punaiset nuolet) etu- ja takapuolella ovat erisuuntaiset. Näistä voi-mista aiheutuu vääntö, jonka seurauksena maa-pallon akseli kiertyy pikkuhiljaa myötäpäivään.


66


67

Prekession koko kierros kestää 25772 vuot-ta tähtien suhteen. Tasauspisteet siirtyvät noin 36 vuodessa auringon näennäisen halkaisijan verran eteenpäin. Tällä hetkellä akseli osoittaa pohjoisella pallonpuoliskolla onnekkaasti suh-teellisen kirkasta Pohjantähteä kohden. Men-neinä vuosisatoina asia ei ollut näin onnekkaas-ti, kuten voidaan havaita tähtikartasta Kuvasta 2, johon on piirretty maapallon akselin osoitta-ma paikka (http://en.wikipedia.org/wiki/File:Precession_N.gif ).

Kuu aiheuttaa myös pientä huojuntaa maan akselin asennossa, joka johtuu Kuun itsensä jak-sollisista muutoksista. Tätä kutsutaan nutaati-oksi. Kuun ratataso kiertyy maapallon ympäri 18.6 vuodessa, joka on myös nutaation jakso. Se piste, kuun ratataso leikkaa ekliptikan, kier-tää maan ympäri juuri tuossa 18.6 vuodessa. Tämä jakso havaittiin jo tuhansia vuosia sitten ja se ilmeni Kuun ja Auringon pimennysten jaksollisuudessa. Nutaation suuruus on hyvin pieni, vain 20 kaarisekuntia, mutta se otetaan silti huomioon navigointitaulukoissa.

Kuuta yritettiin ennen tarkan kellon keksi-mistä käyttää navigoinnissa, mutta sen radan ennustaminen tarkasti tuolloin 1600-1700 lu-vulla oli hyvin vaikeaa. Nykyään Kuun liike tunnetaan hyvin vuosituhansiksi eteen ja taak-sepäin, vaikkakin se on hyvin monimutkainen ja vaatii laskelmissa valtavan määrän termejä, noin 500-1500 kpl tarkkuusvaatimuksista riip-puen.

Prekessiolla ja Kuulla erityisesti on huomat-tava vaikutus maapalloon. Näkyvin ilmiö tästä on ehkä vuorovesi. Kuu on juuri sopivan kokoi-nen stabiloimaan maan akselin kaltevuutta, jot-ta ilmasto ei muuttuisi liian radikaalisesti. Akse-

lin kaltevuus muuttuu kuun kanssa parin asteen verran, mutta ilman sitä kymmeniä asteita. Jää-kausien katsotaan syntyvän ns. Milankovitsin jaksoista, joissa prekessio ja akselin kaltevuus näyttelevät huomattavaa osaa. Prekessio näkyy ilmaston vaihteluissa 22000 vuoden jaksoissa, koska maan radan asento muuttuu myös hitaas-ti. Tähän ei kuitenkaan Kuu ole syypää. Toinen ilmastoa muuttava tekijä on 41000 vuotta kes-tävä akselin kallistumassa. Ilman Kuuta maan ilmasto olisi todennäköisesi vaihdellut niin ra-justi, että jopa elämän syntyminen tai jatkumi-nen olisi kyseenalaista. n

Taivaan navan paikan muuttuminen pohjoisella taivaalla prekession johdosta. s/s TARJANNE 1.6.-13.8.2011 reittiliikenne

Tampere • Ruovesi • Virrat ke ja pe Virrat • Ruovesi • Tampere to ja la

Heinäkuussa lähdöt Tampereelta myös

maanantaisin ja Virroilta tiistaisin.

Järjestämme myös tilausristeilyjä toiveidenne mukaan. Tiedustelut ja varaukset: p. 010 422 5600 • [email protected] • www.runoilijantie.fi

10.15 Tampere, Mustalahti 18.30

13.00 Murole 15.45

15.00 Ruovesi 13.45

16.35 Visuvesi * 12.10

18.30 Virrat 10.15

* tarvittassa ennakkovarauksella

Taivaallisia muutoksia


68


69

MVVV

MVERHOILULIIKE

ARTIAINENVUODESTA 1976

Possijärvenkatu 1, 33400 TAMPERE - Lielahti Puh. (03) 345 [email protected] • www.verhoiluliikevartiainen.com

Avoinna ark 9-18, la 10-14

Laatua ja designia veneeseen

Mestarityötä ja Kultainen vasara 2001

MESTARITYÖTÄ

Venepatjojen ja -kuomujen valmistusuudelleenverhoilu ja sisustustyöt

➨ Suomen monipuolisin pehmustevalikoima➨ Yli 3500 eri verhoiluvaihtoehtoa➨ Allergia- ja paloturvallisina

TARVIKE-MYYNNISTÄ TEE-SE-ITSE VERHOILIJOILLE:

• Pehmusteiden sahauspalvelu• Kankaat, keinonahat, vetoketjut• Venekuomukankaat, ikkunamuovit• PVC-pressukankaat• Seinäpintojen verhoilumateriaalit• erikoisliimat ym.

Nyt uutuutena veneeseen

Patjat myös galvanoiduilla

pussijoustimilla!

Rivitanssi tiedottaa!

Tanssillista liikuntaa Pajasaaressarivitanssi jatkuu syksyllä torstaisin klo 17.00–18.30. Ensimmäinen 45 minuuttia tanssitaan helppoja alkeistansseja ja seuraava 45 minuuttia hiukan haasteellisempia alkeisjatko tason tansseja.

Osallistua voi molemmille tunneille tai vain toiselle, kuinka Sinulle parhaiten sopii.

Tervetuloa mukavasta yhdessäolosta

ja liikunnasta kiinnostuneet!

Painotuotteet • YritysgrafiikkaMainonta • Web-sivustot

www.selkamaa.fi

Avensis.Sen luonteessa on jotain totuttua suurempaa.

Hatanpään valtatie 38 Tampere p. (03) 244 0111, fax (03) 2440 3499Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–14. Pikahuolto: ma–pe 7.15–18, la 10–14.Varaosat: ma–pe 8–18, la 10–14. Korjaamo: ma–pe 7.15–18, la suljettu.

Toyota Tammer-Auto

Meillä kauppa käy!ä äTULE TAMMER-AUTOON

Juhlistamme samalla Vehkalinnan 30- vuotista taipaletta

Tampereen Navigaatioseuralla.

Tule mukaan viettämään viikonloppua tunnelmalliseen Vehkalinnaan mukavan yhdessätekemisen ja olemisen merkeissä

Vehkupäivät 2.-3.7.2011!


70


71

Ruori-lehden synnytys

Teksti: Raimo Lahti

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURAN tiedotus-lehden syntysanat lausuttiin Jouko Nurmisen hallituksessa 1976.

Sitä ennen tiedotus seuran jäsenille oli hoi-dettu lähes kuukausittain postitetuilla kirjeillä. Vaikka tieto kulki, kaivattiin jotain pysyväm-pää. Ensimmäinen yritys oli ”taskukalenteri”. Se oli oranssinen, A7-kokoon taiteltu karton-kiliuska, johon oli koottu kaikki tärkeimmät ta-pahtumat ja toimihenkilöiden yhteystiedot.

Sitten hallitus päätti, että A5-kokoinen jä-senlehti tarvitaan ja ”pestasi” allekirjoittaneen päätoimittajaksi. Lehden ensimmäinen nume-ro ilmestyi sopivasti seuran 10-vuotisjuhlan ai-kaan. Se painettiin oppilastyönä Tampereen Ammattikoulun kirjapaino-osastolla Timo Wuoriston valvonnassa. Sivuja kertyi 32 ja kan-nessa komeili seuran uusi upea standaari. Heti alkuunsa oli selvää, että kustannuksia pyritään kattamaan ilmoitusmyynnillä. Ensimmäiseen julkaisuun niitä saatiinkin kerättyä 10 kpl. Toi-mittajina häärivät Jouko Nurminen, Kauko Paatola, Kaino Westerberg, Reijo Ehrola, Matti Kinnunen ja Tauno Lundström.

Lehdessä julistettiin nimikilpailu. Voittanut ehdotus RUORI painettiinkin juhlallisesti seu-raavan numeron kanteen. Painopaikaksi vali-koitui Sauli Koivulan Paino-S, myöhemmin Painomainos. Sauli oli saaristolaivurikurssin käynyt ja hänen kanssaan yhteistyö sujui mut-kattomasti lähes parikymmentä vuotta.

RUORIn päätoimittajina ovat toimineet:1976–86 Raimo Lahti1987–93 Marja Kuukkula1994 Mikko Honkanen1995–96 Teuvo Paju1997–2008 Maila Maunula2009– Eija Uotila

Voitaneen todeta silloisen hallituksen olleen ”kaukaa viisas” perustaessaan lehden, sillä edel-leen RUORI on odotettu julkaisu täynnä pai-navaa asiaa ja viihdyttävää luettavaa.

Ps. Seuran arkistosta puuttuu em. oranssi-nen taskukalenteri. Mikäli omistat sellaisen, toi-mittaisitko Pajasaareen. n

PAJASAAREN JÄSENTARVIKEMYYMÄLÄ

auki tiistaisin 12.6. asti – peräliput– viirit– kipparilakit ja kokardit– veneilyllisiä asusteita– jäsenavaimet– kausitarrat 2011 26.4. alkaen– noutamattomat diplomit Tervetuloa palveltavaksi!

MUKAVAA VENEILYKESÄÄ KAIKILLE!


72


73

Suosikaa ilmoittajiamme!Seuran hallitus haluaa kiittää kaikkia

ilmoittajia, ilmoitushankkijoita, juttujen kirjoittajia, taittajaa ja kaikkia muita lehden tekoon osallistuneita henkilöitä.

Koskikatu 733100 TAMPEREPuh. (03) 213 0770

AVOINNA10–1810–14

Rakennus- ja putkieristeetsekä LVI-tarvikkeet• rakennuspaperit ja -villat• tekniset eristeet• tuulenohjaimet• aluskatteet• styrox-kourut• PVC-tuotteet• teipit, liimat, sidelangat

Valoputkentie 2, 36240 Kangasala 4Puh. 31400 800, 31400 830fax. 31400 850T. Luukkala gsm 0400 236 992

Kuruntie 26, 33480 Ylöjärvi

www. mikakotiranta.fi


74 ILMOITTAJAHAKEMISTO

Kuninkaankatu 19, Tampere, (03) 3122 1200, www.pirkankello.fi

www.candino.com

MAIN PARTNER OF PLANETSOLAR

Maailman suurin aurinkokennoalus maailmanympärysmatkalla. Aluksen perämiehenä toimii suomalainen ammatti purjehtija Mikaela von Koskull.

Seuraa laivan kulkua vwww.planetsolar.org

Planet Solarkellot alkaen

229,-

Aisa-pojat 9Ajan Lukko 59Amerikan Inssi 69Andritz hydro 53A-Paristopiste 8Asuntokauppa Mika Kotiranta 73Boutigue Escaija 73Calmandata 9Elorannan Hautaustoimisto 38Farmilaite 54Graafinen suunnittelu Selkämaa 69HH-kiinteistöpalvelu 62IsoFlex 72Juhlakeskus Mansester 72Kalaliike Nygren 53Kampaamo Merja 15Kauppakadun Rauta 31Kuljetusliike Ratas 8Lähivakuutus 54Löylymestarit 15Merimarina 9Merisa 7Mikontalo Ravintola 72Musiikki Aartio 14Mustalahden satama 17NEB Sails 73Niklasshipping 53Nordea 24Pienremontointi Pekat Oy 27Pirkan Kello takakansi sisä 75Pirkan Teollisuuspinnoite 14Pirkanmaan Ristikkomestarit 53Pispalan Pulteri 73PK-paino 14Puutoimi 70Päijätmark 76Reinola Tero 27

Ruuvilinja Oy 33Salowood Ay, Visuveden kanava 59Scandipap Oy 9Sini Järvinen 9TAKK 5Tampereen Lihajaloste 14Teleoptiikka 2TJL-Sähkö 14Tmi Veljekset Lindgren 73Toyota Tammerauto 69Verhoomo Ateljee Mervi Kauhanen 7Verhoomo M. Vartiainen 69Yamaha Center 25YIT SERVISE 19

1 2011 - tampereen navigaatioseura20.7. – 24.07 junnuleiri vehkalinnassa. vehkalinna on silloin...

Documents