- vaikka siltä joskus tuntuukin

- vaikka siltä joskus tuntuukin

Ronja Addams-Moring

sair.hoit., tekn.yo (TKK)

Helsingin yliopiston erilaiset opiskelijat http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/

Eväitä esteettömään opetukseen ja asiakaspalveluun -seminaari

Helsingin yliopisto, 13.1.2009

Ei tyhmä, ei laiska, eikä saamaton

13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 2

• Minun tehtäväni opettajana – tarjota puitteet ja edellytykset oppimiselle = mm.

luoda sopiva sekoitus asiaa ja aktiviteetteja– jotta oppija pysyy kiinnostuneena ja oppii

• Sinun tehtäväsi oppijana– pysyä hereillä (tarvittaessa vaadi valoa, kahvia,

taukoja...)– keskittyä tähän hetkeen ja käsiteltävään asiaan– osallistua, kyseenalaistaa – tehdä muistiinpanoja itsellesi sopivalla tavalla

Ensin luomme oppimisvireen


Taustani ennen korkeakoulua

• Montessori-lastentarha USAssa, lukemaan 4-v.• Suomessa kouluun 6-v. (7-v. 2:lle luokalle ei käy)• 1-2 luokan opettaja: “ei ylimääräisiä kirjoja tunnille”

-> matala ärsytyskynnys -> välituntitappelija 2 kk:ssa -> koulukiusattu 12-v. (turpiin 2-5 krt/vko)

• Kun isä ja vararehtori saivat kiusaamisen loppumaan, keskiarvo 7,8 -> 9,5

• Kurssimuotoinen lukio: keskiarvo 9,6 ; YO 1982: 6 laudaturia ; “Most likely to succeed” ; Mensan jäsen

• Sairaanhoitajakoulun keskiarvo 4 / 5 (ei moti-vaatiota, mutta aihekokonaisuus / lukukausi tehosti oppimista)


Omat yliopisto-opinnot 1(2)

• TKK:lla 1988-1995 peruskursseissa ylivoimaisia matematiikka, fysiikka ja eräät ohjelmointikurssit– luennot passivoivia, ei orientaatioperustaa / kontekstia, ei

esimerkkejä käytännön insinöörityöstä– “laskuharjoitukset” osoittautuivat näyttökokeiksi– tenteissä aika loppui aina kesken

• Opettajien reaktioita– “Et ole harjoitellut tarpeeksi, harjoittele enemmän!”– “Jos opiskelija on niin tyhmä ettei se itse ymmärrä, niin se

ei ole mun ongelmani!”– “Jos tämä olisi viimeinen suorittamaton kurssisi, niin sitten

voisi ehkä jotain järjestelyjä harkita...”


Omat yliopisto-opinnot 2(2)

• Ristiriita: korkea ÄÖ + aiempi opintomenestys + osa TKK:llakin hyvin: “jokin tässä nyt mättää”

• 1998 löysin oppimistyylit: olen vahvasti holistinen + ensin reflektiivinen, sitten aktiivinen -> keinoja

• ADHD-diagnoosi 40 v. -> tentteihin lisäaikaa -> “mahdottomat” kurssit alkavat mennä läpi

• Ritalin 42 v. -> hyviä arvosanoja, fysiikastakin!• Päätelmä: Jos opetus on vaatimista ja vain vähän

vuoropuhelua, opin huonosti ; olen älykäs ja osaava ja alisuoriudun aikarajoitetuissa tehtävissä


Oma yliopisto-opetus

• TKK:lla 1998-2006, kurssiassistentista pääassistentiksi ja luennoijaksikin

• Kokemus: monimuoto-opetus auttaa kaikkia, myös erilaisia – ja opettajaa!– oppimistyylit (Felder-Soloman) huomioon– luentojen pilkkominen miniryhmätöillä ja

sokraattisilla vuoropuheluilla kannattaa– tietokoneella tehtävät tentit = loistavaa!

• Näkemys: äidinkieli on ajattelun kieli – myös silloin, kun niitä on useita


...ja sitten itse asiaan

• Kuka on erilainen oppija• Miltä hänen työnsä näyttää• Mistä vaikeudet johtuvat• ADHD, LuKi-, hahmotus- ja muistivaikeudet• Mitä opiskelija voi tehdä• Mitä opettaja voi tehdä• Mitä kirjasto voi tehdä• Mistä lisätietoa ja tukea


Kuka?

• Erilainen oppija– ei pysty opiskelussa tai työelämässä

käyttämään koko kapasiteettiaan (Koponen)– oppii koulun näkökulmasta ”väärällä tavalla”... ei

pääse käyttämään koko lahjakkuutta, vaan alisuoriutuu -> puhutaan oppimisvaikeuksista (virtuOPO)

• Tässä esityksessä: piiloerilaisia, ensitapaa-misella ongelma ei ehkä näy eikä kuulu


Kuinka paljon meitä on?

• Väestöstä 20–30 % (Koponen) / Noin 1/5-osa suomalaisista (Opintoluotsi) / Jopa 20% väestöstä (Erilaisten oppijoiden liitto)

• Suurin osa ongelmista lieviä– kompensointikeinot löytyvät omin avuin tai muuten

huomiota herättämättä– 1-5 % väestöstä (eri lähteiden mukaan) tarvitsee vahvaa

ja ammattitaitoista apua oppiakseen

• Jokaisessa 20-50 hengen oppijaryhmässä on todennäköisesti 1-3 erilaista oppijaa


Miltä työmme näyttää?

• Ongelmat keskittyvät usein jollekin alueelle– vaikeaa saada “mitään” irti luennoista– aika loppuu tenteissä “aina”– ei saa kotiesseitä “koskaan” ajoissa valmiiksi

• Epätasainen suoriutuminen eri tilanteissa, esim.– tuottaa hyviä tekstejä tietokoneella, mutta käsin kirjoitetut

tenttivastaukset lyhyitä ja/tai sekavia– hyvä suullinen esitys, mutta esityskalvot kamalat– ratkaisee sanalliseen tehtävänantoon perustuvat laskut

hyvin, kuviin perustuvissa pahojakin virheitä


Miksi näin käy?

• Taustalla esimerkiksi:– lukemis- tai kirjoittamisvaikeus (LuKi-vaikeus)– matemaattinen hahmottamisvaikeus– koordinaation vaikeus (esim. silmä-käsi)– muotojen, liikkeen, ja/tai avaruudellisen hahmottamisen

vaikeus– autismin kirjo: keskittymishäiriö (ADHD), Aspergerin tai

Touretten syndrooma

• Aivojen tiedonprosessointi on erilaista kuin se, mitä opetuksessa oletetaan

• Onko “vika” siis oppijassa vai opetuksessa?


Olemme kaikki erilaisia

• Oppimistyylit (Felder – Soloman tutkituin malli)– aktiivinen (ryhmässä tekevä) – reflektiivinen (yksin

pohtiva) – havainnoiva (faktaorientoitunut) – intuitiivinen (yhteys- ja

mahdollisuusorientoitunut)– visuaalinen (kuviin / näköön perustuva) – verbaalinen

(sanoihin / kuuloon perustuva)– sarjaoppija “sequential” – kokonaisuusoppija “global”

• Jokainen tyyli voi istua – ainakin jossain tilanteessa• Tyyliprofiilin vahvuus vaihtelee• “Äärityylistä” helposti ongelmia, jos opetus/opettaja

vastakkaista tyyliä


Oppimisvaikeus = oppimistyylin ääripää - ??

• Ihmislajin säilymisen kannalta on hyvä, että eri yksilöillä erilaisia kykyjä ja taipumuksia

• Erilaisuus on jatkumo: vain selvästi ääripäitä pidetään “erilaisina” (sosiaalinen konstruktio)

• “Normaali” vaihtelee kovasti eri ryhmien välillä• Mitä sinä pidät normaalina oppimisena /

opetuksena? – omaa oppimistyyliäsi?– tapaa, jolla sinua aikanaan opetettiin?– tapaa, jolla opetus nyt toteutetaan lähipiirissäsi?


Oppimisvaikeus = diagnoosi - ???

• Opetus ja oppiminen länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa – opetettavat ihmisjoukot suuria– toimintatavat standardoituja, usein kapeahkoja– oletusarvot usein jäykkiä– virallisilla todistuksilla merkittävä rooli

• Lupa ja resurssit toimia “erilaisella” tavalla– paperit pitää olla, auktoriteetiksi hyväksytyltä

• LÄÄKÄRINTODISTUS!


Oppimishäiriö lähikuvassa

• Seuraavaksi:

• ADHD: keskittymisvaikeus

• LuKi-vaikeus

• ...ja vähän muutakin


ADHD 1(2)

• Attention deficit hyperactivity disorder: keskittymishäiriö, johon usein liittyy fyysistä levottomuutta

• Aikuisilla usein ADD, ilman “seinille hyppimistä”• Aivojen otsalohko ohjaa ajattelua, puhetta ja/tai

liikkumista hieman puutteellisesti (sokerin rooli)• Impulsiivisuutta, energisyyttä, “kaikesta” uudesta

innostumista, asioiden ja tavaroiden unohtelua, vaikeuksia viedä projekteja loppuun, hyvä-sydämistä sosiaalista kömpelyyttä...


ADHD 2(2)

• Oireprofiili vaihtelee henkilön ja (elämän)tilanteen mukaan

• Sopiva stressi voi lieventää oireita – kova stressi voi pahentaa oireet invalidisoiviksi asti

• Diagnoosi perustuu oireiden haitallisuuteen: estävätkö normaalia elämää (työ, opiskelu…)?

• Lääkkeitä on, auttavat myös osaa aikuisista• Kognitiivinen terapia usein auttaa,

psykoterapeuttinen harvemmin• Elämänhallintataitojen oppiminen keskeistä


LuKi-vaikeus (dysleksia)

• Vaikeus tuottaa ja/tai vastaanottaa tekstiä• Voi olla laaja-alainen tai kapea

– nopea lukija voi takellella pahastikin oikeinkirjoituksessa– sujuva kirjoittaja voi lukea hyvinkin hitaasti

• Voi olla lievä tai vakava• Yksin tai yhdessä muiden ongelmien kanssa• Jokainen LuKi-vaikeuksinen on omanlaisensa• Standardiratkaisuja ei ole

– etsitään, mikä toimii -> viestintä!– sopeutetaan, kehitetään -> ennakkoluulottomuus!


Vieras kieli on vaativaa – erityisesti jos on LuKi-vaikeus

• Katso seuraavia kalvoja ( 3kpl)

• Mitkä niistä menevät ”suoraan jakeluun”, mitkä sinun pitää ”esikäsitellä”?

• Osaammeko ajatella parhaiten äidinkielellämme? -> Miten tämä otetaan huomioon yliopistoissa?


Muita hahmotusvaikeuksia

• Matematiikan oppimisvaikeus (akalkulia tai dyskalkulia); yhtä monisyinen ja yksilöllinen kuin LuKi-vaikeuskin

• Tilan hahmottamisen vaikeus (orietoituminen esim. kartan perusteella vaikeaa, eksymisiä)

• Ajan hahmottamisen vaikeus (kellonajat sekoittuvat vielä aikuisenakin, väärään aikaan saapumisia)

• Jokin osa aivojen symbolien käsittelystä pelaa huonosti – tarkkaa aivoaluetta ei aina tiedetä, eikä usein edes pystytä selvittämään


Muisti- jakoordinaatiovaikeudet

• Moneen oppimisvaikeuteen liittyy muistiongelmia– mieleen painamisen vaikeus– aiemmin opitun (kokonaisuuden) ja uuden

(yksityiskohtien) yhdistämisen vaikeus– muistista palauttamisen vaikeus

• Aistit+ajattelu+liikkeet koordinaatio-ongelmat• Erityisesti silmä-käsi -koordinaatio-ongelmat

näkyvät koulun/opiskelun yhteydessä• Eivätkä oppimisvaikeustyypit tähän lopu -> avointa

mieltä ja elinikäistä oppimista tarvitaan


Keinoja

• Seuraavaksi:

• Mitä itse kukin voi tehdä vaikeuksien lievittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi


Mitä opiskelija voi tehdä 1(2)

• Tunne itsesi, kasva oppimisesi asiantuntijaksi• Tee ainakin Felder – Solomon -testi• Mene opintopsykologin juttusille• Kompensoi, jos kurssin opetus on sinulle

vääränlaista, esim:– kysy vaihtoehtoista tai lisäkirjaa– äänitä luennot (lupa, tekniikka...)– piirrä luentomuistiinpanosi värikkäästi– tee asioita “väärässä järjestyksessä”, jos se sopii sinulle

paremmin (huom. tosin kurssin aikataulu)


Mitä opiskelija voi tehdä 2(2)

• Sopiva opiskelutahti -> KELA?• Pyydä opetuksen sopeuttamista ajoissa,

dokumentoidusti, perustellusti ja asiallisesti– esim. sähköposti (Cc: opintopsykologille)

• Älä ota vastoinkäymisiä henkilökohtaisesti– harvoin opettaja on tahallaan ilkeä– jos opettaja on tahallaan ilkeä, kerro

opintopsykologille

• HyEro, kaverit ja perhe apuun!


Mitä opettaja voi tehdä 1(4)

• Tunne itsesi –> tee Felder – Solomon -testi• Kehitä tietoisesti myös itsellesi vieraita

oppimistyylejä palvelevaa opetusta– “kumma” opettajakolleega sparrauspariksi?

• Selaa / lue Vuorisen “Tuhat tapaa opettaa”• Tutustu: opintopsykologi, HERO, HyEro...• Erilaisille oppijoille hyvä opetus:

– opetus ja opetusmateriaali monimuotoisia– ei kuitenkaan sillisalaattia: vaihtoehtoja, jotka yhtä

vaativia (tasapuolisuus)



• Jokaisen kurssin aivan alussa 2-3 min tietoisku– sano ääneen ja esitä kurssin materiaalissa, että eri

oppimistyylejä ja erilaisia oppijoita on– kerro miten tähän erilaisuuteen on omalla kurssillasi

varauduttu– kerro miten itse olet hyötynyt oman oppimistyylisi ym.

ymmärtämisestä– informoi opintopsykologin palveluista

• Älä muuta “kaikkea kerralla”!– yksi hyvin perusteltu iso muutos / yksi (pienehkö) kurssi /

yksi lukuvuosi



• Yksikielinen kurssi paras vaihtoehto – erityisesti peruskursseilla, myös tavanomaisille oppijoille

• Jos on pakko käyttää enemmän kuin yhtä kieltä:– sanasto on oltava (useita hyviä webissä)– opetustilaisuus ja sen materiaali aina samalla kielellä

(esim. luento sen kalvot suomeksi)– eri kielillä omat ”alueensa”– esim. luennot suomeksi, oppikirja englanniksi, kotitehtävät

ja harjoitukset molemmilla kielillä – opiskelija saa valita



• Kun opiskelija tulee juttelemaan– kuuntele avoimella mielellä– kysy suoraan, onko epäilty tai diagnostisoitu

jokin oppimisvaikeus esim. koulussa– suosita opintopsykologia!– edellytä opintopsykologin lausunto kaikilta, joille

teet erityisjärjestelyjä• Kun opiskelija lähettää sähköpostia

– vastaa heti, pyydä juttelemaan (monimutkaisia henkilökohtaisia asioita ei selvitetä spostilla!)


Mitä kirjasto voi tehdä

• Jokaiselle pakolliselle peruskurssille suomen- ja/tai ruotsinkielinen vaihtoehtoinen oppikirja vähintään käsikirjastoon

• Onko olemassa selkokielistä materiaalia? (informoi opettajia ja opiskelijoita)

• Kirjaston esittelymateriaaliin? – maininta “tarjoamme monipuolista materiaalia, koska

jokainen oppii omalla tavallaan” – esimerkkejä kuvamateriaalista, äänikirjoista,

lisätehtävistä, yhteenvedoista, opetuspeleistä...


Lopuksi

• Eväitä tästä eteenpäin


Lisätietoja ja resursseja 1(4)

• Opintopsykologit (kaikki Suomen yliopistot?)– HY: tiedekunnittain? "Lisätietoa Almasta"– TKK: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/opintopsykologi/

• Helsingin Yliopiston erilaiset oppijat ry (HyEro) http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/

• Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO) http://www.lukihero.fi/

• Erilaisten oppijoiden liitto (kattojärjestö) http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/



• ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf (kattojärjestö) http://www.adhd-liitto.fi/

• ADHD-keskus, ADHD-center http://www.adhd-center.com/

• Autismi- ja Aspergerliitto ry, Autism- och Aspergerförbundet rf http://www.autismiliitto.fi/

• Autismikirjon aikuiset – Empowerment http://www.autismikirjo.net/empowerment/Tervetuloa.html



• Lukineuvola.fi http://www.lukineuvola.fi/index_html• Artikkeli: “Erilainen oppijuus – myös työterveys-

huollon asia” http://www.terveysportti.fi/terveys portti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=ttl00548

• Artikkeli: “Foniatria” http://therapiafennica.fi/wiki/ index.php?title=Foniatria

• Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys http://www.sity.fi/



• VirtuOPO.net http://www.virtuopo.net/ suomi/erilainen_oppija/

• Peda.net http://www.peda.net/ veraja/vep/tietoveraja/erilainenoppija

• Opintoluotsi.fi (linkkilista) http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/Linkkihakemisto/Kategoriat.aspx?classID=7f3d1f99-3ed6-4f24-81a3-61f4df33106a

• hae www.fi / Google, esim. "erilainen oppija"


+ Hyödynnä näitä kalvoja!

• Tätä teosta (= näitä kalvoja) saa kuka tahansa käyttää, muokata ja levittää Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi -lisenssin ehtojen mukaisesti.

• Lisenssiehdot ovat nähtävillä: http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/deed.fi

• Tekijän voi ilmoittaa esim. näin: Ronja Addams-Moring: "Ei tyhmä, ei laiska, eikä saamaton – vaikka siltä joskus tuntuukin", esitys Eväitä esteettömään opetukseen ja asiakaspalveluun -seminaarissa Helsingin yliopistolla, 13.1.2009.


Kiitos ajastanne

• Kysymyksiä?

• Yhteystiedot– http://www.iki.fi/~ronja/– http://www.linkedin.com/in/addamsmoring– http://www.slideshare.net/AddamsMoring– ronja [AT] iki [DOT] fi– skype: ronja-am

- vaikka siltä joskus tuntuukin

Documents