© työterveyslaitos – · 2013. 3. 25. · hengitystoiminta levossa 0 5 l x 10/ min = 2400 l/8...

Hyvinvointia työstäHyvinvointia työstä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset

Riitta Sauni, LT, ylilääkäriTyöterveyslaitos Tampere


Keuhkojen rakenne

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 3

Keuhkorakkulatason kaasujenvaihtokaasujenvaihto


Hengitystoiminta

Levossa0 5 l x 10/ min = 2400 l/8 t0,5 l x 10/ min = 2400 l/8 t

Raskas työRaskas työ2 l x 20 /min = 19200 l/8 t

Jos pölyä on 10 mg/m3, on hengitettypölymäärä raskaassa työssä 192 mg

Raskaassa työssä hengitetään pääosin suun kautta nenän suodattava vaikutus


suun kautta, nenän suodattava vaikutus jää pois

Hiukkaskoon vaikutus pölyn käyttäytymiseen hengityselimissä

• diffuusio törmäys• laskeutuminen

y y y g y

%

100

80

%

60

Nenä40

20

Ylemmät hengitystiet

Nenä

0,01 0,1 1,0 10 100 μm

Keuhkorakkulat


Hiukkasten laskeutumisnopeus

Hi kk k k ( ) P iHiukkaskoko (μm)

100

Putoamisnopeus

100 cm/s1005010

100 cm/s20 - " -0,8 cm/s =48 cm/min10

51

0,8 cm/s 48 cm/min0,18 - " -=11 - " -3,5 cm/h

0,20,1

1,1 - " -0,8 - " -


Keuhkojen puhdistusmenetelmät

• nenäkarvat ja limakalvo

• yskänrefleksi• värekarvatoiminta• syöjäsolut

(=makrofagit), imutietut et

• immuunijärjestelmä


Kumulatiivinen altistuminen

• Pölyjen terveysvaikutuksia selvitettäessä huomioidaan usein selvitettäessä huomioidaan usein elinikäinen altistuminen

• pitoisuus ilmassa mg/m3 x • pitoisuus ilmassa mg/m3 x työssäolo vuodet v

= kumulatiivinen altistuminen = = kumulatiivinen altistuminen = mg-vuodet

• voidaan jakaa HTP-pitoisuudella, voidaan jakaa HTP pitoisuudella, jolloin saadaan ns. HTP-vuodet


Altistumistasoja pölyille TTL:n mittauksissa 1994-2011mittauksissa 1994-2011

altiste yli HTP, %

94-98 99-03 04-07 08-11

alumiini 23 35 6 11

arseeni 4 19 5 9

epäorgaaninen pöly 17 12 10 10

jauhopöly 49 31 28* 40*

kromi (VI)-yhdisteet 2 6 2 6*

kvartsi 67 68 47* 12 *

lyijy 25 23 4 2

nikkeli 7 9 8 4**

orgaaninen pöly - - 12 13

puupöly 17 18 19* 14 *

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 25.3.2013 10

* HTP-arvo tiukentunut** vuodet 2008–2009

Esimerkkejä pölyjen terveyshaitoistaterveyshaitoista

• Ylä- ja alahengitystieoireet: nuha • Ylä- ja alahengitystieoireet: nuha, kurkun ärsytys, äänen käheys, yskä

• Pölykeuhkosairaudet

• Astma

Keuhkoahtaumatauti• Keuhkoahtaumatauti

• Keuhkosyöpä


Keuhkosyöpä

Astma ja rakennustyö (Sauni ym. 2003)

Ikäryhmä Rakennustyönte-kijöiden lukumäärä

Uusia astmatapauksia1991 1995

OR verrattuna muuhun Pirkanmaan lukumäärä

Pirkanmaalla1991-1995 Pirkanmaan

väestöön

20-34v 3392 52 1.74 (1.30-2 33)2.33)

35-49v 2959 40 1.76 (1.26-2 44)2.44)

50-64v 1171 41 2.48 (1.79-3.43)3.43)

Yhteensä 7513 133 1.81 (1.51-2.16)


2.16)

Pölykeuhkosairaudet

Fibrosoivat Hyvänlaatuiset

y

• asbestoosi • antimoni• silikoosi• kovametallikeuhko

aluminoosi

• barium• boori

mangaani• aluminoosi• beryllioosi• talkoosi

• mangaani• rauta• tinatalkoosi

• kaoliinipölykeuhkotina

• titaani• vismutti


Asbestin terveysvaikutukset


Altistuminen työssä kvartsipölylle (kivipölylle)(kivipölylle)

• Kvartsipölylle altistuu Suomessa noin 70 000 Suomessa noin 70 000 työntekijää

• Altistumista• kaivostyöt• louhintatyöt• kivityöt• rakennustyöt

(betonityöntekijät, siivoojat, muurarit yms.)

• keraaminen teollisuus (lasi, posliini, savi, tiili)

• rauta- ja teräsvalimotyö• metallinhionta• hiekkapuhallus


Altistuminen työssä kvartsipölylle (2001-2003 TTL FINJEM)


Työpaikkojen ilman epäpuhtausmittauksetTTL, kvartsi• Vuosina 2008–2011 kvartsimittauksista

12 % ylitti HTP-arvon. • Edellisellä seurantajaksolla ylityksiä oli

peräti 47 %peräti 47 %.• Kvartsipitoisuuksien pieneneminen

voidaan lukea pitkälti vuonna 2007 solmitun eurooppalaisen kiteinen piidioksidi (kvartsi) -sopimuksen ansioksiansioksi.

• Useat työpaikat ovat kartoittaneet perusteellisesti kvartsille altistavat työt


ja toteuttaneet altistumista vähentäviä toimenpiteitä.

Uusi HTP-arvo kvartsipölylle 20072007

• Aiemmin Suomessa oli arvona 0 2 mg/m3 (8h)• Aiemmin Suomessa oli arvona 0,2 mg/m3 (8h)• Nyt HTP-arvo on 0,05 mg/m3 (alveolijae

=keuhkorakkuloihin kulkeutuva hienopöly)• Kvartsipöly on hyvin hienojakoista,

näkymätöntäA i i ti tii itt k i ( i • Arviointi vaatii mittauksia (uusi mittausmenetelmä Työterveyslaitoksella, EU:n mittaukset yhtenäistyvät)


Kvartsipölyn aiheuttamat terveyshaitatterveyshaitat

• SilikoosiK hk ö ä• Keuhkosyöpä

• Keuhkoahtaumatauti• Autoimmuunisairaudet?


Silikoosi

• Kvartsipölyn Kvartsipölyn aiheuttama kivipölykeuhkosairaus

• Keuhkokudoksen • Keuhkokudoksen pesäkkeinen fibroosi

• Altistumisaika pitkä, sairastuminen edellyttää yleensä yli 10 vuoden merkitsevää altistumista kiteiselle piidioksidille


Silikoosi

• Taudin syntyminen:• ei tiedetä tarkkaa mekanismia• piidioksidi on toksinen makrofageille• kollageenikuituja muodostuu ja ne hyalinisoituvat

(=sarveistuvat)

• Silikoosin oireet:• aluksi oireeton• rasitushengenahdistus• rasitushengenahdistus

• Taudin muodot:• krooninen pesäketyyppinen tavallisinkrooninen pesäketyyppinen tavallisin• nopeasti etenevä muoto• poikkeuksellisen runsaassa altistuksessa akuutti

silikoosi tai silikoproteinoosi


Silikoosi

• Taudinmääritys:• röntgenlöydös: 1 2 mm:n • röntgenlöydös: 1-2 mm:n

nodulaariset pesäkkeet yläkentistä alkaen, sulautuvat yhteen

• pitkälle edenneessä sairaudessa restriktio

• riittäväksi arvioitu altistuminen• riittäväksi arvioitu altistuminen

• Hoito:Hoito:• spesifistä hoitoa ei ole• altistumisen loppuminen tärkeää


• komplikaatioiden hoito

Silikoosin riski

• Riski ei ole lineaarinen

• kvartsipölypitoisuus 0,2 mg/m3 10 vuoden ajan

noin 5 %:n riski silikoosiin

• kvartsipölypitoisuus 0 4 mg/m3 10 vuoden kvartsipölypitoisuus 0,4 mg/m 10 vuoden ajan

noin 50 %:n riski silikoosiin

• Nykyisen HTP-arvon mukainen altistuminen 0.05 mg/m3 30 vuoden ajan


alle 5 %:n riski silikoosiin

Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatautija keuhkoahtaumatauti

• Suomessa noin 10%:lla eli noin 400 000 tapausta.

• Lisäksi piilevää diagnosoimatonta diagnosoimatonta keuhkoahtaumatautia 8-10%:lla.Ri kit kijöi ä • Riskitekijöinä tupakointi, teollisuuden alojen ilman

ä ht d t ( öl t epäpuhtaudet (pölyt, kaasut, huurut)

• Noin 15 % tapauksista


parvioitu liittyvän työhön

Mitä keuhkoahtaumataudissa tapahtuu?tapahtuu?


Tupakoinnin lopettaminen kannattaa ainakannattaa aina


Keuhkoahtaumatauti ja kvartsipölykvartsipöly

• Hnizdo et. al 2003: A : non-smokers, B : current smokers (1 pack a day), C: current smokers (2 pack a day)day), C: current smokers (2 pack a day)


Pölyt ja keuhkoahtaumatauti

• Riski tupakoimattomilla, pölyille, käryille kaasuille ja huuruille altistuvilla käryille, kaasuille ja huuruille altistuvilla 2,0-2,4-kertainen sairastua keuhkoahtaumatautiin

• Tupakoivilla ei-altistuneilla työntekijöillä 6,7-7,0-kertainen keuhkoahtaumataudin riski

• Riski tupakoivilla altistuvilla 14,1-18,3-kertainen

• FEV1:n alenemisnopeus näyttää korreloivan joko pölyn määrään tai kaasu/huurualtistumisen


kaasu/huurualtistumisen voimakkuuteen

Keuhkosyövän riski ja kvartsipölykvartsipöly

• Kiteinen piidioksidi on ihmisille syöpää aiheuttava aine (IARC = kansainvälinen aiheuttava aine (IARC = kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö, 1997)

• Kvartsipölyn aiheuttama keuhkosyöpä on lisätty kvartsiammattitauteihin lisätty kvartsiammattitauteihin ammattitautiasetuksen muutoksessa (252/2003, 3§, kohta 30)

• Keuhkosyöpä näyttää useimmin kehittyvän Keuhkosyöpä näyttää useimmin kehittyvän silikoottiseen keuhkoon (2 x riski)

• Kaikki altistumista vähentävät toimenpiteet pienentävät myös keuhkosyövän riskiäpienentävät myös keuhkosyövän riskiä


Syöpäriski tutkimuksissa

• Tutkimusten perusteella on arvioitu kvartsin paiheuttavan noin 45-50 syöpätapausta/vuosi Suomessa (Nurminen&Karjalainen)(Nurminen&Karjalainen)

• Asbestin jälkeen tärkein työperäinen keuhkosyövän aiheuttaja

• Joitakin tapauksia korvattu jo ammattitautina


Voisiko kivipölyn vaikutuksia keuhkoissa todeta jo ennen keuhkoissa todeta jo ennen röntgenkuvassa näkyviä muutoksia?

k 8 l• Tutkimus TTL 2008-2010: työssään yli 20 v kivipölylle altistuneet työntekijät (kiviteollisuus, maa- ja vesirakennusala sekä rakennustuoteteollisuus n=779sekä rakennustuoteteollisuus, n=779

• Kyselyyn vastasi 360 henkilöä (46%)• Tutkittuja oli kaikkiaan 258• Tutkittujen keskimääräinen

työssäoloaika kivipölylle altistavassa työssä oli 30 vuotta T ki i li d ll ö ä 59%• Tutkituista oli edelleen työssä 59%

• Tutkittavat täyttivät hengitystieoireita kartoittavan lomakkeen ja heistä otettiin k hk j ö t k j h ill t htii


keuhkojen röntgenkuva ja heille tehtiin keuhkojen toimintakokeet (spirometria)

25.3.2013 33

Keuhkojen toimintakoetuloksettoimintakoetulokset

• Keuhkoahtaumatauti 15,9%:lla kaikistatutkituista tutkituista

• Krooninen keuhkoputketulehdus Krooninen keuhkoputketulehdus 14,6%:lla

• Alentunut spirometria 23%:lla (FVC

Hengityssuojainten tarve ja käyttökäyttö

90

70

80

90

40

50

60

tarve hengitysssuojaimen käyttöön

käyttänyt suojainta useimmiten tai

10

20

30

käyttänyt suojainta useimmiten taiaina

0

10

kivityö elementti maanrak. louhimo kaikki yht.


Thorax-röntgenkuvien ILO-luokitus altistumisen mukaanluokitus altistumisen mukaan

80

90

100

50

60

70

vähiten altistuneetkeskinkertaisesti altistuneet

20

30

40 eniten alitistuneetkaikki yht.

0

10

20

Normaali thorax (ILO 0/0 0/- tai Pokkeava löydös (ILO 1/0 tai


Normaali thorax (ILO 0/0, 0/- tai0/1)

Pokkeava löydös (ILO 1/0 taienemmän)

Jatkotutkimukset• 94 eniten altistunutta ja ne, joilla oli muutoksia

tavallisessa keuhkokuvassa, kävi jatkotutkimuksissa, joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen muutoksia, jotka eivät välttämättä vielä näy perustutkimuksissa.

• Jatkotutkimuksiin kuului:

- keuhkojen spiraali-CT-tutkimus

uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin - uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin keräys

- verinäyte

- tarkennetut tiedot kivipölyaltistumisesta koko työhistorian aikana

V kki h ä ä ikäi t i t k i t t t


• Verrokkiryhmänä samanikäiset ei-tupakoivat terveet miehet

Johtopäätöksiä• Tutkimuksessa ei löydetty piileviä silikooseja, mikä

viittaa siihen, että terveydenhoitojärjestelmä löytää silikoosiepäilyt. silikoosiepäilyt.

• Keuhkojen ohutleike-TT -kuvausta ei voi suosittaa rutiininomaiseksi seuranta- tai seulontatyökaluksi altistuneille. seu o tatyö a u s a t stu e e

• Uloshengitysilman fraktioidusta NO-mittauksesta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä seurannassa ja varhaisdiagnostiikassa.g

• Määräaikaisten terveystarkastusten röntgenkuvausten tiheyden voisi kytkeä työntekijän henkilökohtaisen kumulatiivisen kivipölyaltistumisen määrään. Siten p yvähän altistuvilla voitaisiin röntgenkuvauksia vähentää.

• Kvartsialtistumiseen, tupakointiin ja niiden yhteisvaikutukseen liittyy kohonnut


y yykeuhkoahtaumataudin riski.

Kiitos!Kiitos!


© työterveyslaitos – · 2013. 3. 25. · hengitystoiminta levossa 0 5 l x 10/ min = 2400 l/8...

Documents