-julkaisun tausta-aineisto

Versio 7.3.2006Tietoruudut

2

Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

• Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille

• Energiateollisuuden projektiryhmä on koonnut oppaaseen asiantuntijoiden vastauksia asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista

• Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (ilmastonmuutos.info) on tukenut oppaan tuotantoa osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutusta

• Projekti antaa myös koulutusta energiayritysten asiakaspalvelijoille• Kalvot ja Kompassi-esitteet ovat ladattavissa

Energiateollisuuden kotisivulla www.energia.fi/


3

Miksi ilmastonmuutosta hillitään

• Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta • Ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä• On mahdollista, että lämpenemisellä on vahingollisia vaikutuksia

koko maapallolle• Lämpeneminen vaikuttaa ihmisten ja muiden eläinten sekä

kasvien elämään• Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kasvihuonekaasupäästöjä

vähentämällä– Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa tähän


4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Itäva

lta

Ruots

i

Port

ugali

Suom

i

Esp

anja

Tansk

a

Italia

Ransk

a

Saks

a

Kre

ikka

Irla

nti

Ala

nko

maat

Luxe

mburg

Iso-B

rita

nnia

Belg

ia

%

Geoterminen energia

Tuulivoima

Biomassa

Vesivoima

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kulutuksesta vuonna 2002Lähde: Eurostat


5

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Norja

Sveitsi*

Ransk

a**

Ruot

si

Liettu

a

Latv

ia

Belgia

Itäva

lta*

Suom

i

Espa

nja

Portu

gali

Alank

omaa

t

Saks

a

Italia

*

Bulga

ria

Tans

ka

Tshe

kki

Iso-B

ritan

nia

Rom

ania

Unkar

i

Irlan

ti

Puola

Viro

Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköäkohden g/kWh vuonna 2003 Lähde Eurelectric, * vuoden 2002 tiedot, ** vuoden 2001 tiedot


6

Sähkön hankinta energialähteittäin 200486,8 TWh

Vesivoima 17,0 %

Tuulivoima 0,1 %

Turve 7,5 %

Biopolttoaineet 1,7 %

Ydinvoima 25,1 %

Maakaasu 11,6 %

Kivihiili 18,2 %

Öljy 2,1 %Nettotuonti 5,6 %

Jätepolttoaineet 1,1 %


7

Kivihiili 26 %

Turve 19 %

Puu 10 %

Öljy 4 %

Muut 2 %

Maakaasu 39 %

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 54 TWh, 2004


8

Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa


9

Kaukolämmön tuotanto vuonna 200432 TWh


10

0

100

200

300

400

500

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden Suomessag/kWh


11

0

1

2

3

4

5

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

rikkidioksiditypen oksidit

Sähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöt Suomessa tuotettua sähköä kohden g/kWh Lähde: Enprima


12

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden lisäämistavoitteet ns. RES-E -direktiivin mukaan, lähde Euroopan unioni

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

Itäva

lta

Ruot

si

Portu

gali

Suom

i

Espa

nja

Italia

Ransk

a

Tans

ka

Kreikk

a

Saks

a

Irlan

ti

Alank

omaa

t

Luxe

mbu

rg

Iso-

Britan

nia

Belgia

EU-1

5

1997

2010


13

Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vuonna 2000Yhteistuotannon määritelmät poikkeavat eri maissa Lähde: Eurelectric

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Ranska

Irlanti

Ruotsi

Belgia

Iso-Britannia

Portugali

Espanja

Kreikka

EU-15

Saksa

Italia

Itävalta

Luxemburg

Suomi

Alankomaat

Tanska


14

Kasvihuonekaasut

• Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita

• Niistä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O)

• Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br)


15

Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta

• Hiilidioksidi 60 % • Metaani 20 % • Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 % • Dityppioksidi 6 %

Lähde: IPCC 2001


16

Kioton pöytäkirja

• Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä.

• Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli voimaan 16.2.2005. • Suomi ratifioi muiden Euroopan unionin jäsenmaiden mukana

Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. • USA ja Australia ovat jättäytynet pöytäkirjan ulkopuolelle. • Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita.


17

Hiukkaspäästöt

• Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä

• Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan

• Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt sekä kaukokulkeuma

• Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä


18

Päästökauppa

• EU:n jäsenmaat ovat laskeneet liikkeelle päästöoikeuksia (allowance), jotka on jaettu laitoksille kansallisen jakosuunnitelman mukaan (National allocation plan = NAP)

• Päästöoikeudet ovat voimassa kausittain: 2005-07; 2008-12 jne.• Laitoksen saama päästöoikeusmäärä on kiintiö, jolla voi käydä

kauppaa • Päätös kunkin toimijan saamasta päästöoikeusmäärästä tehdään

koko kaudelle ennen kutakin kauppajaksoa • EU:n päästökaupan piirissä on runsaat puolet Suomen

kasvihuonepäästöistä • Eniten päästökauppa koskettaa energiantuotantoa ja osaa

teollisuudesta. Runsaasti päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella


19

Mihin tavoitteisiin EU on sitoutunut

• Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin yhteinen päästövähennys-velvoite vuoden 1990 päästötasosta on 8 prosenttia

• EU:ssa osa maista joutuu vähentämään päästöjä ja osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta

• Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-12 keskimäärin vuoden 1990 tasolla

• Päästöjen vähentämistoimia voidaan tehdä kansallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä jätehuollossa.

• Maat voivat käyttää tarkoitukseen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta

• Näiden toimien lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen (lähinnä metsät) käytön velvoitteen täyttämiseksi


20

Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2004Lähde: Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Kokonaispäästöt

Fossiiliset polttoaineet ja turve

Tavoite 2008-2012

Miljoonaa tonnia


21

Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2005*Lähde: Tilastokeskus


22

Sähköenergian verollisen hinnan kehitysLähde: Energiamarkkinavirasto

0

1

2

3

4

5

6

1/1

99

74

/19

97

7/1

99

71

0/1

99

71

/19

98

4/1

99

87

/19

98

10

/19

98

1/1

99

9

4/1

99

97

/19

99

10

/19

99

1/2

00

04

/20

00

7/2

00

01

0/2

00

01

/20

01

4/2

00

17

/20

01

10

/20

01

1/2

00

24

/20

02

7/2

00

21

0/2

00

21

/20

03

4/2

00

37

/20

03

10

/20

03

1/2

00

4

4/2

00

47

/20

04

10

/20

04

1/2

00

5

snt/kWh

Kotitaloudet


23

Kaukolämmön keskihinnan kehitys1.1.1981 = 100

0

50

100

150

200

250

01/ 81 01/ 83 01/ 85 01/ 87 01/ 89 01/ 91 01/ 93 01/ 95 01/ 97 01/ 99 01/ 01 01/ 03 01/ 05

kaukolämmön hinta elinkustannusindeksi

Lämmön keskihintakehitys 1.1.1981 = 100


24

Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen1.2.2005 yht. 9,78 snt/kWh, lähde Energiamarkkinavirasto

Sähkön hankinta 33 %

Sähkön myynti 6 %

Kantaverkkosiirto 2 %

Alueverkkosiirto 2 %

Jakeluverkkosiirto 31 %

Sähköverot 8 %

Arvonlisävero 18 %


25

Energiaa säästäviä tuotantotapoja

• Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasta jopa 80-90 prosenttia hyötykäyttöön

• Yhteistuotanto on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu• Vesi- ja ydinvoima ovat tuotettua kilowattituntia kohden

edullisimmat sähkön tuotantotavat


26

Kotitaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta

• käyttämällä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen• noudattamalla energiansäästöohjeita• käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä• vähentämällä yksityisautoilua• käyttämällä kaukolämpöä tai puulämmitystä• ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä• ostamalla kestäviä ja laadukkaita kulutustavaroita• kierrättämällä ja korjaamalla laitteita ja tavaroita• lajittelemalla jätteet• laittamalla jätteet hyötykäyttöön

-julkaisun tausta-aineisto

Documents